https://dga.wikipedia.org/wiki/...Baa thumb|Baa Enfouni Baa Tɔna Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/...Baa#Baa_Tɔna_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/...Bareka Neɛ naŋ ko fo boŋkaŋa bee a e yeli kaŋa ko la fo ka fo boɔrɔ ka fo wuli o sobɔ fo pɔoeɛloŋ, bee lɛ fo eŋɛ naŋ maa seŋ lɛ. Fo na baŋ yeli la bareka ko neɛ ka o soba wa teɛ fo ne hakelɛ Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/..._Baala Baala la neɛ naŋ ba taa laafeɛ bee neɛ eŋɛ naŋ ba lantaa soŋ bee neɛ naŋ taa yelwonnaa kaŋa o eŋɛ poɔ ka a vɛŋ ka o ba toɔnɔ tɔna o bebiri zaa toma soŋ. Baala meŋ na baŋ e e la neɛ eŋa naŋ ba la waa o waabo na o naŋ da waa ka o koŋ la toɔ toŋ toma mine bale. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/..._Ko%C9%94bo Koɔbo e la Dagaaba garegare di yelkpoŋ kaŋa. A e la ferebo ka ka fõõ wa voorɔ a e Dagao eŋ, fo toma la koɔbo, gaŋ azaa dɔɔ. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/..._Sakuuri Sakuuri e la zie noba naŋ maŋ gaa te zanne gama, kyɛ bee sakuuri e la gama zannoo ane wulluu zie. Sakuuri naŋ e la zie noba naŋ maŋ te zanne yɛŋ Kannebo a andonɛɛ zaa poɔ. Sakuuri Piiluu Gaana Poɔŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/..._Sakuuri#Sakuuri_Piiluu_Gaana_Poɔŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/..._Standard_Dagaare_Alphabets A Dagaare Sɛgebie ba naŋ maŋ de a maale neŋ yelbiri ane yɛlɛ la a ama ane teɛmɛ mine. A sɛgebi bɛre ane a billi zaa lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/..._Standard_Dagaare_Alphabets#A_sɛgebi_bɛre_ane_a_billi_zaa_la https://dga.wikipedia.org/wiki/..._Tampoori Tampuori e la zie na ba na maŋ lɔɔ sagere bee saga bare. Ona la ka kɔmbɔnne maŋ boɔle ka boɔla. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/.._Namalne%C9%9B_De%C9%9Bba%C5%8B_Gy%C9%9Blebo Paabo zie e la zie na yɛlɛ naŋ piili e, ane o wagere. A paabo zie a dēɛbaŋ gane ŋa poɔ e la Dagawɛŋ, uoni saŋa. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/7th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana ==Rules== Ruleshttps://dga.wikipedia.org/wiki/7th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana#Rules Articleshttps://dga.wikipedia.org/wiki/7th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana#Articles Awardshttps://dga.wikipedia.org/wiki/7th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana#Awards https://dga.wikipedia.org/wiki/8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana ==Rules== Ruleshttps://dga.wikipedia.org/wiki/8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana#Rules Articleshttps://dga.wikipedia.org/wiki/8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana#Articles Awardshttps://dga.wikipedia.org/wiki/8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana#Awards https://dga.wikipedia.org/wiki/ANAW%C6%90 ANAWƐ wa e la yuomo anaare kyɛ piili naabaa gaabu. Ona ne o sããbile Nuzaala biiri, Taawollo ne o yɔɔlee Wageretaɛ. Taawollo Ne Wageretaɛ Sakuuri Gaabo.https://dga.wikipedia.org/wiki/ANAW%C6%90#Taawollo_Ne_Wageretaɛ_Sakuuri_Gaabo. Anawɛ Kɔmpare Gaabo.https://dga.wikipedia.org/wiki/ANAW%C6%90#Anawɛ_Kɔmpare_Gaabo. Anawɛ Pultɛgɛ Leɛ Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/ANAW%C6%90#Anawɛ_Pultɛgɛ_Leɛ_Gaabo https://dga.wikipedia.org/wiki/A_Yeezu_Kirista_Yelnoore_A_Mario_So%C5%8B_Na%C5%8B_S%C9%9Bge Yɛ e ka te kanne a Naaŋmene Yelbiri Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/A_Yeezu_Kirista_Yelnoore_A_Mario_So%C5%8B_Na%C5%8B_S%C9%9Bge#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah Abdul-Aziz Ayaba Musah e la Ghanaian pɔleteesa ane a begemaala mɛmba ko a Mion Gbandige.https://www. Nyɔvore Piiluu Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Aziz_Ayaba_Musah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Hassan_Pelpuo Abdul-Rashid Hassan Pelpuo e la Ghanaian pɔleteesa. O na la e begemaale die mɛmba pampana ko Wa Central Gbandige a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ poɔ Ghana. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Hassan_Pelpuo#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Hassan_Pelpuo#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Hassan_Pelpuo#Pɔletese_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Hassan_Pelpuo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo Abdul-Rashid Hassan Pelpuo e la Ghanaian pɔleteesa kaŋa. Pampana ŋa o na la a begemaala gbɛbɔge naŋ are ko a Wa Central Gbandige naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyin a Ghana poɔ. O Nyɔvore piiloŋ Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#O_Nyɔvore_piiloŋ_Ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#Toma_Yele Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#Pɔletese_Yɛlɛ 2004 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#2004_Nuuri_Neɛbo Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#Meŋa_Nyɔvore Leɛ kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#Leɛ_kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rashid_Pelpuo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rauf_Tanko_Ibrahim Abdul-Rauf Tanko Ibrahim e la Ghana pɔletesean, Baabo narenara, Quantity surveyorhttp://www.ghanamps. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rauf_Tanko_Ibrahim#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rauf_Tanko_Ibrahim#Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rauf_Tanko_Ibrahim#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rauf_Tanko_Ibrahim#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Rauf_Tanko_Ibrahim#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Razak_Tahidu Abdul-Razak Tahidu e la a Ghanaian pɔleteesa naŋ e begemaale die mɛmba ko a Chereponi Gbandige naŋ be Nalerigu Irigyiŋ a Ghana poɔ.https://ghanamps. Nyɔvore Piiluu Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Razak_Tahidu#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Razak_Tahidu#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Razak_Tahidu#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmatee Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Razak_Tahidu#Kɔmatee_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Razak_Tahidu#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Razak_Tahidu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Samed_Muhamed_Gunu Abdul-Samed Muhamed Gunu (dɔgebo e la 6 kyɛpire 1966) e la Ghanaian pɔleteseɛŋ ane begemaale die ayɔpoi mɛmba a Ghana republic anaare a areko a Savelugu gbandige a saazu sɛŋ Irigyiŋ poɔ a wɔɔ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Samed_Muhamed_Gunu#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Samed_Muhamed_Gunu#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Samed_Muhamed_Gunu#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul-Samed_Muhamed_Gunu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_Fatawu_Issahaku Abdul Fatawu Issahaku (ba dɔge o la 8 Maakye, a yuoni 2004 poɔ) e la a Ghana bɔl-ŋmɛ ŋmeɛre karaa kaŋa ,na ma ŋmeɛre a bɔl ŋmɛ soga poɔ. O be la a Ghana bɔl-ŋmɛ teepu kpoŋ poɔ. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_Fatawu_Issahaku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_wahab_adam Abdul Wahab Adam ( dɔge bɔ bebiri la 8 December 1938 – 22 June 2014 la ka o da kpeɛ ). O da e la Islamic scholar, ameer (head) aneŋ missionary nan be Ahmadiyya Muslim Community a Ghana paaloŋ poɔ. Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_wahab_adam#Meŋa_Yele O Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_wahab_adam#O_Toma_Yele Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_wahab_adam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdulai_Abanga Abdulai Abanga (ba dɔge o la a 25 May, 1970) O e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e Wɔɔ paate kukurudu (NPP) mɛmba. O e la begemaale die mɛmba ko a Binduri Gbandige naŋ be a Ɔpa Ese Irigyiŋ Ghana poɔ. O nyɔvore piiluu ane ganzanne yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdulai_Abanga#O_nyɔvore_piiluu_ane_ganzanne_yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdulai_Abanga#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abed-nego_Bandim Abed-nego Bandim (ba dɔge okyuu, a 12 Fɛboɔre kyuu 1977)https://www.parliament. Nyɔvore Piiluu ane Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abed-nego_Bandim#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abed-nego_Bandim#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abed-nego_Bandim#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abeifaa_Karbo Abeifaa Karbo da e la Ghana pɔletesean ane Dagerekulture minisa. O yi la Ɔpa wɛse Irigyiŋ. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeifaa_Karbo#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil Abeiku Crentsil e la Ghanaian pɔleteesa ane begemaale die anii soba mɛmba ko a Fourth Republic a Ghana poɔ naŋ areko a Ekumfi paaloŋ a Central Region Ghana poɔ, ko a kataweɛ paati.http://www. O Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ O Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuri Yɛlɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuuri_Yɛlɛ. Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#2016_Vootuu 2020 Vootiŋ/Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#2020_Vootiŋ/Vootuu Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#Kɔmɛtee Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abeiku_Crentsil#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah Abena Durowaa Mensah (dɔgebo bebiri 21 gyoone 19 77) e la Ghana pɔletesean ane mɛmba ko a wɔɔ paate. O da e la begemaale die mɛmba ko Assin North Gbandige. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah#2016_Nuuri_Neɛbo 2020 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah#2020_Nuuri_Neɛbo Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Durowaa_Mensah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare Abena Osei Asare e la neɛ kaŋa na yi a Ghana poɔ ka ba boɔlo o Abena Osei Asare. Ba dɔge la a pɔge ŋa a Gyenoɔre kyuu 16, 1979. O e la Ghanaian pɔleteesa ane bɛgemaale die mɛmba ko Atiwa Ese Gbandige naŋ be Taŋgõɔ Irigyiŋ .https://www.modernghana.com/amp/videonews/168719https://mofep.gov.gh/team/ministers/abena-osei-asarehttps://en.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#cite_note-3https://en.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#cite_note-3 O Bibiiloŋ ane O Sakuuri Gaabo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#O_Bibiiloŋ_ane_O_Sakuuri_Gaabo. Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#Toma Pɔletese Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#Pɔletese_Yelɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#Meŋa_Nyɔvore Leɛ Kaa Kyɛ Meŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Osei_Asare#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Aboboyaa_bee_Motor_Car Aboboyaa bee Motor Car e la boŋkaŋa nansaala naŋ maale ka o taa gbɛɛ ata ane gbaŋa o pare kyɛ maŋ kono aŋa popo. O e la popo kyɛ ŋa eŋ pãã maŋ taa gbɛɛ ata ane gbaŋa o pare. Aboboyaa Bee Motor Car Tɔnɔ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Aboboyaa_bee_Motor_Car#Aboboyaa_Bee_Motor_Car_Tɔnɔ_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom Abraham Dwuma Odoom e la Ghana pɔleteesa ane memba a ko a begemaale die ayɔpõĩ, a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Twifo Atti-Morkwa Gbandige naŋ be Central Irigyiŋ wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore ane Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Nyɔvore_ane_Sakuuri_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#2016_Nuuri_Neɛbo Minisahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Minisa Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Kɔmatee Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Meŋa_Yɛlɛ Kyɔɔtaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Kyɔɔtaa O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abraham_Dwuma_Odoom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_North Akim Abuakwa North e la  a Gbandigiri kaŋa naŋ be a Gaana begemaale dieŋ. Ba maŋ iri la begemaale die mɛmba(MP) yeni ka o are ko ba a Gaana begimaale dieŋ, tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_North#Begemaale_Die_Mɛmbare Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_North#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yizie.https://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_North#Sommo_Yizie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_South Akim Abuakwa South paaloo ŋa be la a Taŋgõɔ Irigyiŋ a Gaana poɔ. A begemaala ko a paaloo ŋa la Samuel Atta Akyea. Begemaaleba.https://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_South#Begemaaleba. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_South#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abuakwa_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Boniface_Siddique Abu-Bakar Siddique Boniface (ane meŋ: Abubakar Saddique Boniface) (dɔgebo bebiri la Nyɔgevennebare 14, a yuoni 1960) e la Ghana pɔleteesa ane pampana a siitate minisa ko a yidaandɔɔ potuuro ɔfere ane o da e la minisa koroo ko tembilee ne zongo baabo.http://citifmonline. Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Boniface_Siddique#Pɔletese_Yɛlɛ Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Boniface_Siddique#Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Boniface_Siddique#O_Toma_Yɛlɛ Gama o Naŋ Sɛgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Boniface_Siddique#Gama_o_Naŋ_Sɛge O Die Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Boniface_Siddique#O_Die_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abubakar_Boniface_Siddique#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abukari_Dawuni Abukari Dawuni (ba dɔge o la a 27th Gyɛnoɔre kyuu 1977). O e la Ghana deme pɔleteesa ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die anii soba, ko a Ghana Republic anaare soba. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abukari_Dawuni#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abukari_Dawuni#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abukari_Dawuni#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abura-Asebu-Kwamankese Abura-Asebu-Kwamankese e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba yeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abura-Asebu-Kwamankese#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abura-Asebu-Kwamankese#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Accra Accra (/əˈkrɑː/;Noba boɔla la ŋa, Ga: Ga or Gaga; Twi: Nkran; Dagbani: Ankara) waa la a Ghana teŋzu aneŋ o teŋkpoŋ naŋ be a Gulf of Guinea naŋ waa a Atlantic Ocean kyɛlee sapare sɛŋ.https://en. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Accra#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Accra_College_of_Education Accra College of Education e la a kolaagyi kaŋa naŋ be Gaana paaloŋ poɔ. O be la Ghana tenkpon Ancanranirigyine poɔ, Legon teŋɛ poɔ (East Legon). Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps https://dga.wikipedia.org/wiki/Adama_Sulemana Adama Sulemana e la Ghanaian pɔleteesa ane begemaala ko a begemaale die anii soba ko a Ghana 4th republic naŋ areko Tain Gbandige naŋ be a Bono Irigyiŋ Ghana poɔ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adama_Sulemana#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adama_Sulemana#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adama_Sulemana#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adama_Sulemana#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adama_Sulemana#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adama_Sulemana#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam Adams Abdul-Salam (dɔgebo bebiri la pienayuobe daari a chiw pienaayi daari 1985) e la a Ghanaian pɔleteesa ane a kataweɛ paate (NDC) mɛmba bie.https://en. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Toma Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Toma_Yelɛ Football administrationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Football_administration Naakoɔŋ Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Naakoɔŋ_Yelɛ Bɛgemaale Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Bɛgemaale_Yɛlɛ Bɛgemaala Kaŋa a Bɛgemaale Die Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Bɛgemaala_Kaŋa_a_Bɛgemaale_Die_Poɔ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adams_Abdul_Salam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Adansi-Asokwa Adansi-Asokwa e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) yeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adansi-Asokwa#Torebogiri Begemaalbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adansi-Asokwa#Begemaalba Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adansi-Asokwa#Nuuri_Neɛbo Meŋ Leɛ Kaa Kyɛ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adansi-Asokwa#Meŋ_Leɛ_Kaa_Kyɛ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adansi-Asokwa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Adelaide_Ntim Adelaide Yaa Agyeiwaa Ntim (ba naŋ dɔge 24 GYoone 1971) e la Ghanaian pɔleteesa ane a bɛgemaale die anii soba mɛmba ko a Ghana Republic anaare soba. O na la e bɛgemaala mɛmba naŋ areko a Nsuta-Kwaman-Beposo Gbandige naŋ be Sante Irigyiŋ yi 7 GYɛnoɔre 2021 waana ŋa. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adelaide_Ntim#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adelaide_Ntim#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adelaide_Ntim#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adelaide_Ntim#Meŋɛ_Nyɔvore O sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adelaide_Ntim#O_sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adelaide_Ntim#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_North Afigya Kwabre North e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) nenyeni tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_North#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_North#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_North#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_North#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_South Afigya Kwabre South e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_South#Torebogiri Begemaalebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_South#Begemaaleba Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_South#Nuuri_Neɛbo 2012 Ghana Begemaale Die Gyongyoŋ Nuuri Neɛbo : Afigya Kwabre Southhttps://www.ghanaweb.com/GhanaHomePage/election2012/parliament.constituency.php?ID105&res=pm ==https://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_South#2012_Ghana_Begemaale_Die_Gyongyoŋ_Nuuri_Neɛbo_:_Afigya_Kwabre_Southhttps://www.ghanaweb.com/GhanaHomePage/election2012/parliament.constituency.php?ID105&res=pm_== Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Kwabre_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Sekyere_East Afigya Sekyere East e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu iri la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Sekyere_East#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Sekyere_East#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Sekyere_East#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Sekyere_East#Kaa_Kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya_Sekyere_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Afred_Ducan Alfred Ducan di la goli yenaa seriise A 2022/2023 bɔl ŋmɛ kpaŋkpiri ba naŋ ŋmɛ maakyere lezare ne anuu poɔ . O Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afred_Ducan#O_Ganzanne_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afred_Ducan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Africa Africa waa la a donɛɛ zaa zikpoŋ ayi soba aneŋ a taa noba yaga a donɛɛ zaa ayi soba poɔŋ, a yi a Asia puoriŋ a yeli ayi ŋa eŋa. Awa 30. O yuori boɔloo waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#O_yuori_boɔloo_waabo Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Dakroŋbaŋ Teŋgane waaloŋ aneŋ tɛntɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Teŋgane_waaloŋ_aneŋ_tɛntɛre Naaloŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Naaloŋ_yɛlɛ Dadi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Dadi_yɛlɛ O nensaalebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#O_nensaaleba Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Yipɔge O teŋgane puobohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#O_teŋgane_puobo Leɛ kaa kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Leɛ_kaa_kyɛ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Africa#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Agbang_Sokuu Agbang Sokuu yi la Nandom Kokoligu paaloŋ na be a Ɔpa wɛse Irigyiŋ poɔ. O naŋ la da gaa are ko a Ghana pɔgebilii veɛloŋ deme zaa poɔ, O da are la ko a Ɔpa Wɛse paaloŋ a yuoni 2020 poɔ. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agbang_Sokuu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Agnes_Naa_Momo_Lartey Agnes Naa Momo Lartey e la a Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agnes_Naa_Momo_Lartey#O_Nyɔvore_Piiluu Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agnes_Naa_Momo_Lartey#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agnes_Naa_Momo_Lartey#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agnes_Naa_Momo_Lartey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Agnes_Nyog-yang == Dagaaba yage-goɔ naŋ sigire pampana. Boŋ la pãã wane a? Dagaaba yage-goɔ naŋ sigire pampana. Boŋ la pãã wane a? N yeli na yeli ka zie naŋ leɛrɛ zuiŋ. A ne meŋ, puoripuore yɛlɛ vɛŋ ka a waa lɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Agnes_Nyog-yang#Dagaaba_yage-goɔ_naŋ_sigire_pampana._Boŋ_la_pãã_wane_a?_N_yeli_na_yeli_ka_zie_naŋ_leɛrɛ_zuiŋ._A_ne_meŋ,_puoripuore_yɛlɛ_vɛŋ_ka_a_waa_lɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_East Agona East la a paaloo kaŋa naŋ areko a Ghana bɛgemaale die. O maŋ iri la begemaale die mɛmba (MP) neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri/Begebo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_East#Torebogiri/Begebo_Mine Begemaaleba Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_East#Begemaaleba_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_East#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_East#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_West Agona West e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ iri la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_West#Torebogiri Begemaalba naŋ Di a Kogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_West#Begemaalba_naŋ_Di_a_Kogi Begemaale die mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_West#Begemaale_die_mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_West#Nuuri_Neɛbo Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_West#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Agona_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North Ahafo Ano North e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba bonyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North#Torebogiri Begemaalba Naŋ Di A Kogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North#Begemaalba_Naŋ_Di_A_Kogi Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North#Nuuri_Neɛbo Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East Ahafo Ano South East e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East#Begemaale_Die_Mɛmba Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_West Ahafo Ano South West e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ vootu la begemaala neŋyeni tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_West#Torebogiri Begemaaleba Naŋ Di A Kogi.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_West#Begemaaleba_Naŋ_Di_A_Kogi. Begemaalebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_West#Begemaaleba Nuuri Neɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_West#Nuuri_Neɛbo_Yɛlɛ Leɛ Kaa Kyɛ MeŋMeŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_West#Leɛ_Kaa_Kyɛ_MeŋMeŋ. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Region thumb|Ahafo irigyin Tenne minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Region#Tenne_mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Region#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim Ahmed Ibrahim e la Ghana pɔletesean ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ areko a Banda gbandige a Bono Irigyiŋ poɔ kataweɛ paate yuori eŋɛ.https://web. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim#Tonnɔɛ Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim_(Ghanaian_politician) Ahmed Ibrahim e la Ghanaian pɔleteesa ane a 7th, 6th, 5th ane pampana bɛgemaale die anii mɛmba ko a Ghana republic anaare, naŋ areko a Banda Gbandige a Bono Irigyiŋ poɔ, a Kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim_(Ghanaian_politician)#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim_(Ghanaian_politician)#Tonnɔɛ Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim_(Ghanaian_politician)#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim_(Ghanaian_politician)#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim_(Ghanaian_politician)#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahmed_Ibrahim_(Ghanaian_politician)#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako-Enyan-Essiam Ajumako-Enyan-Essiam e la a paaloo kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako-Enyan-Essiam#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako-Enyan-Essiam#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako-Enyan-Essiam#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako-Enyan-Essiam#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako-Enyan-Essiam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako_campus A Yuniveniti naŋ be Agyumako paaloŋ poɔ. A Yuniveniti paabo yuonihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako_campus#A_Yuniveniti_paabo_yuoni Kɔkɔɛ na ba naŋ zanna a yuniveniti ŋa poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako_campus#Kɔkɔɛ_na_ba_naŋ_zanna_a_yuniveniti_ŋa_poɔ A kɔkɔɛ na naŋ ba e Ghana kɔkɔɛ kyɛ ka ba zanna a behttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako_campus#A_kɔkɔɛ_na_naŋ_ba_e_Ghana_kɔkɔɛ_kyɛ_ka_ba_zanna_a_be Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ajumako_campus#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Akanvariva_Lydia_Lamisi Akanvariva Lydia Lamisi e la Nɛɛse, kyɛ na e pɔlɔteesa naŋ be a Ghana bɛgemaale die poɔ. O arɛɛ la ko a Tempane paaloŋ. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akanvariva_Lydia_Lamisi#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akanvariva_Lydia_Lamisi#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akanvariva_Lydia_Lamisi#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akanvariva_Lydia_Lamisi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Akrofuom Akrofuom e la a gbandigiri kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Akrofuom#Torebogiri. Yelkorri Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akrofuom#Yelkorri_Mine Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akrofuom#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akrofuom#Nuuri_Neɛbo Meŋ la Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akrofuom#Meŋ_la_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akrofuom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Akrokerri_College_of_Education Akrokerri College of Education e la a kolaagyi kaŋa naŋ be a Ghana paaloŋ poɔ. O be la Ashanti Irigyiŋ poɔ, Akrokerri teŋɛ poɔ (Adansi West) Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Akuka_Albert_Alalzuuga Akuka Albert Alalzuuga e la Ghanaian pɔleteseɛŋ ane begemaale die ayɔpoi mɛmba a Ghana republic anaare poɔ, a are ko Garu Gbandige naŋ be a Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. O Nyɔvore Pilluu ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akuka_Albert_Alalzuuga#O_Nyɔvore_Pilluu_ane_O_Sakuuri_Gaabo O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akuka_Albert_Alalzuuga#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akuka_Albert_Alalzuuga#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Akumfi_Ameyaw_S%C9%9Bkondare_Sakuuri Akumfi Ameyaw Sɛkɔndere Sakuuri e la sɛkɔndere sakuuri(pampana Siinia Haae Sakuuri) kaŋa naŋ be Ghana, Bono Sapare sɛŋ. Ba meɛ la a sakuuri ŋa 7th Nyɔgevennebare 1988 kyɛ o da ba e gɔbenɛte deni, o da e la sakuuri na nansaala naŋ boɔlɔ (Private Day Secondary School). https://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng Akwasi Darko Boateng e la begemaala a ko Bosome Freho Gbandige naŋ be a Ashanti Irigyiŋ teŋa poɔ Ghana. O e la begemaala a yi 7 gyɛnoɔre 2021 yuoni poɔ. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng#Kɔmɛtee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng#Meŋa_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Boateng#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Konadu Akwasi Kunadu e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e Wɔɔ paate (NPP) mɛmba.https://www. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Konadu#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Konadu#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Konadu#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Konadu#Kɔmatee Meŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Konadu#Meŋɛ_yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Konadu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Owusu_Afrifa-Mensa Akwasi Owusu Afrifa-Mensa (ba dɔge o la a 4th Maakye 1971) O e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e Wɔɔ Paate (NPP) mɛmba. O e la Ghana begemaale die mɛmba ko Amasaman Gbandige naŋ be Greater Accra Irigyiŋ, Ghana poɔ. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzanne yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Owusu_Afrifa-Mensa#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne_yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Owusu_Afrifa-Mensa#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akwasi_Owusu_Afrifa-Mensa#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin Alban Sumana Kingsford Bagbin (dɔgebo bebiri 24 Sentɔmbare 1957) e la Ghana pɔleteesa naŋ e a begemaale die speaker pampana Ghana poɔ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#Pɔletese_Yɛlɛ Begemaale Die Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#Begemaale_Die_Neɛ 1996 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#1996_Nuuri_Neɛbo 2000 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#2000_Nuuri_Neɛbo 2004 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#2004_Nuuri_Neɛbo Yeliyaga Dakogo Soba Ako A Begimaale Diéhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#Yeliyaga_Dakogo_Soba_Ako_A_Begimaale_Dié Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alban_Bagbin#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Albany_Kingsford_summaana_Bagbin Albany Kingsford Summaana Bagbin e la Dagabul naŋ yi Daga sombo naŋ be wa Naa paaloŋ poɔ. Ba dɔge o la sayɔɔre kyuu bebie lizaare ne anaare daare 1957 sombo poɔ. O Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Albany_Kingsford_summaana_Bagbin#O_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Albany_Kingsford_summaana_Bagbin#Pɔletese_Yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Albert_Tetteh_Nyakotey Albert Tetteh Nyakotey (ba dɔge o la 10th Ɔɔgore 1965 poɔ) O e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e Kataweɛ paate mɛmba bie. O e la Ghana begemaale die mɛmba a ko a Yilo Krobo Gbandige naŋ be a Taŋgõɔ Irigyiŋ, Ghana poɔ. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Albert_Tetteh_Nyakotey#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzane_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Albert_Tetteh_Nyakotey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah Alex Adomako-Mensah (dɔgebo bebiri 5 Nyɔgevennebare 1962) e la a Ghanaian pɔleteesa ane begemaale die mɛmba ko a Sekyere Afram Plains Gbandige naŋ be a Ashanti Irigyiŋ, Ghana.https://www. Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#Nyɔvore_Piiluu Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#Pɔletese_Yɛlɛ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#2020_nu-neԑ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#Kɔmatee Nenfaara ŋmaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#Nenfaara_ŋmaabo Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Adomako-Mensah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson Hon. Alex Blankson (ba dɔge o la 26 disembare 1980 yuoni poɔ) o e la a Ghana pɔleteesa ane begemaale die mɛmba ko a Akrofuom Gbandige deme naŋ be Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghanahttps://wontumionline. O Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson#Meŋɛ_Nyɔvore O Nimimaarooŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson#O_Nimimaarooŋ_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Blankson#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum Alex Kofi Agyekum (dɔgebo bebiri Ɔɔgore 18, 1962) e la a Ghanaian pɔleteesa ane a begemaale die ayɔpõĩ mɛmba, a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko Mpohor Gbandige naŋ be Western Irigyiŋ poɔ a wɔɔ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum#Pɔletese_Yɛlɛ 2012 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum#2012_Nuuri_Neɛbo 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum#2016_Nuuri_Neɛbo Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Kofi_Agyekum#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Tetteh_Djornobuah Alex Tetteh Djornobuah e la Ghana pɔletesean. O e la Deɛpete Minisa ko Zẽɛbaa saazu sɛŋ Irigyiŋ ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpoi soba, a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko Sefwi-Akontombra Gbandige naŋ be a Zẽɛbaa saazu sɛŋ Irigyiŋ a Wɔɔ paate yuori eŋɛ. Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Tetteh_Djornobuah#Pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Tetteh_Djornobuah#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Tetteh_Djornobuah#2020_nu-neԑ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Tetteh_Djornobuah#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alex_Tetteh_Djornobuah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin Alexander Kwamina Afenyo-Markin (ba dɔge o la 27 Mɛnoɔre 1978) e la begemaala kaŋa a Ghana poɔ a ko Effutu Gbandige naŋ be a Central Irigyiŋ . O na la a Defense Kɔmatee ane Interior kɔmatee a ko Ghana begemaale die. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Pɔletese_Yɛlɛ Tonnɔɛ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Tonnɔɛ_Mine Karema Yeni, kɔmpiita Yenihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Karema_Yeni,_kɔmpiita_Yeni A EffutuTeɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#A_EffutuTeɛroŋ Libraries Pie ne Anaare Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Libraries_Pie_ne_Anaare_Yelnyɔgeraa Naaloŋ Abɛ Teɛ Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Naaloŋ_Abɛ_Teɛ_Yelnyɔgeraa Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Afenyo-Markin#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Agyare Alexander Agyare (ba dɔge o la a 6th Gyɛnoɔre kyuu 1979) O e la a Ghanaian pɔleteesa ane Wɔɔ Paate mɛmba (N P P). O e la a Ghana begemaale die mɛmba ko a Kade Gbandige a Taŋgõɔ Irigyiŋ poɔ, Ghana. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Agyare#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Agyare#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah Alexander Akwasi Acquahhttps://citinewsroom.com/2021/03/e-r-non-partisan-working-committees-inaugurated-akim-oda/alexander-akwasi-acquah/ (dɔgebo bebiri da la 8 Disembare 1974) e la a Ghana pɔletesea Neɛ kaŋa na be a Wɔɔ paate poɔŋ. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#Pɔletese_Yɛlɛ 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#2020_Vootuu Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Akwasi_Acquah#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan Alexander Gyan e la Ghana pɔleteesa ko a begemaale die anii a 4th Republic ko Ghana ane begemaale mɛmba ko Kintampo kɔmpare sɛŋ Gbandige naŋ be Bono Ese Irigyiŋ Ghana poɔ.https://www. O Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan#O_Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan#Kɔmatee O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan#O_Sombo Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan#Yelbawontaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Gyan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban Alexander Kodwo Kom Abbanhttps://web.archive. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#2016_Nuuri_Neɛbo Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#Kɔmatee Minisahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#Minisa 2020 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#2020_Nuuri_Neɛbo Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kodwo_Kom_Abban#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin Alexander Kwamina Afenyo-Markin (ba dɔge o la 27 Mɛrnoɔre 1978) e la begemaala kaŋa a Ghana poɔ a ko Effutu Gbandige naŋ be a Central Irigyiŋ . Ona la a Defense Kɔmatee ane Interior kɔmatee a ko Ghana begemaale die. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Pɔletese_Yɛlɛ Tonnɔɛ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Tonnɔɛ_Mine Karema Yeni, kɔmpiita Yenihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Karema_Yeni,_kɔmpiita_Yeni A Effutu Dreamhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#A_Effutu_Dream Libraries Pie ne Anaare Projecthttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Libraries_Pie_ne_Anaare_Project Naaloŋ Palm Teɛ Projecthttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Naaloŋ_Palm_Teɛ_Project Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kwamina_Afenyo-Markin#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_R._Hottordze Alexander Roosevelt Hottordze e la Ghana pɔletesean ane a begemaale die ayɔpoĩ mɛmba ko a Ghana Republic anaare soba, begemaala ko a central Tongu Gbandige naŋ be a Volta Irigyiŋ poɔ. O areko la a Kataweɛ paate. O Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_R._Hottordze#O_Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_R._Hottordze#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Roosevelt_Hottordze Alexander Roosevelt Hottordze e la Ghana pɔletesean ane a begemaale die ayɔpoi mɛmba, a Ghana Republic anaare eŋɛ, are ko a central Tongu Gbandige naŋ be a Volta Irigyiŋ poɔ. O are ko la a Kataweɛ paate yuori eŋɛ. O Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Roosevelt_Hottordze#O_Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Roosevelt_Hottordze#Pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Roosevelt_Hottordze#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Roosevelt_Hottordze#2020_nu-neԑ Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Roosevelt_Hottordze#Kͻmatiiri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alexander_Roosevelt_Hottordze#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Duncan. Alfred Ducan di la goli yenaa seriise A 2022/2023 bɔl ŋmɛ kpaŋkpiri ba naŋ ŋmɛ maakyere lezare ne anuu poɔ.A di la goli yenaa ba yiri poɔ kye o na toɔ di goli zaa ba naŋ wa gaa teŋ yobo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Obeng-Boateng Alfred Obeng-Boateng (ba dɔge o la a 23rd Nyɔgevennebare kyuu 1973) O e la a Ghana pɔletesa naŋ e Wɔɔ Paate mɛmba ko o Gbandige Bibiani-Anhwiaso-Bekwai naŋ be a Western North Region, Ghana poɔ.https://www. O Nyɔvore piiluu ane ganzanne yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Obeng-Boateng#O_Nyɔvore_piiluu_ane_ganzanne_yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Obeng-Boateng#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije Alfred Oko Vandapuije dɔgebo yuoni e la 4th Nyɔgevennebare 1995.http://newghana. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#O_Nyɔvore_Piiluu Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#Pɔletese_Yɛlɛ Onaŋ e Accra Mayorhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#Onaŋ_e_Accra_Mayor O naŋ e Begemaale Die Membahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#O_naŋ_e_Begemaale_Die_Memba O Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Ligasihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#Ligasi Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#Yelbawontaa LGBTQ+https://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#LGBTQ+ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alfred_Oko_Vanderpuije#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu = Mahama Iddrisu = Mahama Iddrisuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#Mahama_Iddrisu O Nyɔvore Ane O Gama Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#O_Nyɔvore_Ane_O_Gama_Zannoo Alhaji Pɔlɛtese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#Alhaji_Pɔlɛtese_Nyɔvore_Yɛlɛ Alhaji Nenkpoŋ Yɛlɛ "Minister"https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#Alhaji_Nenkpoŋ_Yɛlɛ_"Minister" Yifandɔɔloŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#Yifandɔɔloŋ_Yɛlɛ NDC Poɔ Yɛlɛ"National Democratic Congress"https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#NDC_Poɔ_Yɛlɛ"National_Democratic_Congress" Idrisu Nenkponoŋ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#Idrisu_Nenkponoŋ_Mine O meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#O_meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Meŋ Kaa Kyɛ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#Meŋ_Kaa_Kyɛ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mahama_Iddrisu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Mulvi_Mohammed_Bin_Salih Maulvi Mohammed Bin Salih baa yie Wa Upper West Region nan be a Ghana paaloŋ poɔ. O taa la Shahid (Master’s Degree) in Jurisprudence and Theology. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Yusif_Sulemana thumb|Mba Yusif Sulemana, Bole-Bamboi Gbandige Begemaale Die Mɛmba Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Yusif_Sulemana#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Yusif_Sulemana#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Yusif_Sulemana#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhaji_Yusif_Sulemana#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini Alhassan Bashir Fuseini noba yaga zie zaa maŋ boɔla ka Alhaji A.B. Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#Meŋa_Yɛlɛ Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuri Gaabo Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuuri_Gaabo_Yelɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#Pɔletese_Yɛlɛ 2012 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#2012_nu-neԑ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#2020_nu-neԑ Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#Kͻmatiiri NDC 2023 meŋԑ kpamkpirehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#NDC_2023_meŋԑ_kpamkpire Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Bashir_Fuseini#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah Alhassan Kobina Ghansah e la Ghana pɔletesean ane sakuuri bikurõõ a ko Breman Asikuma Siniia Haae Sakuuri. O e la a kataweɛ paate mɛmba biehttps://www. O Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuuri_Gaabo Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#2016_Nu_Neɛ 2020 Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#2020_Nu_Neɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Kobina_Ghansah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Sayibu_Suhuyini Alhassan Sayibu Suhuyini ( dɔgebo bebiri da la 12 Sentɔmbare 1979) yuoni poɔ, o e la duo-tera ane Ghana pɔleteesa. O e la kataweɛ paati mɛmba, pampana ŋa o e begemaale die mɛmba a begemaale die ayoɔpoi soba, a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Tamale Saazu Sɛŋ Gbandige. Ganzanne yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Sayibu_Suhuyini#Ganzanne_yɛlɛ O Toma yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Sayibu_Suhuyini#O_Toma_yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Sayibu_Suhuyini#Pɔletese_Yɛlɛ  Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Sayibu_Suhuyini#_Kͻmatiiri Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Sayibu_Suhuyini#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Sayibu_Suhuyini#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Suhuyini Hon. Alhassan Sayibu Suhuyini ( Ba dɔge o la 12 September 1979) yuoni poɔ, o e la duo-tera ane Ghana pɔletesean. Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Suhuyini#Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Suhuyini#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Suhuyini#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Suhuyini#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Suhuyini#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana Alhaji Alhassan Tampuli Sulemanahttps://citinewsroom.com/2021/04/profile-of-deputy-transport-minister-designate-hassan-tampuli/alhassan-tampuli-sulemana/ e la Ghanaian Pɔleteesa ane a begemaale die mɛmba ko a begemaale die anii soba a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ areko a Gushegu Gbandige naŋ be a Dagbɛn-Zabage Irigyiŋ a Wɔɔ paate (NPP) yuori eŋɛ. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana#Meŋa_Nyɔvore Sommo minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana#Sommo_mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Tampuli_Sulemana#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Umar Alhassan Umar e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Zabzugu gbandige a Northern Irigyiŋ poɔ a kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Umar#Nyɔvore_Piiluu Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Umar#Ganzanne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alhassan_Umar#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ali_Maiga_Halidu Ali Maiga Halidu e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Dormaa West Gbandige a Brong-Ahafo Irigyiŋ poɔ, wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ali_Maiga_Halidu#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ali_Maiga_Halidu#Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ali_Maiga_Halidu#Tonnɔɛ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ali_Maiga_Halidu#Pͻletese Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ali_Maiga_Halidu#Meŋԑ_nyͻvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ali_Maiga_Halidu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alima_Mahama Hajia Alima Mahama(Dɔgebo e la 17 Nyɔgevennebare, 1957https://www.africa-confidential. O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alima_Mahama#O_Sakuuri_Gaabo O Naakoɔ̃https://dga.wikipedia.org/wiki/Alima_Mahama#O_Naakoɔ̃ Toma Mine Meŋ O Naŋ Toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alima_Mahama#Toma_Mine_Meŋ_O_Naŋ_Toŋ Sombo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alima_Mahama#Sombo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng Ama Pomaa Boatenghttps://www.parliament. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuuri Gaabu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuuri_Gaabu_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng#Toma Pɔlɛtesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng#Pɔlɛtese Kɔmɛtteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng#Kɔmɛttee Yɛlɛ Eebuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng#Yɛlɛ_Eebu Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng#Meŋɛ_Nyɔvore Yɛlɛ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ama_Pomaa_Boateng#Yɛlɛ_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ambor Ambor e la teŋe kaŋ naŋ be Loraa paaloŋ. A tɛŋe ŋa yuori di ka Ambor ka a noba naŋ kpeɛrɛ a teŋe ŋa di Amboolɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ambrose_Dery Ambrose Dery O e la neɛ naŋ Ambrose Dery Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ambrose_Dery#Ambrose_Dery_Nyɔvore_Yɛlɛ Ambrose Dery Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ambrose_Dery#Ambrose_Dery_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ambrose_Dery#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Amidu_Issahaku_Chinnia Amidu Issahaku Chinnia (dɔgebo bebiri da la 20 Gyanoɔre 1978) e la a Ghanaian pɔletesean ane a Wɔɔ Paate (NPP) mɛmba. O e a bɛgemaale die mɛmba naŋ areko a Sissala Ese Gbandige naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ poɔ ane meŋ o la e la a Deɛpete Irigyinal Minisa. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Amidu_Issahaku_Chinnia#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Amidu_Issahaku_Chinnia#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ananso_P%C9%94ge_Na_Ba_Po%C9%94r%C9%94_Saakoma_Yelmaale Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ, dɔbɔ ba derɛ pɔge bee pɔgeba enne yelmaale poɔ ka ba ananso la ama; A danweɛ soba la, dɔbɔ taa la ba yelmaale ka pɔgebɔ meŋ taa ba deme. Kyɛ dagaareŋ, ka pɔge kuli sɛre kyɛ o ba taa sori bee faŋa o serɛ yiri yelmaale poɔŋ bonso o taa la saa yiri. Neɛ Naŋ Ma Maale Pɔgɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ananso_P%C9%94ge_Na_Ba_Po%C9%94r%C9%94_Saakoma_Yelmaale#Neɛ_Naŋ_Ma_Maale_Pɔgɔ_Yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Asiamah_Amoako Andrew Asiamah Amoaka ( ba naŋ dɔge 24 Fɛboɔre 1966) e la a Ghana merɛ diree kaŋa, O naŋ e la a Ghana pɔletese neɛ na be a Ghana palamɛte anaare soba a anii soba a Ghana poɔ na e Sommeŋɛ candidate kpɛ la ɔfere Disembare 2020.https://citinewsroom. O Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Asiamah_Amoako#O_Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Asiamah_Amoako#Tontonziiri Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Asiamah_Amoako#Pɔletese Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Asiamah_Amoako#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Asiamah_Amoako#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Asiamah_Amoako#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey Andrew Dari Chiwitey (ba dɔge o la 27 Sentembare 1970) kyuu poɔ. O e la Ghana pɔleteseɛŋ ane begemaale die mɛmba, a begemaale ayoɔpoi soba eŋɛ ko a Ghana republic anaare soba, naŋ are ko a Sawla-Tuna Kalba Gbandige a Dagbɛn-Zabage Irigyiŋ poɔ, kataweɛ paate (NDC) yuori eŋɛ. O bibiiloŋ ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey#O_bibiiloŋ_ane_O_Sakuuri_Gaabo Pɔlɛtese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey#Pɔlɛtese_Nyɔvore_Yɛlɛ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey#2020_nu-neԑ Kͻmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey#Kͻmatee Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey#Meŋԑ_nyͻvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Dari_Chiwitey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Egyapa_Mercer Andrew Egyapa Mercer e la Gaana neɛ, ba doge o la 25 mɛnoɔre, 1973. O e la Gaana lɔɔyɛ a kyɛ e pɔletesean, o e la neɛ naŋ poɔ a wɔɔ paati poɔ https://en. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Egyapa_Mercer#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Egyapa_Mercer#O_Toma O Naakoɔ̃ŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Egyapa_Mercer#O_Naakoɔ̃ŋ_Toma O Begimaale Dié Kpeɛo Vootenhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Egyapa_Mercer#O_Begimaale_Dié_Kpeɛo_Vooten O Begimaale Leɛóhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Egyapa_Mercer#O_Begimaale_Leɛó Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andrew_Egyapa_Mercer#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi Andy Kwame Appiah-Kubi ( ba dɔge o la Bɛntuuri kyuu bebie 7, 1957poɔ) e la Ghanaian pɔleteseɛŋ ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ ane begemaale die anii a Ghana Republic anaare eŋɛ, naŋ areko Asante-Akim North Gbandige naŋ be Sante Irigyiŋ, Wɔɔ paate yuori eŋɛ.http://www. Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi#Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi#Tontonziiri Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi#Meŋɛ_Nyɔvore Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi#Yelbawontaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Andy_Kwame_Appiah-Kubi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Alorwu-Tay https://www.ghanaweb. Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Alorwu-Tay#Sakuuri_Gaabo Ŋmempuori Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Alorwu-Tay#Ŋmempuori_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Alorwu-Tay#Meŋa_Nyɔvore Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Alorwu-Tay#Pɔletese_Yɛlɛ Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Alorwu-Tay#Tonnɔɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Alorwu-Tay#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Oforiwa_Alorwu-Tay Angela Oforiwa Alorwu-Tay e la Ghana pɔleteesa aneŋ begemaale die Mɛmba ko a begemaale die ayɔpoi soba, a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ areko Afadjato Kɔmpare Gbandige naŋ be a Volta Irigyiŋ a ko Kataweɛ paati.http://www. Sakuuri Gaabo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Oforiwa_Alorwu-Tay#Sakuuri_Gaabo_yɛlɛ Ŋmempuori Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Oforiwa_Alorwu-Tay#Ŋmempuori_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Oforiwa_Alorwu-Tay#Meŋa_Nyɔvore Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Oforiwa_Alorwu-Tay#Pɔletese_Yɛlɛ Tonnɔɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Oforiwa_Alorwu-Tay#Tonnɔɛ_yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Angela_Oforiwa_Alorwu-Tay#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei Anthony Akoto Osei (dɔgebo bebiri la 18 kyɛpire 1953 yuoni – 20 Maakye 2023) da e la Ghana libie tontona kyɛ naŋ e pɔletese neɛ meŋ.http://www. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Toma_Yele Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Pɔletese_Toma Begimaala Naŋ Kaara Libie Yele Potuuro.https://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Begimaala_Naŋ_Kaara_Libie_Yele_Potuuro. Begemaala ako Toma Zu Kaabu aneŋ Tonsonne Gyarebuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Begemaala_ako_Toma_Zu_Kaabu_aneŋ_Tonsonne_Gyarebu Gɔbena kpaŋbeɛ Naŋ Poɔ A Gɔbena Yelnyogree Toma Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Gɔbena_kpaŋbeɛ_Naŋ_Poɔ_A_Gɔbena_Yelnyogree_Toma_Poɔ. Arɛ zɛɛ Zaanehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Arɛ_zɛɛ_Zaane Nu-Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Nu-Neɛ Omeŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Omeŋa_Nyɔvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Akoto_Osei#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Effah Anthony Effah e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Asikuma-Odoben-Brakwa Gbandige a Fante Irigyiŋ poɔ, wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Effah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Effah#Tonnoɔre Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Effah#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Effah#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Effah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo Anthony Abayifaa Karbo(Dɔgebo bebiri la 12 ɔɔgore kyuu 1979 yuoni poɔ) o e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba naŋ da are ko Lawra Gbandige naŋ be a Upper West irigyin teŋa poɔ. O e la mɛmba ko wɔɔ paate ane Deɛpete Minisa ko soe ane sobeɛrɛ yɛlɛ. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#O_Nyɔvore_Piiluu O Sakuu Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#O_Sakuu_Gaabo_Yɛlɛ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#Pͻletese Begemaale neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#Begemaale_neԑ Gɔmmenɛnte Kpaŋbeɛ Potuurohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#Gɔmmenɛnte_Kpaŋbeɛ_Potuuro Meŋԑ nyͻvore ane yelboͻrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#Meŋԑ_nyͻvore_ane_yelboͻre Are ko la ba-ͻrebͻhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#Are_ko_la_ba-ͻrebͻ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Karbo#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Mwinkaara_Sumah Anthony Mwinkaara Sumah (dɔgebo Bebiri e la 17th Gyɔnoɔre, 1982) O e la Ghana pɔleteesa naŋ e kataweɛ paate (NDC) mɛmba. Ona la areko Nadowli-Kaleo Gbandige, a Ghana begemaale die poɔ. O baabo ane Sakuuri Gaabo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Mwinkaara_Sumah#O_baabo_ane_Sakuuri_Gaabo. Sommbo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anthony_Mwinkaara_Sumah#Sommbo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Apostle_John_Prah Apostle John Prah e la pasta kpong nang be a Gana puong. https://dga.wikipedia.org/wiki/Archie_casely-hayford Archie casely-hayford https://dga.wikipedia.org/wiki/Aroozie_(Prepositions) Aroozie (Prepositions) e la yelbiri kaŋa naŋ maŋ wuli boŋkaŋa, neɛkaŋa bee yelkaŋa eebo zie bee bezie yɛlɛ poɔ. Aroozie maŋ tu la yuori bee yoleɛrɛ puoriŋ. Aroozie Parɛɛ (Types of prepositions)https://dga.wikipedia.org/wiki/Aroozie_(Prepositions)#Aroozie_Parɛɛ_(Types_of_prepositions) Aroozie gbolo:https://dga.wikipedia.org/wiki/Aroozie_(Prepositions)#Aroozie_gbolo: Aroozie maraa:https://dga.wikipedia.org/wiki/Aroozie_(Prepositions)#Aroozie_maraa: https://dga.wikipedia.org/wiki/Arop%C9%9Bl%C9%9B Aropɛlɛ e la bommaala kaŋa nansaala naŋ maale ka o maŋ de noba age yineŋ teŋe kaŋa te gaa teŋyuo poɔ a yi saseɛ poɔŋ. O e la boŋ kaŋa naataa pege kyɛ waa kpoŋ ka neɛ maŋ zeŋ o poɔ kyɛ neɛrɛ boŋ kaŋa kyɛ o age te gɛrɛ. Aropɛlɛ Tɔnɔ Ko Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Arop%C9%9Bl%C9%9B#Aropɛlɛ_Tɔnɔ_Ko_Nensaala https://dga.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ahmed Arthur Ahmed e la Ghana pɔletesean naŋ e begemaale die ayɔpõĩ mɛmba ko Okaikwei South Gbandige a Greater Accra Irigyiŋ poɔ yi 2013 te tɔ 2017 a wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ahmed#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ahmed#Tonnoɔre Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ahmed#Pɔletese Kultaa Vuo Arahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ahmed#Kultaa_Vuo_Ara ŋmempuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ahmed#ŋmempuori Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ahmed#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asamoah_Gyan Asamoah Gyan (dɔgebo bebiri 22 kakube kyuu 1985) e la bɔle ŋmɛ karaa kaŋa a Ghana zaa ŋmaa ŋmane kyigi, O e la neɛ kaŋa na yi a Ghana poɔ bonso ba dɔge o la 22rd Kakube kyuu, 1985 poɔ. O e la yuomo lezaare pie ne ayɔpoi (37). Asamoah Gyan Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asamoah_Gyan#Asamoah_Gyan_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asamoah_Gyan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_Central Asante-Akim Central e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) nenyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_Central#Torebogiri. Begemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_Central#Begemaala Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_Central#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_Central#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_North Asante-Akim North e la a gbandigiri kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die poɔ. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) bonyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_North#Torebogiri. Begemaale Die Mɛmbare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_North#Begemaale_Die_Mɛmbare. Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_North#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_North#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_South Asante-Akim South e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba(MP) bonyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_South#Torebogiri. Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_South#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asante_Akim_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asawase Asawase e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie, Asawase e la Kataweɛ paate zi-kpeɛŋaa kaŋa a Sante Irigyiŋ poɔ, Ghana. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asawase#Torebogiri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asawase#Dabaŋkoroŋ Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asawase#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asawase#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asawase#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asawase#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ashanti_Region Ashanti Region waa la a Ghana irigyiŋ kaŋa naŋ be a Ghana saparee sɛŋ. O waa la a irigyiŋ kpoŋ ata soba a Ghana irigyinni pie ne ayɔɔbo poɔ. Zi-Seɛɛlɛ Mine Naŋ Be Ashanti Irigyiŋ Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ashanti_Region#Zi-Seɛɛlɛ_Mine_Naŋ_Be_Ashanti_Irigyiŋ_Poɔ. Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashanti_Region#Sakue Sɛkɔndere Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashanti_Region#Sɛkɔndere_Sakue Sakuu kpoŋni ane Yunivenitiriihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashanti_Region#Sakuu_kpoŋni_ane_Yunivenitirii https://dga.wikipedia.org/wiki/Asibiti Asibiti e la yiri kaŋa bɔnne naŋ mɛ bee ŋmaa ka o waa laafeeloŋ yiri ka ba sanna baaleba. O e la yiri ba naŋ de tĩĩ pɛɛpɛɛ zaa biŋ be kyɛ de tontonneba mine eŋ ka ba maŋ sanna baaleba. Asibiti Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asibiti#Asibiti_Tɔnɔ Asibiti Yie mine lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asibiti#Asibiti_Yie_mine_la Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asibiti#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asikuma-Odoben-Brakwa Asikuma-Odoben-Brakwa e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asikuma-Odoben-Brakwa#Torebogiri Begemaalbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asikuma-Odoben-Brakwa#Begemaalba Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asikuma-Odoben-Brakwa#Kaa_Kyɛ_Meŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa Asokwa e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa#Torebogiri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa#Dabaŋkoroŋ Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa#Nuuri_Neɛbo Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_Central Assin Central e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ iri la begemaala neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_Central#Torebogiri Begemaalba Naŋ Di A Kogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_Central#Begemaalba_Naŋ_Di_A_Kogi Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_Central#Begemaale_Die_Mɛmbare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_Central#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_North Assin North e la a gbandigiri kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die poɔ.O maŋ iri la begemaala (MP) boŋyeni a tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_North#Torebogiri. Begemaale die mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_North#Begemaale_die_mɛmbare Nuuri NeɛboNeɛbo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_North#Nuuri_NeɛboNeɛbo. Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_North#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_South Assin South e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogiri/ Begebo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_South#Torebogiri/_Begebo_Mine Begemaale Die Mɛmbare Naŋ Di a Kogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_South#Begemaale_Die_Mɛmbare_Naŋ_Di_a_Kogi Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_South#Nuuri_Neɛbo Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Assin_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North Asunafo North e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die ane a gbandigiri ayɔbohttps://ghanamps.com/constituencies/ na kaŋa naŋ be a Ahafo Irigyiŋ poɔ, Ghana. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North#Torebogiri Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North_Munisipal_Desekyere Asunafo North Munisipal Desekyere e la a desekyere ayɔbo na kaŋa naŋ be a Ahafo Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North_Munisipal_Desekyere#Dabaŋkoroŋ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North_Munisipal_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_North_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South Asunafo South e la a paaloo naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South_Desekyere Asunafo South Desekyere e la a desekyere ayɔbo na kaŋa naŋ be a Ahafo Irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la Ahafo Desekyere kpoŋ poɔ, 1988 eŋɛ, te ta saŋa na Yidaandɔɔ John Agyekum Kufuor naŋ da wa wɛle a o kɔmpare sɛŋ 12 Nyɔgevenne 2003 (naŋ da nyɛ eebo 17 Fɛboɔre 2004) na kuri Asunafo South Desekyere; kyɛ leɛ pore o kyɛlee na ka Asunafo North Desekyere, naŋ da zɛge do a puoriŋ are munisipal desekyere asɛmbole vuo araa 29 Fɛboɔre 2008 na leɛ Asunafo North Munisipal Desekyere. O Tenne Mine Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South_Desekyere#O_Tenne_Mine_Yoe Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South_Desekyere#Yiziiri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asunafo_South_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_North Asutifi North e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba (MP) nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_North#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_North_Desekyere Asutifi north Desekyere e la a desekyere ayɔbo na kaŋa naŋ be a Ahafo Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_North_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South Asutifi South e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba (MP) nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South_Desekyere Asutifi South Desekyere e la a desekyere ayɔbo na kaŋa naŋ be a Ahafo irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asutifi_South_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin Atebubu-Amantin e la a nuneɛ paaloo kaŋa naŋ be a Atebubu-Amantin disitiri, ba da boɔlɔ o Atebubu distriki 2003 yuoni poɔhttps://en.wikipedia. Begemaaleba Naŋ Di A Kogohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin#Begemaaleba_Naŋ_Di_A_Kogo Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin_Munisipal_Desekyere Atebubu-Amantin Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. A Desekyere Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin_Munisipal_Desekyere#A_Desekyere_Meɛroŋ Semmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin_Munisipal_Desekyere#Semmo Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Somme Mine Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin_Munisipal_Desekyere#Somme_Mine_Yizie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atebubu-Amantin_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atizigi Atizigi Lawrence e la Gaana bɔlŋmeɛrɛ na naŋ maŋ go a bɔle o ŋeɛbo saŋa. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atizigi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ato_Panford Ato Panford e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Shama Gbandige a western Irigyiŋ poɔ, a wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. NPP Gyongyoŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ato_Panford#NPP_Gyongyoŋ Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ato_Panford#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atta_milles John Evans Fiifi Atta Mills e la Ghana yirdããdɔɔ naŋ da zeŋ kogi zu kyɛ kpi la lɛ (21 July 1944 – 24 July 2012) was a Ghanaian politician and legal scholar who served as President of Ghana from 2009 until his death in 2012. He was inaugurated on 7 January 2009, having defeated the governing party candidate Nana Akufo-Addo in the 2008 Ghanaian presidential election. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Attaayi Naŋnyige naŋ ba taa tɔ a Ghana paaloo la lɛ. Nubiwogeri soba https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma Atwima-Kwanwoma e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma#Nuuri_Neɛbo Meŋ la Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma#Meŋ_la_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_North A Atwima-Nwabiagya North e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a  Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_North#Torebogiri Meŋ La Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_North#Meŋ_La_Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_South Atwima-Nwabiagya South e la a paaloo kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die.https://newsghana. Torebogiri/ Ogiruu Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_South#Torebogiri/_Ogiruu_Mine Meŋ La Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_South#Meŋ_La_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua Atwima-Mponua e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua#Torebogiri Begemaale die mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua#Begemaale_die_mɛmbare Nuuri Neɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua#Nuuri_Neɛbo_Yɛlɛ Kaa Kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua#Kaa_Kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Collins_Ntim Augustine Collins Ntim (ba naŋ dɔge o a 24 Sentɔmbare , a yuoni 1964 poɔŋ) O e la Ghana pɔleteesa ane ganzanna.https://web. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Collins_Ntim#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Collins_Ntim#Pɔletese_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Collins_Ntim#Toma Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Collins_Ntim#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Collins_Ntim#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Collins_Ntim#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Tawiah Augustine Tawiah ( ba na dɔge tadaare 27 Sentɔmbare, 1961) e la Ghanaian pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ ane anii a Ghana Republic anaare eŋɛ, naŋ are ko a Bia Wɛse Gbandige naŋ be Zẽɛbaa saazu sɛŋ Irigyiŋ a Kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Tawiah#Nyɔvore_piiluu Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Tawiah#Ganzanne Toma ane Vuo areehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Tawiah#Toma_ane_Vuo_aree Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Tawiah#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Tawiah#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Augustine_Tawiah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_East Awutu-Senya East e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogiri/Begere Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_East#Torebogiri/Begere_Mine Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_East#Begemaale_Die_Mɛmbare Nu-nɛbhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_East#Nu-nɛb Kaa kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_East#Kaa_kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_West Awutu-Senya West e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ paaloo la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_West#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_West#Begemaale_Die_Mɛmbare Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_West#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awutu-Senya_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ayor_/Bayor. Bayɔɔ ane Ayɔɔ e la yoe dagaaba naŋ maŋ di ko bie ba naŋ dɔge daadaari kyɛ bee o teŋa daadaari ka a bie wa e bidɔɔ o na di la Bayɔɔ ka onaŋ wa e bipɔge ka o di Ayɔɔ lɛ la veŋ ka te maŋ wono ba naŋ boɔlɔ Bayɔɔ bee Ayɔɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Aziz_Abdul_Muniru Aziz Abdul Muniru e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Akan Gbandige Volta Irigyiŋ poɔ a kataweɛ paate youri eŋɛ.http://www. Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Aziz_Abdul_Muniru#Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Aziz_Abdul_Muniru#Pɔletese Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Aziz_Abdul_Muniru#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Azuma_Nelson Azuma Nelson da waa zɔzɔɔ karaa a be te Ghana paaloŋ, O zɔɔ la gba a gaa Naasaalepaaloŋ yuomo mine naŋ pare/tɔle kyɛ pampana eŋ o balɛɛ la, zuiŋ o ba la zɔɔrɔ. O da zɔɔ la a de weɛ ka lɛ vɛŋ ka Gaana noba/ɔ mine naŋ maala fanfane a boɔla/ɔ ka "Azuma blow". Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/A%C5%8B_ba%C5%8B_bieo Aŋ baŋ bieo? Neɛzaa ba baŋ bieo. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/BATAA_YIRI Nembaala, Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/BIE_BEE_BOKAM%C6%90. Bokamɛ bee Bie e la Dagaaba deɛne kaŋa naŋ taa tɔna kyɛ lɛ bala kɔŋ yaga zaa ko Dagaaba. A deɛne ŋa e la Dagaaba na naŋ baŋ tage ba nembɛrɛ ne ba bibiiri lantaa. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Baa Baa: Baa e la doŋa kaŋa naŋ be a teŋɛ zu kyɛ, o gaŋ wɔkyemaa ko te Dagaaba, ka neɛ gaa o tɔ yiri ka o soba kyebe, neɛ zaa koŋ baŋ kpɛ a die bonso baa bebe la. Dagaaba poɔ, ona la maŋ gu a yiri ka tensoga la bee ŋmenaa la kyɛ o maŋ bebe la. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Doŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Do%C5%8Ba Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Baabol_po%C9%94_yelyelli_zaa_yel%C5%8Bmaa Baabol Poɔ Yelyelli zaa Yelŋmaa: Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Baapaaba Baapaaba Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Baapaaba#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Babile Teŋɛ kaŋa naŋ be Lawra paaloŋ poɔ la ka ba boɔlɔ Babile Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Bad%C9%9Bre BADƐRE;Nyaa-luri-pare neɛ la;o bo ka nyaanaa la o,a maŋ male ka o burro la o taaba.Ama a nyaane maŋ te zuo la ka o te leɛ a damboli ,a soba na zie o naŋ boɔrɔ ka o finni na. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma Dagaaba Bal Kyeerɛ Mine Ne Ba Doma Dagaaba Balbal Mine ane ba Domahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#Dagaaba_Balbal_Mine_ane_ba_Doma (1 ) i. DIKPIƐLƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#(1_)_i._DIKPIƐLƐ ii. BASIƐLƐ( Bagre Maaloŋ saŋa)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#ii._BASIƐLƐ(_Bagre_Maaloŋ_saŋa) iii. TIƐDEME Monkeyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iii._TIƐDEME_Monkey iv.TIƐLƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iv.TIƐLƐ v. NAAYIILE( di ŋaamkyolom) Crocodile(Ɛbaa),Lizard(bandaa),Wuᴐ, Uuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#v._NAAYIILE(_di_ŋaamkyolom)_Crocodile(Ɛbaa),Lizard(bandaa),Wuᴐ,_Uu vi. MDILAMPUᴐOLƐ ??https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#vi._MDILAMPUᴐOLƐ_?? vii. ZAGGƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#vii._ZAGGƐ 2 i. NABƐGLƐ iɛu(donkey-like animal), Lali dzoŋdzaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#2_i._NABƐGLƐ_iɛu(donkey-like_animal),_Lali_dzoŋdzaŋ ii.ZENDAALƐ nᴐ nakyaga (fowl with 5 toes)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#ii.ZENDAALƐ_nᴐ_nakyaga_(fowl_with_5_toes) iii. NAKYIƐLƐ Appellations: Zendaama ; Nakyagamahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iii._NAKYIƐLƐ_Appellations:_Zendaama_;_Nakyagama iv. DANTIƐLƐ(Dɛgabɛ)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iv._DANTIƐLƐ(Dɛgabɛ) 3 i.BƐRWUᴐLƐ( tiɛ)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#3_i.BƐRWUᴐLƐ(_tiɛ) ii.GBAANƐ Walpele(Deer)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#ii.GBAANƐ_Walpele(Deer) iii. GANƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iii._GANƐ 4 i. KUSIELE (tiɛ) Lion(gbene)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#4_i._KUSIELE_(tiɛ)_Lion(gbene) ii. KPIƐLLƐ (playmate to rain god)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#ii._KPIƐLLƐ_(playmate_to_rain_god) iii. KUSƐBLƐ Tiɛ poᴐ saab ; tiɛ bᴐg kõᴐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iii._KUSƐBLƐ_Tiɛ_poᴐ_saab_;_tiɛ_bᴐg_kõᴐ iv. PURYIILE molu-springs when running(Mulu-donkey-like)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iv._PURYIILE_molu-springs_when_running(Mulu-donkey-like) v).KUWƐRƐ Zipig(heavier than antelope)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#v).KUWƐRƐ_Zipig(heavier_than_antelope) (vi).YᴐWAARƐ Appellations : Kuremahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#(vi).YᴐWAARƐ_Appellations_:_Kurema 5. VURBAALƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#5._VURBAALƐ i.BEKUᴐNƐ (Dakyari/Daɓolɛ) Pregnant he-goat;fruit of a dead treehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#i.BEKUᴐNƐ_(Dakyari/Daɓolɛ)_Pregnant_he-goat;fruit_of_a_dead_tree ii. KANTIƐLƐ Burŋwãã(secretary bird), any empty containerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#ii._KANTIƐLƐ_Burŋwãã(secretary_bird),_any_empty_container iii. KPOLAARƐ cattle egret(kyakyapila),duᴐlu,fish in a well,https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iii._KPOLAARƐ_cattle_egret(kyakyapila),duᴐlu,fish_in_a_well, 6 i KPANYANGNƐ Red dove (ŋmam ziɛ)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#6_i_KPANYANGNƐ_Red_dove_(ŋmam_ziɛ) ii. BIMBIILE Vulture(sigdun)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#ii._BIMBIILE_Vulture(sigdun) iii. TAADIILE Fowl with no furthers on the neck(nᴐnyukpalɛ)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iii._TAADIILE_Fowl_with_no_furthers_on_the_neck(nᴐnyukpalɛ) 7 ii. HAYORO Playmateshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#7_ii._HAYORO_Playmates 8 i. BAAKAALƐ Kyiɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#8_i._BAAKAALƐ_Kyiɛ ii . BIRFUᴐLƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#ii_._BIRFUᴐLƐ iii. YᴐYUᴐLƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iii._YᴐYUᴐLƐ iv. KYƐBƐRBƐ Dazugrhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#iv._KYƐBƐRBƐ_Dazugr 9 i.MƐTUᴐLƐ ib zugr ŋwãã, Man garka ɛ garka (ANACONDA)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#9_i.MƐTUᴐLƐ_ib_zugr_ŋwãã,_Man_garka_ɛ_garka_(ANACONDA) 10 i. KÜBÜÜLƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagaaba_Bal_Kyeer%C9%9B_Ane_Ba_Doma#10_i._KÜBÜÜLƐ https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagabaga_College_of_Education Bagabaga College of Education (BACE) e la a kolaagi kanŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ, Nɔɔden uregin, Tamale paaloŋ. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagabaga_College_of_Education#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagabaga_College_of_Education_(BACE) Bagabaga College of Education (BACE) e la a kolaagi kanŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ, Nɔɔden uregin, Tamale paaloŋ. Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps https://dga.wikipedia.org/wiki/Bagere_Maaloo Bagere Maaloo: e la bon-irri Dagaaba naŋ maŋ iri ko ba ŋmene.A maŋ e la bonvore ,bondirii bee dàà. Bagebogeraba Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bagere_Maaloo#Bagebogeraba_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Bal Bal/yiiluŋ naŋ tuuro saa pare ane Bɛlo naŋ tuuro ma pare. Bal bee yiiluŋ e la noba bee boora mine naŋ yi saaŋkompare boŋyeni kyɛ ka Bɛlo meŋ yi makommpare boŋyeni. Bal Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bal#Bal_Parɛɛ Bal meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bal#Bal_meɛroŋ Bal ane ba domahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bal#Bal_ane_ba_doma https://dga.wikipedia.org/wiki/Bambaleor%C3%A1%C3%A1 Bambaleoráá e la bõŋ-ɛgrãã kaŋa, bambaleoráá maŋ taa la kpaŋkpama aneŋ kɔ̀ma kyɛ ka o mùŋkɔma maŋ taa kɔ̀ma ka e wɛgre, o maŋ nyɛ̃ la gyɛlɛ kyɛ maŋ mɛ o diè daaŋguoɔ́ne eŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Banda Banda Ahenkro e la a Ghana begemaale die gbandige kaŋa naŋ be Banda Desekyere poɔ, Bono Irigyiŋ. Ahmed Ibrahimhttps://web. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Banda#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Banda#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Banda_Desekyere Banda Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Banda_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Banda_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Banda_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bantama Bantama e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba bonyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bantama#Torebogiri Begemaaleba Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bantama#Begemaaleba_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bantama#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bantama#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bantama#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bao Bao e la zie kõɔ naŋ maŋ be ka nensaalba bee donne maŋ tõɔ nyɛ koɔŋ a nyu bee a e neŋ yɛlɛ mine, noba mine boɔla la bao kolee, a ferɛɛ la ka te maŋ selɛ daare bareŋ ka lɛ na vɛŋ ka a koɔŋ maŋ toɔŋ bebe wagre zaa. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Barack_Obama Barack Obama dɔgebo bebiri la Ɔɔgore 4, 1961. Barack Obama da waa la America pɔlitiseɛ kaŋa, ka lɛ da waa ka o di a America prɛsidɛnte naaŋ a yi a yuoni 2009 te tɔ 2017. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barack_Obama#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Ayisi_Asher Barbara Ayisi Asher e la Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba koroo ko cape coast North gbandige a central Irigyiŋ poɔ Ghana. O e la wɔɔ paate mɛmba ane deputi minisa koroo ko Ganzanne Ghana poɔ. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Ayisi_Asher#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Ayisi_Asher#Tonnɛ_Yɛlɛ Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Ayisi_Asher#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Ayisi_Asher#Meŋɛ_Nyɔvore https://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Oteng_Gyasi Barbara Oteng Gyasi (dɔgebo e la 5 Ɔɔtoore 1964) e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba koroo ko Prestea Huni-Valley Gbandige a Western Irigyiŋ poɔ Ghana.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Oteng_Gyasi#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Oteng_Gyasi#Tonnɔɛ Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Oteng_Gyasi#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Oteng_Gyasi#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Barbara_Oteng_Gyasi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bawaa_Yiele_Mine 1.Sɛnne woo pɔre gaa lɔɔ ma, sɛnne woo gakogilo yoŋ la. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B Seɛre Yielehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Se%C9%9Bre_Yiele https://dga.wikipedia.org/wiki/Bawku Bawku e la paaloŋ kaŋa naŋ be a Upper East Region, Ghana.https://en. Ba Nakoɔroŋ Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bawku#Ba_Nakoɔroŋ_Yeltare Boŋkoɔre minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bawku#Boŋkoɔre_mine Boŋgɔɔle minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bawku#Boŋgɔɔle_mine Ba Tigrihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bawku#Ba_Tigri Paaloŋ Mine Naŋ Be a Bawkuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bawku#Paaloŋ_Mine_Naŋ_Be_a_Bawku Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bawku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Baz%C4%93%C4%93 BAAZĒĒ e la yibile ŋa naŋ ari Dogmene ,Boo ane Ko kpakyagaŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ba%C5%8B_ma_n_p%C9%94lbo_sa%C5%8B Boŋ tɔ dunɛɛ teŋ be pampana https://dga.wikipedia.org/wiki/Ba%C5%8Ba Baŋa e la moɔ poɔ aneŋ yiri bõŋ-irãã kaŋa, o maŋ taa la zŭŭre, gbɛ̃ɛ̃ anaare aneŋ zu, baŋa waa la muno ayi baŋdau aneŋ baŋpɔge, baŋdau zu maŋ waa la doɔre, kyɛ ka o eŋa maŋ waa soglaa, baŋpɔge la maŋ nyɛ̃ gyɛlɛ, baŋne ba waa naŋ a kɔŋkɔre poɔ, baŋa kpeɛrɛɛ dabogri, bogri, daare zu aneŋ dézagre poore. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bede_Ziedeng Bede Anwataazumo Ziedeng (dɔgebo beberi 22 Ɔɔtoorebare 1954) gyɛmaa zaa maŋ boɔle o la Bede Ziedeng. O e la Ghana pɔletesean naŋ e begemaale die mɛmba a begemaale die anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bede_Ziedeng#O_Nyɔvore_Piiluu Toŋ Nɔɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bede_Ziedeng#Toŋ_Nɔɛɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bede_Ziedeng#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bede_Ziedeng#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Begemaaleba Begemaaleba eɛ la noba mine a Ghana deme naŋ neɛ ba nubie a iri ba yi neŋ paaloŋ ne paaloŋ zaa ka ba gaa be a Ghana begemaaloo die te maale begɛ kyɛ vɛŋ ka noba tuuro a neŋ nimizeeloŋ.https://en. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Begemaaleba#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai Bekwai e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Begemaale die mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai#Begemaale_die_mɛmbare Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ben_Abdallah_Banda Ben Abdallah Banda (dɔgebo e la 15 Ɔɔgore 1971) e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Offinso South Gbandige a Sante Irigyiŋ poɔ, wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ben_Abdallah_Banda#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ben_Abdallah_Banda#Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ben_Abdallah_Banda#Toma Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ben_Abdallah_Banda#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ben_Abdallah_Banda#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Benhazin_Joseph_Dahah Benhazin Joseph Dahah (dɔgebo 8 Fɛboɔre 1969) e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Asutifi North Gbandige, Brong-Ahafo Irigyiŋ poɔ, wɔɔ paate yuori eŋɛ (NPP).https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benhazin_Joseph_Dahah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benhazin_Joseph_Dahah#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benhazin_Joseph_Dahah#Meŋɛ_Nyɔvore Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benhazin_Joseph_Dahah#Yelbawontaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benhazin_Joseph_Dahah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Benin Benin (/bɛˈniːn/ (listen) ben-EEN, /bɪˈniːn/ bin-EEN;https://en.m. O yuori boɔloo waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#O_yuori_boɔloo_waabo Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#Dakroŋbaŋ pɔletese yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#pɔletese_yɛlɛ A paaloŋ kaabo po-eŋ gbulogbulohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#A_paaloŋ_kaabo_po-eŋ_gbulogbulo Noba waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#Noba_waaloŋ Teŋgane waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#Teŋgane_waaloŋ Dadi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#Dadi_yɛlɛ Yipɔge yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#Yipɔge_yɛlɛ Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benin#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Benito_Owusu_Bio Benito Owusu Bio ( O dɔgebo bebiri da la a November 1, 1968) https://web.archive. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benito_Owusu_Bio#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benito_Owusu_Bio#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benito_Owusu_Bio#Pɔletese_Yɛlɛ Vootuu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benito_Owusu_Bio#Vootuu_Yɛlɛ Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benito_Owusu_Bio#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benito_Owusu_Bio#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Komla_Kpodo https://ghanaelections.peacefmonline. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Komla_Kpodo#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Komla_Kpodo#Pɔletese_Yɛlɛ Toma Mine O Naŋ Toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Komla_Kpodo#Toma_Mine_O_Naŋ_Toŋ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Komla_Kpodo#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Komla_Kpodo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Narteh_Ayiku Benjamin Narteh Ayiku (dɔgebo bebiri da la 5 Ɔgere 1964) e la a Ghanaian pɔleteesa. O e la a begemaala kaŋa naŋ be a begemaale die anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ areko a Ledzokuku Gbandige naŋ be a Ledzokuku Munisipal Desekyere, a Greater Accra Irigyiŋ a Ghana poɔ. Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Narteh_Ayiku#Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Narteh_Ayiku#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Narteh_Ayiku#Kɔmatee Meŋa nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Narteh_Ayiku#Meŋa_nyɔvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Narteh_Ayiku#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Yeboah_Sekyere Benjamin Yeboah Sekyere e  la a Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba, a begemaale die ayɔpoĩ ane anii, a Ghana republic anaare eŋɛ, na areko a Tano Kɔmpare Gbandige, Ahafo Irigyiŋ Ghana poɔ. O e la Wɔɔ Paate Mɛmba. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Yeboah_Sekyere#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne O bammo neŋ politikal tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Yeboah_Sekyere#O_bammo_neŋ_politikal_toma Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Yeboah_Sekyere#Meŋɛ_Nyɔvore Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Yeboah_Sekyere#Kɔmatee O sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Yeboah_Sekyere#O_sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Yeboah_Sekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Benson_Tongo_Baba Benson Tongo Baba (dɔge la 23 September 1948) e la a Ghana politiseɛŋ kaŋa a palemɛte ayɔpoi soba Ghana fourth Republic na are ko Talensi paaloŋ Upper East Region neŋ kataweɛŋ paati( NDC).https://northernghana. O Nyɔvoore Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benson_Tongo_Baba#O_Nyɔvoore_Ane_Sakuuri_Gaabo Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Benson_Tongo_Baba#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_East Berekum East e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_East#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_East_Munisipal_Desekyere Berekum East Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_East_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_East_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_East_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West Berekum West e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba boŋyeni a tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West#Nuuri_Neɛbo_Yɛlɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West_Desekyere Berekum West Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa na be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Berekum_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Ahiafor Bernard Ahiafor (dɔgebo bebiri 6 Fɛboɔre 1973) e la Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba naŋ are ko a Akatsi Kɔmpare Gbandige naŋ be a Nyugbe Irigyiŋ poɔ, a de a Kataweɛ Paate gyɔŋgyɔŋ.https://en. O Nyɔvore Yɛlɛ Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Ahiafor#O_Nyɔvore_Yɛlɛ_Ane_Sakuuri_Gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Ahiafor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Okoe_Boye Bernard Okoe-Boye e la a Ghana pɔleteesa aneŋ bgemaala a ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana poɔ a ko Ledzokuku vootiŋ paaloŋ naŋ be Greater Accra Region a ko a wɔɔ paati.http://www. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Okoe_Boye#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Meŋa_Yɛlɛ Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Okoe_Boye#Toma_Yele Laafeeloŋ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Okoe_Boye#Laafeeloŋ_Yele Pɔletees Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Okoe_Boye#Pɔletees_Yele kɔmatiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Okoe_Boye#kɔmatii Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernard_Okoe_Boye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo Bernice Adiku Heloo Sɛgebo kyu la a (September 24, 1954)https://web.archive. O Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo#O_Nyɔvore_Piiloŋ Gan-Zanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo#Gan-Zanne_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo#Toma Pɔlɛtese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo#Pɔlɛtese_Nyɔvore_Yɛlɛ O Naŋ Da E A Deputy Minisahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo#O_Naŋ_Da_E_A_Deputy_Minisa Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bernice_Adiku_Heloo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Best_Gally_Ny%C9%94vore_Y%C9%9Bl%C9%9B thumb O Dɔgebuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Best_Gally_Ny%C9%94vore_Y%C9%9Bl%C9%9B#O_Dɔgebu Best Gally Yiele Poɔ Kpeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Best_Gally_Ny%C9%94vore_Y%C9%9Bl%C9%9B#Best_Gally_Yiele_Poɔ_Kpeɛbo Best Gally Tadaa High Entertainment Kpeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Best_Gally_Ny%C9%94vore_Y%C9%9Bl%C9%9B#Best_Gally_Tadaa_High_Entertainment_Kpeɛbo Best Gally Meŋɛ Yiele Toma Zie.https://dga.wikipedia.org/wiki/Best_Gally_Ny%C9%94vore_Y%C9%9Bl%C9%9B#Best_Gally_Meŋɛ_Yiele_Toma_Zie. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Best_Gally_Ny%C9%94vore_Y%C9%9Bl%C9%9B#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah Betty Nana Efua Krosbi ( naŋ na baŋ meŋ sɛge Crosbyhttps://web.archive. Nyɔvore neŋ sakuu yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#Nyɔvore_neŋ_sakuu_yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#O_Naakoɔ̃_Toma O begimaale yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#O_begimaale_yeltare 2020 Nu-Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#2020_Nu-Neɛ Begimaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#Begimaala OMeŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#OMeŋɛ_Nyɔvore O Nimimaarooŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#O_Nimimaarooŋ_Toma Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Crosby_Mensah#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah Betty Nana Efua Krosbi ( naŋ na baŋ meŋ sɛge Crosbyhttps://web.archive. Nyɔvore neŋ sakuu yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Nyɔvore_neŋ_sakuu_yele Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Toma Politisi yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Politisi_yele Palemɛte yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Palemɛte_yeltare 2020 vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#2020_vootu Palemɛte mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Palemɛte_mɛmba Meŋɛ yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Meŋɛ_yele Filosofihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Filosofi Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Krosbi_Mensah#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bible Bible waa la a kiritabiiri ŋmempuori deme gane ba naŋ maŋ Kanna puoro ba ŋmene. O la e la yelbie ba naŋ maŋ de lantaa ka o laŋ gbule e a Bible ŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bie_k%C5%AB%C5%AB_gaa_terebo Te Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ, ka pɔgesaraa wa kuli o serɛ ka ba doge ba bi danweɛ, A pɔgesaraa makoma maŋ baŋ wuli ko la o mamine ka ba gaa te nyɛ a pɔgedogre. A o mamine gbɛre poɔ la ka ba maŋ kaa iri neɛ kaŋa ka o na maale sɛgre o meŋɛ a kyaare ne a yeltuuri bee boma na o naŋ na de te nyɛ a ba pɔgeyaa. Bie Kūū Terebo Tɛgɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bie_k%C5%AB%C5%AB_gaa_terebo#Bie_Kūū_Terebo_Tɛgɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Bigruu_(Adjectives) Bigruu e la yelbiri kaŋa naŋ maŋ pɛge yuori bee yoleɛre yɛlɛ poɔ ka o kyaane velaa. Bigruu la maŋ soŋ ka neɛ naŋ boma bee yele tɛɛtɛɛ taa eŋaŋ. Bigruu parɛɛ (Types of Adjectives)https://dga.wikipedia.org/wiki/Bigruu_(Adjectives)#Bigruu_parɛɛ_(Types_of_Adjectives) https://dga.wikipedia.org/wiki/Bigruu_Dagaare_Po%C9%94. Yelbie nam bigre boma waaloŋ ba e yaga Dagaare poɔ Amine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bigruu_Yelyages%C9%9Bgraa-_Descriptive_Essay Bigruu Yelyagesɛgraa ; Te dagapaaloŋ bee laŋkpeɛbo poɔ, a maŋ wa ta la saŋa kaŋa ka a seŋ ka te bigri yɛlɛ mine ko taa bee anaŋ te naŋ maŋ woŋ. A lɛ ŋa eebo la ka ba boɔla ka bigruu Yelyagesɛgraa. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Bikpeeba Bikpeeba Dagaaba laŋkpeɛbo poɔŋ, ba taa la noba mine ba dɔgereba naŋ na sage ŋmene boɔloo (kpi) kyɛ bare ba la ka ba boɔlɔ Bikpeeba. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Bikyeeteng Bikyeeteng la teŋ bile kaŋa naŋ be a Nandom-Kokoligu paaloŋ poɔŋ. O e la teŋɛ naŋ taa noba pare kɔɔ, ba yelnyɔgeraa yaga bee kpoŋ zie zaa la koɔbo a gaŋ a zaa ba nembeɛrɛ naŋ be a teŋɛ ŋa poɔ. A Noba Toma A Teŋɛ ŋa Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bikyeeteng#A_Noba_Toma_A_Teŋɛ_ŋa_Poɔ A Teŋɛ ŋa Beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bikyeeteng#A_Teŋɛ_ŋa_Bezie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bile%C9%9B_Guubu_bee_Nyooro Dagaaba Bileɛ Guubu bee Nyooro Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Bimbilla_College_of_Education Bimbilla College of Education e la a kolaagi kanŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ. O be la Nɔɔden uregin poɔ, Bimbilla tegƐ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Binduri_Desekyere Binduri Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be a Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Binduri_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bipoge_Pure_Po%C9%94_Taabo_(yelese%C5%8Bkpilw%C9%9Bra). Bipoge pure poɔ taabo . https://dga.wikipedia.org/wiki/Bipogebilii_Puo Bipɔgebilii kyɛ bee Bipɔgelee Poɔ Taabo e la poɔ na pɔgebilii naŋ maŋ taa ka onaŋ ba ta yuomo pie ane anii. Yɛlɛ mine naŋ maŋ waaneŋ a bipɔgebilii poɔ taabo la nandaaloŋ, babambo , yideme naŋ maŋ firi biiri eŋ serɛkuli ,amine. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Bismark_Tetteh_Nyarko Bismark Tetteh Nyarko (O dɔgebo bebiri da la 15 Decembare kyuu, a 1973)O e la a Ghana pɔletesean neɛ, kyɛ pampana o waa la begɛmaala kaŋa naŋ be a begɛ maaloo die a ko Ɔpa Manya Krobo paaloŋ.https://en. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bismark_Tetteh_Nyarko#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Biyaale_yiele Biyaale yiele e la yiele na biyaalaa bee nema na maŋ Yieli ka bie gbiri bee bare konni kyɛ ka o ma toŋ toma aseŋ: https://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff Mohammed Ismail Sharrif (ba dɔge o la a Gyenoɔre bebiri kyuuri awae 9, 2002), ka neɛ baŋ o ka ba boɔlɔ o Black Sherif, aka Blacko,https://www.thefader. Black Sherif Sakuuri Gaabo Ane O Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#Black_Sherif_Sakuuri_Gaabo_Ane_O_Nyɔvore_Piiloŋ Sherif Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#Sherif_Sakuuri Black Sherif Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#Black_Sherif_Toma A Maakye Kyu 2022https://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#A_Maakye_Kyu_2022 A Maakye 2023https://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#A_Maakye_2023 Blacko Yieli Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#Blacko_Yieli_Toma Yieli Mine Zuubohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#Yieli_Mine_Zuubo O Deɛne Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#O_Deɛne_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Black_Sheriff#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bobiri_K%C9%94%C5%8Bk%C9%94re_(Ghana) Bobiri Kɔŋkɔrewaa la kɔŋkɔre velaa naŋ be a Ghana poɔ, kyɛ ka noba ba baŋ o yɛlɛ a teŋɛ poɔ, ka yeŋe noba la faa. A zie ŋa be la a Wenkyao paaloŋ naŋ ba a Upper West poɔ. O Waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bobiri_K%C9%94%C5%8Bk%C9%94re_(Ghana)#O_Waabo Boma Naŋ Be O Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bobiri_K%C9%94%C5%8Bk%C9%94re_(Ghana)#Boma_Naŋ_Be_O_Poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Bogo Bogo dagaareŋ e la bone dagaaba naŋ maŋ de tenɛ ane moɔ mine boora lantaa a mɛ ne o. Ba maŋ mɛ o beri beri lezuiŋ o maŋ baŋ de la dare aneŋ kyue o meɛbo bo. Bondiiri mine naŋ senne a bogo poɔ bimbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bogo#Bondiiri_mine_naŋ_senne_a_bogo_poɔ_bimbo https://dga.wikipedia.org/wiki/Bole_Desekyere Bole Desekyere e la a desekyere ayɔpõĩ kaŋa naŋ be a Savaana irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bole_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bole_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga Bolgatanga ka noba maŋ ŋmaa boɔle ka Bolga, waa la teŋkpoŋ ko a Bolgatanga Municipal District aneŋ Ɔpa East Region naŋ be a Ghana, a are tori a Burkina Faso tɛrebɔge. Bolgatanga taa la noba naŋ kpeɛrɛ o a yuoni 2012 aŋa 66,685 noba. Bolgatanga Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga#Bolgatanga_Dakroŋbaŋ Sɔre Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga#Sɔre_Gaabo_Yɛlɛ Bolgatanga Nyɔvore Beebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga#Bolgatanga_Nyɔvore_Beebo Savaala Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga#Savaala_Waaloŋ Toma & Bondiriihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga#Toma_&_Bondirii Ziseɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga#Ziseɛrɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bolgatanga#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bondaa/Bodaare Bandaa/Bandaare la doŋa kaŋa na maŋ be yiri poɔŋ bee weɛ poɔŋ. Bandaa e la boyinaa kyɛ ka a Bondaare e boyaga. Bondaare Parɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bondaa/Bodaare#Bondaare_Parɛ Bondazuzeɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bondaa/Bodaare#Bondazuzeɛ Bondapɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bondaa/Bodaare#Bondapɔge Bonda Daãhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bondaa/Bodaare#Bonda_Daã https://dga.wikipedia.org/wiki/Bondirii Bondirii; Bondirii e la yuori yelbiri yelbie gaŋgyere poɔŋ. O pãã e la boma mine ba naŋ maŋ de maale ka yi diibo ko noba. Bondirii Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bondirii#Bondirii_Parɛɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bondirii#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bone_na%C5%8B_so_ka_eremool%C9%9B%C9%9B_ba_%C9%94%C9%94_%C9%9Bbaa Eremoɔlɛɛ kpoŋ ziezaa e la Naayiree kyɛ Naayiree meŋ Doma la Ɛbaa lɛnso ka ba ba ɔɔrɔ Ɛbaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bone_na%C5%8B_v%C9%9B%C5%8B_ka_y%C9%9B%C5%8B_pore Saŋ kaŋ la da bebe ka Badɛre yeli ka o ba boɔrɔ ka neɛ zaa la taa yɛŋ ana la ka o de a teŋɛzu yɛŋ zaa eŋ doge poɔ. O da boɔrɔ ka o sɔgle a yɛŋ doge ka neɛzaa ta nyɛ o. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bono_East_Region Bono East Region e la a irigyin paala ne kaŋa ba naŋ ŋmaa ayi Brong Ahafo irigyin eŋaŋ. A irigyin ŋa teŋkpoŋ la Techiman. Dakoronbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bono_East_Region#Dakoronbaŋ Zi-seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bono_East_Region#Zi-seɛrɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bono_East_Region#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bono_Region A Bono Region waa la a irigyine pie ne ayɔɔbo kaŋa naŋ be a Ghana poɔ. O waa la irigyin ŋa naŋ kyɛre a Bono East irigyin aneŋ a Ahafo irigyin ŋmaabo puoriŋ. Dakoronbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bono_Region#Dakoronbaŋ Sakue.https://dga.wikipedia.org/wiki/Bono_Region#Sakue. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bonsuuri Bonsuuri ; Bonsuuri e la yuori yelbiri a yelbie gaŋgyere poɔŋ. Bonsuuri e la boma naŋ maŋ pɔge nensaala eŋgane bee pɔge neɛ olo . Bonsuuri parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bonsuuri#Bonsuuri_parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Bonwaalo%C5%8B_Mine_Yoe_Dagaare%C5%8B Bonwaaloŋ Dagaareŋ:' https://dga.wikipedia.org/wiki/Boo Boo e la teŋa ŋa naŋ be loraa Gbandige naŋ Ari Dongmene ane Karni kpakyagaŋ.noba naŋ yi Boo la ka ba boɔlɔ Boolee. https://dga.wikipedia.org/wiki/Book Gane e la bɔgelsori yeli nyɔgree mine aseŋ sɛgre bee boŋ nyɛree, a taa pɛlɛ yaga naŋ lantaa a taa pɔgraa o puoriŋ. A na la laŋ baŋ la e la nu boŋsɛgre bee boma naŋ ba e boŋsɛgre kyɛ waa yeli seɛlee bee ba e yelseɛlee, a be gaŋpɛlɛ poɔ a lantaa a taa puori pɔgraa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bosome-Freho Bosome-Freho e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosome-Freho#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosome-Freho#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomtwe Bosomtwe e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomtwe#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomtwe#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomtwe#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomtwe#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomtwe#Sommo https://dga.wikipedia.org/wiki/Botenso_Deme_Bo%C9%94r%C9%94_la_K%C9%94nve%C9%9Ble Botenso e la tembile kaŋa naŋ be Nchiraa puliŋ, Wenchi paaloŋ a Gaana Bono Irigin poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Boy%C9%9Bl%C9%9B_nyaa Bɔyɛlɛ nyaa zenɛ mɔ bee bieo https://dga.wikipedia.org/wiki/Bo%C5%8B%C5%8Bo Boŋŋo tigri e la yuoni yuoni tigri Gyerebaa namine ane a a Gyɛrebaa paaloŋ nobɔ zaa naŋ be a Upper West Region naŋ be Gaana maŋ di bee maale. Ba maŋ di la a tige kpoŋi ŋa kyɛpire kyuu poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Bakye_Yelviel_Baligi Bright Bakye Yelviel Baligi e la a Gaana begemaale die mɛmba a ko a lambussie Gbandige a ɔpa wɛse Irigyiŋ poɔ. O e la mɛmba ko a wɔɔ paate a lambussie desekyere poɔ. O Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Bakye_Yelviel_Baligi#O_Yizie O Paatehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Bakye_Yelviel_Baligi#O_Paate O Dɔgebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Bakye_Yelviel_Baligi#O_Dɔgebo Nyɔvore Yɛlɛ ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Bakye_Yelviel_Baligi#Nyɔvore_Yɛlɛ_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Bakye_Yelviel_Baligi#Tonnɔɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Bakye_Yelviel_Baligi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby Bright-Wireku-Brobbyhttps://citinewsroom.com/2021/06/evans-opoku-bobie-wireko-brobby-and-others-face-vetting-committee-today/mr-bright-wireko-brobbey/ (dɔge la 6 January 1972) a e Gaana politiseɛŋ a palemɛte anii fourth Republic Gaana na are ko  Hemang Lower Denkyira paaloŋ na be Central irigyin neŋ wɔbr paati. O Nyɔvore Neŋ Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#O_Nyɔvore_Neŋ_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Nu-Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#2016_Nu-Neɛ 2020 Nu-Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#2020_Nu-Neɛ Kometiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#Kometii O Meŋɛ Nyɔvore Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Yele Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bright_Wireko-Brobby#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong Bryan Acheampong (dɔge Nyɔvore Piiluu aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Nyɔvore_Piiluu_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Toma_Yɛlɛ Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Naakõɔ_Yɛlɛ 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#2020_Vootuu Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Komitiiri Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Minista Toma Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Minista_Toma_Yelɛ Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Pugibu Kyɛotaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Pugibu_Kyɛotaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bryan_Acheampong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Brymo_Uchegbu(Don._Brymo) Brymo Uchegbu ka neɛ zaa baŋ o ka o e Don Uchegbu e la Nigeria actor, sinii maaloo(movie producer), script-writer ane yiele ŋmeɛrɛ ka ba dɔge o November 26, 1966. O kūū waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Brymo_Uchegbu(Don._Brymo)#O_kūū_waaloŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Brymo_Uchegbu(Don._Brymo)#Toma O meŋɛ nyɔvore yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Brymo_Uchegbu(Don._Brymo)#O_meŋɛ_nyɔvore_yɛlɛ Kyɔgetaare ane vori o naŋ kpɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Brymo_Uchegbu(Don._Brymo)#Kyɔgetaare_ane_vori_o_naŋ_kpɛ O sanyɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Brymo_Uchegbu(Don._Brymo)#O_sanyɔɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Bugo Bugó/ boor e la zie Dagaaba naŋ maŋ sɔgle ba boŋkoɔre aŋa kyi, bɛŋɛ, kamaana, simie, seŋkãã.a. https://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere Builsa North Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be a Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Builsa Desekyere kpoŋ 1988 poɔ, te ta a o kɔmpare sɛŋ naŋ da wa wɛle na kuri Builsa South Desekyere 29 Fɛboɔre 2008 poɔ, kyɛ ka ba leɛ pore o κyɛlee na ka Builsa North Desekyere, naŋ da zɛge do are munisipal desekyere asɛmbole vuo araa 19 Disembare 2018 na leɛ Builsa North Munisipal Desekyere. Builsa Balhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere#Builsa_Bal Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere#Ganzanne Dadihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere#Dadi Tembileehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere#Tembilee Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere#Yizie Kannoo Mine Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere#Kannoo_Mine_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_North_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_South_Desekyere Builsa South Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Builsa_South_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bulombu Bulombu e la gbaale lag togema Dagaaba naŋ daŋ tɔ kaa silI eŋ. O e la laameɛraa ba naŋ da maŋ taa ennɛ ba kaa diree. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bul%C3%B3%C3%B3 Bulo e la zie ba naŋ maŋ tugi baa poɔ bee yiri poɔ, ka koɔŋ maŋ bebe ka ba nyuuro bee a mera neŋ boŋkoɔree ounii saŋa bēē wagere na saa naŋ ba la waana. Gurga la ka ba maŋ le miri eŋ a ɔnna neŋ a koɔ ŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso Burkina Faso e la a Afereka teŋɛ kaŋa na be a Burkina poɔ paaloŋ. Ba na ane a Gaana la taa tuorebogi a Hamile paaloŋ poɔŋ. O yuori puroo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#O_yuori_puroo_yɛlɛ Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Dakroŋbaŋ Gɔmenaŋtehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Gɔmenaŋte Teŋɛ waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Teŋɛ_waaloŋ Dadi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Dadi_yɛlɛ Bondirii Kɔŋ leehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Bondirii_Kɔŋ_lee Zimeɛre waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Zimeɛre_waaloŋ Science aneŋ technology yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Science_aneŋ_technology_yɛlɛ Nensaaleba naŋ be behttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Nensaaleba_naŋ_be_be Yipɔge yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Yipɔge_yɛlɛ Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Burkina_Faso#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bussie_(Buree). Bussie ela teŋa kaŋ naŋ beɛ ɔpper waasi paalo poɔ ka beɛ e Daffema,Bussie,Issa district kye ba ela kpankpanbare a wa zeŋ kɔroŋyiri,olu,a paa di a Buree(Bussie) ka beɛ bɛ teŋni kpakyaga eŋa ka ane la Daffeɛ tuure ,fie,pulibaa,aneŋ mŋkuuri kpakyagaŋ la ka Buree beɛ ka o soore aneŋ Tumu soore laŋtaa https://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bl%C9%9Bb%C9%9Bl%C9%9B Dagaaba bondi-paree kaŋa ba na maŋ de bɛŋne maale ne https://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bl%C9%9Bb%C9%9Bl%C9%9B_bee_tumpaani_maaloo Boma na ba naŋ maŋ de maale ne a bɛlɛbɛlɛ la ama; bɛŋɛ, zēɛkõɔ, kōɔ ane taŋgbo vaare. A danweɛ sobɔ, fo na lɔre la a bɛŋɛ bebiyeni kyɛ kyoɔre. A Maaloo Sobiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bl%C9%9Bb%C9%9Bl%C9%9B_bee_tumpaani_maaloo#A_Maaloo_Sobie https://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bntere Bɛntere: O e la koɔre naŋ ta ona bee e kpoŋi kyɛ ka o kɔkɔre meŋ kyaare e zuluŋ. A boŋ ŋa e la boŋŋmeɛraa ba na maŋ ŋmeɛra tigiri zie aseŋ Damba tigri, ane a mine. TENNE MINE BA NAŊ ŊMEƐRƐ BƐNTEREhttps://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bntere#TENNE_MINE_BA_NAŊ_ŊMEƐRƐ_BƐNTERE BƐNTERE ŊMƐ ZIIRI MINE;https://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bntere#BƐNTERE_ŊMƐ_ZIIRI_MINE; Bɛntere kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bntere#Bɛntere_kɔkɔre https://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast Cape Coast waa la yi velaa, zonnyɔgre yiri, aneŋ a teŋkpoŋ a Cape Coast Metropolitan District aneŋ a Central Region naŋ be a Ghana poɔ. O waa la a teŋe na naŋ taa a paaloŋ ziseɛrɛ, a donɛɛ yipɔge yɛlɛ zie, a waa yiri na ko a Cape Coast Castle, ka a Guinea be o saparee sɛŋ. Dakroŋbaŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Dakroŋbaŋ. Sɔre Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Sɔre_Gaabo_Yɛlɛ A Tɛntɛre Zu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#A_Tɛntɛre_Zu_Yɛlɛ Ziseɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Ziseɛlɛ Kannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Kannoo_Yɛlɛ Nentegra Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Nentegra_Mine Duori Tere Derihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Duori_Tere_Deri Seemaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Seemaa Yie Zɔmennoŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Yie_Zɔmennoŋ_Yɛlɛ Leɛkaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Leɛkaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_North Cape Coast North e la paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vote la a iri begemaale die mɛmba (MP) neŋyeniŋ tuuro a vote sobie. Torebogiri/ Ogiruu Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_North#Torebogiri/_Ogiruu_Mine Begemaale Die Noba Naŋ Di A Kogohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_North#Begemaale_Die_Noba_Naŋ_Di_A_Kogo Voterehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_North#Votere Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_North#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yizie.https://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_North#Sommo_Yizie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_South Cape Coast South sɛŋ e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Kaa Kyɛ Meŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Coast_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde Cape Verde ( boɔloo /ˈvɜːrd(i)/ , VURD bee VUR-dee) bee Cabo Verde (/ˌkɑːboʊ ˈvɜːrdeɪ/ , /ˌkæb-/KA(H)B-oh VUR-day; Portuguese deme boɔloo: [ˈkaβu ˈveɾðɨ]), gama poɔ ka ba boɔla ka a Republic of Cabo Verde, waa la paaloŋ ŋa naŋ be kɔŋkpoŋ soŋsogelisoŋ a paaŋ be a Atlantic Ocean soŋsogeliso poɔ, kyɛ taa teŋgama naŋ maŋ uro vuuŋ a be a koɔŋ sogo boma pie ka teŋgane yɛloŋ te ta awo 4,033 square kilometres (1,557 sq mi).https://en. O yuori boɔloo piipoŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#O_yuori_boɔloo_piipoŋ Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Dakroŋbaŋ Gɔmenaŋte aneŋ pɔlitis yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Gɔmenaŋte_aneŋ_pɔlitis_yɛlɛ Teŋgane waaloŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Teŋgane_waaloŋ_yɛlɛ Da di yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Da_di_yɛlɛ Nensaaleba waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Nensaaleba_waaloŋ Yipɔge yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Yipɔge_yɛlɛ Sɔ gaa yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Sɔ_gaa_yɛlɛ Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cape_Verde#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Carlos_Kingsley_Ahenkorah Carlos Kingsley Ahenkorah e la Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba ko Tema Wɛse Gbandige. O da la e la deputi minisa ko Trade ane industry a Ghana poɔ. O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Carlos_Kingsley_Ahenkorah#O_Sakuuri_Gaabo O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Carlos_Kingsley_Ahenkorah#O_toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Carlos_Kingsley_Ahenkorah#Pͻletese Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Carlos_Kingsley_Ahenkorah#Kͻmatiiri Yelwone Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Carlos_Kingsley_Ahenkorah#Yelwone_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Carlos_Kingsley_Ahenkorah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Cassie_Ato_Forson Cassiel Ato Forson e la Ghanaian naŋ poɔ a Gaana paaloŋ bege maaleba poɔ. O e neɛ naŋ poɔ a Eight parliament of the fourth republic Gaana poɔ. 8th Parliament of the 4th Republic of Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson Dr. Cassiel Ato Forson e la Gaana pɔleteseɛn ane begimaale die neɛ naŋ poɔ a begimaale die ayɔpoĩ ane a anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#O_Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#Pɔletese_Yɛlɛ A 2008 Nu Neɛ Yuonihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#A_2008_Nu_Neɛ_Yuoni A 2012 Nu Neɛ Yuonihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#A_2012_Nu_Neɛ_Yuoni A 2016 Nu Neɛ Yuonihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#A_2016_Nu_Neɛ_Yuoni A 2020 Nu NeɛYuonihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#A_2020_Nu_NeɛYuoni Gɔmenante Kpambeɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#Gɔmenante_Kpambeɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#Kɔmatee O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#O_Meŋa_Yɛlɛ Bayelka Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#Bayelka_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cassiel_Ato_Forson#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku Catherine Ablema Afeku e la Ghana pɔletesean. O e la wɔɔ paati mɛmba ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba ko a Evalue Gwira Gbandige naŋ be a western Irigyiŋ poɔ Nyɔvore ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Nyɔvore_ane_Ganzanne Toma Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Toma_Nyɔvore Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Pɔletese_Yɛlɛ Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Begemaale_Die_Mɛmba Nimipɛle Ziiri Minisahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Nimipɛle_Ziiri_Minisa Kabenԑnte Minisitahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Kabenԑnte_Minisita Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catherine_Ablema_Afeku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana A Catholic University College of Ghana e la neɛ kaŋa universities nan be Ghana paaloŋ poɔ. O be la Fiapre, Sunyani naŋ be Bono Region. Organizationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Organization Depaatemɛnterehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Depaatemɛntere Faculty of Economic and Business Administrationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Faculty_of_Economic_and_Business_Administration Faculty of Information and Communication Sciences and Technologyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Faculty_of_Information_and_Communication_Sciences_and_Technology Faculty of Religions and Social Scienceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Faculty_of_Religions_and_Social_Sciences Faculty of Health and Allied Scienceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Faculty_of_Health_and_Allied_Sciences Faculty of Educationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Faculty_of_Education Affiliationshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Catholic_University_College_of_Ghana#Affiliations https://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Gonja_Desekyere Central Gonja Desekyere e la a desekyere ayɔpõĩ na kaŋa naŋ be a Savaana Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Gonja_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Gonja_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Region Central Region waa la Ghana irigyine pie ne ayɔɔbo ne kaŋa. Teŋkpoŋ la ka ba boɔla Cape Coast. Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Region#Sakue Sɛkɔndere Sakue.https://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Region#Sɛkɔndere_Sakue. Sakuukpoŋni ne Yunivɛsitirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Region#Sakuukpoŋni_ne_Yunivɛsitiri Zi-Seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Central_Region#Zi-Seɛrɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Charia Charia e la tembile naŋ be a ɔppa Wɛɛse teŋkpoŋ ŋa ba naŋ boɔlɔ Wa.Charia neŋ Wa toɔre eeɛ aŋa kilometre anu(5). Charia Taala Zenoɔ Gyamaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charia#Charia_Taala_Zenoɔ_Gyamaa Charia Tiibu/Bagere Yuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charia#Charia_Tiibu/Bagere_Yuori Sakue Naŋ Be Charia Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charia#Sakue_Naŋ_Be_Charia_Poɔ Asibitihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charia#Asibiti Porintiisahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charia#Porintiisa https://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Acheampong Charles Acheampong e la a Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die anii, a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ areko a Lower Wɛse Akim Gbandige a Taŋgõɔ Irigyiŋ poɔ ane Wɔɔ paate mɛmba a Gaana poɔ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Acheampong#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Acheampong#Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Acheampong#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Acheampong#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Acheampong#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Acheampong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve Charles Agbeve (ba naŋ dɔge 21 Gyɛnoɔre 1970) e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ ane anii, a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ are ko a Agotime-Ziope Gbandige a Nyugbe Irigyiŋ poɔ ko a Kataweɛ paate.https://www. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve#Toma Pɔletese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve#Pɔletese_Nyɔvore_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve#Kɔmatee Yelbawontaa ane samaohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve#Yelbawontaa_ane_samao Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Agbeve#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Binipom_Bintin Charles Binipom Bintin e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko Saboba gbandige naŋ be Northern Irigyiŋhttps://ghanamps.com/mps/details. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Binipom_Bintin#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Binipom_Bintin#Pɔletese Meŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Binipom_Bintin#Meŋ_Nyɔvore Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Binipom_Bintin#Tonnoɔre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Binipom_Bintin#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom Charles Konadu-Yiadom e la Ghana pɔletesean ane a begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Nkoranza South Gbandige a Bono East Irigyiŋ poɔ, wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#Tonnoɔre Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#Pɔletese 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#2016_Nuuri_Neɛbo 2020 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#2020_Nuuri_Neɛbo Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#O_Sombo Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#Yelbawontaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Charles_Konadu-Yiadom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/China China e la paaloŋ kpoŋ naŋ be a donɛɛ tendaa lombori kaŋa ba naŋ boɔla East Asia. O na la paaloŋ ŋa naŋ taa noba yaga gaŋ o taaba zaa a donɛɛ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Atsu Christian Atsu e la neɛ na kaŋa naŋ ŋmeɛrɛ bɔle ka bɔle ŋmeɛbo e o nyɔvore zaa toma a o teŋɛzu waa poɔ.Ba dɔge o la Ada Foah teŋɛ poɔ a 1992 Gyɛnoɔre bebie pie poɔ. Biiri Awulo La Ka O Taahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Atsu#Biiri_Awulo_La_Ka_O_Taa O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Atsu#O_Toma Gold Nɛ Onaŋ Di Yineŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Atsu#Gold_Nɛ_Onaŋ_Di_Yineŋ O Kuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Atsu#O_Kuu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Atsu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Corleytey_Otuteye Christian Corleytey Otuteye (dɔgebo bebiri da la Ɔɔtoorebare 23, 1973) e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa na be a Gaana palamɛte ayoɔpoi soba a anaare soba poɔ a ko a o paaloŋ na be a Greater Accra Urigin. O e la a kataweɛ paati neɛ (NDC) kaŋa a paati poɔŋ. Nyɔvore Piiloŋ Aaneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Corleytey_Otuteye#Nyɔvore_Piiloŋ_Aaneŋ_Sakuu_Gaabo Naakoɔŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Corleytey_Otuteye#Naakoɔŋ_Toma Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Corleytey_Otuteye#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Toma Tommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Corleytey_Otuteye#Toma_Tommo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Christian_Corleytey_Otuteye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Abas_Apaak Clement Abass Alaskan e la a Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Builsa South gbandige naŋ be a Upper East Region poɔ, a kataweɛ paati yuori eŋɛ. http://www. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Abas_Apaak#O_Nyɔvore_Piiluu O Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Abas_Apaak#O_Naakõɔ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Abas_Apaak#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Eledi Lawyer Clement Eledi ; Eledi Lɔɔya Toma Zie Yuobo Saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Eledi#Eledi_Lɔɔya_Toma_Zie_Yuobo_Saŋa Lɔɔya Eledi Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Eledi#Lɔɔya_Eledi_Sakuuri_Gaabo Meŋɛ Soɔbo Lɔɔ Toma Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Eledi#Meŋɛ_Soɔbo_Lɔɔ_Toma_Zie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Eledi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Kofi_Humado Clement Kofi Humado (dɔgebo bebiri la 18 Desɛmbare 1953) e la begemaala a ko Anlo vootiŋ paaloŋ naŋ be a Ghana paaloŋ poɔ. O la e la begemaala naŋ pare a ko Food and Agriculture naŋ be a Ghana paaloŋ poɔ. Nyɔvore Pilluu Aneŋ Sakuuri Kaabo Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Kofi_Humado#Nyɔvore_Pilluu_Aneŋ_Sakuuri_Kaabo_Yele Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Kofi_Humado#Toma_Yele Pɔletese Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Kofi_Humado#Pɔletese_Yele Meŋɛ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Kofi_Humado#Meŋɛ_Yele Leɛ Kaa kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Kofi_Humado#Leɛ_Kaa_kyɛ_Meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_Kofi_Humado#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Clement_kofi_Humado Clement Kofi Humado (dogbo yuoni e la 18 December 1953) o da e la Anlo constituency bagmaale dia nen kpong kanga Ghana paalong. 8th Parliament of the 4th Republic of Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Avoka Cletus Apul Avoka e la Ghana lɔɔya, pɔleteesa ane mɛmba ko a Ghana Begemaale Die. O are ko la Zebilla East gbandige, naŋ be Upper East region poɔ. O Baabo ane o sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Avoka#O_Baabo_ane_o_sakuuri_gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Avoka#Pɔletese_Yɛlɛ 2000 vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Avoka#2000_vootuu O Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Avoka#O_Nyɔvore Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Avoka#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Avoka#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Seidu_Dapilah Cletus Seidu Dapilah (ba dɔge o la kyɛpire 2, 1980 yuoni) O e la a Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba naŋ e kataweɛ paate mɛmba. O yi la Gyerebaa paaloŋ a ɔpa wɛse Irigyiŋ poɔ, Gaana. O Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Seidu_Dapilah#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cletus_Seidu_Dapilah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah Hon. Collins Adomako-Mensah e la Ghana pɔletesean ane Wɔɔ Paate Mɛmba. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛ ane Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah#Tonnɔɛ_ane_Pɔletese_Yɛlɛ O Sommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah#O_Sommo Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah#Meŋɛ_Nyɔvore Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah#Yelbawontaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Adomako-Mensah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda Collins Dauda ( ba dɔge o la a 13th Febɔre kyu 1957)https://web.archive. O Nyɔvore Yɛlɛ ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#O_Nyɔvore_Yɛlɛ_ane_Sakuuri_Gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#Pɔletese Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#Nu_Neɛ Kɔmeteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#Kɔmetee Ethnocentric Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#Ethnocentric_Kɔmatee Nyɔvore Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#Nyɔvore_Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Dauda#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Owusu_Amankwah Collins Owusu Amankwah E la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ poɔ a begemaale die naŋ e ayɔpoi soba a fourth republic ako Gaana paaloŋ a are ko a Manhyia South nu-neɛ lombori naŋ be a kɔmbɔne irigyin a wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://ghanamps. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Owusu_Amankwah#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Owusu_Amankwah#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Owusu_Amankwah#O_Naakoɔ̃_Toma Omeŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Owusu_Amankwah#Omeŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Collins_Owusu_Amankwah#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Comfort_Doyoe_Cudjoe-Ghansah Hon. Comfort Doyoe Cudjoe Ghansah (Ba dɔge o la 3 Nyɔgevennebare 1967) yuoni poɔ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Comfort_Doyoe_Cudjoe-Ghansah#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Naakoɔ̃ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Comfort_Doyoe_Cudjoe-Ghansah#O_Naakoɔ̃_Nyɔvore O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Comfort_Doyoe_Cudjoe-Ghansah#O_Naakoɔ̃_Toma O Kɔmɛtiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Comfort_Doyoe_Cudjoe-Ghansah#O_Kɔmɛtiiri O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Comfort_Doyoe_Cudjoe-Ghansah#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Comfort_Doyoe_Cudjoe-Ghansah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Constituency Constituency : e la yuori nansaala naŋ de ka ko are ko teŋe kaŋa. O e la ogiroŋ kaŋa ko teŋe kaŋa zaa a yi o teŋyuo. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Courage_Quashigah Courage Quashigah dɔgebo bebiri da la 9 Sentɔmbare 1947. A 5th Gyɛnoɔre 2010 yuoni bebiri la ka o da kpi. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison Cynthia Mamle Morrison (dɔgebo bebiri 17 Gyɛnoɔre 1964) e la Ghana pɔleteseɛŋ aneŋ Wɔɔ paati Kukurudu (NPP) bie kaŋa. O na la a begemaala a are ko a Agona West paaloo. O Nyɔvore Piiluu aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#O_Nyɔvore_Piiluu_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#Toma_Yɛlɛ Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#Sommo_Mine Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#Naakõɔ_Yɛlɛ 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#2020_Vootuu Komitiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#Komitii Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cynthia_Mamle_Morrison#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black Desmond Kwesi Blackmore (ba dɔge o la a 12th Gyenoɔre kyuu, 1987) ka neɛ zaa baŋ o ka o di D-Black, ka o e anglophone hip-hop ane Afrobeat yieli yiele a Ghana paaloŋ poɔ.http://newsghana. D-Black Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black#D-Black_Nyɔvore_Piiloŋ Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Black Avenue Muzikhttps://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black#Black_Avenue_Muzik D-Black Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black#D-Black_Toma Yieli Mine Onaŋ Ane O Taaba Naŋ Ŋmɛ (Album)https://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black#Yieli_Mine_Onaŋ_Ane_O_Taaba_Naŋ_Ŋmɛ_(Album) Yieli Mine Naŋ Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black#Yieli_Mine_Naŋ_La Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/D-Black#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAABA_BEBIE Dagaaba bebie ba naŋ maŋ boɔla la ama. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAABA_BEBIE#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAABA_BONSUURI Dagaaba Bonsuuri waa la dagakparre iree. A dagakparre ama waala te Ghana saazu (North) noba yoŋ la da maŋ su a bonsuuri ama,https://africanlegacyshoppe. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAABA_BONSUURI#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA. DAGARAA MANNOO.Saa ne Bie ne Vooroŋ Soŋ yuori eŋɛ. YELZU GAMPɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#YELZU_GAMPɛlɛ 2A DAANA PUORU (The Lord’s Prayer)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#2A_DAANA_PUORU_(The_Lord’s_Prayer) 3 YAANE MARIA….. (Hail Mary)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#3_YAANE_MARIA….._(Hail_Mary) TRINITATI SOŋ DANNO (GLORY BE)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#TRINITATI_SOŋ_DANNO_(GLORY_BE) TE DAANA YEEZU,….https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#TE_DAANA_YEEZU,…. BEBIE SAŋ PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#BEBIE_SAŋ_PUORU Yeldeebo Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Yeldeebo_Puoru Kyilloo Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Kyilloo_Puoru Nommo Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Nommo_Puoru Maria Soŋ Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Maria_Soŋ_Puoru Malke Guuro Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Malke_Guuro_Puoru Ninsoŋ-segraa Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Ninsoŋ-segraa_Puoru Ninsonne Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Ninsonne_Puoru GBAŋGBAŋ SAŋ PUORU/ ANGELUS:https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#GBAŋGBAŋ_SAŋ_PUORU/_ANGELUS: Ka te puori:https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Ka_te_puori: DAPARE PɔɔNAA (Regina Caeli)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#DAPARE_PɔɔNAA_(Regina_Caeli) 8.DIIBU SAŋ PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#8.DIIBU_SAŋ_PUORU TOMA SAŋ PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#TOMA_SAŋ_PUORU MARIA PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#MARIA_PUORU 9 VOOROŋ SOŋ PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#9_VOOROŋ_SOŋ_PUORU YIDEME PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#YIDEME_PUORU ZIMAANE SAŋ PUORUUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#ZIMAANE_SAŋ_PUORUU 11Trinitati Soŋ Dannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#11Trinitati_Soŋ_Dannoo YELBEBE PεGOO SAŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#YELBEBE_PεGOO_SAŋ 12. A Puori Puoruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#12._A_Puori_Puoru YELBEBE PEGOO SORIhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#YELBEBE_PEGOO_SORI Yelbebe kyiiroŋ puoru:https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Yelbebe_kyiiroŋ_puoru: ROSORI PUORU DANNOOhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#ROSORI_PUORU_DANNOO 1. POPEεLOŋ DANNOO MONDAYS ANe SATURDAYShttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#1._POPEεLOŋ_DANNOO_MONDAYS_ANe_SATURDAYS 14 2. DƆGεε DANNOO – TUESDAYS AND FRIDAYShttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#14_2._DƆGεε_DANNOO_–_TUESDAYS_AND_FRIDAYS 3. VIεLOŋ DANNOO – THURSDAYShttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#3._VIεLOŋ_DANNOO_–_THURSDAYS 15 4. PUUBU DANNOO – SUNDAYS AND WEDNESDAYShttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#15_4._PUUBU_DANNOO_–_SUNDAYS_AND_WEDNESDAYS YAANE POGNAA (Hail Holy Queen)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#YAANE_POGNAA_(Hail_Holy_Queen) MARIA SOŋ PUUBU YεLε (ROSORI BAAROO SAŋ)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#MARIA_SOŋ_PUUBU_YεLε_(ROSORI_BAAROO_SAŋ) 20 TANGUO CATENAhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#20_TANGUO_CATENA GRASIA POMMO (sharing of Grace)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#GRASIA_POMMO_(sharing_of_Grace) MARIA TANGUO PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#MARIA_TANGUO_PUORU YESU SUKYIRI SOŊ PUUBU YεLεhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#YESU_SUKYIRI_SOŊ_PUUBU_YεLε 25 MISSA POɔ YEL-SɔGOO/PUORU (RESPONSES AT MASS) PRIEST:https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#25_MISSA_POɔ_YEL-SɔGOO/PUORU_(RESPONSES_AT_MASS)_PRIEST: 26 YUKARISTI MAALOO SAŋ; PRIEST;https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#26_YUKARISTI_MAALOO_SAŋ;_PRIEST; EUCHARIST ACCLAMATION;https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#EUCHARIST_ACCLAMATION; PRIEST; Yε nyε a Naaŋmen Pilee………https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#PRIEST;_Yε_nyε_a_Naaŋmen_Pilee……… 27 YUKARISTI AMESEεRε PUORUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#27_YUKARISTI_AMESEεRε_PUORU Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Sommo_Mine Te Saa Naŋ Be Dapare Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Te_Saa_Naŋ_Be_Dapare_Poɔ. YAANE MARIA….. (Hail Mary)https://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#YAANE_MARIA….._(Hail_Mary) Yaanehttps://dga.wikipedia.org/wiki/DAGAARE_PUORUU_LANTAA.#Yaane https://dga.wikipedia.org/wiki/DUORI_SAA%C5%8AMA_YELZURI Duori Yelzuri e la duori bee yɛlɛ yelzuri mine ba maŋ wa kyɛ kyɛ ŋmaa ko te ka te kyɛlle a baŋ bone na a gare a teŋɛ bee paaloŋ poɔŋ. Duori Saama Yelzurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/DUORI_SAA%C5%8AMA_YELZURI#Duori_Saama_Yelzuri https://dga.wikipedia.org/wiki/Da-_d%C3%A3%C3%A3_Dogebo_Gb%C9%9Bdegre. Dãã la Boŋ? dãã Dagaaba nyɔvore poɔ? Dãã Dogebo Gbɛtuuri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Da-_d%C3%A3%C3%A3_Dogebo_Gb%C9%9Bdegre.#Dãã_Dogebo_Gbɛtuuri. https://dga.wikipedia.org/wiki/Da-%C5%8Bmaa Da-ŋmaa e la teɛ naŋ maŋ wa kpi, a kó la ka Dagaaba boɔla ka da-ŋmaa. O parɛɛ zaa la ka o e la daa naŋ kpi-kó a are teŋɛ bee gaŋ teŋɛ. Da-ŋmaara Tɔnɔ/Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Da-%C5%8Bmaa#Da-ŋmaara_Tɔnɔ/Tɔna Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Da-%C5%8Bmaa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daa Zie na noba naŋ maŋ gaa te lantaa ka mine koɔrɔ ka mine meŋ daara ba bomboɔre . Aseŋ,Babile daa, Nandon daa,Wa daa ba na maŋ koɔrɔ bonsuuri ,bondirii ane a mine. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Dabili_%C9%94%C9%94raa Dabili ɔɔraa e la daa neɛ naŋ maŋ ŋmaa ka o e bile seŋ lɛ o naŋ na toɔ ɔɔ. Nobɔ ma baŋ de o la a tõɔ du bee pɛge ne ba nyemɛ ka a yi bee pɛle velaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dadease_Agric_Senior_High_(DASHS) Dadease Agricultural Senior High School (GREAT DASHS) waa la pɔgeyaare ne bidɔba zaa sakuuri naŋ be a yiri ŋa ka ba boɔla Dadease. A Dadease meŋ be la Effiduase aneŋ Kumawu soŋsoglisogoŋ naŋ be a Sekyere-Kumawu District a Ashanti Region. Kannoo Zurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dadease_Agric_Senior_High_(DASHS)#Kannoo_Zuri Sakuu Bipaaba Diibuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dadease_Agric_Senior_High_(DASHS)#Sakuu_Bipaaba_Diibu https://dga.wikipedia.org/wiki/Daffiama-Bussie-Issa_Desekyere Daffiama-Bussie-Issa Desekyere e la a desekyere pie ne yeni kaŋa naŋ be a ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daffiama-Bussie-Issa_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daffiama_Bussie_Issa_Destereke Daffiama Bussie Issa Destereke e la Wa paaloŋ Desterekere na kaŋa a Ghana poɔ, ba ŋmaa o la yi a destereke na ba naŋ da boɔlɔ Nadowli destereke poɔ ka o are o yoŋ. A o teŋkpoŋ la Issa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Daffimah_Bussei_Issa_District_consituency Daffiama-Bussie-Issa District e la a districts pie ane yine nan be Upper West Region, a Ghana paaloŋ poɔ. O daa paahi yɛ a Nadowli District a youni 1988; poɔ a waa na saŋa ne a district na wa maale Daffiama-Bussie-Issa District a bebiri 28 June 2012 youni ne poɔ; ka a kyerɛɛ ne mine e Nadowli-Kaleo District. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daffimah_Bussei_Issa_District_consituency#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe Dagaaba maŋ porɔ la yoe ka kyaara boŋ kaŋ naŋ erɛ, bee zie kaŋ, bee eŋan waaloŋ, bee laŋ dɔgebo bebiri,a paa de teɛroŋ wuloo. 1 Daa daare Biehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#1_Daa_daare_Bie 2. Kuori daare Bie.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#2._Kuori_daare_Bie. 3. Daa dogebu daare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#3._Daa_dogebu_daare. 4. Saa daare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#4._Saa_daare. 5 Baa Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#5_Baa_Poɔ. 6. Taŋa Seɛ / Zu.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#6._Taŋa_Seɛ_/_Zu. 7. Yo-weɛ Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#7._Yo-weɛ_Poɔ. 8. Leɛwaa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#8._Leɛwaa. 9. Eŋane Waaloŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#9._Eŋane_Waaloŋ. 10. Laŋdɔgebo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#10._Laŋdɔgebo. 11. Sigeraa :https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#11._Sigeraa_: 12. Teɛroŋ Yoe :https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#12._Teɛroŋ_Yoe_: Yoe Naŋ Kyaare Ne Kuu Mine la Ama :-https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#Yoe_Naŋ_Kyaare_Ne_Kuu_Mine_la_Ama_:- Yoe Naŋ Kyaare Ne Dɔndɔma/ Soɔba Mine La Ama.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#Yoe_Naŋ_Kyaare_Ne_Dɔndɔma/_Soɔba_Mine_La_Ama. Poteɛre Yoe Na ba Byaare Ne A Ama Kaŋa Zaa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_Yoe#Poteɛre_Yoe_Na_ba_Byaare_Ne_A_Ama_Kaŋa_Zaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_k%C3%A3%C3%A3_T%C9%94n%C9%94 Kãã Dagaaba naŋ maŋ tɔ bamine a tonɔ ne ba toma yuori la Daga- kãã. Kyooma la ka ba maŋ de tɔ ne. https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_teere_Na%C5%8B_Sa%C5%8Bna_Baalo%C5%8B. Naasaalaa naŋ da ba wa ne ba tee, Dagaaba da baŋ la teere ane moɔ mine nyaga bee a wɔma bee a pɛgɛ bee a vaare ba na maŋ tu bee a pɛli bee a kare bee a vɔ de saŋna ne baaloŋ. A teere ne a moɔ mine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga-_tew%C9%94ma_Dagaaba_Na%C5%8B_Dire. Dagaaba teere mine wɔma ba nam maŋ di la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_D%C3%A3%C3%A3 thumb|Dãa kɔgebo https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Kale_Dogebu Daga pɔgeba taa la ba zeɛre boŋkaŋa ba naŋ maŋ doge a eŋ ba zeɛre boma ka ba naŋ wa dogrɔ zeɛre ka o na la kale. Ziiri mine Ba maŋ boɔle a la kpale. Kale/ kpale Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Kale_Dogebu#Kale/_kpale_Tona https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Kparo%C5%8B Daga Kparoŋ a Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ, ba taa la bonsuuri mine kaŋa ka ba boɔla a dagakparoŋ. A kparre ama e la pɔlloo boma ane dɔɔloŋ boma, ka dagadɔɔ su a pɔllebo bone yi ne neɛ zaa na baŋ ka dɔɔ sereŋ la. Dagakparoŋ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Kparo%C5%8B#Dagakparoŋ_Parɛɛ Dagakparoŋ Tona A Ko Dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Kparo%C5%8B#Dagakparoŋ_Tona_A_Ko_Dagaaba Dagakparoŋ Faaloŋ Ko Dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Kparo%C5%8B#Dagakparoŋ_Faaloŋ_Ko_Dagaaba https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Yuori_Me%C9%9Bbo Daga yuori meɛbo e la te sããkompare tonnoɔre kaŋa te makoma ne te ma mine na da nyɔge ka waa ba yipɔge toma kaŋa. A yuori meɛbo DA ba e mɔlɔ kyɛ a na pãã e ba tonnoɔre kaŋa zuiŋ la ka ba koŋ baŋ bare o. Yuori Meɛbo Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_Yuori_Me%C9%9Bbo#Yuori_Meɛbo_Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Daga_yoe_porebo Dagaaba ba pora ba yoe weɛlɛ, a maŋ kyaare la yɛlɛ mine te seŋ; yelkpeɛraa, suuri, yeere, yokpeɛglaa, leɛwaare, sigraa, yuoni, dogezie yoe ane amine. A yuori mine aseŋ sigraa, ba maŋ boge la bɔga/baga kyɛ eŋ o sobo a yuori. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba Dagaaba :https://www.101lasttribes. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba#Dagaare Dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba#Dagaaba Dagao/Dagarahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba#Dagao/Dagara Dagarahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba#Dagara Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Balbal_Yoe_mine # Kuesie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Bebie_yoe Dagaaba Bebie Yoe- Zenɛ, Bieo, Dayere, Datara, Danyaola, Dagboolo, Dasempɛrɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Bie_Borebo Saŋa Saŋa na dagaaba da taa la kyakya kaŋa ba naŋ maŋ erɛ ka ba naŋ wa toŋ ba ba toma baare kyɛ yi zeŋ teɛ puliŋ a na de saseɛ. Gbɛɛ yaga dɔbɔ la maŋ bore bie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Biyoe Dagaaba yie zaa la yoe ka ba pɔɔyaare maŋ de a wulo a yiri na a pɔyaare naŋ maŋ yi, zuo a zaa ka ba naŋ wa koli serebɛ. A yoe ama maŋ baare ne la 'ma' Aŋa manoo Nadolima, Biirema, Dakpaama . https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Bommane Dagaaba bommane zaa e la donne. Amine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Bon-_ageri_Mine Dagaaba bon- ageri mine la ama.Amine kpeɛrɛne la yiri poɔ kyɛ ka a mine meŋ be gaŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Dako%C9%94re_kuori_maaloo Dakoɔre kuori Maaloo ba taa neɛ ka o na de o ganaa. Ba maŋ la dakoɔre ea de o nubiri su o parebogiŋ bare bonso o ba taa/ bare nyeɛne kyɛ gaa o daparedaa. Sobie Dagaaba naŋ maŋ e baŋ kuu kpeɛŋaa naŋ kohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Dako%C9%94re_kuori_maaloo#Sobie_Dagaaba_naŋ_maŋ_e_baŋ_kuu_kpeɛŋaa_naŋ_ko Kuu uumu yeltarre minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Dako%C9%94re_kuori_maaloo#Kuu_uumu_yeltarre_mine Ko-dɔɔ bee ko- pɔge yeltuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Dako%C9%94re_kuori_maaloo#Ko-dɔɔ_bee_ko-_pɔge_yeltuuri Nyɛɛroo:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Dako%C9%94re_kuori_maaloo#Nyɛɛroo: Boŋ so ka te maŋ maale kuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Dako%C9%94re_kuori_maaloo#Boŋ_so_ka_te_maŋ_maale_kuori https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Dogo Dagaaba Dãã Doge e la dãã ba naŋ maŋ de kyi a doge ne a ba maŋ de la beri ata kyɛ doge baare ba maŋ de la boma ama a doge ba maŋ de la kyi, kõɔ,voɔloŋ ane daare a pãã doge ne. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Doma Dagaaba Doma Dagaaba Balbal Mine ane ba Domahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Doma#Dagaaba_Balbal_Mine_ane_ba_Doma https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Donne_Yoe DAGAABA DONNE YOE e la boɔlaa ba naŋ maŋ de eŋ boŋguolo aseŋ boɔ,peroo,dabodabo,noɔ,dobaa,nii,kpinni,baa,ane amine kaŋa https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_D%C3%A3%C3%A3_Dogebo Dagaaba dãã doge la dãã ba naŋ da maŋ di kyi a doge ne a. beri ata la ka ba maŋ de a kyɛ dogo ba maŋ de koɔ, ane vɔɔloŋ a la ka ba maŋ da bu ne a kyi fo naŋ nyaare poɔ a paa kɔge a dãã a bebe dandaŋ daare. Dagaaba Dãã Doge Boma Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_D%C3%A3%C3%A3_Dogebo#Dagaaba_Dãã_Doge_Boma_Mine Dãã Tɔna Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_D%C3%A3%C3%A3_Dogebo#Dãã_Tɔna_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_D%C9%94gro%C5%8B_Bo%C9%94laa Dagaaba Dɔgroŋ Boɔlaa wullo la lɛ te naŋ seŋ ka te boɔla te dɔgreba mine. Nensaalaa ba waa doŋa awa te na baŋ boɔle lɛ zaa te naŋ boɔla. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Gb%C9%9Bre_Tuuluu Dagaaba Gbɛre Tuuluu, Aŋ mine la Dagaaba? Dagaaba waa la noba mine boore mine naŋ zeŋ 'Upper West', Ghana saazu sɛŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Gyille thumb|Gyile Yɛlɛ Peɛro Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Gyille#Yɛlɛ_Peɛro_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Gyoge_Sonne Dagaaba Gyoge Sonne. Boŋ la gyoge soŋ? Bodirii deebuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Gyoge_Sonne#Bodirii_deebu Yoe Boɔloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Gyoge_Sonne#Yoe_Boɔloo https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kaa%C5%8B/K%C3%A3%C3%A3 Kãã : Kãã Dagaaba poɔ e la boŋ yuori kaŋa ko ba Dagao zaa na be Dagapaaloŋ poɔ. Anaŋ la ka ba maŋ de maale neŋ ba seemaa bee bondirii ka ba naŋ ane ba yiridemɛ di. Zie Naŋ A Kãã Na Maŋ Yihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kaa%C5%8B/K%C3%A3%C3%A3#Zie_Naŋ_A_Kãã_Na_Maŋ_Yi Boŋ La Ka Ba Maŋ De Kãã E Neŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kaa%C5%8B/K%C3%A3%C3%A3#Boŋ_La_Ka_Ba_Maŋ_De_Kãã_E_Neŋ Kãã Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kaa%C5%8B/K%C3%A3%C3%A3#Kãã_Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Komaale Dagaaba Komaale: ka kurkumo ba seng taa ka a gyamaa naa wa sennɛ taa, kyɛ tatenne kɔɔraanuu meng ba yi taa bonso lesiri ba yi taa. Bonso ka N yeli a lɛ? Kŭŭ la Boŋ Dagaaba Teɛroŋ poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Komaale#Kŭŭ_la_Boŋ_Dagaaba_Teɛroŋ_poɔ Luou sɛŋ Dagaa ko-maalhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Komaale#Luou_sɛŋ_Dagaa_ko-maal Saparɛɛ/Mantarɛɛ Dagaa ko-maalhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Komaale#Saparɛɛ/Mantarɛɛ_Dagaa_ko-maal Dagaaba kuori kommu Ane O Maaloŋ Anansohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Komaale#Dagaaba_kuori_kommu_Ane_O_Maaloŋ_Ananso https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Ko%C9%94bo Koɔbo e la Dagaaba teŋkõɔ tonnɔ kpoŋ kaŋa a ko Dagabie zaa ba naŋ dɔge. Ka dɔɔ la bee, pɔge bee ka bibiiri la ba zaa taa la nuu a koɔbo poɔ. Boma Ba Naŋ Maŋ Baŋ De koɔ Neŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Ko%C9%94bo#Boma_Ba_Naŋ_Maŋ_Baŋ_De_koɔ_Neŋ. Boma Na Dagaaba Na Maŋ Koɔ La:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Ko%C9%94bo#Boma_Na_Dagaaba_Na_Maŋ_Koɔ_La: Koɔbo Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Ko%C9%94bo#Koɔbo_Tona https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Ko%C9%94le Koɔle e la koɔbo teŋgane bee gbannaa. Dagaaba koɔle soobo are la daŋe- zeŋe; neɛ na naŋ daŋ de wēɛ te zeŋe zie a koɔrɔ, maŋ la a tensoba bee tendaana. Koɔlɔ sonnoŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Ko%C9%94le#Koɔlɔ_sonnoŋ Koɔle zu kaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Ko%C9%94le#Koɔle_zu_kaabo https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kukuri_Boma Boma Dagaaba naŋ kɔɔrɔ mine la ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuori Kuori: Dagaaba maŋ yeli ka neɛ koŋ baŋ bale kūū, ka a lɛ wuli ka kūū la nensaala seɛ ane o eŋgane naŋ wɛle taa ka neɛ bare o endaa waaloŋ kyɛ leɛ de seɛ waaloŋ ma wuli ka o soba kpie la. Dagaaba taa la a teɛroŋ na ka neɛ wa kpi ka ka o soba seɛ maŋ gaa la dapare, o saakommine zie,(Mark. kuori kommuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuori#kuori_kommu Bonso Ka Te Maŋ Maale Kuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuori#Bonso_Ka_Te_Maŋ_Maale_Kuori https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuu_Uumu Dagaaba Kuu Uumu Bogi Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuu_Uumu#Bogi_Parɛɛ Bogi- Sugleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuu_Uumu#Bogi-_Suglee Bonso Bogi kpeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuu_Uumu#Bonso_Bogi_kpeɛbo Bog-tolhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuu_Uumu#Bog-tol https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kuu_Yeltare Dagaaba bale poɔ ka neɛ wa kpi, sobie na mine ba na maŋ tu te ta o uumo saŋ la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kyuuri Gyɛnoɔre https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Kyuuri_Yoe Yŭopaalaa/Zombɛnte Kyuu-January https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_K%C5%AB%C5%AB_par%C9%9B%C9%9B Kuu e la nensaala seɛ and o eŋɛ naŋ wɛle taa. A ŋaa wuli ka a soba ŋmaa la vooroŋ. Pīī kūūhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_K%C5%AB%C5%AB_par%C9%9B%C9%9B#Pīī_kūū Ŋmene kūūhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_K%C5%AB%C5%AB_par%C9%9B%C9%9B#Ŋmene_kūū https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_K%C9%94%C5%8Bmiir%C5%AB%C5%AB_emmo Dakoroŋ saŋa na, pɔgeba da ba maŋ nyɛre wagere bee vuo a na toɔ maala bondirii bebie zaa. Dɔɔ da maŋ wɔɔ la o pɔgeba ka a ta beri awola kyɛ ka ba la wɔɔ o soba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_La%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_Garigaridi_(_Traditional_Econkmy) Dagaaba Laŋkpeɛbo Gargadi (Traditional Economy) Koɔbo:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_La%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_Garigaridi_(_Traditional_Econkmy)#Koɔbo: Naŋkoɔroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_La%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_Garigaridi_(_Traditional_Econkmy)#Naŋkoɔroŋ Ziiri lɔmbo /Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_La%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_Garigaridi_(_Traditional_Econkmy)#Ziiri_lɔmbo_/Gaabo Lammogroŋ yɛlɛ yelibo Yelwontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_La%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_Garigaridi_(_Traditional_Econkmy)#Lammogroŋ_yɛlɛ_yelibo_Yelwontaa Gɔɔloŋ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_La%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_Garigaridi_(_Traditional_Econkmy)#Gɔɔloŋ: https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Libipe%C9%9Blaa Libipelaa: Dagaaba libipelaa e la libie te saakommine naŋ da maŋ te de dire neŋ ba daa. A e la libiyuori ka a wuli ka pampana ka neɛ zaa naane na baŋ nyaa. Libipeɛlaa tonɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Libipe%C9%9Blaa#Libipeɛlaa_tonɔɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Libipe%C9%9Blaa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_L%C9%94b-gbulo_Mine_Ane_A_N%C9%94-iri Lɔb-gbulo: A lɔbɔ ama sooroo maŋ e la bombigraa (boŋkaŋa) ka a lɔɔrɔ maŋ bigri kyɛ boɔrɔ ka a nɔ-ire pore a bone na yuori. Aseŋ: https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_L%C9%94ba Dagaaba Lɔba: Lɔba e la soore mine boorɔ Dagaaba naŋ maŋ de gyenne neɛ teɛroŋ zuluŋ naŋ lɛ. Te saakomloŋ lɔba mine la ama aseŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_P%C9%94ge_Ky%C9%9Brebo Dagaaba pɔge kyɛrebo Pɔge Kyɛroohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_P%C9%94ge_Ky%C9%9Brebo#Pɔge_Kyɛroo Pɔge kyɛroo tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_P%C9%94ge_Ky%C9%9Brebo#Pɔge_kyɛroo_tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_P%C9%94geba Pɔgeba https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_P%C9%94gede Dagaaba saamine taa la pɔge parɛɛ ayi na toɔ de ko ba bidɔba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Segraa_Yoe Segeraa Yoe (Preternatural Names):↵Segeraa yuori e la Dagaaba saaŋkonnoŋ yoe mine na maŋ sigi neɛ ba naŋ dɔge paaloo, ka ba maŋ sege. A bi ŋa tɔ ba maŋ yi bɔ nyɛ la sɛre ka ba de a yuori ko o. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Sekp%C9%94g%C9%94. Dagaaba taa la sekpɔgɔ yaga. A mine fee la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Teere_Yoe Dagaaba teere yaga. Teere naŋ yi teŋyobo kpɛ dagapaaloŋ ba poɔ ama n naŋ yire ne gbagbale eŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenfaana_Kuori_Maaloo Tendaana Kuori Maaloo Ka Tendaanaŋ wa kpi, ba maŋ gaa la a teɛpare te pɔre sɛre ka ba baŋ koŋ a kuori. Ka banaŋ wa ko a nɔlee ka o pegi pegi te leɛ popelaa, lɛ wuli ka ba na koŋ la; kyɛ ka a nɔleeŋ wa vɔgle muru kpi ba na boge la bage nyɛ a saanaa. Naŋkpaana kuori maaloo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenfaana_Kuori_Maaloo#Naŋkpaana_kuori_maaloo. Bonso ka te maŋ maale Tendaana kuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenfaana_Kuori_Maaloo#Bonso_ka_te_maŋ_maale_Tendaana_kuori https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenne_Yoe_Nyaabo Gyersɛge/Saadayeli kyaare ne 'Tampie' yuori nyeebo (The History/Myths concerning the anglicization of the name 'Tampie', in the Lawra District. Ka Kurkumo Ba Seŋ Taahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenne_Yoe_Nyaabo#Ka_Kurkumo_Ba_Seŋ_Taa Tembilii Mine Naŋ Kɔlagehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenne_Yoe_Nyaabo#Tembilii_Mine_Naŋ_Kɔlage Gyersɛge/Saadayelihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenne_Yoe_Nyaabo#Gyersɛge/Saadayeli A Yi A Be;https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenne_Yoe_Nyaabo#A_Yi_A_Be; A Yi A Meŋ Puoriŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenne_Yoe_Nyaabo#A_Yi_A_Meŋ_Puoriŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tenne_Yoe_Nyaabo#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Te%C5%8Bko%C9%94_De%C9%9Bne DAGAABA TEŊKOƆ DEƐNE e la nimipɛle yel-eraa bee kaŋa naŋ taa en-yuo bee ennoɔ kora a dēɛdeɛnemɛ bee ane kaareba.A deɛne ama mine e la deɛne neɛ la neɛ (bibile,neŋkpoŋi,dɔɔ bee pɔge)zaa naŋ na baŋ dēɛ kyɛ ka a mine taa noba naŋ seŋe ka ba dēɛ a. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Te%C5%8Bk%C3%B5%C9%94_%C5%8Bmempuori ŋmempuori e la yɛlɛ yell ko ŋmene. Andonɛɛ zu kyɛ booree zaa bait ka boŋkaŋa be be Meara ba du; ka a daana ŋaa faŋa gaŋe la nensaala Deni. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige Dagaaba Tige Dagaaba Tige parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#Dagaaba_Tige_parɛɛ *KƆBENƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#*KƆBENƐ KAKUBEhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#KAKUBE BOŊŊOhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#BOŊŊO ZOMBƐNTEhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#ZOMBƐNTE Tige Maaloo Narebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#Tige_Maaloo_Narebo A tige Bebirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#A_tige_Bebiri Tige Maaloo Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#Tige_Maaloo_Tɔna Tige Maaloo Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Tige#Tige_Maaloo_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wagre_A_Yuoni_Po%C9%94 Uoni - Nyɔgevennebare te tɔ Fɛrboɔre https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wagre_ane_a_Tonnimizeere == Dagaaba Wagre ane a Tonnimizeere. == Dagaaba Wagre ane a Tonnimizeere.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wagre_ane_a_Tonnimizeere#Dagaaba_Wagre_ane_a_Tonnimizeere. Uonihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wagre_ane_a_Tonnimizeere#Uoni Kpaŋkyaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wagre_ane_a_Tonnimizeere#Kpaŋkyaa Toloŋ saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wagre_ane_a_Tonnimizeere#Toloŋ_saŋa Seɛ Saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wagre_ane_a_Tonnimizeere#Seɛ_Saŋa https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wolloo_Mine_Tuuru%C5%8B Wolloo e la yɛlɛ te naŋ maŋ yeli ka a yire, ka neɛ na baŋ woŋ a dɛmɛ diibu saŋa. kaaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wolloo_Mine_Tuuru%C5%8B#kaaloo Yieluŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wolloo_Mine_Tuuru%C5%8B#Yieluŋ koŋkombiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wolloo_Mine_Tuuru%C5%8B#koŋkombie Sensellɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wolloo_Mine_Tuuru%C5%8B#Sensellɛ Dannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wolloo_Mine_Tuuru%C5%8B#Dannoo Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Wolloo_Mine_Tuuru%C5%8B#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yeldegre A yeldegre ama yaare la nensaala nandaare mine. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yelemanaa_Damanaa Dagaaba maŋ de la yelebie mana ne boma Amine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yello%C5%8B_Par%C9%9B%C9%9Bpar%C9%9B%C9%9B. Dagaaba popeɛloŋ ane tuo saŋ yiele. Amine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yie_Lambo-_t%C9%9B%C9%9Bt%C9%9B%C9%9B_Yoe Dagaaba mam mɛ la yie a kpeɛrɛ. A yie ama maŋ taa la lamboe tɛɛtɛɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yielo%C5%8B_Bo%C5%8B%C5%8Bme%C9%9Bre Dagaaba taa la boma ba na maŋ ŋmeɛrɛ bee peɛlɛ ba popeɛloŋ ane ba yeltuosaŋ.Amine la ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yiilo%C5%8B Dagaaba bale taa la yiiloŋ.https://joshuaproject. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yiilo%C5%8B#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yiilu%C5%8B Dagaaba Yiiluŋ Mine Dagaaba Bal Bal ane Ba Doma/Donnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yiilu%C5%8B#Dagaaba_Bal_Bal_ane_Ba_Doma/Donne Dagaaba Bal Bal ane Ba Pɔgeyaare Yoe.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yiilu%C5%8B#Dagaaba_Bal_Bal_ane_Ba_Pɔgeyaare_Yoe. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yilo%C5%8B_Doma(_Kyiiro%C5%8B) Boŋ la doma Dagaba bale poɔ? Doma la donne bee nuuli mine Dagaaba yie yie naŋ kyiire. Boŋ so ka a donne bee a nuubilii ama e doma?https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yilo%C5%8B_Doma(_Kyiiro%C5%8B)#Boŋ_so_ka_a_donne_bee_a_nuubilii_ama_e_doma? Yiri Ne O Doma ( kyiiroŋ)https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yilo%C5%8B_Doma(_Kyiiro%C5%8B)#Yiri_Ne_O_Doma_(_kyiiroŋ) https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Yip%C9%94ge Dagaaba Yipɔge kyaare neŋ la Dagaaba saakoŋ-yɛlɛ naŋ be bee e te Dagaaba laŋkpeɛbo poɔŋ. Yɛlɛ na zaa naŋ erɛ zenɛ ba are lɛ aŋ wa erɛ, kyɛ noba mine la daŋ erɛ a, a wa teɛ ko te. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_Youmpaala Dagaaba Yuompaala https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii Dagaaba waa la koɔreba ba dakoroŋ zaa. A ŋaa zuiŋ,ba taa la bondiparɛɛ yaga ba na maŋ de a ba boŋkoɔre maale ne. Bɛlɛbɛlɛ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Bɛlɛbɛlɛ: Kpoglo:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Kpoglo: Bɛndɔgele:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Bɛndɔgele: Parekpɔga:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Parekpɔga: Kaaraa:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Kaaraa: Vooraa:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Vooraa: Morɔmorɔ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Morɔmorɔ: Perɛperɛ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Perɛperɛ: Sensɛɛ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Sensɛɛ: Kaŋkali:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Kaŋkali: Yɔgɔ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Yɔgɔ: Kããgbaal:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Kããgbaal: Baahũũhũũhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Baahũũhũũ Bɛŋ Ne mui:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Bɛŋ_Ne_mui: Simie Ne mui:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Simie_Ne_mui: Waarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bondirii#Waare https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bongane Dagaaba da ba baŋ piili, ba da ba baŋ gado, boma eŋɛ te naŋ da gana la: https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre Dagaaba taa la boŋŋmeɛre parɛɛ yaga ka ba maŋ ŋmɛ noɔ saŋa bee tuo saŋa. Amine maŋ boɔle la noba laŋ taa te seŋ tumpaani. Koɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Koɔre Gaŋgaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Gaŋgaa Gyilehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Gyile Ŋmane Ne Kapirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Ŋmane_Ne_Kapiri Loŋŋohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Loŋŋo O Kɔkɔre Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#O_Kɔkɔre_La Gbambirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Gbambiri Tere / kɔkɔre / Yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Tere_/_kɔkɔre_/_Yelbie Ŋmeɛbo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Ŋmeɛbo_zie Tumpaanihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Tumpaani Tenne / kɔkɔre /Yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Tenne_/_kɔkɔre_/Yelbie Teŋa/ Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Teŋa/_Tenne Tolenleŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Tolenleŋ Tolenleŋ kɔkɔre / Tere / Yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Tolenleŋ_kɔkɔre_/_Tere_/_Yelbie Pamgborihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Pamgbori O Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#O_Kɔkɔre Teŋa / Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_bon%C5%8Bme%C9%9Bre#Teŋa_/_Tenne https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_daare_bebie Dagaaba bebie yoe: Dagaaba taa la yoe ba na ko a bebie, kyɛ ka Naasaale yoe vɛŋ ka te ini a zaa. Dagaaba taa la bebie ayoɔbo daa gbuli poɔ ka Nansaala tɔre na e bebie ayopõi. A Dagaaba dare bebie la amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_daare_bebie#A_Dagaaba_dare_bebie_la_ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_de%C9%9Bba%C5%8B Dagaaba deɛbaŋ poɔ, deɛdeɛkaraa eɛ neɛ bee boŋkaŋa na maŋ taa o yelboɔra Kaŋa a deɛne poɔ. O yelboɔra na na baŋ e la yelvelaa bee yelfaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_de%C9%9Bmpar%C9%9B%C9%9B Paaloŋ zaa ne o deɛne maŋ la, nempeɛle taa la ba deɛne ka nensɔglɔ meŋ taa ba toɔraa. Ka neɛŋ gba leɛ kaa a Gaana poɔŋ gba kyɛ paaloŋ zaa meŋ naŋ maŋ taa la o deɛne. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_dons%C9%94gl%C9%94_ane_dompe%C9%9Ble Dagaaba donne e la ba boŋguolo ba na maŋ guoli a ka a baŋ e dondirii, yɛrebo, bee a toɔ soŋ ba ka ba maale yeli kaŋa wagere kaŋaŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kaaraa_maaloo Kaaraa e la Dagaaba teŋkõɔ bondi nɔnaa kaŋa ba na maŋ de bɛnzɔŋ bee simizɔŋ maale ne. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa Dagaaba yipɔge kultaa gyogo Yɛlɛ naŋ kɔlagere dagaaba kultaa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa#Yɛlɛ_naŋ_kɔlagere_dagaaba_kultaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_par%C9%9B%C9%9B == Kultaa parɛɛ == Kultaa parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Kultaa_parɛɛ Pɔge-pibaraa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Pɔge-pibaraa. Lezare pɔge.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Lezare_pɔge. Dɔgroŋ kultaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Dɔgroŋ_kultaa Te`e` pɔge.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Te`e`_pɔge. KO-pɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#KO-pɔge https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kultaa_yeltuure Dagaaba kultaa yeltuure e la yeli nimizeɛ naŋ seŋ ka cut zaa maŋ tu sɛre ka pɔgelee na baŋ e o pɔge. Ka a kultaa yeltuure mine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kye%C9%9Braa Dagaaba kyeɛraa e la noba naŋ laŋtaa a maale bee a e yelkaŋa. Neɛ zaa maŋ iri la bonzaa o naŋ taa ka ba paa de a zaa laŋtaa. Dagaaba kyeɛraa parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kye%C9%9Braa#Dagaaba_kyeɛraa_parɛɛ kyeɛraa Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kye%C9%9Braa#kyeɛraa_Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kyuuri_yoe Dagaaba kyuuri yoe e la yoe na Dagaaba naŋ teɛre bee noba mine naŋ teɛre ka ba de ko a kyuure na naŋ be naasaaleba zie bee ka ba boɔlɔ. Dagaaba kɔkɔre- Bɔrfɔ Kɔkɔre(English)https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kyuuri_yoe#Dagaaba_kɔkɔre-_Bɔrfɔ_Kɔkɔre(English) Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_kyuuri_yoe#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_libie Dagaaba libie kpoŋ bee bɛroŋ zaa la libipelaa. A libipelaa ŋa taa la zɛgeroŋ/ tegeroŋ kaŋa ba laŋkpeɛbo poɔ a kyaare ne pɔge kyaroo/kyɛroo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_sorobie_ane_an%C9%94-iribu Soorebie ane a Nɔ- iruŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_s%C9%9B%C5%8Be_wuobu_bee_piluu_wuobo Dakoroŋ Saŋa, dagaaba da maŋ wuo la seŋɛ bee piluu ka o e ba bonganaa. N na manne la yɛlɛ fēē kyaare neŋ a sɛŋe bee a piluu ŋa wuobo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_toma Dagaaba e la noba naŋ ba taa entuo zaa a maŋ tona toma ba zene teŋɛ. Dagaaba toma minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_toma#Dagaaba_toma_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_tono%C9%94%C9%9B Dagaaba Tonoɔɛ e la bone ka booree zaa taa la tonnɔɛ mine naŋ maŋ pigere ba yi kɔkɔɛ mine poore. Ba toma waa la yaga. A Tonoɔɛ mine la amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_tono%C9%94%C9%9B#A_Tonoɔɛ_mine_la_ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_tontonnimizeere_a_yuoni_wagre_po%C9%94 Dagaaba taa la tomparɛɛ parɛɛ a yuoni zaa poɔ ka ana la; uonisaŋa toma, kpannyaane saŋa toma, toloŋ saŋa toma ane seɛ saŋa toma. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_wagere_yuoni_po%C9%94 Dagaaba wagere e la wagere bee yuoni bee beri mine ba naŋ de ko yel-erre mine ka ba tõɔ leɛ teɛre baŋ ba yele mine. Dagaaba wagere Po-eŋ la ziiri anaare tesenne a Tendaa Leɛroo Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_wagere_yuoni_po%C9%94#Dagaaba_wagere_Po-eŋ_la_ziiri_anaare_tesenne_a_Tendaa_Leɛroo_Yeltare Dagaare wagere teseŋ bebiri ane tensɔgɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_wagere_yuoni_po%C9%94#Dagaare_wagere_teseŋ_bebiri_ane_tensɔgɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_wo%C9%94_Y%C9%9Braa Woɔ e la gane ba naŋ se iri donne enneŋ aseŋ boore, nii, ebaa, zuni. A gama ama zaa maŋ taa la boŋ ba naŋ de a maale. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yaane_puoruu Yaane puoruu e la tuo bee noɔ moore ko taa naŋ maŋ be noba bayi bee gaŋ lɛ naŋ pɔge taa kpakyagaŋ. Kyɛntuoritaa poɔ bibile la maŋ daŋ puori nenkpoŋ. Beguo saŋa:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yaane_puoruu#Beguo_saŋa: Ŋmenaa saŋa:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yaane_puoruu#Ŋmenaa_saŋa: Nemboorɔ Mine yaane puoruuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yaane_puoruu#Nemboorɔ_Mine_yaane_puoruu Baala yaane puoruu:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yaane_puoruu#Baala_yaane_puoruu: Bikũũ ma:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yaane_puoruu#Bikũũ_ma: https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yoe Dagaaba Yoe e la ba teŋkõɔ yoe mine ba naŋ maŋ de ko dɔba ane pɔgeba ka a wulo tɛɛtɛɛloŋ ba laŋkpeɛbo poɔ. Dɔba yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yoe#Dɔba_yoe Pɔgeba Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yoe#Pɔgeba_Yoe Bileɛ Yuori Porebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yoe#Bileɛ_Yuori_Porebo Boma Ba Naŋ Maŋ De Pore Ne Bie Yuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yoe#Boma_Ba_Naŋ_Maŋ_De_Pore_Ne_Bie_Yuori Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yoe#Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yope%C9%9Bnne Dagaaba Yo-Penne. Dagaaba Yo-Penne yelbie mine la ama naŋ tu;https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yope%C9%9Bnne#Dagaaba_Yo-Penne_yelbie_mine_la_ama_naŋ_tu; https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yuori_poroo Dagaaba e la noba mine naŋ be a Ghana poɔŋ. Ba kɔkɔre la Dagaare kyɛ ka a noba la Dagaaba, ka banaŋ wa e yaga la a lɛ. Dagaaba Yo-Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_yuori_poroo#Dagaaba_Yo-Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_%C5%8Amalee thumb|ŋmama https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaaba_%C5%8Amem%C9%9B_Mine,_A_Waalo%C5%8B,_Ne_A_Beziiri Dagaaba Ŋmemɛ, A Waaloŋ, Ne A Beziiri: https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare Dagaare e la Dagaaba kɔkɔre. Dagaare Yelbe be la Paaloŋ ata a West Africa poɔ. Dagaare Kɔkɔkpɛglɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare#Dagaare_Kɔkɔkpɛglɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare/Waale_S%C9%9Bgebie Dagaare/Waale sɛgebie waa la bommanne wuli na te naŋ maŋ de sɛge ne yɛlɛ te naŋ maŋ yɛlɛ ne Dagaare /Waale kɔkɔre. Aŋa Naasaalba naŋ taa a, a aboɔlɔ a "Alpha" lɛ ka a be Dagaare/Waale meŋ ka ba boɔlɔ a sɛgebie. DAGAARE /WAALE SƐGEBINYANNE(VOWELS)https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare/Waale_S%C9%9Bgebie#DAGAARE_/WAALE_SƐGEBINYANNE(VOWELS) https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Daa_Po%C9%94_Bebie_Yoe Yedaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gane_Po%C9%94_Kpe%C9%9Bbo Dagaare Gane Poɔ Kpeɛbo piili ne la Faaramine Dagao paaloŋ waabo (1930) poɔ. Ziiri na ba naŋ da daŋe zeŋe e la Gyerɛbaa ane Kaleo. Karekyeesere Gyerebaa Sakuu Yuobohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gane_Po%C9%94_Kpe%C9%9Bbo#Karekyeesere_Gyerebaa_Sakuu_Yuobo A Kɔkɔre Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gane_Po%C9%94_Kpe%C9%9Bbo#A_Kɔkɔre_Zannoo A Kɔkɔɛ Iruu Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gane_Po%C9%94_Kpe%C9%9Bbo#A_Kɔkɔɛ_Iruu_Zannoo https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gyoge_Sonne Dagaaba Gyog-sonne. Boŋ la gyogi soŋ? Gyogi Soŋ Maŋ Sãã La Yɛlɛ Ama Mine Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gyoge_Sonne#Gyogi_Soŋ_Maŋ_Sãã_La_Yɛlɛ_Ama_Mine_Poɔ. Bondirii Diibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gyoge_Sonne#Bondirii_Diibu_Zie Yoe Boɔloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Gyoge_Sonne#Yoe_Boɔloo https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_K%C9%94k%C9%94re_Kunta%C5%8B_%C5%8Ame%C9%9Bbo_(Mathematics_Calculation) Dagaare poɔ kuntaŋ ŋmeɛbo la ka Naasaala naŋ boɔle ka " Mathematics Calculation". Kuntaŋ ŋmeɛbo Ulli Mine Ane A Yoe Dagaare Kɔkɔreŋ Poɔŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_K%C9%94k%C9%94re_Kunta%C5%8B_%C5%8Ame%C9%9Bbo_(Mathematics_Calculation)#Kuntaŋ_ŋmeɛbo_Ulli_Mine_Ane_A_Yoe_Dagaare_Kɔkɔreŋ_Poɔŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_K%C9%94k%C9%94re_Zannoo Dagaare Kɔkɔre Zannoo KAREMA LEƐBO ;https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_K%C9%94k%C9%94re_Zannoo#KAREMA_LEƐBO_; https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Nuturibulo_(Dagaare_Cardinal_Points) Dagaare Nuturibulo (Cardinal points) la a ziiri na dagaaba na maŋ teɛ ba nuɛ a wuli ziiri bezie. Ka fooŋ gɛrɛ tatenne kaŋa ana ba baŋ be, ana la a dagaaba maŋ de ka a waa ba wulibu boma. A Nuturibulo la amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Nuturibulo_(Dagaare_Cardinal_Points)#A_Nuturibulo_la_ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Sekp%C9%94ga Dagaaba Sekpɔga, Dagaaba zaa taa la sekpɔga ka a poɔ ba yelkaama poɔ. A Dagaaba zaa naŋ zeŋ a ba tenne poɔ taa la sekpɔga naŋ lɔɔrɔ Saŋa na ba nembɛrɛ naŋ maŋ zeŋ dire dɛmɛ bee a yele yelnimizeɛ. Sekpɔga Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Sekp%C9%94ga#Sekpɔga_Parɛɛ Dagaaba Sekpɔga Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Sekp%C9%94ga#Dagaaba_Sekpɔga_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%94rebie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie Dagaare Sɛgebie Ne Voonebie Sɛgebidaare:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie#Sɛgebidaare: Sɛgebinyaŋene:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie#Sɛgebinyaŋene: Nyɔ-ɛremɛ sɛgebinyanne.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie#Nyɔ-ɛremɛ_sɛgebinyanne. Sɛgebikparre:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie#Sɛgebikparre: Voonebiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie#Voonebie Voonebinyaŋene:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie#Voonebinyaŋene: Voonebidaare;https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_S%C9%9Bgebie_ne_voonebie#Voonebidaare; https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Yelbie_Me%C9%9Bbo Dagaare Yelbie Meɛbo e la sobie na Dagaaba naŋ maŋ tu kyɛ mɛ yelbiri bee yelbie. Sɛgebiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Yelbie_Me%C9%9Bbo#Sɛgebie Yelbie Meɛbo Sobiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Yelbie_Me%C9%9Bbo#Yelbie_Meɛbo_Sobie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagak%C3%A3%C3%A3_T%C3%B5%C9%94bo Dagakãã pelaa tõɔbo e la dagaaba tonnoɔre kaŋa ba laŋkpeɛbo poɔ.Pɔgebɔ la maŋ tõɔrɔ dagakãã te daga yiriŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagapalo%C5%8B Dagapaaloŋ e la zie na Dagaaba naŋ kpeɛrɛ, ba kpɛ la ka noba boɔlo ka Dagapaaloŋ kyɛ a noba meŋɛ la Dagaaba a kɔkɔre meŋ e Dagaare. Ka neɛ gaa Dagapaaloŋ poɔ a noba na be a paaloŋ na poɔ yele la a kɔkɔre Dagaare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagape%C9%9Bm%C9%9B thumb|Dagakparoo https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagara Dagaaba peɛrekpɛsagama nyaabo poɔ la ka ba nyɛ ka ba nyɛ ŋmarebie mine naŋ are peɛli taa waaloŋ yitaa ne dagaraa . A dagaraa ŋa maŋ are la la a sazu poɔ kɔmpaare seŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri Dagaraa Sori Tuubo Naaŋmene Yelbiri a kyaare neŋ Dagaaba Dagaraa sori tuubo. A Piilu Puoruuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#A_Piilu_Puoruu Yieluŋ Sagebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yieluŋ_Sagebo Ba Di La Yeezu Sɛrɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Ba_Di_La_Yeezu_Sɛrɛɛ Yeezu Tuo La O Dagaraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yeezu_Tuo_La_O_Dagaraa Yeezu Leebo Dendɛŋ Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yeezu_Leebo_Dendɛŋ_Soba Yeezu Tuori La O Mahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yeezu_Tuori_La_O_Ma Simon Naŋ Soŋ Yeezu Tuo O Dagaraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Simon_Naŋ_Soŋ_Yeezu_Tuo_O_Dagaraa Veronica Eɛre La Yeezu Walehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Veronica_Eɛre_La_Yeezu_Wale Yeezu Leebo Boyi Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yeezu_Leebo_Boyi_Soba Yeezu Yeli La Yɛlɛ Ne Gyɛruzɛlɛm Pɔgebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yeezu_Yeli_La_Yɛlɛ_Ne_Gyɛruzɛlɛm_Pɔgeba Yeezu Leebo Bota Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yeezu_Leebo_Bota_Soba Ba Yage La Yeezu Kparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Ba_Yage_La_Yeezu_Kparre Ba Ba La Yeezu a Dagaraa Zuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Ba_Ba_La_Yeezu_a_Dagaraa_Zu “Yeezu Nazareth Bie, A Gyuumine Naa” (Gyɔɔn 19:17-18).https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#“Yeezu_Nazareth_Bie,_A_Gyuumine_Naa”_(Gyɔɔn_19:17-18). Yeezu Kpi La A Dagaraa Zuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yeezu_Kpi_La_A_Dagaraa_Zu Ba Yage La A Yeezu A Dagaraa Zuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Ba_Yage_La_A_Yeezu_A_Dagaraa_Zu Ba ũũ La Yeezuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Ba_ũũ_La_Yeezu A Baaroo Maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#A_Baaroo_Maaloo Yɛlɛ yiibu zie:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaraa_Sori_Tuubo_Naa%C5%8Bmene_Yelbiri#Yɛlɛ_yiibu_zie: https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagarebie_(Rosary)_puoruu Dagarebie puoruu Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagarebie_(Rosary)_puoruu#Piiluu Popeɛloŋ Dannoo (Joyful mystries) Yedaare ne Yɔdaare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagarebie_(Rosary)_puoruu#Popeɛloŋ_Dannoo_(Joyful_mystries)_Yedaare_ne_Yɔdaare. Dɔgɛɛ Dannoo (Sorrowful Mystries) Yidaare ne Nudaare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagarebie_(Rosary)_puoruu#Dɔgɛɛ_Dannoo_(Sorrowful_Mystries)_Yidaare_ne_Nudaare. Veɛloŋ Dannoo (Mystries of light) Nadaare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagarebie_(Rosary)_puoruu#Veɛloŋ_Dannoo_(Mystries_of_light)_Nadaare. Puubu Dannoo (Glorious Mystries) Podaare ane Tadaare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagarebie_(Rosary)_puoruu#Puubu_Dannoo_(Glorious_Mystries)_Podaare_ane_Tadaare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagatompar%C9%9B%C9%9Bpar%C9%9B%C9%9B Naasaalaa naŋ da ba kpɛ Dagapaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Dakoa_Newman Dakoa Newman (ba naŋ dɔge Gyoone 1985) e la Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba, a begemaale die anii eŋɛ ko a Ghana republic anaare naŋ e Wɔɔ Paate Mɛmba (NPP).http://new. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dakoa_Newman#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dakoa_Newman#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dakoa_Newman#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dakoa_Newman#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dakura. Dakura e la leɛwa yuori o neŋ Dɛre, Bagbiŋ,Tampuori ,Kpokpori/Kpokporima, Bagbɛre, Yuoraa ,Kyogekpane, aŋ la seŋtaa yuoɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dalaa Dalaa: e la yo-nɔŋmaa ba na maŋ de gane pɔge a le ka o taane ka ba maŋ ŋmɛ. A gane na baŋ e la ɛg-gane, woo-gane, naa-gane bee mɔdoŋa zaa gane naŋ e kpeɛŋaa. Dalaa Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dalaa#Dalaa_Parɛɛ Dalaa Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dalaa#Dalaa_Kɔkɔre Dalaa Ŋmeɛbo Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dalaa#Dalaa_Ŋmeɛbo_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Damango Damongo waa la yikpoŋ aneŋ teŋkpoŋ ko a West Gonja Municipal, a la waa municipal a Savannah Region poɔ a Ghana poɔ.https://en. Zi-seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damango#Zi-seɛrɛ Kannoo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damango#Kannoo_yɛlɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damango#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dambai Dambai waa la yikpoŋ naŋ be a Ghana poɔ aneŋ meŋ ka o la waa a teŋkpoŋ ko a Oti Region paalaa ŋa ba naŋ da ŋmaa. Teŋgane Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dambai#Teŋgane_Waaloŋ O beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dambai#O_bezie Tepuuri Aneŋ Donnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dambai#Tepuuri_Aneŋ_Donne Dadi Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dambai#Dadi_Yɛlɛ Noba Aneŋ Yipɔge Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dambai#Noba_Aneŋ_Yipɔge_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dambai#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Abdul-latif Dan Abdul-latif (ba dɔge o la 1 Gyɛnoɔre kyuu dɛndɛŋ soba a 1970) O e la a Ghana pɔletesea neɛ kaŋa.O e la neɛ na be a palamɛte anii a Ghana poɔ palamɛti anaare soba na are ko a Ablekuma Central paaloŋ deme a Ablekuma Central Municipal District a Greater Accra Region a Ghana poɔŋ. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Abdul-latif#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Toma Pɔletese Nyɔnorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Abdul-latif#Pɔletese_Nyɔnore Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Abdul-latif#Kɔmɛtee Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Abdul-latif#Meŋɛ_nyɔvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Abdul-latif#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe Hon. Daniel Kwaku Botwe Ba doge o la 26 Fɛboɔre 1958https://mobile. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Toma O Naakoɔ̃ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Naakoɔ̃_Nyɔvore O Begimaale Leɛohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Begimaale_Leɛo O Gaana Paaloŋ Yidandɔɔ Teɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Gaana_Paaloŋ_Yidandɔɔ_Teɛroŋ O Gɔmmenɛnte Kpaŋbeɛ Naŋ Kaara Duorohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Gɔmmenɛnte_Kpaŋbeɛ_Naŋ_Kaara_Duoro O Gɔmmenɛnte Kpaŋbeɛ Ako Regional Reorganizationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Gɔmmenɛnte_Kpaŋbeɛ_Ako_Regional_Reorganization O Gɔmmenɛnte Kpaŋbeɛ Naŋ Poɔ A Gɔmmenɛnte Yɛlenyɔgraa Zaa Poɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Gɔmmenɛnte_Kpaŋbeɛ_Naŋ_Poɔ_A_Gɔmmenɛnte_Yɛlenyɔgraa_Zaa_Poɔ_Toma O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dan_Botwe#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Amartey Daniel Amartey  https://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe Hon. Daniel Kwaku Botwe Ba dɔge o la 26 Fɛboɔre 1958https://mobile. O Nyɔvore Piiloŋ aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Toma O Naakoɔ̃ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Naakoɔ̃_Nyɔvore O Begemaale Leɛohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Begemaale_Leɛo O Gaana Paaloŋ Yidandɔɔ Teɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Gaana_Paaloŋ_Yidandɔɔ_Teɛroŋ O Gɔmmenɛnte Kpaŋbeɛ Naŋ Kaara Duorohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Gɔmmenɛnte_Kpaŋbeɛ_Naŋ_Kaara_Duoro O Gɔmmenɛnte Kpambeɛ Ako Regional Reorganizationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Gɔmmenɛnte_Kpambeɛ_Ako_Regional_Reorganization O Gɔmmenɛnte Kpambeɛ Naŋ Poɔ A Gɔmmenɛnte Yelnyɔgraa Zaa Poɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Gɔmmenɛnte_Kpambeɛ_Naŋ_Poɔ_A_Gɔmmenɛnte_Yelnyɔgraa_Zaa_Poɔ_Toma O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Botwe#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Kwesi_Ashiamah Daniel Kwesi Ashiamah e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ poɔ a begemaale die naŋ e ayɔpoi soba, a are ko a Buem nu-neɛ paaloŋ naŋ be a Volta irigyin teŋa poɔ a kataweɛ paati yuori eŋɛhttp://www.ghanamps. Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Kwesi_Ashiamah#Pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Kwesi_Ashiamah#2016_nu-neԑ Sombo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Kwesi_Ashiamah#Sombo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Nsala_Wakpal Daniel Nsala Wakpal (ba dɔge o la 15 March 1975) O e la Gaana pɔletiseɛŋ neɛ kaŋa na be a kataweɛ paati poɔ. O e la a Gaana palamɛti neɛ na are ko Kpandai paaloŋ, a Northern Irigyin a Gaana paaloŋ poɔ. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Nsala_Wakpal#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuuri_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Nsala_Wakpal#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Ohene_Darko Daniel Ohene Darko (ba dɔge o la 18 Gyɔɔne 1961) O e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa na be a Ɔpa Denkyira West paaloŋ a be a Ghana Palamɛte poɔ.https://www. O nyɔvore piiloŋ ane o gane zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Ohene_Darko#O_nyɔvore_piiloŋ_ane_o_gane_zannoo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Ohene_Darko#Toma Pɔletese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Ohene_Darko#Pɔletese_Nyɔvore_Yɛlɛ Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Ohene_Darko#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Ohene_Darko#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Ohene_Darko#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Okyem_Aboagye Daniel Okyem Aboagye (31 Desembare 1973 - 23 Sentɔmbare 2023) da e la Ghana pɔletesean naŋ e mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko a Bantama Gbandige naŋ be a Sante Irigyiŋ poɔ, wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Okyem_Aboagye#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Okyem_Aboagye#Tonnoɔre Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Okyem_Aboagye#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Okyem_Aboagye#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Okyem_Aboagye#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daniel_Okyem_Aboagye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Danno%C5%8B Dannoŋ : Dannoŋ e la dɔre-emmo bee puuro(bu) yelnoore neɛ naŋ naŋ yeli ko o tɔ bee kyaare neŋ o tɔ soba naŋ e yelsoŋ kaŋa. Neɛ meŋ maŋ toɔ danne la omeŋɛ, kyaare neŋ yeli kaŋa o naŋ e. Dannoŋ taa la parɛɛ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danno%C5%8B#Dannoŋ_taa_la_parɛɛ_mine Dannoo meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danno%C5%8B#Dannoo_meɛroŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dapare Dapare e la yuori yelbiri a yelbie gaŋgere poɔŋ.https://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dapare#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dari Dario e la koɔre kpoŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Daribaate%C5%8B%C9%9B_paalo%C5%8B Daribaateŋɛ e teŋɛ kaŋa naŋ be upper west region poɔ.A teŋɛ ŋa e la tembile naŋ be poyentanga naapaaloŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dataa Fooŋ ne neɛ kaŋa naŋ taa tagelaga kaŋa, bee ba de taa yɛlɛ.Neɛ na taa ne fo pofaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee David T. D. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Gane Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Gane_Zane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#Toma Pɔlɛtese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#Pɔlɛtese_Toma 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#2020_Vootuu Kɔmɛtiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#Kɔmɛtii Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Boma O Naŋ Zuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#Boma_O_Naŋ_Zu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/David_T._D._Vondee#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Davis_Ansah_Opoku Davis Ansah Opoku (dɔgebo bebiri da la 13 Sentɔmbare 1984) waa la a Ghanaian pɔleteesa, aneŋ bɛgemaala kaŋa a naŋ be a bɛgɛmaale die a ko Mpraeso Constituencyhttps://en.m. Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Davis_Ansah_Opoku#Nyɔvore_Piiloŋ Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Davis_Ansah_Opoku#Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Davis_Ansah_Opoku#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Davis_Ansah_Opoku#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Davis_Ansah_Opoku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daworo == Daworo Maalõõ Yɛllɛ. == Daworo Maalõõ Yɛllɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daworo#Daworo_Maalõõ_Yɛllɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Days_Of_The_Week_In_Dagaare Dagaare daa poɔ bebie la a ama naŋ puule a kyɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Da%C5%8Bkpale Daŋkpale e la daŋmaa kaŋa neŋnyaani bēē zɔnne naŋ maŋ de kyena neŋ. Namine a neŋ neŋtegrɛ mine meŋ maŋ taa la daŋkpale, naaŋkyēēmɛ meŋ maŋ de la daŋkpale a kyēēnɛ neŋ nēē. https://dga.wikipedia.org/wiki/Death Kűű la neɛ eŋɛ neŋ o seɛ naŋ wɛl taa https://dga.wikipedia.org/wiki/Della_Sowah Hon. Della Sowah dɔgebo yuoni la 23 November 1959. O Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Della_Sowah#O_Nyɔvore_Yɛlɛ O Sakuuri Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Della_Sowah#O_Sakuuri_Waaloŋ Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Della_Sowah#Meŋɛ_Yɛlɛ Toma Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Della_Sowah#Toma_Waaloŋ Yele Mine Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Della_Sowah#Yele_Mine_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dennis_Nana_Dwamena_A.k.a_Kidi Dennis Nana Dwamena e la Ghana yiele yiele kaŋa na be a Ghana paaloŋ poɔ. O e la neɛ na nɔŋ o yɛlɛ a gaŋ a zaa o yieluŋ, o yuori kaŋa meŋ Kidi bonso onaŋ la ka neɛ baŋ ne o. Kidi Bibiiloŋ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dennis_Nana_Dwamena_A.k.a_Kidi#Kidi_Bibiiloŋ_Nyɔvore_Yɛlɛ Zie Na Fo Naŋ Na Nyɛ A Kidi Yieluŋ Mine Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dennis_Nana_Dwamena_A.k.a_Kidi#Zie_Na_Fo_Naŋ_Na_Nyɛ_A_Kidi_Yieluŋ_Mine_La A Mine Meŋ Naŋ Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dennis_Nana_Dwamena_A.k.a_Kidi#A_Mine_Meŋ_Naŋ_La Yiele Ŋmɛŋmeɛrebɛ Bana Yuori Naŋ Yi Yaga A Afereka Poɔ La:https://dga.wikipedia.org/wiki/Dennis_Nana_Dwamena_A.k.a_Kidi#Yiele_Ŋmɛŋmeɛrebɛ_Bana_Yuori_Naŋ_Yi_Yaga_A_Afereka_Poɔ_La: Kidi Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dennis_Nana_Dwamena_A.k.a_Kidi#Kidi_Toma Yɛlɛ Peɛro Zie/Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dennis_Nana_Dwamena_A.k.a_Kidi#Yɛlɛ_Peɛro_Zie/Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Derek_Darko_Ohene_Assifo_Bekoe Derek Darko Ohene Assifo Bekoe e la Ghana pɔletesean ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ a Ghana republic anaare eŋɛ a areko a Ɔpa wɛse Akim Gbandige a Eastern Irigyiŋ poɔ, a kataweɛ paate yuori eŋɛ.https://www. Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derek_Darko_Ohene_Assifo_Bekoe#Pͻletese 2016 Nu-nɛbhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derek_Darko_Ohene_Assifo_Bekoe#2016_Nu-nɛb 2020 Nu-nɛbhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derek_Darko_Ohene_Assifo_Bekoe#2020_Nu-nɛb Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derek_Darko_Ohene_Assifo_Bekoe#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Derrick_Oduro Derrick Oduro (Dɔge o la 23 Fɛboɔre 1958 yuoni) o e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ Kpaŋkpaŋ kpieŋa tontona naŋ deɛrɛ pɛnnoo, o da poɔ la Gaana Kpaŋkpaŋ kpieŋa toma poɔ. O e la a wɔɔ paati bikpeɛŋaa aneŋ gɔmmenɛnte kpambeɛ potuuro naŋ kaara guubu yɛlɛhttps://web. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derrick_Oduro#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabo O Toma Aneŋ O Naakoɔ̃https://dga.wikipedia.org/wiki/Derrick_Oduro#O_Toma_Aneŋ_O_Naakoɔ̃ Omeŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derrick_Oduro#Omeŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Kɔmɛtiiri O Naŋ Toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derrick_Oduro#Kɔmɛtiiri_O_Naŋ_Toŋ Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Derrick_Oduro#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo Desmond De-Graft Paitoo (ba naŋ dɔge 21 Ɔɔgore 1969) e la Ghanaian pɔletesean naŋ e begemaale die mɛmba pampan ko Gomoa Ese Gbandige.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 electionhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#2016_election 2020 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#2020_Nuuri_Neɛbo Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#O_Sombo Yelwonaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#Yelwonaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Desmond_De-Graft_Paitoo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dickson_Adomako_Kissi Dickson Adomako Kissi (dɔgebo beibiri da la 23 Ɔɔgore 1981) e la a Ghanaian pɔleteesa ane laanfeeloŋ Dɔɔta. O e la begemaale die mɛmba, a begemaale die anii, a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ areko a Anyaa Sowutuom Gbandige naŋ be a Greater Accra Irigyiŋ. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dickson_Adomako_Kissi#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dickson_Adomako_Kissi#Pɔletese_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dickson_Adomako_Kissi#Toma_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dickson_Adomako_Kissi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dikpe Dikpe e la teŋe ka naŋ be Loraa paaloo paaloŋ.A noba naŋ kpeɛrɛ a teŋe ŋa poɔ la Dikpeɛlɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dire_Saao Dire eɛɛ neɛ kaŋa na dire bondirii kaŋa, kyɛ dire saao wullo ka o soba dire la bondirii kaŋa ba naŋ boɔlo ka saao. Saao e la Dagabondirii kaŋa ba naŋ maŋ maale ko ba noba bee biiri ka ba di. https://dga.wikipedia.org/wiki/Districts_Na%C5%8B_Be_Upper_West_Region Districts naŋ be a Upper West Region poɔ waa la pie ne yeni(11).https://uwrcc.   Municipal / District Assemblies Ne Teŋbɛrɛ  https://dga.wikipedia.org/wiki/Districts_Na%C5%8B_Be_Upper_West_Region#_Municipal_/_District_Assemblies_Ne_Teŋbɛrɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Districts_Na%C5%8B_Be_Upper_West_Region#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Diteen%C9%9B_Dagaaba_Po%C9%94 Ka Dagaabaŋ wa boɔrɔ bipɔge na ko ba bidɔɔ , noba mine bayi be la a bipɔge ŋa boɔbo poɔ ka ba boɔlɔ diteemɛ. Kaŋa maŋ yi la a bidɔɔ saa mine teŋa ka kaŋa meŋ yi a bipɔge saa yiri. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dogel%C3%A9%C3%A9 Dogelee e la bommeɛraa kaŋa ba naŋ maŋ de tɛne mine ba naŋ boɔla yage a mɛ neŋ, ba maŋ doge la dãã a eŋ doglee poɔ, o maŋ e la sɔglaa kyɛ ka mine meŋ maŋ e ŋa yage. https://dga.wikipedia.org/wiki/Doma Doma e la bonvore/bonvuuraa bee nuulee kaŋa tɔ noba naŋ bo ka ona la daŋe faa ba sããkoma nyɔvore, ka ba pare ba pɔge. Ka ŋaa vɛŋe ka a bone ŋa e ba kaŋa. Doma minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doma#Doma_mine Bal mine ane a domahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doma#Bal_mine_ane_a_doma Doma tɔnɔ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doma#Doma_tɔnɔ_mine Doma Faaloŋ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doma#Doma_Faaloŋ_mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doma#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Akuritinga_Ayine Dominic Akuritinga Ayine (dɔgebo bebiri 6 Gyɛnoɔre 1966) e la Ghana deme pɔletesean ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ a Fourth Republic ko Ghana naŋ are ko Bolgatanga Ese Gbandige naŋ be a Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, Kataweɛ paate yuori eŋɛ (NDC).http://www. Nyɔvore Piiluu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Akuritinga_Ayine#Nyɔvore_Piiluu_Yɛlɛ Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Akuritinga_Ayine#Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Akuritinga_Ayine#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Akuritinga_Ayine#Toma_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Akuritinga_Ayine#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare Dominic Napare (ba naŋ dɔge Nyɔgevennebare 3 1960) e la Ghana deme pɔletesean ane begemaale die ayɔpoĩ mɛmba a Fourth Republic ko Ghana ane begemaale die anii mɛmba a Fourth Republic ko Ghana naŋ are ko Sene Sapare Gbandige naŋ be Bono Sapare Irigyiŋ ba dakogi ko Kataweɛ paate (N D C).https://www. O Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#O_Nyɔvore O Nyɔvore Piiuu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#O_Nyɔvore_Piiuu_Ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#Pɔletese 2020 Nuuri Kpoŋ Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#2020_Nuuri_Kpoŋ_Neɛbo Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#Kɔmatee Ziiri o naŋ toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#Ziiri_o_naŋ_toŋ O sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#O_sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Napare#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul http://www.ghanaweb. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Pɔletese_Yɛlɛ Bɛgemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Bɛgemaala 2016 Vootuu Kpoŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#2016_Vootuu_Kpoŋ Yiri Baabo Toma Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Yiri_Baabo_Toma_Mine Minista Ko Defencehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Minista_Ko_Defence Salima Tuubu Zɔɔzɔɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Salima_Tuubu_Zɔɔzɔɔ_Yɛlɛ Sɛrɛɛ Disoŋ Diibohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Sɛrɛɛ_Disoŋ_Diibo Cabinet Ministɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Cabinet_Ministɛɛ Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dominic_Nitiwul#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Domwine Domwine e la teŋe kaŋa ba naŋ boɔlɔ Domwine a teŋe Dikpeɛlɛ , Naayiire ,Ayoree,ane boorɔ tɛɛtɛɛ mine eŋ naŋ koŋ baŋ pore. https://dga.wikipedia.org/wiki/Don-_gb%C9%9B%C9%9B-_anaare_Na%C5%8B_Nye%C9%9Br%C9%9B_Gy%C9%9Bl%C9%9B Bandaa Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Donnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Donne Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Donaal%C9%9B%C9%9B_Yiri Aŋ mine la Donaalɛɛ? https://dga.wikipedia.org/wiki/Donald_Trump Donald John Trump (dɔgebo bebiri da la Gyoonoɔre 14, 1946) e la a American pɔleteesa, media personality, and businessman who served as the 45th president of the United States from 2017 to 2021 https://dga.wikipedia.org/wiki/Donne_Ane_Nensaala_Nandaare_Mine_Yelyelo Donne Ane Nensaala Nandaare mine,yelyeli la ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Donne_Ko%C9%94bo_Dakoro%C5%8B_sa%C5%8Ba Saŋa saŋa na, Dagaaba da maŋ kɔ la ba weɛ ne ba meŋɛ faŋa bee ka ba de Donne mine boore a kɔ ne ba weɛ a maale ka o veɛle kyɛ ka ba baŋ bore boma o poɔ. Donne zaa naane ka ba da maŋ de kɔ ne ka Naabo bee Nii ane Bonne yoŋ naane. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey Dorcas Affo-Toffey (4 Gyanoɔre 1972)https://www.parliament. Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Tontonziiri Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Pɔletese Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Begemaale_Die_Mɛmba Yelwonne ane a maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Yelwonne_ane_a_maaloo Kɔɔdennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Kɔɔdenne Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dorcas_Affo-Toffey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dori Dɔri e la dawomo menɛ naŋ be a daga-wiɛ paaloŋ poɔ, a dawomo ama e la dondirii ko a dagaaba kyɛ a dawomo ŋa meŋ zie la ka ba maŋ toɔ ŋɛ dɔzunni. Dagaaba maŋ di la a dɔzunni ama doge ne kali ka a waa zieri boma ka ba maŋ di dogni ziɛri. Dɔri Tonnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dori#Dɔri_Tonnɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_Central Dormaa Central e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_Central#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_Central#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_Central#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_Central#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_Central#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_East Dormaa East e la begemaale die gbandige naŋ be a Bono Irigyiŋ, Ghana poɔ. Yaw Ntow Ababio la a begemaale die mɛmba ko a gbandige ŋa. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_East#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_East_Desekyere Dormaa East Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_East_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_East_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_East_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_West Dormaa West e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni a tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_West#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_West#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_West_Desekyere Dormaa West Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_West_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_central_Munisipal_Desekyere Dormaa Central Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_central_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_central_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dormaa_central_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Do%C5%8B%C9%94_nanfaare Noba gyamaa/yaga ba baŋ nandaare awola na naŋ be doŋa eŋɛ. Ba mine maŋ yeli ka a waa la anaare ka ba mine ka anuu, a pãã waane buriburuŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dr._Mahamudu_Bawumia thumb|Dr. Mahamudu Bawumia, Ghana yidaandɔɔpotuuro Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Dr_Damasus_Tuurosong Dr Damasus Tuurosonghttps://www.linkedin. Dr.Damasus Tuurosong E la Gane Sɛgrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dr_Damasus_Tuurosong#Dr.Damasus_Tuurosong_E_la_Gane_Sɛgre Dr. Damasus Tuurosong Sakuuɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dr_Damasus_Tuurosong#Dr._Damasus_Tuurosong_Sakuuɛ Dr.Damasus Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dr_Damasus_Tuurosong#Dr.Damasus_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dr_Damasus_Tuurosong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dr_Sabastian_Ngmenenso_Sandaare. Dr. Sabastian Ngmenenso Sandaare Ba dɔge o la a Gyɛnoɔre kyuu 1974 yuoni poɔ . https://dga.wikipedia.org/wiki/Dudu Dudu e la bompeɛlaa ba na maŋ peɛle koɔbo saŋa. Ka banaŋ wa taa koɔbo aseŋ; dēɛkoɔbo, kɔ-sɔraa, ba-koɔbo ane a mine taaba, ba maŋ baŋ peɛle la a dudu teɛre a koɔreba ka a koɔbo wagere bee gaabo taɛ la. Dudu Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dudu#Dudu_Kɔkɔre TENNE MINE BA NAŊ PEƐLƐ DUDU.https://dga.wikipedia.org/wiki/Dudu#TENNE_MINE_BA_NAŊ_PEƐLƐ_DUDU. DUDU PARƐƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dudu#DUDU_PARƐƐ https://dga.wikipedia.org/wiki/DuorI_Mane(dam_) Duori mane e la bakpoŋi kaŋa naŋ be a duori poɔ.A mane soŋe na la a noba naŋ be a duori poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Duori_Baa Marewara e la baa kaŋa naŋ be Duori poɔ. O A o bagbɛɛ yaare gaa la ziiri yaga ka noba ɔŋe na o koɔ̃ a nyuuro. https://dga.wikipedia.org/wiki/Duuyee_tigri Duuyee Tigri e la tigri na Daffiama deme naŋ maŋ di ba paaloŋ poɔ. Ba maŋ di o la Borenyɛ kyuu poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie Ablah Dzifa Gomashie e la Ghana pɔge na nɔŋ ka o maŋ a dēnɛ, maalmaala, yɛlɛ sɛgebu ane pɔletese. Ona da la deɛpete minisa ko Tourism a Kataweɛ paate naŋ wa be naaŋ wagere yi 2013 te ta 2017 N ba John Dramani Mahama naŋ wa e president. Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie#Ganzanne_Yɛlɛ O Nyɔvore Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie#O_Nyɔvore_Toma_Yɛlɛ Pɔlɔtesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie#Pɔlɔtese Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie#Meŋɛ_Nyɔvore Emmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie#Emmo Sommbo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dzifa_Gomashie#Sommbo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C3%A0kye%C9%9B%CC%83 Dàkyeɛ̃ e la nyugléé kaŋa, o maŋ waa la kyɛkyɛra kyɛ ka o noɔre maŋ e gɔ̀rãã, noba mine maŋ guoli la dàkyeɛ̃ kasogibilé poɔ a wuluu ka o maŋ tuoɔŋ kòŋ wagre mine, o e la nyugléé kaŋa naŋ maŋ dɔre neŋsaalba ka neŋfaare bēē sããna wa kpeɛra dié poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C3%A3%C3%A3-pelaa Dãã-pelaa e la dãã boorɛ mine kaŋa nensaala na maŋ nyɛ a yineŋ teɛ kaŋa ba naŋ boɔlɔ ka Kubɛ bee Abɛ teɛ. Dãã-pelaa tɔnɔ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/D%C3%A3%C3%A3-pelaa#Dãã-pelaa_tɔnɔ_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C3%B5%C5%8Ba Dõŋa e la nyire-egrãã kaŋa, dõŋa maŋ bé la moɔ aneŋ yireŋ, dõŋa maŋ toɔŋ ɛge la, dõŋa e la a nyire faa kaŋa naŋ maŋ nyuuro nensaalba zēēŋ, o e la nyire faa kaŋa naŋ maŋ toɔŋ dŭŋ neɛ a eŋ o soba bããloŋ ŋa ba naŋ boɔla maarooŋ bããloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C4%81%C4%81_Nyuubu Dāā Kpeɛne Nyuubu Dagaweɛ Poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C6%86R%C6%86_TIGERI_DIIBU_TE_KO_PAALO%C5%8A_PO%C6%86 Dɔrɔ tigiri e la tigiri kaŋa ba na maŋ di o a Ko paaloŋ naŋ be Babile poɔ. A tigiri ŋa maŋ di la yuoni zaa,ka ba naŋ wa boɔrɔ ka ba de ba boŋkoɔre kpɛ ne die. https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94-_teere_Dagawe%C9%9B_po%C9%94 == Dɔ-teere e la teere na maŋ kora te zɛ-bēē. A zɛ bēē ŋa la ka te boɔla kale A teɛ ŋa maŋ be la wɛre poore bee moɔ poɔ. Dɔ-teere e la teere na maŋ kora te zɛ-bēē. A zɛ bēē ŋa la ka te boɔla kale A teɛ ŋa maŋ be la wɛre poore bee moɔ poɔ. Dɔ -teɛ maŋ baa la wogi lɛ kyɛ ka o vaare e kyirikyiri lɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94-_teere_Dagawe%C9%9B_po%C9%94#Dɔ-teere_e_la_teere_na_maŋ_kora_te_zɛ-bēē._A_zɛ_bēē_ŋa_la_ka_te_boɔla_kale_A_teɛ_ŋa_maŋ_be_la_wɛre_poore_bee_moɔ_poɔ._Dɔ_-teɛ_maŋ_baa_la_wogi_lɛ_kyɛ_ka_o_vaare_e_kyirikyiri_lɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94-w%C9%94ma thumb|dɔ -wɔma https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94ge_Uuno Koŋ kombaare. https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94g%C9%9B%C9%9B_%C5%8Amenedaare/_Vaare_Tigri Vaare Tigri: A Sɔroo ŋa Yi la A Ŋmene-Yelmanna Azaaya Gane Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94g%C9%9B%C9%9B_%C5%8Amenedaare/_Vaare_Tigri#A_Sɔroo_ŋa_Yi_la_A_Ŋmene-Yelmanna_Azaaya_Gane_Poɔ Azaaya 50:47https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94g%C9%9B%C9%9B_%C5%8Amenedaare/_Vaare_Tigri#Azaaya_50:47 A Sɔroo ŋa Yi la A Gane Pɔɔl Soŋ Naŋ Sɛge ko Filipae Teŋɛ Demehttps://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94g%C9%9B%C9%9B_%C5%8Amenedaare/_Vaare_Tigri#A_Sɔroo_ŋa_Yi_la_A_Gane_Pɔɔl_Soŋ_Naŋ_Sɛge_ko_Filipae_Teŋɛ_Deme Filipae 2:6–11https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94g%C9%9B%C9%9B_%C5%8Amenedaare/_Vaare_Tigri#Filipae_2:6–11 A Ŋmene-Yelnoore A Seŋ Matiosoŋ Naŋ Manne lɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94g%C9%9B%C9%9B_%C5%8Amenedaare/_Vaare_Tigri#A_Ŋmene-Yelnoore_A_Seŋ_Matiosoŋ_Naŋ_Manne_lɛ Matio26:14–27:66 (27:11–54)https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94g%C9%9B%C9%9B_%C5%8Amenedaare/_Vaare_Tigri#Matio26:14–27:66_(27:11–54) https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94%C9%94_la_ka_P%C9%94ge Dɔɔ la ka pɔge https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%94%C9%94r Dɔre e la Bondirii naŋ e yipɔge Dagapaaloŋ paaloŋ poɔŋ. A Dɔre ama e la Bondirii kaŋa naŋ soma kyɛ la taa gyeremɛ a dakoroŋ saŋa zaa a te ta zenɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/D%C9%9B%C5%8B%C9%9B%C9%9B_Na%C5%8B_Ga%C5%8B_-_Dagaare_poem Dɛŋɛɛ Naŋ Gaŋ Dɛŋɛɛ naŋ gaŋ e la sɛgekannebaŋ Bob Dery na sɛge eŋ a yelwiira poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/E-ny%C9%9B == E- nyɛ == E- nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/E-ny%C9%9B#E-_nyɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/East_Gonja_Munisipal_Desekyere East Gonja Munisipal Desekyere e la a desekyere ayɔpõĩ na kaŋa naŋ be a Savaana irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Nensaaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/East_Gonja_Munisipal_Desekyere#Nensaaloŋ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/East_Gonja_Munisipal_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/East_Gonja_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eastern_Region thumb|Eastern irigyin Kɔkɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eastern_Region#Kɔkɔɛ Zi-Seɛlehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eastern_Region#Zi-Seɛle Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eastern_Region#Sakue Sɛkɔndere Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eastern_Region#Sɛkɔndere_Sakue Sakuukpoŋni neŋ Universityhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eastern_Region#Sakuukpoŋni_neŋ_University https://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey Ebenezer Gilbert Nii Naah Nartey e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Ablekuma central Gbandige a Greater Accra Irigyiŋ poɔ, wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey#2016_Nuuri_Neɛbo 2020 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey#2020_Nuuri_Neɛbo Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey#Tonnoɔre ŋmennoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey#ŋmennoo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Gilbert_Nii_Narh_Nartey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum Ebenezer Kojo Kum (ba naŋ dɔge mondee 17th Kyɛpire 1967 ) e la Ghana pɔleteesa,  lɔɔyɛ naŋ e a begemaale die ayɔpoĩ mɛmba ko a Ghana republic anaare soba ane pampana a begemaale die anii mɛmba ko a Ghana republic anaare naŋ areko Ahanta Wɛse gbandige naŋ be a Taŋgõɔ Irigyiŋ Ghana poɔ a Wɔɔ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Kojo_Kum#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Okletey_Terlabi Ebenezer Okletrley Terlabi (dɔgebo bebiri September 3, 1963) e la Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔpoi, anuu ane anii ko a Ghana republic anaare soba. O e la deputy Taŋgõɔ Iriginal minista koroo a Ghana poɔ. O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Okletey_Terlabi#O_Meŋa_Yɛlɛ O Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Okletey_Terlabi#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Okletey_Terlabi#Pɔletese_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Okletey_Terlabi#O_Toma_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_Okletey_Terlabi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ebony Ebony da waa la yiele ŋmeɛre kyɛ a ba ta zie zaa ka daana Naaŋmene boɔle o. O da e la pɔge na nɔŋ ka o maala yiele kɔrɔ nɔba kyɛ da ba tõɔ gaa toɔre fēē zaa. Ebony Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebony#Ebony_Toma Ebony Kūū Yɛlɛ.https://www.standard.co.uk/showbiz/celebrity-news/ghanaian-singer-ebony-reigns-dies-in-horrific-car-crash-aged-20-a3762621.htmlhttps://www.modernghana.com/dossier/394/1/ebony-dead-in-fatal-accident.htmlhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebony#Ebony_Kūū_Yɛlɛ.https://www.standard.co.uk/showbiz/celebrity-news/ghanaian-singer-ebony-reigns-dies-in-horrific-car-crash-aged-20-a3762621.htmlhttps://www.modernghana.com/dossier/394/1/ebony-dead-in-fatal-accident.html Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ebony#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa Edward Abambire Bawa (dɔgebo bebiri da la Koseɛraa 1 Sentɔmbare 1973) o e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ ane anii, a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ areko a Bongo Gbandige naŋ be a Ɔpa Ese Irigyiŋ, Ghana, a Kataweɛ paate (NDC) yuori eŋɛ.https://mobile. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa#Toma_Yɛlɛ Pɔlɔtese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa#Pɔlɔtese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa#Kɔmatee Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Mine O Naŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa#Sommo_Mine_O_Naŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Abambire_Bawa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan Edward Annan kye bee Eddie Annan (dɔgebo bebiri la 22 February 1945) e la Ghanaian entrepreneur, poleteesa aneŋ art collector. O e la co-owner aneŋ co-founder a ko Ghanaian domestic airline Passion Air. O Dɔgebo Aneŋ Sakuuri Gaabɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan#O_Dɔgebo_Aneŋ_Sakuuri_Gaabɔ_Yɛlɛ Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan#Toma_Yele Pɔleteesahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan#Pɔleteesa Akatawie Paatihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan#Akatawie_Paati Yidandaɔ kpoŋ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan#Yidandaɔ_kpoŋ_Yele Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Annan#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Kaale-Ewola_Dery Edward Kaale-Ewola Dery (ba dͻge o la March beri ayoͻbo daare, 1969 poͻ) e la Ghana pͻletesen kyԑ naŋ e neԑ naŋ poͻ a begemaale die ayopoi a Ghana republic anaare soba a are ko Lambussie Gbandige a Upper West Region a Kataweԑ Naa.http://www. Nyͻvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Kaale-Ewola_Dery#Nyͻvore_Piiluu Sakuuri Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Kaale-Ewola_Dery#Sakuuri_Yeltare Meŋԑ Nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Kaale-Ewola_Dery#Meŋԑ_Nyͻvore Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Kaale-Ewola_Dery#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edward_Kaale-Ewola_Dery#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Edwin_Nii_Lante_Vanderpuye Edwin Nii Lante Vanderpuye dɔgebo e la 11 June 1965. https://www. Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edwin_Nii_Lante_Vanderpuye#Ganzanne_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edwin_Nii_Lante_Vanderpuye#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edwin_Nii_Lante_Vanderpuye#Pɔletese_Yɛlɛ Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edwin_Nii_Lante_Vanderpuye#Begemaale_Die_Mɛmba Deputi mimisita yi baapaalba ane sportshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edwin_Nii_Lante_Vanderpuye#Deputi_mimisita_yi_baapaalba_ane_sports Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Edwin_Nii_Lante_Vanderpuye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Effutu Alex Afenyo Markin la a begemaale die neɛ kaŋa naŋ areko a Effutu gbandige, a Wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://en. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Effutu#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Effutu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eggu Eggu e la tenga bile nang be Upper West Region puo .Eggu peɛlɛɛ Dabozie ane Tandabori. https://dga.wikipedia.org/wiki/Egyapa_Mercer Andrew Egyapa Mercer e la Ghana pɔleteesa, (ba doge o la 25 Mɛnoɔre, 1973). O e la Ghana lɔɔyɛ a kyɛ e pɔleteesa, o e la neɛ naŋ poɔ a wɔɔ paati poɔ http://www. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Egyapa_Mercer#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Egyapa_Mercer#O_Toma O Naakoɔ̃ŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Egyapa_Mercer#O_Naakoɔ̃ŋ_Toma O Begemaale Die Kpeɛbo Vootenhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Egyapa_Mercer#O_Begemaale_Die_Kpeɛbo_Vooten O Begemaale Leɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Egyapa_Mercer#O_Begemaale_Leɛbo Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Egyapa_Mercer#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ejisu Ejisu naŋ da e Ejisu-Juaben e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba bonyeni a tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejisu#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejisu#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejisu#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejisu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura-Sekyedumase Ejura-Sekyedumase e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba boŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura-Sekyedumase#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura-Sekyedumase#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura-Sekyedumase#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura-Sekyedumase#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura-Sekyedumase#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford Ekow Hayford( 24 Disembare 1970 a te tɔ 9 ɔɔtoore 2020) o da e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ poɔ a begemaale die naŋ e ayɔpoi soba a republic anaare poɔ Gaana, o da are ko la Mfantseman nu-neɛ paaloŋ naŋ be a seŋsogre irigyin a wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Toma Aneŋ O Naakoɔ̃https://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford#O_Toma_Aneŋ_O_Naakoɔ̃ Personal lifehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford#Personal_life O kũũhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford#O_kũũ A puoriŋ yel-errehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford#A_puoriŋ_yel-erre Kaa kyԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford#Kaa_kyԑ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekow_Hayford#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ekumfi Ekumfi e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba boŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Ekumfi Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekumfi#Ekumfi_Begemaale_Die_Mɛmba Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekumfi#Begemaale_Die_Mɛmbare Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekumfi#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ekumfi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Elisha_Owusu Elisha Owusu e la neɛ kaŋa naŋ ŋmeɛrɛ bɔle korɔ Ghana. O poɔ la a bana naŋ ŋmeɛrɛ a bɔle korɔ Ghana pampana ŋa. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elisha_Owusu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Afoley_Quaye Elizabeth Afoley Quaye(Doge o la 1970 yuoni ) Pampana ŋa o na begemaala naŋ are ko a Krowor nu-neɛ lombori naŋ be Accra teŋa a Gaana paaloŋ poɔ. O e la gɔmmenɛnte kpambeɛ naŋ kaara zema aneŋ koɔŋ poɔ bonvooreehttps://web. O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Afoley_Quaye#O_Sakuu_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Afoley_Quaye#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Afoley_Quaye#O_Naakoɔ̃_Toma Omeŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Afoley_Quaye#Omeŋa_Nyɔvore Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Afoley_Quaye#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare Elizabeth Ofosu-Adjare e la lɔɔya ane Ghanaian pɔleteesa, o da e la minista naŋ kaara zeseɛlɛ ane te yipɔge a yidaandɔɔ kpoŋ John Mahama naaŋ wagere 2013 poɔ. O e la Kataweɛ Paate (NDC) bie kaŋa. Nyɔvore Piiluu ane Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Pɔletese_Yɛlɛ O Naŋ Waa Minista Ko Tourism, Yipɔge & Nu gɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#O_Naŋ_Waa_Minista_Ko_Tourism,_Yipɔge_&_Nu_gɔɔloŋ A Explore Ghana project Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#A_Explore_Ghana_project_Yɛlɛ A Paaloŋ Tige ko a Gɔɔloŋ & Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#A_Paaloŋ_Tige_ko_a_Gɔɔloŋ_&_Yipɔge Film Billhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Film_Bill A Leɛ Gaa O Seychelles Sɔre Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#A_Leɛ_Gaa_O_Seychelles_Sɔre_Gaabo Tontonne O Naŋ Toŋ Donɛɛ Lamboe Zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Tontonne_O_Naŋ_Toŋ_Donɛɛ_Lamboe_Zaa Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Meŋa_Nyɔvore Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elizabeth_Ofosu-Adjare#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Elvis_Morris_Donkoh Elvis Morris Donkoh (dɔgebo bebiri 25 Fɛrboɔre 1983) e la a Ghanaian pɔleteesa ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ ane pampana anii soba, a Ghana republic anaare sobaŋ, naŋ areko Abura-Asebu-Kwamankese Gbandige naŋ be a Fante Irigyiŋ poɔ, O e la Wɔɔ paate Mɛmba.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elvis_Morris_Donkoh#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elvis_Morris_Donkoh#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elvis_Morris_Donkoh#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elvis_Morris_Donkoh#Kɔmɛtee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elvis_Morris_Donkoh#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Elvis_Morris_Donkoh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Adjei_Anhwere Emmanuel Adjei Anhwere, (MP) (Sentɔmbare 20, 1962) waa la Ghana pɔleteesa ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔbo ane anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Atwima-Nwabiagya Kɔmpare sɛŋ Gbandige naŋ be a Sante Irigyiŋ a Ghana poɔ.http://www. Nyɔvore Piiluu Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Adjei_Anhwere#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Gaabo Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Adjei_Anhwere#Naakõɔ_Yɛlɛ Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Adjei_Anhwere#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Adjei_Anhwere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi Emmanuel Akwasi Gyamfi e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ, ayɔbo, anuu, anaare ane anii ko a Ghana republic anaare soba, naŋ are ko Odotobri Gbandige naŋ be Sante Irigyiŋ, Ghana a Wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#Kɔmatee Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#Nu_Neɛ 2008 Gyɛmaa Zaa Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#2008_Gyɛmaa_Zaa_Nu_Neɛ 2012 Gyɛmaa Zaa Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#2012_Gyɛmaa_Zaa_Nu_Neɛ 2016 Gyɛmaa Zaa Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#2016_Gyɛmaa_Zaa_Nu_Neɛ 2020 Gyɛmaa Zaa Nu Neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#2020_Gyɛmaa_Zaa_Nu_Neɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Akwasi_Gyamfi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Armah_Kofi_Buah Emmanuel Armah Kofi Buah dɔgebo yuoni la 1966. O e la a Ghanaian pɔleteesa naŋ toŋ ko a Ghana gɔmenante saŋa na o naŋ da e Minista ko Energy ane Petroleum a yuoni 2013 poɔ. O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Armah_Kofi_Buah#O_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Armah_Kofi_Buah#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Armah_Kofi_Buah#Meŋa_Yɛlɛ La Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Armah_Kofi_Buah#La_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Armah_Kofi_Buah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwabena_Kyeremateng_Agyarko Emmanuel Kwabena Kyeremateng Agyarko (Ayi December beri pie, 1957 a te tͻ November beri lezare ane yeni, 2018) e la Ghanaian pͻletesen a yi a Wͻͻ Naa poͻ (NPP). O da e la a begemaala kaŋa a toŋ ko Ayawaso West Wuogon gbandige deme naŋ be Aŋkara poͻ a yi 2012 a te tͻ o kũũ 2018 poͻ. Nyͻvore yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwabena_Kyeremateng_Agyarko#Nyͻvore_yԑlԑ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwabena_Kyeremateng_Agyarko#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwadwo_Agyekum Emmanuel Kwadwo Agyekum e begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔbo ane a anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko Nkoranza Kɔmpare Sɛŋ Gbandige naŋ be a Bono Ese Irigyiŋ a Ghana poɔ.http://ghanamps. Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwadwo_Agyekum#Meŋa_Nyɔvore Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwadwo_Agyekum#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwadwo_Agyekum#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwadwo_Agyekum#Kɔmatee Toma O Naŋ Toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwadwo_Agyekum#Toma_O_Naŋ_Toŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwadwo_Agyekum#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwasi_Bedzrah Emmanuel Kwasi Bedzrah e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ, ayɔbo, anaare ane pampana anii soba ko a Ghana republic anaare, naŋ areko a Ho Wɛse Gbandige naŋ be Nyugbe Irigyiŋ a kataweɛ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwasi_Bedzrah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma ane Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwasi_Bedzrah#Toma_ane_Pɔletese_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwasi_Bedzrah#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Kwasi_Bedzrah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Marfo Emmanuel Kwabena Marfohttps://web.archive. O Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Marfo#O_Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Marfo#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Marfo#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Marfo#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Marfo#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Marfo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Nii_Okai_Laryea Emmanuel Nii Okai Laryea e la Ghana pɔleteesa aneŋ begemaala a ko a palemɛte ayɔpoi a republic anaare soba Ghana a ko Amasaman paaloo naŋ be Greater Accra Region a ko a katawie paati.https://www. Nyɔvore Pilluu Aneŋ Sakuuri Kaabo Yele.https://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Nii_Okai_Laryea#Nyɔvore_Pilluu_Aneŋ_Sakuuri_Kaabo_Yele. Poletees Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Nii_Okai_Laryea#Poletees_Yele Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Nii_Okai_Laryea#Meŋa_Yele Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Emmanuel_Nii_Okai_Laryea#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Afful Eric Afful dɔgebo bebiri la 1 Ɔɔtoore 1974 yuoni, O e la Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ, ayɔbo ane anii, ko a Ghana republic anaare soba, naŋ are ko Amemfi Wɛse Gbandige, a Zẽɛbaa Irigyiŋ poɔ, Ghana a Kataweɛ paate (NDC) yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Afful#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Afful#Pɔletese_Yɛlɛ O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Afful#O_Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Afful#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku Eric Opoku e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die anii ane a ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Asunafo South Gbandige naŋ be a Brong-Ahafo Region a kataweɛ paati yuori eŋɛ.https://en. O Nyɔvore Piiluu Ane Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku#O_Toma_Yɛlɛ Pɔletese Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku#Pɔletese_Toma_Yɛlɛ Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku#Nuuri_Neɛbo Neŋkpeԑne Ŋmaa-lagebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku#Neŋkpeԑne_Ŋmaa-lagebo Meŋԑ Nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku#Meŋԑ_Nyͻvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician) Eric Opoku e la Gaana pɔleteesa begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔpoi neŋ anii soba a Gaana republic anaare, naŋ areko Asunafo Kɔmpare Gbandige, Brong-Ahafo Irigyin poɔ, a Kataweɛ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician)#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician)#Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician)#Pɔletese_Yɛlɛ Vootu yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician)#Vootu_yeltare Yelwonne mine na da pɔge ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician)#Yelwonne_mine_na_da_pɔge_o Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician)#Meŋɛ_nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Opoku_(politician)#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu Eric Osei Owusu e la Ghana pɔleteseɛŋ ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko Afram Plains South Gbandige naŋ be a Eastern irigyin poɔ, a kataweɛ paati yuori eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#O_Naakoɔ̃_Toma 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#2016_Nuuri_Neɛbo Kɔmɛtiiri O Naŋ Toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#Kɔmɛtiiri_O_Naŋ_Toŋ Omeŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#Omeŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ O Nimimaarooŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#O_Nimimaarooŋ_Toma Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eric_Osei-Owusu#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Eritrea Eritrea https://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Appiah_Nuamah Ernest Appiah Nuamah (dɔgebo bebiri 1 Nyɔgevennebare, 2003) e la Ghana bɔl-ŋmɛrɛ karegyuu naŋ ŋmɛrɛ niŋe bɔle korɔ Ligue 1 kpaaroo Lyon, pɛmmo eŋɛ yi RWD Molenbeek.https://superstats. Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Appiah_Nuamah#Tonnoɔre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Appiah_Nuamah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Debrah Ernest Debrah o e la neŋkpoŋ kaŋ naŋ da waa koɔribu wɛdere .O e la Ghanaian pɔleteesa. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Henry_Norgbey Ernest Henry Norgbey e la a Ghana pɔletesean neɛ kaŋa be a palamɛte poɔ a are ko a Ashaiman Gbandige deme a Ghana teŋkpoŋ Greater Accra Irigyiŋ a yi 2017. O e la a kataweɛ paate mɛmba, (NDC). O Bibiiloŋ Nyɔvore Ane O Sakuuri Gaabo Yɛlɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Henry_Norgbey#O_Bibiiloŋ_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ. O Toma Asaŋ naŋ Ka O Kpɛ O Pɔletese Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Henry_Norgbey#O_Toma_Asaŋ_naŋ_Ka_O_Kpɛ_O_Pɔletese_Poɔ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Henry_Norgbey#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Henry_Norgbey#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ernest_Henry_Norgbey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eronwuluu Eronwuluu waa la yelbiri naŋ maŋ pɛge/teɛ eroŋ bee bigruu bee o tɔ eronwuluu yɛlɛ poɔŋ ka o kyaane velaa. Yelyaga poɔŋ, yelbie mine maŋ wulo la zie na yeli naŋ e, lɛ na a yeli naŋ e, ane ataaba. Eronwuluu Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eronwuluu#Eronwuluu_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B Eroŋ (VERB) Eroŋ la yelbiri naŋ maŋ wuli ka yelkaŋa eɛ la, na e la bee erɛ la.https://byjus. Eroŋ Parɛɛ (types of verbs)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Eroŋ_Parɛɛ_(types_of_verbs) Eroŋ kyelaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Eroŋ_kyelaa Eroŋ nembureehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Eroŋ_nemburee Eroŋ kpateɛrɛ/kpɛgelaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Eroŋ_kpateɛrɛ/kpɛgelaa Erowuluu (Adverbs)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Erowuluu_(Adverbs) Eronwuluu parɛɛ (types of adverbs)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Eronwuluu_parɛɛ_(types_of_adverbs) Wagere Eronwuluu (Adverb of time)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Wagere_Eronwuluu_(Adverb_of_time) Lɛnɛɛ Eronwuluu (Adverb of manner)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Lɛnɛɛ_Eronwuluu_(Adverb_of_manner) Bui bui eronwuluu (frequency)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Bui_bui_eronwuluu_(frequency) Bezie Eronwuluu (place)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Bezie_Eronwuluu_(place) Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B_Kyelaa_(Transitive_verbs) Eroŋ Kyelaa Ana la eroŋ na maŋ wuli ka yelkaŋa bee boŋkaŋa e la yelkaŋa. Ka eroŋ kyelaaŋ be yɛlɛ poɔ, o maŋ de la eterɛ. Yelbie Mine Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ero%C5%8B_Kyelaa_(Transitive_verbs)#Yelbie_Mine_La https://dga.wikipedia.org/wiki/Er%C3%A9%C3%A9 Eréé e la moɔ poɔ doŋa kaŋa, eréé taa la gbɛɛ anaare aneŋ ēēla, eréé toɔŋ la zoobu yaga, eréé neŋ boɔ́ yi la taa yaga, noba mine boɔlɔ la eréé ka moɔ poɔ boɔ́, eréé e la moɔ poɔ nɛne kaŋa naŋ noma yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/Eugene_Boakye_Antwi Eugene Boakye Antwi (ba naŋ dɔge 1970) e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ ane anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko Subin Gbandige naŋ be Sante Irigyiŋ ko Wɔɔ paate.https://citinewsroom. O Nyɔvore piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eugene_Boakye_Antwi#O_Nyɔvore_piiluu_Ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eugene_Boakye_Antwi#Tontonziiri Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eugene_Boakye_Antwi#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eugene_Boakye_Antwi#Kɔmatee Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eugene_Boakye_Antwi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eugene_Botei-Doku Eugene Botei-Doku e la a Ghana daborekɔkyɔ kyɛ la e pɔletesian meŋ. Ona da la gansɛgrɛ a ko daborekɔkyɔ ayi 1982 te tɔ 1983. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku Evans Bobbie Opoku e la a Gaana pɔletesean ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔpoi neŋ anii soba, a Gaana republic anaare eŋɛ naŋ are ko Asunafo Saazu Sɛŋ Gbandige, a Ahafo Irigyin poɔ, a Wɔɔ Paate yuori eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Neŋ O Sakuuri Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku#O_Nyɔvore_Neŋ_O_Sakuuri_Yeltare O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ O Sommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku#O_Sommo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Evans_Bobie_Opoku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eyiah_Kyei_Baffour Eyiah Kyei Baffour e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ poɔ a begemaale die naŋ e ayɔpoi soba a fourth republic a Gaana paaloŋ poɔ a are ko Lower West Akim nu-neɛ lombori naŋ be Eastern irigyin paaloŋ a wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://www. O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eyiah_Kyei_Baffour#O_Sakuu_Gaabo Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eyiah_Kyei_Baffour#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/F_A_Jatuah Bigruu Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Fameye Peter Famiyeh Bozah (ba dɔge o la a September bebie pie ne boyeni a 1994 poɔ), ka Neɛ zaa baŋ o la ba boɔlo o ka Fameye, e la a Ghana yie yiele kaŋa a yo Bogoso.https://web. Fameye Nyɔvore Ane Sakuuri Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fameye#Fameye_Nyɔvore_Ane_Sakuuri_Zannoo Fameye Yieloŋ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fameye#Fameye_Yieloŋ_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fameye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fan Fan(Nasa Saseɛ) e la nansaala bone kaŋa ba naŋ maale ka o maŋ peɛle bee fugiro saseɛ ennɛ ba wagere zaa ba naŋ boɔra kyɛ gbɛɛ yaga zaa toloŋ saŋa la ka ba maŋ vɛŋ ka o toŋ toma yaga. A Nasa Saseɛ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fan#A_Nasa_Saseɛ_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam Mujahid Ahmed Bello (ba dɔge o la a 16 August 1988 kyu poɔ ) O deɛne yuori la Fancy Gadam. O e la a Ghana yiri poɔ neɛ kaŋa ba naŋ dɔge o a Tamale paaloŋ poɔ. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Yieloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Yieloŋ O deɛne Mine Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#O_deɛne_Mine_La O Yieloŋ Maaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#O_Yieloŋ_Maaloŋ Yieloŋ Maaloŋ Yiri Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Yieloŋ_Maaloŋ_Yiri_La Fancy Ane O Taaba Naŋ Maale Yiele Mine Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Fancy_Ane_O_Taaba_Naŋ_Maale_Yiele_Mine_La Kyɔɔtare Ane Iruu Mine Onaŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Kyɔɔtare_Ane_Iruu_Mine_Onaŋ_Nyɛ Northern deɛne kyɔɔtaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Northern_deɛne_kyɔɔtaa Northern Yieloŋ Kyɔɔtaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Northern_Yieloŋ_Kyɔɔtaa Jigwe Kyɔɔtarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Jigwe_Kyɔɔtare Bass Kyɔɔtaa Meŋ Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Bass_Kyɔɔtaa_Meŋ_La Vodafone Ghana Yieloŋ Kyɔɔtaa Meŋ Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Vodafone_Ghana_Yieloŋ_Kyɔɔtaa_Meŋ_La Noba Meŋ Naŋ Ko O Kyɔɔtaa Meŋ Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Noba_Meŋ_Naŋ_Ko_O_Kyɔɔtaa_Meŋ_La A Teŋdaa Yieli Kyɔɔtaa O Naŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#A_Teŋdaa_Yieli_Kyɔɔtaa_O_Naŋ_Nyɛ Ghana Kyɔɔtaa Mine Kyaare Ba deɛne(USA)https://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Ghana_Kyɔɔtaa_Mine_Kyaare_Ba_deɛne(USA) Ghana-Naija Showbiz Kyɔɔtaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Ghana-Naija_Showbiz_Kyɔɔtaa A Afrika Yieli Meŋ KYɔɔtaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#A_Afrika_Yieli_Meŋ_KYɔɔtaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fancy_Gadam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Farouk_Aliu_Mahama Umar Farouk Aliu Mahama( dɔge 27 kyɛpire 1981 yuoni poɔ) http://new.ghanamps. Nyɔvore ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Farouk_Aliu_Mahama#Nyɔvore_ane_O_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Farouk_Aliu_Mahama#Pɔletese_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Farouk_Aliu_Mahama#Toma Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Farouk_Aliu_Mahama#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Farouk_Aliu_Mahama#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fegera == Fegeraa; (fun) == Fegeraa; (fun)https://dga.wikipedia.org/wiki/Fegera#Fegeraa;_(fun) https://dga.wikipedia.org/wiki/Felicia_Adjei Felicia Adjei (Dɔge o la 3 maakye 1974 yuoni). O e la Ghana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ are ko a Kintampo south nu-neɛ lombori naŋ be a Brong Ahafo irigyin teŋa poɔ a Ghana paaloŋ poɔhttps://www. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Felicia_Adjei#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Felicia_Adjei#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Felicia_Adjei#O_Naakoɔ̃_Toma Omeŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Felicia_Adjei#Omeŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Felicia_Adjei#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Fella_Makafui Fella Precious Makafui (ba dɔge o la a August bebie pie ne awae a 1995 a Volta Region, Ghana) O e la a Ghana Actress ane philanthropist.http://www. Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fella_Makafui#Zannoo_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fella_Makafui#Toma Kyɔɔtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fella_Makafui#Kyɔɔtaare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fella_Makafui#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94 Wiki Loves Folklore is an international photographic competition to enjoy and celebrate the cultural diversity from around the World through Wikimedia projects (mainly [and Wikimedia Commons]). Everybody can participate. Timelinehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Timeline Where to ask questions?https://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Where_to_ask_questions? Get interactivehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Get_interactive Out and abouthttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Out_and_about Participatehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Participate How to participate?https://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#How_to_participate? Contest Rules:https://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Contest_Rules: Wikipediahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Wikipedia Wikidatahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Wikidata Competition Articleshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Competition_Articles Ruleshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Feminism_ane%C5%8B_Folklore_2024_Ghana_po%C9%94#Rules https://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie Dr. Festus Awuah Kwofie (ba dɔge o la a 8th Gyɛnoɔre kyuu 1967) o e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa. O Nyɔvore Piiloŋ Ane Gane Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Gane_Zane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie#Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie#Pɔletese 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie#2020_Vootuu Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie#Meŋɛ_Nyɔvore Sommbo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festus_Awuah_Kwofie#Sommbo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fian Fian https://dga.wikipedia.org/wiki/Fielmuo Fielmuo e la teŋɛ kaŋa naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ. O e la teŋɛ kaŋa naŋ te mare a Sisaala West Desekyere. Ba tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fielmuo#Ba_toma https://dga.wikipedia.org/wiki/Fig%C9%9Br%C9%9B figɛrɛ e la boŋ wuorae dagaaba naŋ maŋ wuɔ ka o taa noŋe zeɛɛ kye taa saseɛ vaabo meŋ zeɛ ka te maŋ de vara saseɛ ŋ na te meŋnɛ aye te pɛnoo saŋe beɛ voɔ mare woɔre ka boma na te maŋ ɖi wuo neŋ la konkoŋ vaare beɛ menɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey Fiifi Fiavi Kwetey (Doge o la 2 Gyoone a 1967 yuoni poɔ). O e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ gaŋsegra zu soba a ko a kataweɛ paati,https://www. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#O_Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Pͻletese Deputi Minisitahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Deputi_Minisita Begemaale neԑ leԑbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Begemaale_neԑ_leԑbo Minista ko a Statehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Minista_ko_a_State Minista ko Bomdirii ane Vͻlkͻlkyahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Minista_ko_Bomdirii_ane_Vͻlkͻlkya Meŋԑ Nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Meŋԑ_Nyͻvore Anti-Muslim Yɛlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Anti-Muslim_Yɛlԑ Kaa nyԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Kaa_nyԑ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Fiavi_Kwetey#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fiifi_Kwetey Fiifi Kwetey e la ghana pɔleteesa ane dagerekulture yidaandɔɔ koraa kye e gansɛgereɛ a ko a kataweɛ paate. O yi la Nyugbe Irigyiŋ. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Firigyi Firigyi e la yuori dagaaba naŋ peŋɛ yineŋ nansaaleba kɔkɔre poɔŋ. O eɛ bonkaŋa nansaaleba naŋ de kuri maale neŋ ka o maŋ deɛre fintiŋdigili o toma poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Fomena Fomena e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ vootu la begemaale die mɛmba nenyeni a tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fomena#Torebogiri Begemaalba naŋ Di a Kogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fomena#Begemaalba_naŋ_Di_a_Kogi Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fomena#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fomena#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fomena#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fomena_T.I._Ahmadiyya_Senior_High_School,_Adansi_Fomena T. I. https://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu Hon. Francis Xavier Kojo Sosu( Ba dɔge o la 12 fɛboɔre 1979) yuoni poɔ, o e la Gaana lɔɔyɛ ane pɔletesean, https://www. O Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuuri_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu#O_Toma O Begemaale Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu#O_Begemaale_Piiluu O Begemaale Leɛohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu#O_Begemaale_Leɛo O Kɔmɛtee Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu#O_Kɔmɛtee_Toma Omeŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu#Omeŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis-Xavier_Kojo_Sosu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Asenso-Boakye Francis Asenso-Boakye (dɔgebo bebiri 24 Sentɔmbare 1977) e laGhana pɔletesean ane dadire kpoŋ.https://web. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Asenso-Boakye#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Asenso-Boakye#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Asenso-Boakye#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Asenso-Boakye#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Asenso-Boakye#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Asenso-Boakye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Bawaana_Dakura Francis Bawaana Dakura (dͻge o la Ɔͻtoorebare beri pie ne ayopoi daare, 1961 poͻ) https://mobile.ghanaweb. Ganzanne Yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Bawaana_Dakura#Ganzanne_Yԑlԑ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Bawaana_Dakura#Pͻletese Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Bawaana_Dakura#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe Francis Kingsley Ato Codjoe https://citinewsroom.com/2019/05/you-will-be-jailed-for-flouting-closed-season-fisheries-ministry-warns-fishermen/francis-kingsley-ato-codjoe/e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ begemaala a ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana a Ko Ekumfi paaloo naŋ be Central Region a ko a wɔɔ paati. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuuri Kaabo Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuuri_Kaabo_Yele Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#Toma_Yele Pɔleteesahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#Pɔleteesa 2016 Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#2016_Vootiŋ Begemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#Begemaala 2020 Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#2020_Vootiŋ Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#Meŋa_Yele Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Kingsley_Ato_Codjoe#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor Francis Manu-Adabor (dɔgebo bebiri 24 Sentɔmbare 1960) e la a Ghana pɔletesean ane begemaale die mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ ane a begemaale die anii soba a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ are ko a Ahafo Ano Kɔmpare Sɛŋ Gbandige naŋ be a Sante Irigyiŋ poɔ, a Wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor#Nyɔvore_piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francis_Manu-Adabor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Francisca_Oteng-Mensah Francisca Oteng-Mensah (Dɔgebo bebiri la a 14 February 1993) https://www.ghanastar. O Baabo Ane o Saku-gaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francisca_Oteng-Mensah#O_Baabo_Ane_o_Saku-gaa O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francisca_Oteng-Mensah#O_Toma Politics Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francisca_Oteng-Mensah#Politics_Yɛlɛ O Puobuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francisca_Oteng-Mensah#O_Puobu Personal lifehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francisca_Oteng-Mensah#Personal_life Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Francisca_Oteng-Mensah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Annoh_Dompreh Frank Annoh-Dompreh (O dɔgebo bebiri la 25 October 1977) waa la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ consultant.http://www. Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Annoh_Dompreh#Nyɔvore_Piiluu Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Annoh_Dompreh#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Annoh_Dompreh#Komitiiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Annoh_Dompreh#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Annoh_Dompreh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Bermasko Frank Bermasko da e la Ghana pɔlitisa kpoŋ kaŋa. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Fuseini_Adongo Frank Fuseini Adongo e la a Ghana pɔleteesa aneŋ begemaala a ko a be Paati Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Fuseini_Adongo#Paati_Yele Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frank_Fuseini_Adongo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Freda_Akosua_Prempeh Freda Akosua Oheneafrewo Prempeh e la a Ghana pɔleteseɛŋ kaŋa naŋ poɔ a Palemɛte ayopoi ane palemɛte anii poɔ. https://web. O Nyɔvore Piilee Ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Freda_Akosua_Prempeh#O_Nyɔvore_Piilee_Ane_O_Sakuuri_Gaabo O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Freda_Akosua_Prempeh#O_Meŋa_Nyɔvore Naakoɔŋ Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Freda_Akosua_Prempeh#Naakoɔŋ_Yelɛ Wedeɛrɛ Soba Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Freda_Akosua_Prempeh#Wedeɛrɛ_Soba_Mine Pɔrɔfɛsinale Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Freda_Akosua_Prempeh#Pɔrɔfɛsinale_Mɛmbare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Freda_Akosua_Prempeh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Obeng_Adom Frederick Obeng Adom (Ba dɔge o la a 11 Gyɛnoɔre 1984) O e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa. O e la a Palamɛte anaare soba neɛ a Ghana Republic anaare soba na are ko a Upper West Akim paaloŋ a Eastern Irigyin a wɔɔ paate poɔ (New Patriotic Party). Adom nyɔvore piiloŋ ane o tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Obeng_Adom#Adom_nyɔvore_piiloŋ_ane_o_toma Pɔletese Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Obeng_Adom#Pɔletese_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Obeng_Adom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Opare-Ansah Frederick Opare-Ansah (dɔgebo bebiri da la Sentɔmbare 5, 1968) waa la Fentendigirii Ingyinɛɛhttps://web.archive. O Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Opare-Ansah#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Opare-Ansah#O_Toma_Yɛlɛ O Pɔleteesa Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Opare-Ansah#O_Pɔleteesa_Toma Vootirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Opare-Ansah#Vootiri O Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Opare-Ansah#O_Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Opare-Ansah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Yaw_Ahenkwah Frederick Yaw Ahenkwah e la Ghanaian pɔleteesa aneŋ a bɛgemaala kaŋa a ko Jaman North constituency naŋ be Bono region a Ghana poɔ.https://en. Nyɔvore Piiluu Aninŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Yaw_Ahenkwah#Nyɔvore_Piiluu_Aninŋ_Sakuu_Gaabo Toma yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Yaw_Ahenkwah#Toma_yele Naakoɔŋ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Yaw_Ahenkwah#Naakoɔŋ_Yele Bɛgemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Yaw_Ahenkwah#Bɛgemaala Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Yaw_Ahenkwah#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frederick_Yaw_Ahenkwah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Frimpong_Yaw_Addo Frimpong Yaw Addohttps://citinewsroom.com/2019/03/manso-adubia-mp-calls-for-dialogue-over-ex-gratia-for-mps/frimpong-yaw-addo-mp/ e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa a palamɛte a yoɔpoi soba a Fourth Republic of Ghana ane a Eight parliament of the Fourth Republic na o naŋ are a o paaloŋ Manso Adubia a Ashanti Region poɔ. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frimpong_Yaw_Addo#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuuri_Gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frimpong_Yaw_Addo#Toma Pɔletese Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frimpong_Yaw_Addo#Pɔletese_Toma_Yɛlɛ Kɔmmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frimpong_Yaw_Addo#Kɔmmɛtee O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frimpong_Yaw_Addo#O_Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frimpong_Yaw_Addo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fruits Examples of Fruits https://dga.wikipedia.org/wiki/Funsi Funsi e la teŋɛ ane Wa Ese Desekyere teŋkpoŋ, desekyere naŋ be Ɔpa Wɛse Irigyiŋ poɔ, Ghana sazu.http://waeast. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Funsi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fuseini_Issah Fuseini Issah( dɔgebo bebiri da la 1975) waa la a Ghana pɔleteesa aneŋ a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana mɛmba kaŋa naŋa are ko a Okaikwei North vootiŋ paaloŋ naŋ be a Greater Accra Region poɔ a yi a Wɔɔ paati deme poɔ.https://dailyguidenetwork. Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fuseini_Issah#Vootiŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fuseini_Issah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%A9r%C3%AC%C3%AC Férìì e la gyɛŋgyɛre bõŋ koɔrãã kaŋa, férìì maŋ waa ŋa wɔó kyɛ ka o maŋ ŋmaŋ, ba maŋ toɔŋ kɔ́ la férìì aneŋ waare a laŋtaa, férìì noma la yaga. Férìì ba waa naŋ a dagaweɛ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gaa_te%C9%9B Gaa e la teɛ kaŋa naŋ be a daga weɛŋ. O e la teɛ naŋ taa tɔna yaga a ko nensaaleba ane a donne meŋ bonso a zaa maŋ di a la. Tɔna o naŋ taahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gaa_te%C9%9B#Tɔna_o_naŋ_taa Gaa Teɛ Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gaa_te%C9%9B#Gaa_Teɛ_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Gaana Gaana poɔ la a West Africa tenne poɔ. Onaŋ la da faa omeŋa yi a nempeɛle nuuriŋ a Afrika zaa 6th March 1957 poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gaana_Tekpo%C5%8B_(Oda) thumb|A Gaana tekpoŋ naŋ be Oda poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Gaana_gyagere_na%C5%8B_be_a_fourth_republic A fourth republic poɔ,Gaana da taa la gyagere anee naŋ maŋ areko a korti kpoŋ.A ti Gaana yidaadɔɔ aneŋ a palimenti la maŋ sung taa a iri a sobo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gaana_yidaand%C9%94%C9%94kore_Jerry_John_Rawlings Jerry John Rawlings da e la sogyɛ (a banaŋ na maŋ tona saseɛŋ na) kyɛ la e neɛ naŋ taa gɔbenɛnte kyaa kyaa yeltarre o sukyiriŋ. O da de la a Gaana Yidaandɔɔloŋ ne kpeo a yi 1979 poɔ kyɛ leɛ de ko a teŋɛ deme neŋkaa-iraa. Jerry John Rawlings Nyɔvore Waaloŋ Te Ta O Kūūhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gaana_yidaand%C9%94%C9%94kore_Jerry_John_Rawlings#Jerry_John_Rawlings_Nyɔvore_Waaloŋ_Te_Ta_O_Kūū Yɛlɛ Peɛro/Yiibu Zie Mine Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gaana_yidaand%C9%94%C9%94kore_Jerry_John_Rawlings#Yɛlɛ_Peɛro/Yiibu_Zie_Mine_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gaa%C5%8B Gaaŋ ; Gaaŋ e la yuori yelbiri naŋ be a yelbie gaŋgyere poɔŋ, O ela yuori yelbiri. Gaaŋ e te wonne kaŋa naŋ be Daga paaloŋ, o e la te wonne a noba naŋ baŋ di o la, a teere ama ba boŋɔ nyɛre a le kyɛ a bebe, zeɛ na fo na naŋ baŋ nyɛ a la a daga paaloŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Osei Gabriel Kweku Osei waa la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ a Palemɛte ayɔpoi soba a Ghana republic anaare poɔ mɛmba kaŋa naŋ are ko a Tain vootiŋ paaloŋ naŋ be a Brong-Ahafo Region a yi a Wɔɔ paati deme poɔ.https://www. O Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Osei#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Osei#O_Toma_Yɛlɛ Pɔlitisi Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Osei#Pɔlitisi_Yɛlɛ Sombo mine o naŋ soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Osei#Sombo_mine_o_naŋ_soŋ O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Osei#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Osei#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gale%C5%8Bgaama Galeŋgaama e la boŋiraa kaŋa, o taa la gbɛɛ anaare kyɛ maŋ guole o zoore, galeŋgaama e la bonseɛlee kaŋa naŋ maŋ toɔŋ leɛrɛ o eŋgane waaloŋ, o maŋ toɔŋ leɛre la o nimbie ka a gaa puore kyɛ maŋ kyɛnɛ dayeŋ dayeŋ, o maŋ be la dao zu bee vaare aneŋ moɔ eŋa. O maŋ toɔŋ be la tɛntɛre zu meŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gama Gama bee Gane; e la yuori kaŋa ba na de ko boma aŋ yawa ko a. Aseŋ gane e la boyeni ka a ma wa poɔ ana e la yaga. Gane Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gama#Gane_Parɛɛ Gane Tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gama#Gane_Tontonne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gama#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gambaga_College_of_Education- Gambaga College of Education e la a kolaagi kaŋa naŋ be Gaana paaloŋ. O be la Nɔɔden Uregin, Gambaga teŋɛ poɔ (East Mamprusi District). https://dga.wikipedia.org/wiki/Gambiri/Gambie Gambiri/Gambie Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ Gambiri bee Gambie seɛbo e ba lesiri kaŋa ko ba a gaŋ azaa te Dagapɔgeba dakore saŋa. Gambiri da waa aŋa lɛɛ ko ba bonso saŋa na lɛɛ da kyebe . Gambiri/Gambie Seɛbu Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gambiri/Gambie#Gambiri/Gambie_Seɛbu_Tona https://dga.wikipedia.org/wiki/Ganvaare Ganvaare e la wulluu bonteɛre kaŋa karema bee karemamine na maŋ de o ka o waa teɛbo bone kaŋa a wulluu poɔ, a maŋ vɛŋ a wulluu ane a zannoo deɛ waa mɔlɔ lɛ ko a karema ane a Karembiiri a wulibu ane zannoo saŋa. Lɛ Ba Naŋ Maŋ De O Toŋ Neŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganvaare#Lɛ_Ba_Naŋ_Maŋ_De_O_Toŋ_Neŋ_Toma Ganvaare Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganvaare#Ganvaare_Tɔnɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Gari Gari ; e la yuori yrlbiri a yelbie gaŋgyere poɔŋ. Gari e la bondirii mine kaŋa naŋ maŋ yi a komboŋ paaloŋ a wa kpɛ a dagapaaloŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Garo%C5%8B Garoŋ e la tēē noba naŋ maŋ so ka baaloŋ wa kpɛ ba. Tevaɛ la ka ba maŋ kyɛ lantaa a doge ko a baala kyɛ a baala meŋ na baŋ so a la. Garoŋ Tɔna Ko Nensaalabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Garo%C5%8B#Garoŋ_Tɔna_Ko_Nensaalaba Garoŋ Nyaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Garo%C5%8B#Garoŋ_Nyaabo https://dga.wikipedia.org/wiki/Garu Garu e la teŋɛ ane Garu Desekyere teŋkpoŋ, desekyere naŋ be Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, Ghana saazu sɛŋ eŋɛ.http://garutempane. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Garu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Garu_Desekyere Garu Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa na be a ɔpa ese irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Garu-Tempane Desekyere kpoŋ eŋɛ 2004 poɔ. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Garu_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Garu_Desekyere#Yiziiri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Garu_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ga%C5%8Ba Gaŋa e la zie nēē naŋ maŋ gaŋ, daare la ka ba maŋ de maale neŋ a gaŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ga%C5%8Bgaa Gaŋgaa: O e la yuori yelbiri a yelbie gaŋgyere poɔŋ. Gaŋgaa e yuori yelbiri. Gaŋgaa Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ga%C5%8Bgaa#Gaŋgaa_Kɔkɔre Tenne Na Ba Naŋ ŋeɛre Gaŋgaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ga%C5%8Bgaa#Tenne_Na_Ba_Naŋ_ŋeɛre_Gaŋgaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ga%C5%8Bgaa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbaga Gbaga e la moɔ poɔ boŋ iraa kaŋa, o waalooŋ waa ŋa baŋa, kyɛ ka o paaŋ e kpoŋ gaŋ baŋa. O eŋa maŋ fane la kyɛ ka o maŋ nyɛ gyɛlɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbambiri Gbambiri, e la Dagaaba deɛndeɛn boŋ boŋŋmeɛraa kaŋa baŋ naŋ maŋ de davere ane koŋkolee gaalo zage ɔɔrɔba,sepoosiri ane mie maale ne. Gbɛɛ yaga deɛne zie la ka Dagaaba maŋ ŋmeɛrɛ gbambiri. * Tere / kɔkɔre / Yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbambiri#*_Tere_/_kɔkɔre_/_Yelbie *. Ŋmeɛbo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbambiri#*._Ŋmeɛbo_zie *.Tenne / kɔkɔre /Yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbambiri#*.Tenne_/_kɔkɔre_/Yelbie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbandiru%C5%8B_Yizie/Piiluu Gbandiruŋ; Gbandiruŋ la ka neɛ areba bee madɛb naŋ kpi kyɛ ka a arebile te de a kyɛnne bee kyɛmboma. A Dagaweɛ zaa poɔ, Lɔra ane Nandom poɔ la ka ba dire kyɛne ŋa A paaloo ŋa poɔ la dɔɔ ne o puree pɔgeyaa bee pɔge ne o areba bidɔɔ na tõɔ kulitaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbano_Diibu_/Ky%C9%9Bnne Gbano/Kyɛnne Diibu a Dagaaba laŋkpeɛbo poɔŋ ka neɛ kpi, a ba wuli ka o yeltarre zaa meŋ kpie la bee baare la. Dagaaba ba derɛ a kpeemɛ boma meŋ zaa uuno ne o. Kyɛnne parɛɛ bee Gbandiroŋ parɛɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbano_Diibu_/Ky%C9%9Bnne#Kyɛnne_parɛɛ_bee_Gbandiroŋ_parɛɛ. Aŋ la na baŋ di kyɛnne bee Gbandiroŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbano_Diibu_/Ky%C9%9Bnne#Aŋ_la_na_baŋ_di_kyɛnne_bee_Gbandiroŋ. Gbandiroŋ Faaloŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbano_Diibu_/Ky%C9%9Bnne#Gbandiroŋ_Faaloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbantalee Gbantalee e la balee kaŋa naŋ be te dagapaaloŋ, o e la baa na naŋ taa kõɔ o poɔ kyɛ a kõɔ ama ba maŋ ta zie zaa kyɛ baare bonso aba maŋ koɔre bee koɔrɔ o poɔ. O e la zie ba naŋ maŋ tigi mɛ yiri kyɛ kye a bogi na ka seeɛ wa kpɛ, ka saa wa,kõɔ maŋ kpɛ la o poɔ , kyɛ a uoni bee zie wa yire a ma baare la kyɛ leɛ kyɛle ka seeɛ le wa kpɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare Gbare e la teŋe kaŋa naŋ be Jirapa paaloŋ poɔ, upper west Regions. Lige Kpeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Lige_Kpeɛbo Kūū Ūūmuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Kūū_Ūūmu Bogi- Sugleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Bogi-_Suglee Bonso Bogi kpeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Bonso_Bogi_kpeɛbo Bog-tolhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Bog-tol Bogi wɛraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Bogi_wɛraa GBARE TENDAANA KUORI MAAALOOhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#GBARE_TENDAANA_KUORI_MAAALOO Naŋkpaana kuori maaloo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Naŋkpaana_kuori_maaloo. Dakoɔre kuori Maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Dakoɔre_kuori_Maaloo 1. Sɛŋ sooroohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#1._Sɛŋ_sooroo 2. Kɔntɔmbaha bee Kɔntɔmbɔlaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#2._Kɔntɔmbaha_bee_Kɔntɔmbɔlaa Kuu uumu yeltarre minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Kuu_uumu_yeltarre_mine Ko-dɔɔ bee ko- pɔge yeltuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Ko-dɔɔ_bee_ko-_pɔge_yeltuuri Baa koɔ sobuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Baa_koɔ_sobu Nyɛɛroohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Nyɛɛroo Bonso Ka Te Maŋ Maale kuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Bonso_Ka_Te_Maŋ_Maale_kuori Gbare palooŋ Domahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare#Gbare_palooŋ_Doma https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B . Pɔge-nyɔgraa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Pɔge-nyɔgraa. Pɔge-pibaraa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Pɔge-pibaraa. Dɔgroŋ kultaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Dɔgroŋ_kultaa Te`e` pɔge.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Te`e`_pɔge. KO-pɔge.https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#KO-pɔge. Dagaaba pɔge kyɛrebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Dagaaba_pɔge_kyɛrebo Pɔge kyɛroo tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbare_paalo%C5%8B_kultaa_par%C9%9B%C9%9B#Pɔge_kyɛroo_tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbewaa_College_of_Education Gbewaa College of Education e la a kolaagi kanŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ. O be la Apa Eesi uregin poɔ, Pusiga teŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbe%C9%9Bdom%C9%9B%C9%9B_doma thumb|Gbeɛdomɛɛ Doma (zibu) Boŋ Naŋ So ka Zibu E Gbeɛdomɛɛ Domahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbe%C9%9Bdom%C9%9B%C9%9B_doma#Boŋ_Naŋ_So_ka_Zibu_E_Gbeɛdomɛɛ_Doma https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbu%C5%8Bti Gbuŋti e la gbaŋgbale bēē tɛntɛre buŋ irãã kaŋa, o waaluŋ maŋ waa ŋa ɔŋa kyɛ ka o waa kpoŋ gaŋ ɔŋa, gbuŋti taa la gbɛɛ anaare a taa zõõre ka o e wogi kyɛ taa kɔma meŋ, gbuŋti kpeɛrɛɛ bogi poɔ a tɛntɛreŋ, kyɛ mine meŋ maŋ kpeɛrɛɛ dabogu poɔ. Gbuŋti maŋ bé la moɔ poɔ, o e la mɔnɛne kaŋa naŋ numa yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C3%A1gb%C3%A0 Gbágbà e la yiri-bõŋ-irãã kaŋa, gbágbà taa la gbɛ̃ɛ̃ ayi ka e ŋmaara, kpaŋkpama, kyɛ ka o gbɛbie waa aŋa sampama, kyɛ ka o noɔre waa yaloŋ, gbágbà maŋ nyɛ̃ la gyɛlɛ a maŋ toɔŋ ɛge la, kyɛ maŋ kyɛŋ koɔŋ poɔ velaa, gbágbà e la nɛne ako noba mine. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C3%A9gni Gbégni e la moɔ poɔ buŋ-irãã kaŋa, o e la dŭŋo naŋ taa faŋa yaga, gbégni taa la gbɛ̃ɛ̃ anaare, zúúre, kyɛ taa zu naŋ taa kɔma yaga, gbégni sieɛ̃ waa la ŋmēēne, a mɔdonne zaa poɔ gbégni taa faŋa a gaŋ a zaa. Gbégni maŋ ɔɔrɔ la nɛne. Gbegni faaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C3%A9gni#Gbegni_faaloo https://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C9%94rre Gbɔrre e la bone kaŋa nensaala naŋ maale a de duuri neŋ kõɔ a yi neŋ tenzagela te ta teŋyuo. O e la daa ba naŋ pɛnne ka o taa bogi ka ba maŋ zeŋ, kyɛ meŋ taa vuuri ka ba maŋ de toŋ eŋ a kõɔ poɔ kyɛ mɔnnɔ aŋa lɛ ba naŋ maŋ mɔŋ saabo kyɛ ka o duuro te gɛrɛ a kõɔ poɔ. A Gbɔrre Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C9%94rre#A_Gbɔrre_Tɔnɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C9%9Bdaa_Anthony_Ferah Gbɛdaa Anthony Ferah yi la Loraa Yikpeɛ Gadidɔre.A dɔɔ ŋa e la dɔɔ bee neɛ kaŋa a Loraa paaloo poɔ yuori naŋ yi bee taa yuo soŋ a Loraa paaloŋ poɔ. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Lawrahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Lawra Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C9%9Bmeele Gbɛmeele : https://www.cdc. Gbɛmeele Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C9%9Bmeele#Gbɛmeele_Faaloŋ Yeŋ Ka Neɛ Naŋ Baŋ Nyɛ A Baaloŋ Ŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C9%9Bmeele#Yeŋ_Ka_Neɛ_Naŋ_Baŋ_Nyɛ_A_Baaloŋ_Ŋa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gb%C9%9Bmeele#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini Geoffrey Kini (dɔgebo bebiri 1st Gyɛnoɔre 1970) e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpoĩ ane anii a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ areko a Nkwanta saazu sɛŋ Gbandige a Oti Region poɔ, Ghana a Kataweɛ Paati |Kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Kini#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/George_Akuffo_Dampare George Akuffo Dampare e la a Ghana pɔlisire neŋkpoŋ a Ghana poɔ.O da e la pɔlisi, kyɛ ka ba wa de o ka o e pɔlisire neɛkpoŋ a are ko a Ghana paaloŋ zaa. Dampare Diibuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Akuffo_Dampare#Dampare_Diibu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Akuffo_Dampare#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah George Nenyi Kojo Andah Ba Dɔge o la a 27 Kyɛpire kyuu poɔ a 1970 yuoni poɔŋ. O e la Ghana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ da are ko Awutu Senya West nu-neɛ lombori naŋ be a seŋsogre irigyin a Ghana paaloŋ poɔ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabo O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah#O_Toma_Yɛlɛ Kyɔɔtaare Aneŋ Yuori Emmbo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah#Kyɔɔtaare_Aneŋ_Yuori_Emmbo_Mine Pɔlɛtese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah#Pɔlɛtese_Nyɔvore_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvore yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah#Meŋa_Nyɔvore_yɛlɛ Sommo Mine Onaŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah#Sommo_Mine_Onaŋ_Soŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Andah#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/George_Boahen_Oduro George Boahen Odurohttps://citinewsroom.com/2020/06/nppdecides-profiles-of-aspirants-going-unopposed-in-ashanti-region/george-boahen-oduro/ e la Ghana pɔleteseɛn ane a begemaale die ayɔpõĩ mɛmba, a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko New Edubease Gbandige naŋ be a Sante irigyiŋ, a wɔɔ paate yuori eŋɛ. O Nyɔvore Piiluu ane O Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Boahen_Oduro#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Zannoo_Yɛlɛ Omeŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Boahen_Oduro#Omeŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Boahen_Oduro#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Boahen_Oduro#O_Naakoɔ̃_Toma O Nimimaarooŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Boahen_Oduro#O_Nimimaarooŋ_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Boahen_Oduro#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/George_Kwame_Aboagye George Kwame Aboagye (ba naŋ dɔge 24 Ɔɔgore 1968) e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔbo, ayɔpoĩ ane anii, a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ are ko a Asene-Akroso-Manso Gbandige naŋ be a Tangõɔ Irigyiŋ Wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Kwame_Aboagye#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Kwame_Aboagye#Tontonziiri Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Kwame_Aboagye#Meŋɛ_Nyɔvore Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Kwame_Aboagye#Pɔletese Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Kwame_Aboagye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/George_Mireku_Duker George Mireku Duker (dɔge 9 May 1975)https://www.parliament. Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Mireku_Duker#Pɔletese Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Mireku_Duker#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Mireku_Duker#O_Toma Minurasi Maltaabo Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Mireku_Duker#Minurasi_Maltaabo_Tona Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Mireku_Duker#Kɔmatee Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Mireku_Duker#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi George Kwabena Obeng Takyi ( ba naŋ dɔge 29 Maakye 1965) e la chartered accountant ane mɛmba ko a begemaale die anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ ko Manso Nkwanta Gbandige naŋ be Sante Irigyiŋ pampana.https://www. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Takyi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour George Yaw Gyan-Baffour (dɔgebo 27 maakye 1951) https://web.archive. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Nyͻvore Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Nyͻvore_Toma Pͻletese Nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Pͻletese_Nyͻvore 2004 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#2004_Nuuri_Neɛbo 2008 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#2008_Nuuri_Neɛbo 2012 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#2012_Nuuri_Neɛbo Begemaaleba Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Begemaaleba_Kͻmatiiri O Minisita Iribuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#O_Minisita_Iribu Yԑlԑ Peԑroo Ane So-emmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Yԑlԑ_Peԑroo_Ane_So-emmo Kpaaroŋ Ane Ziiri Tuubuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Kpaaroŋ_Ane_Ziiri_Tuubu Meŋԑ Nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Meŋԑ_Nyͻvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/George_Yaw_Gyan-Baffour#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana Gaana e la teŋkpoŋ naŋ be a West Aƒrica paaloŋ poɔŋ.https://www. Gaana irigyini aneŋ a Teŋkpoŋnihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana#Gaana_irigyini_aneŋ_a_Teŋkpoŋni Gaana kɔkɔɛ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana#Gaana_kɔkɔɛ_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe A yoe la ama ko a 275 gbandigiri naŋ be a begemaale die poɔ, a Ghana republic anaare eŋɛ, a yi disembare 2016 gyɛmaa zaa nu- neɛ.http://www. Yelkorɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Yelkorɔ Ahafo Irigyiŋ - Kogiri Ayɔbo (6)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Ahafo_Irigyiŋ_-_Kogiri_Ayɔbo_(6) Sante Irigyiŋ - Kogiri Lezaa-ayi ne Ayɔpõĩ (47)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Sante_Irigyiŋ_-_Kogiri_Lezaa-ayi_ne_Ayɔpõĩ_(47) Bono Irigyiŋ - Kogiri Pie ne Ayi (12)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Bono_Irigyiŋ_-_Kogiri_Pie_ne_Ayi_(12) Bono Ese Irigyiŋ - Kogiri Pie ne Yeni (11)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Bono_Ese_Irigyiŋ_-_Kogiri_Pie_ne_Yeni_(11) Fante Irigyiŋ - Kogiri Lezare ne Ata (23)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Fante_Irigyiŋ_-_Kogiri_Lezare_ne_Ata_(23) Taŋgõɔ Irigyiŋ - Kogiri Lezare pie ne Ata (34)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Taŋgõɔ_Irigyiŋ_-_Kogiri_Lezare_pie_ne_Ata_(34) Aŋkara Irigyiŋ - Kogiri Lezare Pie ne Anaare (34)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Aŋkara_Irigyiŋ_-_Kogiri_Lezare_Pie_ne_Anaare_(34) Mamprusi Irigyiŋ - Kogiri Ayɔbo (6)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Mamprusi_Irigyiŋ_-_Kogiri_Ayɔbo_(6) Dagbon Irigyiŋ - Kogiri Pie ne Aniihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Dagbon_Irigyiŋ_-_Kogiri_Pie_ne_Anii Ɔte Irigyiŋ - Kogiri Anii (8)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Ɔte_Irigyiŋ_-_Kogiri_Anii_(8) Savaana Irigyiŋ - Kogiri Ayɔpõĩ (7)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Savaana_Irigyiŋ_-_Kogiri_Ayɔpõĩ_(7) Ɔpa Ese Irigyiŋ - Kogiri Pie ne Anuu (15)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Ɔpa_Ese_Irigyiŋ_-_Kogiri_Pie_ne_Anuu_(15) Ɔpa Wɛse Irigyiŋ - Kogiri Pie ne Yeni (11)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Ɔpa_Wɛse_Irigyiŋ_-_Kogiri_Pie_ne_Yeni_(11) Nyugbe Irigyiŋ - Kogiri Pie ne Anii (18)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Nyugbe_Irigyiŋ_-_Kogiri_Pie_ne_Anii_(18) Zẽɛ̃baa Irigyiŋ - Kogiri Pie ne Ayɔpõĩ (17)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Zẽɛ̃baa_Irigyiŋ_-_Kogiri_Pie_ne_Ayɔpõĩ_(17) Zẽɛ̃baa Saazu Irigyiŋ - Kogiri Awae (9)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Zẽɛ̃baa_Saazu_Irigyiŋ_-_Kogiri_Awae_(9) Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaale_Die_Gbandigiri_Yoe#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Begemaaledie_Wide%C9%9Bra Nba Alban Kingsford Sumana Bagbin la Gaana begemaaledie wideɛra a yi 7th Gyɛnoɔre 2021 wa tɔ zine. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Constitution Ghana Constitution e la gane bee gampeɛle kaŋa ba naŋ sɛge bini ka o taa a Gaana zaa merɛ, ka neɛ zaa tuuro o.https://www. Atikel 41https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Constitution#Atikel_41 Faŋa poobohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Constitution#Faŋa_poobo Yɛlɛ Yiibu/ Peɛro Zie:https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Constitution#Yɛlɛ_Yiibu/_Peɛro_Zie: https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Dakoro%C5%8B_Yele thumb|A Ghana Dakoroŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Faayiibu_Polloo Ghana Faayiibu Polloo: Sommo Yizie:https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Faayiibu_Polloo#Sommo_Yizie: https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_K%C9%94k%C9%94ree_Kpiire_La. Ghana kɔkɔrɛɛ kpiire la, sɛge wuli fo arezie. A dakogi zu soba, sɛrediribe, gogo kaara soŋ, karema mine, te dataaba, te sakubitaaba, nemboɔle zaa, pɔge veɛle ane dɔɔ solo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_K%C9%94k%C9%94%C9%9B_ane_ba_Tigre Gaana Kɔkɔɛ ane ba Tigre. Naasaale la e a Ghana kɔkɔre meŋɛ. A ana naŋ yoe naŋ yi yaga la ama:https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_K%C9%94k%C9%94%C9%9B_ane_ba_Tigre#A_ana_naŋ_yoe_naŋ_yi_yaga_la_ama: A Gaana poɔ tigre mine la ama:https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_K%C9%94k%C9%94%C9%9B_ane_ba_Tigre#A_Gaana_poɔ_tigre_mine_la_ama: Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_K%C9%94k%C9%94%C9%9B_ane_ba_Tigre#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_National_Team "Gaana National Team" la maŋ ŋmɛ bɔl Gaana gbɛbogiriŋ. A tem taal yokpɛglaa ka boɔlɔ Black Stars ayi Black Stars of Africa naŋ be Gaana flaŋ eŋɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Prison_Service Gaana Prison Service e la noba na ba naŋ de yuoni zaa a wuli ba ka ba kaara a nempagere zu. A noba bama taa la nensaaloŋ ko a andonɛɛ deme zaa, nesaaloŋ be la zie ka ba ma veŋ ka teŋɛ was maaroŋ ko a noba, a Leɛ zuiŋ ka fooŋ tɔ fo kpakpaeŋ toma ka ba naŋ nyɔge fo bee e yɛlɛ mine na gaŋ a Gaana merɛ ba naŋ neŋ, see ka fo gas a nepagere yiri poɔ. Gaana Prison Service Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Prison_Service#Gaana_Prison_Service_Yelnyɔgeraa Ba Yelkaare a Nempɔgere Yiri Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Prison_Service#Ba_Yelkaare_a_Nempɔgere_Yiri_Poɔ Toma Ko A Nepɔge Yuri Demehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Prison_Service#Toma_Ko_A_Nepɔge_Yuri_Deme Merɛ Yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Prison_Service#Merɛ_Yiibu_zie Yɛlɛ Mine Peɛro Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Prison_Service#Yɛlɛ_Mine_Peɛro_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Yidaand%C9%94%C9%94_Kpo%C5%8B N ba Nana Addo Dankwa Akufo-Addo la a Gaana yidaandɔɔ kpoŋ a yi 7th Gyɛnoɔre 2017 wa tɔ zine. O e la a Gaana pɔlitisi nenkpoŋ kaŋa na be a Gaana poɔ. Nana Addo Dankwa Akufo Addo Dɔgebu Yɛlɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Yidaand%C9%94%C9%94_Kpo%C5%8B#Nana_Addo_Dankwa_Akufo_Addo_Dɔgebu_Yɛlɛ. O Biirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Yidaand%C9%94%C9%94_Kpo%C5%8B#O_Biiri Yɛlɛ yiibu zie/ Peɛro Zie.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Yidaand%C9%94%C9%94_Kpo%C5%8B#Yɛlɛ_yiibu_zie/_Peɛro_Zie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Yidaand%C9%94%C9%94_Potuuro A Gaana yidaandɔɔ potuuro naŋ tuuro mba Nana Akufo Addo la Dr. Mahamudu Bawumia ayi 7th Gyɛnoɔre 2017 wa tɔ zennɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Yidaanp%C9%94ge A Ghana Yidaanpɔge naŋ waa nba Nana Akufo Addo pɔge la ka ba boɔla Rebecca Naa Okaikor Akufo-Addo ayi 7th Gyɛnoɔre 2017 wa tɔ zine. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_begemaale_die Ghana Begemaale Die e la die kaŋa boora a Ghana begemaaleba naŋ maŋ lantaa zeŋ kyɛ zɛgere a Ghana aneŋ a teŋgbuli zaa yɛlɛ ka a taa kpɛzie. Koraa bee paaloŋ kaŋa zaa maŋ be a Ghana poɔŋ maŋ vootu iri la neŋyeni ka gaa be a dieŋ ŋa poɔ a sɛgerɛ a paaloo gbuli zaa yɛlɛ laŋna taa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_b%C9%94l%C5%8Bm%C9%9B%C9%9Breba == Ghana bɔlŋmɛɛreba poɔ la bɔlŋmɛ toolere deme naŋ yi Africa. A national team te naŋ boɔla Black stars e la Africa bɔlŋmɛ team kaŋa naŋ so o meŋɛ. Ghana bɔlŋmɛɛreba poɔ la bɔlŋmɛ toolere deme naŋ yi Africa. A national team te naŋ boɔla Black stars e la Africa bɔlŋmɛ team kaŋa naŋ so o meŋɛ. O yi ne la bɔlŋmɛɛreba gyamaa yuomo naŋ pare. Ba di la kyɔtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_b%C9%94l%C5%8Bm%C9%9B%C9%9Breba#Ghana_bɔlŋmɛɛreba_poɔ_la_bɔlŋmɛ_toolere_deme_naŋ_yi_Africa._A_national_team_te_naŋ_boɔla_Black_stars_e_la_Africa_bɔlŋmɛ_team_kaŋa_naŋ_so_o_meŋɛ._O_yi_ne_la_bɔlŋmɛɛreba_gyamaa_yuomo_naŋ_pare._Ba_di_la_kyɔtaare yaga a ne Afican cup of Nations gba. A West Afriac bɔlŋmɛ faŋanyaa ŋa yi ne la bɔlŋmɛ gɔɔre yaga. Kyɛ nembuo la ka te na yeli ka o na la ba zaa kagyaa? Ace Football wuli la Ghana bɔlŋmɛ gɔbere pie ba zu na zege do saa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_b%C9%94l%C5%8Bm%C9%9B%C9%9Breba#yaga_a_ne_Afican_cup_of_Nations_gba._A_West_Afriac_bɔlŋmɛ_faŋanyaa_ŋa_yi_ne_la_bɔlŋmɛ_gɔɔre_yaga._Kyɛ_nembuo_la_ka_te_na_yeli_ka_o_na_la_ba_zaa_kagyaa?_Ace_Football_wuli_la_Ghana_bɔlŋmɛ_gɔbere_pie_ba_zu_na_zege_do_saa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_paalo%C5%8B_irigi%C5%8B_yoe Ghana irigin eɛ la paaloŋ sere naŋ be a Ghana poɔ. A waa la paaloŋ sere bee irigin sere pie ane ayopoi (16). Ghana Paaloŋ Iriginne ane a Tembɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_paalo%C5%8B_irigi%C5%8B_yoe#Ghana_Paaloŋ_Iriginne_ane_a_Tembɛrɛ Nuturibulohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_paalo%C5%8B_irigi%C5%8B_yoe#Nuturibulo https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_po%C9%94_nenwogi == Gaana poɔ newogi; == Gaana poɔ newogi;https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_po%C9%94_nenwogi#Gaana_poɔ_newogi; https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_premier_league_club Ghana Premier League Club e la a kpaaroŋ kaŋa a Ghana gboli nembɛrɛ naŋ lantaa a nyɔge bɔle ŋmɛ ŋmeɛre mine lantaa a pogi eŋ lambo mine kaŋa a ba maŋ ŋmɛ a bole a leɛre ko taa ka a baaroŋ a kpaaroŋ na naŋ di ba taaba gaŋ taa la ka ba maŋ de a Kappo ko kyɛ boɔle ba a bɔle ŋmɛ kaara. A Club minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_premier_league_club#A_Club_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Ayew Gift Ayew toɔle la sooribie turi ko West Africa mɛbɔlŋ zu kaareba gbage lɛ ba naŋ kaara pɔgeba naŋ ŋmeɛrɛ bɔl ne ba kpaare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo Gifty Twum-Ampoto dɔgebo yuoni la June 11, 1967. O e la a Ghana politisi neɛ kaŋa naŋ are ko a NPP. O nyɔvore kyaaare o sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#O_nyɔvore_kyaaare_o_sakuuri_gaabo O politisi waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#O_politisi_waaloŋ 2016 kyakya bee votihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#2016_kyakya_bee_voti 2020 kyakya bee votihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#2020_kyakya_bee_voti Kometiisirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#Kometiisiri O nyɔvooroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#O_nyɔvooroŋ Filantoropehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#Filantorope Yɛlɛ kaa iruu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum-Ampofo#Yɛlɛ_kaa_iruu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo Gifty Twum-Ampofo(Dɔge o la 11 Gyoone 1967 yuoni) o e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ poɔ a wɔɔ paati. Pampana ŋa o e la begemaala ako Abuakwa North nu-neɛ lombori naŋ be a Eastern irigyin teŋa poɔ a Ghana paaloŋ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#O_Toma O Naakoɔ̃https://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#O_Naakoɔ̃ A 2016 Nu-Neɛ Kyaakyaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#A_2016_Nu-Neɛ_Kyaakyaa A 2020 Nu-Neɛ Kyaakyaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#A_2020_Nu-Neɛ_Kyaakyaa Kɔmɛtiiri O Naŋ Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#Kɔmɛtiiri_O_Naŋ_Poɔ O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#O_Meŋa_Nyɔvore O Nimimaarooŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#O_Nimimaarooŋ_Toma Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gifty_Twum_Ampofo#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui Gizzella Akushika Tetteh-Agbotui e la Architect neŋ a Gaana politiseɛŋ kaŋa. https://www. O nyɔvore neŋ o Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#O_nyɔvore_neŋ_o_Sakuu Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#Politisi Kometiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#Kometii O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#O_toma O meŋɛ nyɔvore yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#O_meŋɛ_nyɔvore_yele Filosofihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#Filosofi Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#Sombo Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gizella_Tetteh_Agbotui#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Goaso Goaso waa la yikpoŋ aneŋ teŋkpoŋ ko a Ahafo Region paalaa ŋa ba naŋ da ŋmaa a Ghana poɔ. Goaso waa la teŋkpoŋ ko a Asunafo North Municipal District. Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Goaso#Dakroŋbaŋ Dadi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Goaso#Dadi_yɛlɛ Zi-seɛrɛ aneŋ tige yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Goaso#Zi-seɛrɛ_aneŋ_tige_yɛlɛ Zannoo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Goaso#Zannoo_yɛlɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Goaso#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/God God, Ŋmene, Boma zaa iree. Namine zaa naa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Godfred_Seidu_Jasaw Godfred Seidu Jasaw (dɔgebo bebiri la 14 Maakye, 1977) e la a Ghanaian pɔletesean ane begemaale die mɛmba a begemaale die anii eŋɛ, a Ghana republic anaare, naŋ areko Wa Ese Gbandige, a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ poɔ, Ghana. O e la Kataweɛ paate mɛmba. Nyɔvore Piiluu ane Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfred_Seidu_Jasaw#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuu_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfred_Seidu_Jasaw#Pɔletese_Yɛlɛ O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfred_Seidu_Jasaw#O_Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfred_Seidu_Jasaw#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Godfrey_Tangu_Bayon Godfrey Tangu Bayon (Dɔge o la 1956 yuoni poɔ) o e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala a ko begemaale di naŋ e ayɔpoi soba a Gaana poɔ a are ko a Wa East nu-neɛ lombori naŋ be a upper west irigyin paaloŋ poɔ, o are ko la wɔɔ paati.http://www. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfrey_Tangu_Bayon#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfrey_Tangu_Bayon#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfrey_Tangu_Bayon#O_Naakoɔ̃_Toma A 2004 Nu-Neɛ Kyaakyaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfrey_Tangu_Bayon#A_2004_Nu-Neɛ_Kyaakyaa O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfrey_Tangu_Bayon#O_Meŋa_Nyɔvore Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Godfrey_Tangu_Bayon#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Gold_coast Gold Coast e la paaloŋ kaŋa naŋ da be a West Africa teŋɛ a wa leɛ a pampana Republic of Ghana. Ba da boɔlɔ o la a Gold Coast a yi onaŋ da e paaloŋ naŋ taa salma daaroŋ gyamaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_Central Naana Eyian la begemaale die mɛmba ko a gbandige.https://www. Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_Central#Begemaale_Die_Mɛmbare Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_Central#Torebogiri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_Central#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_East Gomoa East e la a paaloo kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die poɔ. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_East#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_East#Begemaale_Die_Mɛmbare Nu-neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_East#Nu-neɛ Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_East#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_West Hon Francis Kojo Arthur la a begemaale die mɛmba ko a paaloo. Ba da vootu o la a kataweɛ paate yuori eŋɛ ane o da dieŋ ane nu yaga naŋ e 3,474 nuuri https://en. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_West#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gomoa_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Greater_Accra_Region thumb|[[File:Independence Arch - Accra, Ghana1.jpg|thumb|AccraAccra ]] Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Greater_Accra_Region#Sakue Sɛkɔndere Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Greater_Accra_Region#Sɛkɔndere_Sakue Sakuukpoŋni ne Yunivɛsitirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Greater_Accra_Region#Sakuukpoŋni_ne_Yunivɛsitiri Zi-Seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Greater_Accra_Region#Zi-Seɛrɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea Guinea (/ˈɡɪni/ GHIN-ee), gama poɔ la ka boɔla ka Republic of Guinea (French: République de Guinée), waa la koɔ̃ noɔre paaloŋ naŋ be a West Africa poɔ. O po la tarebɔgere ko a Atlantic Ocean o ŋmentɔnlienee sɛŋ, ka Guinea-Bissau be o sazu-ŋmentɔnlienee sɛŋ, Senegal a be o sazu sɛŋ, Mali a be o sazu-ŋmentɔnpuree sɛŋ, Cote d'Ivoire paaŋ be o sapare-ŋmentɔnpuree sɛŋ, aneŋ ka Sierra Leone aneŋ Liberia zaa meŋ be o saparee sɛŋ. Yuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Yuori Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Dakroŋbaŋ Teŋane waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Teŋane_waaloŋ Pɔlitishttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Pɔlitis Da di yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Da_di_yɛlɛ Sɔ gaa yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Sɔ_gaa_yɛlɛ Nensaaleba waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Nensaaleba_waaloŋ Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Yipɔge Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guinea#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Guoluu Guoluu e la Dagaaba saakom bone kaŋa naŋ be ba laŋkpeɛbo poɔŋ. O e la ba yipɔge yeli kaŋa, ka ba maŋ de donne laŋ taa a kaara a zu . Dagaaba Boŋguolo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guoluu#Dagaaba_Boŋguolo_Mine Guoluu Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Guoluu#Guoluu_Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Guri Guri e la dié ba naŋ maŋ mɛ weɛo poɔ a maŋ biŋ boma bēē a maŋ kpɛ zeŋ ka sáa wa waana. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gwollu Gwollu e la tembile ane Sissala wɛse desekyere teŋkpoŋ, desekyere naŋ be ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana sazu sɛŋ.http://sissalawest. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gwollu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gyaneka Gyaneka e la wɔraba kaŋsaga kaŋa nensaala naŋ maale ka o maŋ taa noɔre ka ba maŋ de boŋkõɔ eŋ o poɔ. Gyaneka taa la parɛɛ yaga te seŋ wogiri, ŋmaara ane bilii. Gyaneka Tɔnɔ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gyaneka#Gyaneka_Tɔnɔ_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Gyerem%C9%9B Gyeremɛ e la nensaala yel-erre mine bee yɛlɛ yelbu naŋ maŋ vɛŋ ka noba ennɛ o soba. Gyeremɛ Sobie Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gyerem%C9%9B#Gyeremɛ_Sobie_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Gyile thumb|neɛ naŋ ŋmeɛrɛ gyili Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Gy%C9%94gy%C9%94 E la seŋkaa ane vaare zeɛre. Ba maŋ baŋ de la alefi, bere, yɔgevaare, komivaare a pãã tɔ seŋkãã eŋ. Gyɔgyɔ dogebo sobiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gy%C9%94gy%C9%94#Gyɔgyɔ_dogebo_sobie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gy%C9%9Bl%C4%93%C4%93 Gyɛlēē e la bõŋ nyeɛrãã kaŋa bõŋ-ɛgrēē mine naŋ maŋ nyɛ̃ a ùùni a zu ka a wɛge bilēē, noɔ́re, nyugli, gbágbàre, kòlokòlo, kpēēni, aneŋ a mine maŋ nyɛ̃ la gyɛlɛ. Gyɛlɛ ɔ́ɔ́bu taa la tɔna ako neŋsaalba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Gy%C9%9Bnnurata Gyɛnnurata e la nansaaleba bommaalaa kaŋa ba naŋ maale ka o maŋ toɔŋ nyege fintidigili ko nensaala laŋkpeɛbo poɔ. Patorol la ba maŋ de eŋ o ka o tõɔ tontommo. Gyɛnnurata parɛɛ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gy%C9%9Bnnurata#Gyɛnnurata_parɛɛ_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/G%C3%B2%C5%8B%C3%B3 Gòŋó e la dàwɛge kaŋa, gòŋó e la dau ŋa naŋ maŋ pɔle kyɛ ka o vaare maŋ waa ŋa kpoŋkpò vaare, ba maŋ toɔŋ de la gòŋó vaare a dõge neŋ zeɛre. Ba maŋ wɛre la gòŋó dau a kpaare neŋ dié. https://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94baa Gɔbaa la neɛ kaŋa naŋ baŋ yelkaŋa eebo velaa zaa, a maŋ e eŋ toolere bee a vɛŋ ka o taa kaama kaŋa boore. A soba na bar e gyilŋmeɛrɛ, seɛseɛrɛ, laŋmoɔrɔ kyeɛre, kɔŋmeɛrɛ and a taaba mine https://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94bena Gɔbena eɛ la noba mine a Ghana gbuli noba naŋ iri ka ba niŋe tuubu eŋɛ te seŋ ba laafeeloŋ ane a teŋe maaloo yeltarre.https://en. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94bena#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94%C5%8Bgo%C5%8B Gɔŋgoŋ e la gaŋgaa kana naŋ e bile kyɛ taa ŋmɛziiri ayi, o maŋ taa la mie a goɔre o zaa kyɛ ka a mie ŋmenoo bee yɔloo maŋ wulo la a kɔkɔre duobu bee sigibu. Yelbie/kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94%C5%8Bgo%C5%8B#Yelbie/kɔkɔre Gɔŋgoŋ ŋmeɛbo Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94%C5%8Bgo%C5%8B#Gɔŋgoŋ_ŋmeɛbo_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94%C9%94rombie Gɔɔrombie e la yeltegerɛ mine a sɛgerɛ naŋ maŋ lɔɔ eŋ a sɛgere poɔ a vɛŋ ka a kannoo taa noɔ kyɛ yuoro eŋa yolololo lɛ. A yelbie ama na baŋ e la nembaaloŋ, potuoloŋ bee gandaaloŋ yelbie naŋ na vɛŋ ka a kanna bee kyɛllɛ eŋɛ tɔ, yi ɔɔkyi bee tɔ o soba zoma. Gɔɔrombie Mine Dagaare Yelkaama Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/G%C9%94%C9%94rombie#Gɔɔrombie_Mine_Dagaare_Yelkaama_Poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Iddrisu Habib Iddrisu e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e begemaale die mɛmba ko begemaale die anii soba, a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ e Wɔɔ paate (NPP) mɛmba.https://www. Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Iddrisu#Tontonziiri Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Iddrisu#Pɔletese Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Iddrisu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Saad Habib Saad e la a Ghanaian pɔleteesa Aneŋ begemaala a ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana a ko Bortianor-Ngleshie-Amanfro paaloo nan be Greater Accra Region a ko a wɔɔ paati.https://www. Nyɔvore Piiluu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Saad#Nyɔvore_Piiluu_Yɛlɛ Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Saad#Sakuuri_Gaabo Pɔlitisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Saad#Pɔlitisi 2016 Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Saad#2016_Vootiŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Habib_Saad#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Hafiz_Konkoni Hafiz Wontah Konkoni (ba dɔge o la Bornyɛ kyuu beri lezare ne ayopoi yuon (1999). O gaa la karekyere sakukpoŋ naŋ be Tumu poɔ a peele yuon 2014 te ta 2017 . Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Hajia_humu HAJIA HUMU AWUDU: O e la a Npp politician kaŋa naŋ be tte waali paaloŋ ŋa poɔŋ. O e la a Npp poɔgele kaŋa naŋ maŋ soŋna o yideme Toma loŋboreŋ. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala Pɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:P%C9%94ge West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile Hamile e la Ghana tenne na kaŋa o ne Burkina Faso naŋ laŋ torebogi. A teŋa ŋa yuori da la Wabile bonzuiŋ, dadiribe ane saamba na maŋ yoɔrɔ la wa laantaare a teŋa ŋa poɔ. Ba Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile#Ba_Tonnɔɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_D/A_Junior_High_school Hamile D/A Gyunea Haae Sakuuri e la a sakuuri kora kaŋa na be a Hamile Lambussie Distiriki paaloŋ. A sakuuri ŋa e la gɔbenante sakuuri a teŋɛ poɔ, O naŋ la kaara a sakuuri ŋa ane a karemamine zu zaa o poɔ. Hamile D/A Primary Schoolhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_D/A_Junior_High_school#Hamile_D/A_Primary_School A Sakue Amɛ Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_D/A_Junior_High_school#A_Sakue_Amɛ_Yelnyɔgeraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School == Holy Family Senior High Shool e la govɛmɛti sakuuri kaŋa na be a hamile poɔ. O e la sakuuri ŋa e faaramine sakuuri bonso faara mine la mɛ o yi ne a Hamily holy family parish puoruu yiri poɔ == Holy Family Senior High Shool e la govɛmɛti sakuuri kaŋa na be a hamile poɔ. O e la sakuuri ŋa e faaramine sakuuri bonso faara mine la mɛ o yi ne a Hamily holy family parish puoruu yiri poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School#Holy_Family_Senior_High_Shool_e_la_govɛmɛti_sakuuri_kaŋa_na_be_a_hamile_poɔ._O_e_la_sakuuri_ŋa_e_faaramine_sakuuri_bonso_faara_mine_la_mɛ_o_yi_ne_a_Hamily_holy_family_parish_puoruu_yiri_poɔ A Sakuuri Ŋa Be Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School#A_Sakuuri_Ŋa_Be_Zie Yɛlɛ Na A Sakuuri Ŋa Aŋ Errɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School#Yɛlɛ_Na_A_Sakuuri_Ŋa_Aŋ_Errɛ A Sakuu Ŋa Boma Bino Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School#A_Sakuu_Ŋa_Boma_Bino_Zie A Sakuuri Ŋa Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School#A_Sakuuri_Ŋa_Yelnyɔgeraa A Sakuuri Ŋa Meɛbuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School#A_Sakuuri_Ŋa_Meɛbu Yɛlɛ Peɛro Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamile_Holy_Family_Senior_High_School#Yɛlɛ_Peɛro_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Hamza_Adam Hamza Adam e la Gaana pɔlitisi neɛ kaŋa na be a kataweɛ paati (NDC) poɔ. Ba dɔge o la 30th Ɔtoorebare 1975 poɔ. Hamza bibiiloŋ nyɔvore ane o sakuuri gaabu yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamza_Adam#Hamza_bibiiloŋ_nyɔvore_ane_o_sakuuri_gaabu_yɛlɛ Hamza Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamza_Adam#Hamza_Toma Hamza Adam pɔlitisi nyɔvore a kyaare neŋ a 2020 vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamza_Adam#Hamza_Adam_pɔlitisi_nyɔvore_a_kyaare_neŋ_a_2020_vootu Hamza Adam Puuru Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamza_Adam#Hamza_Adam_Puuru_Nyɔvore Yɛlɛ peɛroo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hamza_Adam#Yɛlɛ_peɛroo_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Haraa_Daa_T%C9%94n%C9%94 Haaraa vapɔrɔ baŋ maŋ de maale ne la gyaŋgyaga (koɔseɛ ne haarevaari) a maŋ la saŋ la baalontɛɛtɛɛ te seŋ maaroŋ ane ataaba. Te maŋ baŋ nyɛ la vūūndaare meŋ o eŋa, taabore, kyɛ ka a wɔmɔ meŋ e bondirii (seemaa) kyɛ maŋ la baŋ maale kokoo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Hardi_Tufeiru_Mohammed Mohammed Hardi Tufeiru e la Ghana pɔlitiseɛ aneŋ begemaala kaŋa ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana are ko a Nanton Vootiŋ Paaloŋ naŋ be a Northern Region a be a Wɔɔ paati poɔ.http://www. Kannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hardi_Tufeiru_Mohammed#Kannoo_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hardi_Tufeiru_Mohammed#Toma_Yɛlɛ Bɛgemaaledie Tonton Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hardi_Tufeiru_Mohammed#Bɛgemaaledie_Tonton_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hardi_Tufeiru_Mohammed#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu Haruna Iddrisu (dɔgebo bebiri 8 Sentɔmbare 1970) e la Ghanaian lɔɔya aneŋ pɔleteesa naŋ e a begemaala kaŋa a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana ko a Tamale South.https://www. O Nyɔvore piiluu aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu#O_Nyɔvore_piiluu_aneŋ_Sakuu_Gaabo O Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu#O_Naakõɔ_Yɛlɛ O Naŋ Waa Begemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu#O_Naŋ_Waa_Begemaala O Naŋ Waa Minista ko a Paaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu#O_Naŋ_Waa_Minista_ko_a_Paaloŋ O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu#O_Meŋa_Yɛlɛ Leɛ kaa kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu#Leɛ_kaa_kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Iddrisu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu Alhaji Haruna Seidu e la Ghana pɔletesean ko a 8th mɛmba begemaale die, a Ghana Republic anaare ane begemaale die mɛmba ko Wenchi Gbandige naŋ be Bono Irigyiŋ, Ghana poɔ.https://www. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu#Kɔmatee Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu#Meŋɛ_nyɔvore O sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu#O_sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haruna_Seidu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Hawa_Yakubu Ba dɔge la Hawa Yakubu Tarkwa poɔ kyɛ o yi la Pusiga Kosaasere teŋe na be a Gaana teŋkpoŋ kaŋa naŋ de Upper East region. A pɔge ŋa da e la MP a forth republic poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Adjoa_Ntoso Helen Adjoa Ntoso e la a Ghana pɔleteesa kaŋa naŋ are ko Krachi West Vootiŋ paaloŋ naŋ be Volta Region poɔ.https://archive. O Baabo Ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Adjoa_Ntoso#O_Baabo_Ane_O_Sakuuri_Gaabo O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Adjoa_Ntoso#O_Toma_Yɛlɛ O Pɔleteesa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Adjoa_Ntoso#O_Pɔleteesa_Yɛlɛ Kyɔɔtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Adjoa_Ntoso#Kyɔɔtaare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Adjoa_Ntoso#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Ntoso Helen Adjoa Ntoso e la a Ghana pɔleteesa kaŋa naŋ are ko Krachi West Vooti gbandege naŋ be Volta Region poɔ. https://en. O Baabo ane o Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Ntoso#O_Baabo_ane_o_Sakuuri_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Ntoso#O_Toma O pɔleteesa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Ntoso#O_pɔleteesa_Yɛlɛ Kyɛotaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Helen_Ntoso#Kyɛotaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Hemang_Lower_Denkyira Hemang Lower Denkyira e la a paaloo kaŋa naŋ be a Gaana begemaale die poɔ. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hemang_Lower_Denkyira#Torebogiri Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hemang_Lower_Denkyira#Dabaŋkroŋ Begemaaleba Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hemang_Lower_Denkyira#Begemaaleba_Mɛmbare Nu-nɛb Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hemang_Lower_Denkyira#Nu-nɛb_Yeltare Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hemang_Lower_Denkyira#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hemang_Lower_Denkyira#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey   Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey#Kɔmatee Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey#Tontonziiri Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Quartey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yeboah_Yiadom-Boachie Henry Yeboah Yiadom-Boachie e la Ghana pͻletesen a e neԑ naŋ poͻ a begemaale die ayopoi a Republic of Ghana anaare soba poͻ a are ko a Techiman South Gbandige naŋ be a Brong Ahafo Irigyin pampana ka boͻlͻ Bono East Irigyin a Wɔɔ Naa eŋԑ.https://www. Nyͻvore Piiluu Ane o Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yeboah_Yiadom-Boachie#Nyͻvore_Piiluu_Ane_o_Sakuuri_Gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yeboah_Yiadom-Boachie#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yeboah_Yiadom-Boachie#Pͻletese Meŋԑ Nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yeboah_Yiadom-Boachie#Meŋԑ_Nyͻvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yeboah_Yiadom-Boachie#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yiadom_Boakye Henry Yiadom Boakye (ba dɔge la a yedaare May beri pie ane ayi soba 1969) O e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa naŋ be a Ghana palamɛte poɔ a ko a o paaloŋ Akwatia.https://www. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Gane Zanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yiadom_Boakye#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Gane_Zanne_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yiadom_Boakye#Toma Pɔletese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yiadom_Boakye#Pɔletese_Nyɔvore_Yɛlɛ Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yiadom_Boakye#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvore yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yiadom_Boakye#Meŋɛ_Nyɔvore_yɛlɛ Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Henry_Yiadom_Boakye#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/History_of_Nandom_vocational_technical_institute Br. John Van Winden la da taa a teɛroŋ kyaare ne a nuuri toma gɔɔloŋ zannoo sakuuri a Nandɔm paaloŋ. Brother Johnhttps://dga.wikipedia.org/wiki/History_of_Nandom_vocational_technical_institute#Brother_John A FIC Demehttps://dga.wikipedia.org/wiki/History_of_Nandom_vocational_technical_institute#A_FIC_Deme A Cardinal Peter PoreKuu Dery Saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/History_of_Nandom_vocational_technical_institute#A_Cardinal_Peter_PoreKuu_Dery_Saŋa A Gɛɛmane Nova Demehttps://dga.wikipedia.org/wiki/History_of_Nandom_vocational_technical_institute#A_Gɛɛmane_Nova_Deme A Sakuuri Yuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/History_of_Nandom_vocational_technical_institute#A_Sakuuri_Yuori Pampanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/History_of_Nandom_vocational_technical_institute#Pampana https://dga.wikipedia.org/wiki/Ho Ho waa la yikpoŋ naŋ be a Ho Municipal District aneŋ a Volta Region naŋ be a Ghana poɔ.https://en. Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Dakroŋbaŋ Zi-bɛrɛ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Zi-bɛrɛ_mine Tembɛrɛ aneŋ tembilii minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Tembɛrɛ_aneŋ_tembilii_mine Savaala waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Savaala_waaloŋ Zi-Seɛrɛ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Zi-Seɛrɛ_mine Kaodɛne yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Kaodɛne_yɛlɛ Sɔre gaabo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Sɔre_gaabo_yɛlɛ Laaŋfeeloŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Laaŋfeeloŋ_yɛlɛ Kannoo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Kannoo_yɛlɛ Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ho#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Hon.Geoffrey_Kini Hon. Geoffrey Kini (Dɔge o la 8 Gyɛnoɔre bee Ɔɔre saŋa 1970  yuoni poɔ. O Sakuu Gaabu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hon.Geoffrey_Kini#O_Sakuu_Gaabu_Yɛlɛ O nyɔvooroŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hon.Geoffrey_Kini#O_nyɔvooroŋ_yɛlɛ O meŋa yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hon.Geoffrey_Kini#O_meŋa_yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Hon._Cletus_siedu_dapilaa Cletus Seidu Dapilah ba doge o la Kyepire bebie ayi daare 1980 Gyerebaa Tizza puo.O e la Gaana poltesian kaŋa naŋ be a katawie/maaroŋ paate puo. 8th Parliament of the 4th Republic of Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed Ibrahim Murtala Muhammed Hon Ibrahim Murtala Muhammed e la Gaana palamɛti neɛ kaŋa. Ba dɔge o la December 14, 1974. Hon Ibrahim Murtala Muhammed Sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#Hon_Ibrahim_Murtala_Muhammed_Sakuuri_gaabo Muhammed Pɔlitisi Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#Muhammed_Pɔlitisi_Nyɔvore_Yɛlɛ Muhammed Paati Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#Muhammed_Paati_Nyɔvore_Yɛlɛ A 2012 Palamɛtire Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#A_2012_Palamɛtire_Vootiŋ A 2016 Palamɛtire Vootirehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#A_2016_Palamɛtire_Vootire A 2020 Palamɛtire Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#A_2020_Palamɛtire_Vootiŋ Muhammed Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#Muhammed_Nyɔvore_Yɛlɛ Muhammed Na E Deputy Ministerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#Muhammed_Na_E_Deputy_Minister Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Murtala_Muhammed#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Ignatius_Baffour-Awuah Ignatius Baffour-Awuah (dɔgebo bebiri 24 Ɔɔgore 1966), a Ghanaian pɔlitiseɛŋ e la a Minista ko Employment aneŋ Labour Relations.https://www. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ignatius_Baffour-Awuah#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Naakõɔ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ignatius_Baffour-Awuah#Naakõɔ_Nyɔvore_Yɛlɛ Cabinet Ministɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ignatius_Baffour-Awuah#Cabinet_Ministɛɛ Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ignatius_Baffour-Awuah#Komitiiri Meŋe Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ignatius_Baffour-Awuah#Meŋe_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ignatius_Baffour-Awuah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Inaki_Williams Inaki Williams Arthuer (Ba dɔge o la 15 gyɔɔne 1994) Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Inusah_Fuseini Inusah Abdulai Bistav Fuseini (dɔgebo bebiri la 23 Gyɛnoɔre 1962) e la Ghana Lɔɔyɛ ane pɔleteesa. Ona la a begemaale die mɛmba koroo ko Tamale Central Gbandige ane minisa koroo ko teŋgama ane Natural Resources, minisa koroo ko soe ane so-beɛrɛ a Ghana gɔmenante eŋɛ. O Nyɔvore Piiluu Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Inusah_Fuseini#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Gaabo Poleteesa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Inusah_Fuseini#Poleteesa_Yele Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Inusah_Fuseini#Meŋa_Yele Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Inusah_Fuseini#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ir%C3%A9%C3%A9 Iréé e la moɔ poɔ dŭŋó kaŋa, o waalõŋ waa ŋa boɔ́ kyɛ ka o bé moɔ poɔ, iréé taa la gbɛ̃ɛ̃ anaare aneŋ ēēla, noba mine boɔla la iréé moɔ poɔ boɔ́. Iréé nɛne noma la yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adjei_Mensah Isaac Adjei Mensah e la a Ghana politiseɛŋ neɛ kaŋa a seventh palemɛte fourth Republic naare ko Wassa East region na are  ko a kataweɛŋ paati.http://www. Nyɔvooroŋ Ane O Sakuuri Zannoo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adjei_Mensah#Nyɔvooroŋ_Ane_O_Sakuuri_Zannoo. O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adjei_Mensah#O_Toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adjei_Mensah#Politisi O Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adjei_Mensah#O_Meŋɛ_Yɛlɛ Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adjei_Mensah#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adongo Hon Isaac Adongo https://ghanamps.com/mp/isaac-adongo/e la Gaana neɛ kaŋa. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuri Gaabo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adongo#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuuri_Gaabo. O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adongo#O_Toma_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Adongo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten Isaac Ashai Odamtten(dɔgebo bebiri Mɛnoɔre 1972) e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e mɛmba ko a Kataweɛ paate.https://newsghana. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#Tontonziiri Danweɛ Tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#Danweɛ_Tontonne O Toma Yel-Zu A Tema Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#O_Toma_Yel-Zu_A_Tema_Poɔ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#Pɔletese_Yɛlɛ O Naŋ e a Gaana Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#O_Naŋ_e_a_Gaana_Begemaale_Die_Mɛmba Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Ashai_Odamtten#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah Isaac Kwame Asiamah (Dɔgebo bebiri la 24 December 1975)http://ghanamps.com/mps/details. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Naakoɔŋ_Toma_Yɛlɛ Minista A Ko Baapɔgeba aneŋ Kaodɛne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Minista_A_Ko_Baapɔgeba_aneŋ_Kaodɛne_Yɛlɛ Begemaale Die Kpeɛbu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Begemaale_Die_Kpeɛbu_Yɛlɛ So Emmo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#So_Emmo_Yɛlɛ Vootuu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Vootuu_Yɛlɛ 2004 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#2004_Vootuu 2008 vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#2008_vootuu 2012 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#2012_Vootuu Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Kwame_Asiamah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Yaw_Opoku Isaac Yaw Opoku e la a Gaana pɔletese neɛ kaŋa na be a palamɛte poɔ a ko a Offinso South paaloŋ Ashanti region a Gaana poɔ.https://www. O Nyɔvore Yɛlɛ And O Sakuuri/Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Yaw_Opoku#O_Nyɔvore_Yɛlɛ_And_O_Sakuuri/Zannoo_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Yaw_Opoku#Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Yaw_Opoku#Pɔletese_Toma Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Yaw_Opoku#Kɔmɛtee O Nesaaloŋ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Yaw_Opoku#O_Nesaaloŋ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Isaac_Yaw_Opoku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Issa_Pare Issa pare zaa la saglɛɛ. Issaalɛɛ yi la Kɛndɛ a zɔɔ zɔɔre lɛɛ wa ta zie na ba naŋ zeŋ pampana. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Jacob_Iddriss_Abdulai Jacob Iddriss Abdulai (ba dɔge o la a 24 Fɛboɔre kyuu 1957). O e la a Gaana pɔetisi neɛ kaŋa naŋ be a kataweɛ paati poɔ. O Nyɔvore piiloŋ ane o sakuuri gaabo yɛlɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Jacob_Iddriss_Abdulai#O_Nyɔvore_piiloŋ_ane_o_sakuuri_gaabo_yɛlɛ. Sombo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jacob_Iddriss_Abdulai#Sombo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North Jaman North e la gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale dieŋ. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North#Torebogiri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North#Dabaŋkoroŋ Begemaale die Mɛmbare.https://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North#Begemaale_die_Mɛmbare. Nuuri Neɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North#Nuuri_Neɛbo_Yɛlɛ Kaa Kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North#Kaa_Kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North_Desekyere Jaman North Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Tenne Mine Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North_Desekyere#Tenne_Mine_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_North_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South Jaman South e la Munisipal gbuli ne 130 yie ane a noba semmo zaa naŋ e 114,257.https://www. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South#Dabaŋkoroŋ Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South_Munisipal_Desekyere Jaman South Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana. Naŋ da e Jaman Desekyere 10 maakye 1989 poɔ, a da wa kuri yi a Berekum-Jaman Desekyere koroo a Brong-Ahafo Irigyiŋ kpoŋ naŋ da bebe. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jaman_South_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/James_Agalga James Agalga e la Ghana pɔleteesa mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ, ayoɔbo ane anii soba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko Builsa saazu sɛŋ gbandige naŋ be ɔpa ese irigyiŋ ko Kataweɛ Paate (N D C)https://www.graphic. O Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Agalga#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Agalga#Pɔletese Tonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Agalga#Tonziiri O Meŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Agalga#O_Meŋ_Nyɔvore Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Agalga#Kɔmatee Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Agalga#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson James Gyakye Quayson (ba naŋ dɔge 9 Ɔɔtoore 1952) e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e parliament mɛmba pampana ko Assin saazu sɛŋ constituency.James Quayson runs to Appeals Court to freeze his removal as Assin North MP". Yelwonaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Yelwonaa Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Tonnɔɛ Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Pɔletese Yelwonee Kyaare ne O Parliament Mɛmbaroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Yelwonee_Kyaare_ne_O_Parliament_Mɛmbaroŋ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Meŋɛ_Nyɔvore Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Gyakye_Quayson#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/James_Klutse_Avedzi James Klutse Avedzi e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ, ayɔbo, anuu ane anii soba a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ are ko a Ketu saazu sɛŋ Gbandige naŋ be Nyugbe Irigyiŋ ko a Kataweɛ paate.http://www. Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Klutse_Avedzi#Nyɔvore_Piiluu Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Klutse_Avedzi#Meŋɛ_Nyɔvore Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Klutse_Avedzi#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Klutse_Avedzi#Pɔletese_Yɛlɛ Tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Klutse_Avedzi#Tontonne Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/James_Klutse_Avedzi#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Jasikan_College_of_Education Jasikan College of Education e la sakuuri naŋ bi a Ghana poɔŋ. A sakuuri piilee a tiŋɛ ŋa ba naŋ boɔlɔ Peki Blengo a yuoni 21 Gyoonoɔre 1952 poɔ . Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jasikan_College_of_Education#Dakroŋbaŋ A sakuuri karemazuziirehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jasikan_College_of_Education#A_sakuuri_karemazuziire Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jasikan_College_of_Education#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jerry_John_Rawlings Jerry John Rawlings da waala a Ghana yidaandɔɔkpoŋ ayi a yuomo 1979 aneŋ 1981 wa tɔ 2001. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus 'Bold textJesushttps://en.m. O yuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#O_yuori O nyɔvore aneŋ o wuluu naŋ be a New Testamenthttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#O_nyɔvore_aneŋ_o_wuluu_naŋ_be_a_New_Testament Ŋmepuori piiluu yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Ŋmepuori_piiluu_yɛlɛ Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Dakroŋbaŋ Ŋmempuori teɛrooŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Ŋmempuori_teɛrooŋ Nutondeme toma naŋ wulo o waalooŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Nutondeme_toma_naŋ_wulo_o_waalooŋ Yɛlɛ mine naŋ wulo waalooŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Yɛlɛ_mine_naŋ_wulo_waalooŋ Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Kaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jesus#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa Gyerɛbaa e la a paaloŋ 11 na kaŋ naŋ poɔ mɛ a Ɔpawɛɛse paaloŋ. O da poɔ la a saŋa na Gyerɛbaa-Labusie paaloŋ poɔ te ta saŋa na ba naŋ wɛle o ka o are o yoŋ 2008 poɔ. Gyerebaalɛɛ tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa#Gyerebaalɛɛ_tonnɔɛ Gyerebaalɛɛ boŋkoɔre ne doguolihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa#Gyerebaalɛɛ_boŋkoɔre_ne_doguoli Gyerɛbaa paaloŋ Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa#Gyerɛbaa_paaloŋ_Tenne https://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_Baazu Jirapa Baazu e la tenbille kaŋ naŋ be a Upper West Region paaloŋ poɔ, a tengɛ na be la fo nu duloŋ ka fōō wa yi Wa a gɛrɛ Jirapa. Ba Tenbileehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_Baazu#Ba_Tenbilee Ba tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_Baazu#Ba_tonnɔɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_Munisipal_Desekyere Jirapa Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Gyogarapihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_Munisipal_Desekyere#Gyogarapi Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_Munisipal_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey Joe Ghartey e la Ghana Lɔɔyɛ, academic ane Pɔleteesa. O e la Attorney-general koroo ko Ghana a yi (2006-2009) Deputi speaker bayi soba ko begemaale die (2013-2017) ane Railways ne Baabo Minisa (2013-2021). O Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Legal Career Ane Academiahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Legal_Career_Ane_Academia Pɔletese Yɛlɛ Ane Gɔbenatehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Pɔletese_Yɛlɛ_Ane_Gɔbenate Attorney-General and Minista ko Justicehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Attorney-General_and_Minista_ko_Justice Dipiti Spiikɛɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Dipiti_Spiikɛɛ_Toma Cabinet Minisahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Cabinet_Minisa Campaign Ko NPP presidential Biehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Campaign_Ko_NPP_presidential_Bie Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Meŋɛ_Nyɔvore Kɔɔdenne Ane Yɛlɛ Erɛ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Kɔɔdenne_Ane_Yɛlɛ_Erɛ_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joe_Ghartey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Abdulai_Jinapor Hon. John Abudulai Jinapor (Dɔge o la 8 Gyoone 1979) yuoni poɔ. O Sakuu Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Abdulai_Jinapor#O_Sakuu_Gaabo_Yɛlɛ O Nyɔvooroŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Abdulai_Jinapor#O_Nyɔvooroŋ_Yɛlɛ O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Abdulai_Jinapor#O_Meŋa_Yɛlɛ Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Abdulai_Jinapor#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Atta_Mills John Evans Fiifi Atta Mills dɔgebo kyu wa la a; 21 July 1944 – O kuu yuoni meŋ la 24 July a yuoni 2012 poɔ. O da e la a Ghana Yirdandɔɔkp[oŋ kaŋa a yi a yuoni 2009 te ta o kūū yuoni 2012 poɔŋ. Atta Mills Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Atta_Mills#Atta_Mills_Nyɔvore_Piiloŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Atta_Mills#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Dramani_Mahama John Dramani Mahama waala Ghana yidaandɔɔkpoŋ ayi a yuoni 2012 wa tɔ 7th December 2016. O waa la a NDC wederɛ kaŋ̩a na boɔrɔ ka o la zeŋ a Ghana kogi zu a 2024 hootu saŋa Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Evans_Fiifi_Atta_Mills John Evans Fiifi Atta Mills da waala a Gaana yidaandɔɔkpoŋ ayi ayuoni 2009 wa tɔ o kuuŋ yuoni 2012 https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei John Frimpong Osei (dɔgebo bebiri 5 Maakye 1971) e la a Ghanaian pɔlitiseɛŋ naŋ da waa a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana neɛ kaŋa aneŋ pampana a Eighth Parliament of the Fourth Republic of Ghana begemaala kaŋa anaŋ are ko a Abirem paaloo naŋ be a Eastern Region a yi a wɔɔ paati deme poɔ.https://www. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Naakoɔŋ_Nyɔvore Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Komitiiri Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Sommo_Mine Kyɔɔtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Kyɔɔtaare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Frimpong_Osei#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kobina_Abbam_Aboah_Sanie John Kobina Abbam Aboah Sanie (dɔgebo bebiri da la 10 Ɔgore 1971) O e la a Ghana pɔleteesa Neɛ kaŋa naŋ be a Wɔɔ Paati (NPP) poɔ. O waa la a bɛge maala kaŋa ko a Mpohor paaloŋ, naŋ be a Western Region a Ghana poɔ. Nyɔvore Piiloŋ ane Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kobina_Abbam_Aboah_Sanie#Nyɔvore_Piiloŋ_ane_Sakuu_Gaabo Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kobina_Abbam_Aboah_Sanie#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kobina_Abbam_Aboah_Sanie#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kofi_Agyekum_Kufuor John Kofi Agyekum Kufuor da waala a Gaana yidaandɔɔkpoŋ naŋ kaŋa a Gaana poɔ ayi 7th January 2001 wa tɔ 7th January 2009. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah Hon. John Ampontuah Kumah( Dɔge o la 4 Ɔɔgore, 1978) yuoni poɔ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Toma Duorohttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#O_Toma_Duoro O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#O_Naakoɔ̃_Toma Kɔmɛtiiri O Naŋ Béhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#Kɔmɛtiiri_O_Naŋ_Bé O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#O_Meŋa_Nyɔvore O Yodeɛ Aneŋ O Kyɔɔtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#O_Yodeɛ_Aneŋ_O_Kyɔɔtaare O Nimimaarõõ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#O_Nimimaarõõ_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kumah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kwabena_Bless_Oti John Oti Bless https://mobile.ghanaweb. O Meŋɛ Nyɔvore Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kwabena_Bless_Oti#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Waaloŋ O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kwabena_Bless_Oti#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuu_Gaabo Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kwabena_Bless_Oti#Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kwabena_Bless_Oti#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Kwabena_Bless_Oti#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Majisi John Majisi (dɔgebo bebiri la 11 March 1956) e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ bɛgemaala a ko Toma Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana a ko Krachi Nchumuru Constituency nan be Volta Region a ko a katawie paati.https://en. Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Majisi#Meŋa_Yele Nyvorɛ Piluu Aneŋ Sakuuri Kaabu Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Majisi#Nyvorɛ_Piluu_Aneŋ_Sakuuri_Kaabu_Yele Pɔleteesa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Majisi#Pɔleteesa_Yele Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Majisi#Toma_Yele SOMMO YIZIEhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Majisi#SOMMO_YIZIE https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Mensah John Mensah (ba naŋ dɔge 29 Nyɔgevennebare 1982) e la bɔlŋmɛ-kore naŋ de bɔlŋmɛ ka o e o tonnoɔre , o e la neɛ naŋ da are a Gaana gol-niŋe tuor-ŋmeɛrɛ a AFC bɔl-ŋmɛ kyaakyaa Swedish Poɔ. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Ntim_Fordjour Reverend John Ntim Fordjour e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ bɛgemaala ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana a areko a As?sin South Constituency naŋ be a Central Region a yi a Wɔɔ paati deme poɔ. Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Ntim_Fordjour#Toma_Yɛlɛ Nyɔvore Piiloŋ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Ntim_Fordjour#Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_Sakuu_Gaabo Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Ntim_Fordjour#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Ntim_Fordjour#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Ntim_Fordjour#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Oti_Bless John Oti Bless https://mobile.ghanaweb. O Meŋɛ Nyɔvore Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Oti_Bless#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Waaloŋ O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuu Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Oti_Bless#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuu_Gaabu Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Oti_Bless#Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Oti_Bless#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Oti_Bless#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/John_P._Kee John P. Kee (born John Prince Kee on June 4, 1962) is an American gospel singer and pastor. https://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu Hon. John Peter Amewu ( Doge o la 1972) yuoni poɔ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu#O_Meŋa_Nyɔvore O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu#O_Naakoɔ̃_Toma Gɔmmenɛnte Kpaŋbeɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu#Gɔmmenɛnte_Kpaŋbeɛ O Begimaale Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu#O_Begimaale_Toma Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/John_Peter_Amewu#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/John_dumelo O waa neɛ naŋ ire sinii a be a Ghana paaloŋ kyɛ, O la poɔ la a NDC nembɛrɛ a Ankara poɔ Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu Johnson Kwaku Adu (dɔgebo bebiri 10 Ɔɔgore 1969 yuoni poɔ) e la a Ghanaian pɔlitiseɛ̃ŋ aneŋ bɛgemaala naŋ poɔ a begimaale dié naŋ e ayɔpoi soba a fourth republic of Ghana aneŋ a begimaale dié naŋ e anēē soba a fourth republic of Ghana, a areko a Ahafo Ano South West vooten lombori naŋ bé a Ashanti Region o e la a wɔɔ paati bikpeɛŋaa gyɔŋgyɔŋ.https://www. O Nyɔvore Piiluu aneŋ o Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu#O_Nyɔvore_Piiluu_aneŋ_o_Sakuu_Gaabo O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu#O_Meŋa_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu#O_Toma_Yɛlɛ O Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu#O_Naakõɔ_Yɛlɛ Kommitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu#Kommitiiri Nɔkyeere Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu#Nɔkyeere_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Johnson_Kwaku_Adu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joojo_wallycott Joojo Wallycott paalɛɛ Gaana bɔɔl ŋmeɛrebɛ poɔ. Ona la a maŋ gu a bɔɔl. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Jordan_Ayew Jordan Ayew e la bɔle ŋmɛre kaŋa a Gaana poɔ. O baŋ la bɔle ŋmɛbu a ma ŋmɛre Kora Gaana tiimpo a yuoni zaa ka banaŋ wa ŋmɛre. Jordan Ayew Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jordan_Ayew#Jordan_Ayew_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jordan_Ayew#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Akuerteh_Tettey Joseph Akuerteh Tettey (dɔgebo bebiri 5 Ɔɔgere 1974) e la a Ghana pɔletese Neɛ kaŋa. O e la mɛmba ko a palamɛte anii a anaare sona poɔŋ. Nyɔvore Piiluu Ane Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Akuerteh_Tettey#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Tonnɔɛ Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Akuerteh_Tettey#Pɔletese_Toma Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Akuerteh_Tettey#Kɔmatee Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Akuerteh_Tettey#Meŋɛ_nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Akuerteh_Tettey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm Joseph Albert Quarm noba yaga zaa naŋ baŋ o ne Prof. Quarm e la Ghana pͻletesen kaŋa a e neԑ naŋ poͻ a begemaale die ayopoi a Republic of Ghana anaare soba a are ko a Manso-Nkwanta Gbandigeŋ a Ashanti Irigyin poͻ a Wͻͻ Naa gbԑbogriŋ. Nyͻvore piiluu ane sakuuri yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Nyͻvore_piiluu_ane_sakuuri_yԑlԑ Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Meŋԑ_nyͻvore Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Toma Sonsonnͻhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Sonsonnͻ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Pͻletese Galamseyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Galamsey Emmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Emmo Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Yelbawontaa Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Albert_Quarm#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Betino Joseph Betino e la a Gaana pɔlitisi neɛ kaŋa na be a kataweɛ paati poɔ(NDC). Ba dɔge o la a 27 August 1966 a Gaana paaloŋ poɔ. Joseph Betino Bibiiloŋ Nyɔvore Yɛlɛ Ane O Sakuu Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Betino#Joseph_Betino_Bibiiloŋ_Nyɔvore_Yɛlɛ_Ane_O_Sakuu_Nyɔvore Pɔlitisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Betino#Pɔlitisi Kɔmmɛtiiserehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Betino#Kɔmmɛtiisere O Nensaaloŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Betino#O_Nensaaloŋ_Nyɔvore Yɛlɛ Yiibu/Nyaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Betino#Yɛlɛ_Yiibu/Nyaabu https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Bipoba_Naabu Joseph Bipoba Naabu (dɔgebo 25 Ɔɔgore 1964) e la Ghana pɔletesean ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko a Yunyoo Gbandige a Northern Irigyiŋ poɔ, a kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Bipoba_Naabu#Nyɔvore_Piiluu Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Bipoba_Naabu#Ganzanne Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Bipoba_Naabu#Tonnoɔre Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Bipoba_Naabu#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Bipoba_Naabu#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Bipoba_Naabu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe Joe Cudjoe e la a Ghana politiseɛŋ kaŋa na are ko a seventh palemɛnte a fourth Republic a Ghana poɔ a Effia paaloŋ naŋ be a Western Region poɔ ane a wɔɔ pati (NPP).http://www. O nyɔvooroŋ ane o zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe#O_nyɔvooroŋ_ane_o_zannoo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe#Toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe#Politisi O meŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe#O_meŋɛ_yɛlɛ Yɛlɛ peɛroo yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe#Yɛlɛ_peɛroo_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe_(politician) Joe Cudjoe e la a Ghana politiseɛŋ kaŋa na are ko a seventh palemɛte a fourth Republic a Ghana poɔ a Effia paaloŋ Western Region poɔ ane a wob pati (NPP).http://www. O nyɔvooroŋ ane o zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe_(politician)#O_nyɔvooroŋ_ane_o_zannoo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe_(politician)#Toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe_(politician)#Politisi O meŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe_(politician)#O_meŋɛ_yɛlɛ Yɛlɛ peɛroo yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Cudjoe_(politician)#Yɛlɛ_peɛroo_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Dindiok_Kpemka Joseph Dindiok Kpemka e la Ghanaian pͻletesen anaŋ e begemaala a ko a begemaale die ayopoi Republic of Ghana anaare soba naŋ are ko Tempane Gbandige a Upper East Irigyin poͻ a be a Wͻͻ Naa poͻ.http://www. Sakuuri yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Dindiok_Kpemka#Sakuuri_yԑlԑ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Dindiok_Kpemka#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Dindiok_Kpemka#Pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Dindiok_Kpemka#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Dindiok_Kpemka#2020_nu-neԑ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Dindiok_Kpemka#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Frempong Joseph Frimponghttps://citinewsroom.com/2020/06/nppdecides-eastern-regional-minister-eric-darfour-david-asante-fall-in-nkawkaw/joseph-frimpong/ e la a Ghana neɛ kaŋa na be a palamɛte anii soba a Republic anaare soba a Ghana poɔ na are ko a Nkawkaw paaloŋ deme a Eastern Irigyin a wɔɔ paate poɔ. O bibiiloŋ nyɔvore aneŋ o sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Frempong#O_bibiiloŋ_nyɔvore_aneŋ_o_sakuuri_gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Frempong#Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Frempong#Pɔletese_Toma Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Frempong#Kɔmatee Frempong Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Frempong#Frempong_Meŋɛ_Nyɔvore O Noba Sommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Frempong#O_Noba_Sommo https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda Joseph Kofi Kowe Adda (dͻge o la April beri lezare ne ayi daare, 1956 poͻ a te kͻŋ o nyͻvore October beri pie ne anaare daare, 2021 poͻ) e la Ghana pͻletesen, o toŋ la a begemaaleba toma, anaŋ e Aviation Minisita a Wͻͻ Naa gͻbenԑnte a wagere ka a Ghana Yidaandͻͻ da e Akufo-Addo a da te ta January 2021.   O da e la Financial Economist ane Management Consultant. Nyͻvore piiluu ane Sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda#Nyͻvore_piiluu_ane_Sakuuri_gaabo Toma danweԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda#Toma_danweԑ Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda#Nu-neԑ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda#Pͻletese Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda#Meŋԑ_nyͻvore Kũũhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda#Kũũ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kofi_Adda#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwame_Kumah Joseph Kwame Kumah (ba dɔge o la a 24 Gyenoɔre kyu1974 poɔ) O e la a Ghana pɔletese Neɛ kaŋa na be a palamɛte poɔ a KO a Kintampo North paaloŋ deme.https://www. O Nyɔvore Piiloŋ Ane Game Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwame_Kumah#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Game_Zane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwame_Kumah#Toma Pɔlɛtese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwame_Kumah#Pɔlɛtese_Toma Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwame_Kumah#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwame_Kumah#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwame_Kumah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah Joseph Kwasi Mensah (dɔgebo bebiri 18th Nyɔgevenne 1962) e la Ghanaian pɔleteesa naŋ e eighth parliament mɛmba ko a fourth republic of Ghana, pampana ko a Nkoranza saazu sɛŋ constituency naŋ be a Bono Ese Irigiŋ Ghana.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah#O_Sombo Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kwasi_Mensah#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mensah Joseph Mensah (ba dͻge o la August bebie lezare  ne ayi daare, 1957 poͻ) e la Ghanaian pͻletesen anaŋ e begemaala a ko a begemaale die ayopoi Republic of Ghana anaare soba naŋ are ko Kwesimintsim Gbandige a Western Irigyin poͻ a be Wͻͻ Naa.http://www. Sakuuri yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mensah#Sakuuri_yԑlԑ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mensah#Toma pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mensah#pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mensah#2016_nu-neԑ A Wͻͻ Naa 2020 Primarieshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mensah#A_Wͻͻ_Naa_2020_Primaries Sommo yiziehttps://www.myjoyonline.com/npp-parliamentary-primaries-the-winners-and-losers/https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mensah#Sommo_yiziehttps://www.myjoyonline.com/npp-parliamentary-primaries-the-winners-and-losers/ https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Nii_Laryea_Afotey-Agbo Joseph Nii Laryea Afotey-Agbo (dɔgebo bebiri Gyoonoɔre 31, 1967) e la Gaana palamɛte Neɛ naŋ be a Aŋkara Iriginal Minisa Ghana poɔ.http://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Nii_Laryea_Afotey-Agbo#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Nii_Laryea_Afotey-Agbo#Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Nii_Laryea_Afotey-Agbo#Toma Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Nii_Laryea_Afotey-Agbo#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Nii_Laryea_Afotey-Agbo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei-Owusu Joseph Osei Owusu dɔgebo yuoni la 22 January 1962 Bekwai paaloŋ na e Ghana Lawyer ane Politiseɛŋ. Ona la a diputi speaker dɛndɛŋ soba a 8th palemɛte fourth Republic  poɔ kyɛ meŋ e a palemɛte mɛmba Bekwai paaloŋ a Ghana palemɛte poɔ. O nyɔvooroŋ ane o sakuuri zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei-Owusu#O_nyɔvooroŋ_ane_o_sakuuri_zannoo O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei-Owusu#O_toma Ona e Diputi speaker dɛndɛŋ sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei-Owusu#Ona_e_Diputi_speaker_dɛndɛŋ_soba Kɔmɛtteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei-Owusu#Kɔmɛttee O meŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei-Owusu#O_meŋɛ_yɛlɛ Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei-Owusu#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei_Owusu Joseph Osei Owusu dɔgebo bebiri da la 22 Gyɛnoɔre 1962 a Bekwai paaloŋ. O waa la Ghana Lɔɔya aneŋ Politiseɛŋ. O nyɔvooroŋ ane o sakuuri zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei_Owusu#O_nyɔvooroŋ_ane_o_sakuuri_zannoo O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei_Owusu#O_toma Ona e Diputi speaker dɛndɛŋ sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei_Owusu#Ona_e_Diputi_speaker_dɛndɛŋ_soba Kɔmɛtteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei_Owusu#Kɔmɛttee O meŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei_Owusu#O_meŋɛ_yɛlɛ Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Osei_Owusu#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Tetteh Joseph Tetteh e la Gaana pɔleteseɛ̃ŋ aneŋ begimaala ako a Gaana begimaale dié, o e la a wɔɔ paati bie aneŋ gɔmmenɛnte kpaŋbeɛ potuuro naŋ kaara a Eastern irigyin naŋ bé a Gaana poɔhttps://web.archive. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Tetteh#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Tetteh#O_Naakoɔ̃_Toma Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Tetteh#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yiele_Kyel%C9%9B Joseph Yiele Kyelɛ e la neɛ kaŋ ba naŋ dɔge Laseɛ Tuolu a ɔppa wɛsi irigin poɔ, 8th July 1954 daare. O gaa la o sɛkɔndere sakuuri Navrongo sɛkɔndere sakuuri a ɔppa easi paaloŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh Joseph Yieleh Chireh(Dɔge o la a 8 Gyuulae 1954 yuoni) o e la teeŋ karakye bege-ŋmaara, gɔvemente gbɛbogi ara a ko paaloŋ zaane yɛlɛ aneŋ pɔleteseɛŋ.https://thebftonline. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu Pͻletese ane Tonsonne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Pͻletese_ane_Tonsonne_Toma Irgyinale Minista - Amabassadorhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Irgyinale_Minista_-_Amabassador Begemaale Neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Begemaale_Neԑ 2004 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#2004_nu-neԑ 2008,2012 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#2008,2012_nu-neԑ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#2016_nu-neԑ Minista ko a paaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Minista_ko_a_paaloŋ Toma kpaaroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Toma_kpaaroŋ Dakogizusoba ko FBNBank Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Dakogizusoba_ko_FBNBank_Ghana Meŋԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Meŋԑ Leԑ kaa kyԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Leԑ_kaa_kyԑ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joseph_Yieleh_Chireh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joyce_Adwoa_Akoh_Dei Joyce Adwoa Akoh Dei ( dͻge o la October beri pie ne ayi daare, 1965 poͻ) https://en.wikipedia. Nyͻvore piiluu ane o sakuuri yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joyce_Adwoa_Akoh_Dei#Nyͻvore_piiluu_ane_o_sakuuri_yԑlԑ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joyce_Adwoa_Akoh_Dei#Toma Pͻletese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joyce_Adwoa_Akoh_Dei#Pͻletese_Nyɔvore_Yɛlɛ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joyce_Adwoa_Akoh_Dei#2016_nu-neԑ Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joyce_Adwoa_Akoh_Dei#Meŋԑ_nyͻvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joyce_Adwoa_Akoh_Dei#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Joycelyn_Tetteh Joycelyn Tetteh (ba dɔge o la 10 Gyenoɔre 1988) O e la a Ghana begemaale die mɛmba ko a kataweɛ paate, naŋ areko North Dayi Gbandige.https://mobile. O Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joycelyn_Tetteh#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joycelyn_Tetteh#Pɔletese_Yɛlɛ Emmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joycelyn_Tetteh#Emmo Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joycelyn_Tetteh#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Joycelyn_Tetteh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben Juaben e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba da wɛle o la yi ne Ejisu-Juaben gbandige 2012 poɔ. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jujeidayiri Jujeidayiri e la yi-ŋmane aŋ be Wa samuni seŋ, naŋ be upper west region. O na la yiri ŋa aŋ tari tuubaahi yaga a Wa poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Junior_Agogo O yila Ghana paaloŋ a da ŋmeɛrɛ bɔle, kyɛ o ba la voorɔ zenɛ Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/KO-WO%C6%86 KO-WOƆ e la woɔ kaŋa bale ɡbɛɛ yaŋa doŋa ɡane ba na maŋ nɔɡe a ɡɛrɛ ne koe a Daɡapaaloŋ poɔ. A tatenne kɔɔre anuu naŋ ba yire taa , kyɛ ka lɛnaane eŋ dɔba eŋ la maŋ yɛrɛ ana woɔ balaa na. https://dga.wikipedia.org/wiki/KOCRE_GANDAA_KO-LANGNE Koɔre Gandaa Ko-langne. “Pɔgekɔba ka o da wɔɔrɔ; Bikpeere ka o da guolo; Koɔrɔ kyɛ gaananyeɛnɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/KUORI_YELDEG%C6%90 Ba baare, gaa goe, gaa dapare daa, gaa Ŋmene daa, boma ata na koŋ la fo zu, Kɔŋ bogi, ko-vuoro, gaa tambie zie, ko-beɛre, goɔre yagere, Naa wiri bɔrɛɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaaloo Kaaloo e la Ŋmempuori yeltuuri mine Dagaaba naŋ maŋ tu kyɛ yeli ba boɔbo bee ba ferebo ko a sazu Ŋmene. Bal la bal zaa sagɛɛ la ka Naaŋmene sereŋ be be la. Lɛ Ba Naŋ Maŋ Kaalehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaaloo#Lɛ_Ba_Naŋ_Maŋ_Kaale Noba bana naŋ Senne kaaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaaloo#Noba_bana_naŋ_Senne_kaaloo https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B Kaaloo https://www.merriam-webster. Yɛlɛ Naŋ Seŋ Ne Kaaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Yɛlɛ_Naŋ_Seŋ_Ne_Kaaloo Aŋ La Maŋ Kaalehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Aŋ_La_Maŋ_Kaale Kaaloo Bontarre ane a tɛgɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Kaaloo_Bontarre_ane_a_tɛgɛ Kaaloo Sobiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Kaaloo_Sobie Kaaloo Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Kaaloo_Meɛroŋ Kaaloo Yelsoorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Kaaloo_Yelsoore Kaaloo Wuobuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Kaaloo_Wuobu Moɔra Peeroo Kaalebiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Moɔra_Peeroo_Kaalebie Kaaloo Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Kaaloo_Tɔna Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine = Kaaloŋ Sobie Mine la: = Kaaloŋ Sobie Mine la:https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#Kaaloŋ_Sobie_Mine_la: √ Bonsuuri Mine Yagoo;https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#√_Bonsuuri_Mine_Yagoo; √ Gyoŋgyoliŋgyo Dɔɔbo;https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#√_Gyoŋgyoliŋgyo_Dɔɔbo; √ Tampɛloŋ ŋmaa viiruu;https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#√_Tampɛloŋ_ŋmaa_viiruu; √ Kõɔ De Gboregbore Noɔre;https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#√_Kõɔ_De_Gboregbore_Noɔre; √ Kõɔ pore baroo;https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#√_Kõɔ_pore_baroo; Kaaloo Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#Kaaloo_Meɛroŋ Kaaloo Yelsoorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#Kaaloo_Yelsoore Kaaloo Wuobuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#Kaaloo_Wuobu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaalo%C5%8B_Yelsoore_/_Sobie_Mine#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaa%C5%8B Kaaŋ bee Kãã e la bondiraa kaŋa nensaala laŋkpeɛbo poɔ. Kãã la a nensaala maŋ de a maale neŋ a bondiiri mine teseŋ zeɛre dogebo ane a taaba. Kãã parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaa%C5%8B#Kãã_parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kakube_Tigre Kakube Tigiri o e la tigiri na maŋ di yuoni zaa a yi noba naŋ be Nandɔm poɔ zie.O maŋ di la a yuoni baaroo poɔ bee saŋa na a noba naŋ maŋ wa de ba boŋkoɔre baare. Lɛ ba naŋ maŋ di Kakube Tigirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kakube_Tigre#Lɛ_ba_naŋ_maŋ_di_Kakube_Tigiri Kakube Tigiri Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kakube_Tigre#Kakube_Tigiri_Tona Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kakube_Tigre#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kakube_tigri Kakube e la tigri a ko Nandɔmɛɛ. A tigiri ŋa maŋ di la yuoni zaa kyuuri pie ane boyeni poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kale_maaloo Kale maaloo maŋ baŋ ta la daa gbulli kyɛ seŋ diibu. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaleo Kaleo e la tembile kaŋa naŋ be Ɔpa Wɛse Irigiŋ Gaana poɔ.https://travelplanner. Beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaleo#Bezie Fentindigiliihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaleo#Fentindigilii So-tuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaleo#So-tu Lɛ kaleo naŋ e nyɛ yuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaleo#Lɛ_kaleo_naŋ_e_nyɛ_yuori Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaleo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kamaane Kamaane e la bondiraa kaŋa boori dagaaba naŋ nɔŋ koɔbo ba wɛre poɔ. O e la bondiraa kaŋa naŋ lage a daga paaloŋ teŋgbuli zaa bonso yɛlɛ yaga maŋ be la o poɔ. Kamaa Tɛɛtɛɛ Naŋ Bebehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kamaane#Kamaa_Tɛɛtɛɛ_Naŋ_Bebe Tɔna Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kamaane#Tɔna_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Kambali Kambali Kambali e la yiri naŋ be a Wa naa paaloŋ poɔ a ɔpa wɛɛse iregyen poɔ. Lɛ neɛ naŋ na baŋ bɔ a yiri e la mɔlɔ lɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kandemega%C5%8B Kandemegaŋ e la teŋ bilee kaŋa na be a Nandɔm Ɔppa Wɛse paaloŋ poɔ. O e la teŋɛ naŋ taa noba ka ba toma yaga zie e koɔbo ane guoloŋ kyɛ o meŋ naŋ taa la noba na meŋ gaa sakuuri a e noba. Boŋ Tare Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kandemega%C5%8B#Boŋ_Tare_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Kanne_a_yelwiiraa_na%C5%8B_vela_kye_paa_iri_a_soori Pampana biiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Kannoo_t%C9%9Bg%C9%9B Te saakumine da maŋ de la kubo,mie,dabilii boma biŋ sɔrɔ ka a teɛrɛ ba ba kalgyuuri. Kannoo munihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kannoo_t%C9%9Bg%C9%9B#Kannoo_muni Kannoo parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kannoo_t%C9%9Bg%C9%9B#Kannoo_parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kanyini Kanyini e la yibile kaŋa naŋ be a Nadowli Kaleo Ditiriki naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ Ghana poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Karembiiri_Puori_Toma_S%C9%9Bgebimmu Karembiiri puori toma sɛgebimmu e la yɛlɛ karema naŋ maŋ sɛge kyaare ne lɛ a karembiiri naŋ maŋ toŋ toma ta bee lɛnɛɛ ba zannoo naŋ ta lɛ a sakuuri poɔ bee lɛ a bie faŋa naŋ ta a zannoo bɔgere kaŋa zaa poɔ. Karembiiri puori tontonne maŋ wuli la a karembie kaŋa zaa yelboɔraa bee yelnɔnaa ane o gbɛ-ŋmɛ zie. Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kassena-Nankana_Munisipal_Desekyere Kassena-Nankana Municipal Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be a ɔpa ese irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Kassena-Nankana Desekyere kpoŋ 1988 poɔ, te ta a o luo sɛŋ na da wa wɛle na kuri Kassena-Nankana West Desekyere 29 Fɛboɔre 2008 poɔ, kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Kassena-Nankana Ese Desekyere, naŋ da zɛge do a puoriŋ are munisipal asɛmbole vuo araa 28 gyoone 2012 na leɛ Kassena-Nankana Munisipal Desekyere. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kassena-Nankana_Munisipal_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kassena-Nankana_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kassena-Nankana_West_Desekyere Kassena-Nankana West Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be a ɔpa ese irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kassena-Nankana_West_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kassena-Nankana_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kas%C3%B2gi thumb|A enfuoni ŋa e la kasogi Dagaaba naŋ maŋ de ennɛ noore. Aŋ La Ma Woo A Kasogi ŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kas%C3%B2gi#Aŋ_La_Ma_Woo_A_Kasogi_ŋa Kasogi Maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kas%C3%B2gi#Kasogi_Maaloo Kasogi Tɔna Ko dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kas%C3%B2gi#Kasogi_Tɔna_Ko_dagaaba Kasogi Nyaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kas%C3%B2gi#Kasogi_Nyaabo Tenne Na Ba Maala A Kasogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kas%C3%B2gi#Tenne_Na_Ba_Maala_A_Kasogi https://dga.wikipedia.org/wiki/Katawe%C9%9B_Paati Kataweɛ paati e la a paati kpeɛŋaa kaŋa na be a Gaana poɔ. O e la a paati na naŋ taa noba ka ba tuuro o pãã ane ba zaa sokyeɛ ka a maŋ baŋ te ta wagere kaŋa ka ba ko bamenne gba a yi a paati laafeeloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kata%C5%8Ba Kataŋa e la bõŋmeɛrãã kaŋa ba naŋ maŋ mɛ a eŋna boŋkoɔrēē, kataŋa maŋ waa la kpoŋ a gaŋ bùgó, kataŋa taa la tɔna ako koɔreba, bonso o maŋ soŋ la koɔreba ka ba biŋ boŋkoɔrēē ka a kɔɔre kyɛ koŋ toɔŋ saaŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kaze%C9%9B Kazeɛ e la kyi kaŋa booraa dagaaba gyamaa naŋ maŋ kɔ, a e la yuoni gbuli boŋkɔɔre ba naŋ maŋ kɔ ba wɛre poɔ. A kyi maŋ waa la zeɛ aŋa o yuori. Kazeɛ tɔna minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kaze%C9%9B#Kazeɛ_tɔna_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong Kennedy Agyapong dɔgebo bebiri da la Gyoone16, 1960. O waa la Ghanaian pɔleteesa kaŋa kyɛ la e dadire-kpoŋ. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Kommitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Kommitiiri O Yidaandͻͻloŋ boͻbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#O_Yidaandͻͻloŋ_boͻbo Maa la PHDhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Maa_la_PHD N nimizeԑ kyaare Tourismhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#N_nimizeԑ_kyaare_Tourism Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Toma Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Agyapong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam Kennedy Kwasi Kankam e la Ghana pɔleteseɛŋ naŋ are ko a palemɛte ayɔpoi soba a Ghana republic anaare soba naŋ are ko a Nhyiaeso paaloo a Ashanti Region aneŋ a wɔɔ paati.https://en. O Nyɔvore Ane A O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#O_Nyɔvore_Ane_A_O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#Pɔletese_Yɛlɛ Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#Kͻmatiiri Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#Meŋԑ_nyͻvore Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#Yelbawontaa Sonsonnͻhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#Sonsonnͻ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Kwasi_Kankam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei Kennedy Osei Nyarko (dɔgebo la  2 October 1979 a Eastern Region, Ghana). O e la a Ghana pɔleteesa kaŋa naŋ be a Ghana poɔ. O Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuuri Gaabu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuuri_Gaabu_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#Pͻletese 2012 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#2012_nu-neԑ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑ  https://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#2020_nu-neԑ Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#Kͻmatiiri Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#Meŋԑ_nyͻvore Sonsonnͻhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#Sonsonnͻ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Nyarko_Osei#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Osei_Nyarko Kennedy Osei Nyarko (bɔgebu la  2 October 1979 a Eastern Region, Ghana) O e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa na be a Ghana poɔ. O e la a palamɛte neɛ a yi  2016 poɔ naŋ are ko a Akim Swedru. O Nyɔvore Piiloŋ Ane Sakuuri Gaabu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Osei_Nyarko#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Sakuuri_Gaabu_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kennedy_Osei_Nyarko#Toma https://dga.wikipedia.org/wiki/King_promise Gregory Bortey Newman, yiele ŋmeɛbo yuori naŋ di King Promise e la a Ghana nimitɔɔre yiele ŋmɛ karaa kaŋa na e Afrobeat yielyiele yiele ŋmaraa. O saaneɛ omeŋɛ eŋ Legacy life Entertainment record label ka noba yaga zaa baŋ ne o yiele mine te seŋ Oh yeah, Selfish, Tokyo ane amine kaŋa. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Aboagye_Gyedu Kingsley Aboagye Gyedu (ba dͻge o la November beri lezare ne awae, 1969 poͻ) e la Ghana pͻletesen kyԑ daŋ e a begemaala a Ghana paaloŋ poͻ. O e la a Wͻͻ Paati bie kaŋa, a da e dipiti minisita a ko Laafeeloŋ lamboriŋ ane meŋ o daŋ la e la Irigyinal minisita a ko a Western North Region a Ghana. Nyͻvore piiluu ane o sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Aboagye_Gyedu#Nyͻvore_piiluu_ane_o_sakuuri_gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Aboagye_Gyedu#Toma Meŋԑ nyͻvore yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Aboagye_Gyedu#Meŋԑ_nyͻvore_yԑlԑ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Aboagye_Gyedu#Pͻletese Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Aboagye_Gyedu#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko Dr. Kingsley Nyarkohttps://citinewsroom. O Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko#O_Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kingsley_Nyarko#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_North Kintampo North e la a nu-nɛb paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la iri begemaale die neŋyeni a tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_North#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_North_Munisipal_Desekyere Kintampo North Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_North_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_North_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_North_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_South Kintampo South e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni yoŋ tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_South#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_South_Desekyere Kintampo South Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa na be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_South_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_South_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kintampo_South_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko-Ganaa Dagaaba Ko-Ganaa e la moore teroo bondemannewullaa ba naŋ maŋ de eŋ bee a ko ko-tuo soba bee neɛ a kuori naŋ kyaare bee a kuu dɔgerebɔ. gbɛɛ yaga a ko-ganaa maŋ wullo la moore teroo,meŋɛ sigeruu bee ɡyeremɛ na naŋ be fõõ ne a kotuo soba zie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko_Naa%C5%8Bmene_die Ko e la teŋɛ kaŋa naŋ be Nandom paaloŋ Gaana zazu seŋ a lɛ gɛrɛ Bokina Faso seŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko_sinia_hai_sakuuri Ko Sinia Hai Sakuuri e la sakuuri naŋ be Nandom paaloŋ. Bona ba naŋ zanna Ko Sinia Hai poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko_sinia_hai_sakuuri#Bona_ba_naŋ_zanna_Ko_Sinia_Hai_poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kobena_Mensah_Wisdom_Woyome Kobla Mensah Wisdom Woyome e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ ŋekpoŋ naŋ poɔ a begimaale die naŋ e ayɔpoi soba a Fourth Republic ako Ghana a areko a South Tongu vootiŋ paaloŋ naŋ be a Volta Region. o e la neɛ naŋ poɔ a katawiɛ paati. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobena_Mensah_Wisdom_Woyome#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobena_Mensah_Wisdom_Woyome#Toma Naakoɔŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobena_Mensah_Wisdom_Woyome#Naakoɔŋ_Nyɔvore Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobena_Mensah_Wisdom_Woyome#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobena_Mensah_Wisdom_Woyome#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kobene Tigiri naŋ ma di Lawra paaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kobina_Tahir_Hammond Kobina Tahir Hammond (dɔgebo bebiri da la Gyoone 16, 1960 poɔ)https://web.archive. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobina_Tahir_Hammond#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobina_Tahir_Hammond#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobina_Tahir_Hammond#Naakoɔŋ_Toma_Yɛlɛ Vootirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobina_Tahir_Hammond#Vootiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobina_Tahir_Hammond#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobina_Tahir_Hammond#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kobla_Mensah_Wisdom_Woyome Kobla Mensah Wisdom Woyome e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ ŋekpoŋ naŋ poɔ a begimaale dié naŋ e ayɔpoi soba a Fourth Republic ako Ghana a areko a South Tongu vooten lombori naŋ bé a Volta Region o e la neɛ naŋ poɔ a katawiɛ paati.https://en. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobla_Mensah_Wisdom_Woyome#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobla_Mensah_Wisdom_Woyome#Toma Naakoɔŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobla_Mensah_Wisdom_Woyome#Naakoɔŋ_Nyɔvore Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobla_Mensah_Wisdom_Woyome#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kobla_Mensah_Wisdom_Woyome#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams Kofi Iddie Adams (ba naŋ dɔge Mɛnoɔre 1975) e la Ghanaian pɔletesean ane mɛmba ko a begemaale die anii ko a Ghana republic anaare soba naŋ e Kataweɛ Paate Mɛmba (NDC).https://web. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams#Tontonziiri Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams#Pɔletese Begemaale Die Gyongyoŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams#Begemaale_Die_Gyongyoŋ Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams#Begemaale_Die_Mɛmba Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Adams#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo Kofi Ahenkorah Marfo e la Ghanaian pɔleteesa ane mɛmba ko a parliament anii soba Gaana Republic anaare soba naŋ areko a Achiase constituency a Taŋgõɔ Irigiŋ poɔ, a Wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore piiluu ane ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo#Nyɔvore_piiluu_ane_ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo#Tontonziiri Pɔletese yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo#Pɔletese_yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo#Kɔmatee Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo#Meŋɛ_nyɔvore O sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo#O_sombo Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Ahenkorah_Marfo#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amankwa-Manu Kofi Amankwa-Manu waa la a Ghanaian pɔleteesa a kyɛ waa nekpoŋ a ko a wɔɔ paati (NPP). https://en. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amankwa-Manu#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amankwa-Manu#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amankwa-Manu#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amankwa-Manu#Komitiiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amankwa-Manu#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amankwa-Manu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoakohene Kofi Amoakohene E la Gaana pɔleteseɛ̃ŋ aneŋ begimaala naŋ poɔ a begimaale dié naŋ e ayɔpoi soba a republic ako Gaana a areko Atebubu-Amantin nu-neɛ lombori naŋ bé a Bono East irigyin teŋa poɔ, a wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoakohene#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoakohene#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoakohene#O_Naakoɔ̃_Toma Omeŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoakohene#Omeŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoakohene#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoatey Magnus Kofi Amoatey(Dɔge o la disembare 1948 yuoni poɔ) O e la begimaala ba naŋ neɛ nuuri iri ka o areko Yilo Krobo nu-neɛ lombori naŋ bé a Eastern irigyin naŋ bé a Gaana paaloŋ.https://www. Omeŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoatey#Omeŋa_Nyɔvore O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoatey#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoatey#O_Toma Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Amoatey#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Anan Kofi Anan e la a Ghana nenkpoŋ kaŋa na zanne do saa ka o yuori yi a tendaa zaa. Noba yaga baŋ o la saŋa na o na da e a US secretary general. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Arko_Nokoe Kofi Arko-Nokoe e la a Ghana politiseɛŋ kaŋa na e a kataweɛŋ pati( NDC).https://www. O nyɔvooroŋ ane o Sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Arko_Nokoe#O_nyɔvooroŋ_ane_o_Sakuuri_gaabo O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Arko_Nokoe#O_toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Arko_Nokoe#Politisi Kometiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Arko_Nokoe#Kometii O meŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Arko_Nokoe#O_meŋɛ_yɛlɛ Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Arko_Nokoe#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Brako Kofi Brako e la Ghanaian pͻletesen anaŋ e begemaala a ko a begemaale die ayopoi Republic of Ghana anaare soba naŋ are ko Tema Gbandige a Greater Aŋkara Irigyin poͻ a be a Wͻͻ Naa poͻ.http://www. Nyͻvore piiluu ane sakuuri yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Brako#Nyͻvore_piiluu_ane_sakuuri_yԑlԑ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Brako#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Brako#Pͻletese Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Brako#Meŋԑ_nyͻvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Brako#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Kinaata Martin King Arthur (ba dɔge o la 15 April kyu 1990) ka neɛ baŋ o ka ba boɔlo Kofi Kinaata e la a Ghana yieli sɛgre kaŋa a yi Takoradi.O e la Fante rap ane freestyle kyɛ ka ba baŋ ne o Fante Rap God (FRG). Kofi Kinaata Nyɔvore Piiloŋ Ane Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Kinaata#Kofi_Kinaata_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Kofi Kinaata Yieli Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Kinaata#Kofi_Kinaata_Yieli_Toma https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Mole Edward Kofi Agyemang Amoah e la a Ghana yieli ŋmeɛre kaŋa ka neɛ zaa baŋ o ka ba boɔlɔ Kofi Mole, o e la hip hop ane afrobeats ŋmeɛrɔ a Ghana poɔ.https://profileability. Kofi Mole Nyɔvore Piiloŋ Ane Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Mole#Kofi_Mole_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Sakuuri_Yɛlɛ Kofi Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Mole#Kofi_Toma kyɔɔtaare O Naŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Mole#kyɔɔtaare_O_Naŋ_Nyɛ EPshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Mole#EPs Yieli Yeni Yenihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Mole#Yieli_Yeni_Yeni Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Mole#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Okyere-Agyekum Kofi Okyere-Agyekum (dɔgebo bebiri da la Maakye 8, 1958) e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ a bɛgemaala kaŋa a yi a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana naŋ areko a Fanteakwa South Constituency naŋ be a Eastern Region a yi a Wɔɔ paati deme poɔ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Okyere-Agyekum#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Okyere-Agyekum#Pɔletese_Yɛlɛ Toma Tommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Okyere-Agyekum#Toma_Tommo Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Okyere-Agyekum#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kofi_Okyere-Agyekum#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua Koforidua, ka ba la boɔla ka K-dua bee Koftown aneŋ pampana ka ba boɔla Kofcity, waa la yikpoŋ aneŋ teŋkpoŋ ko a Eastern Region naŋ be a Ghana saparee sɛŋ. Koforidua ŋmaabo yi la a yuoni 1875 na ka a Ashanti bal deme sɔkyenibe naŋ te ziŋ be. A yuori boɔloo piiloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#A_yuori_boɔloo_piiloo Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Dakroŋbaŋ Teŋgane waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Teŋgane_waaloŋ Savaala waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Savaala_waaloŋ Nenkpeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Nenkpeɛre Dadi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Dadi_yɛlɛ Zi-seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Zi-seɛrɛ Kannoo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Kannoo_yɛlɛ Leɛ kaa kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Leɛ_kaa_kyɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University thumb|Koforidua Technical University Denɔkpoŋ Kyɛyuoraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#Kyɛyuoraa Faculty of Business and Management Studieshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#Faculty_of_Business_and_Management_Studies Faculty of Applied Science and Technologyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#Faculty_of_Applied_Science_and_Technology Faculty of Engineeringhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#Faculty_of_Engineering Faculty of Built and Natural Environmenthttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#Faculty_of_Built_and_Natural_Environment Faculty of Health and Allied Scienceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#Faculty_of_Health_and_Allied_Sciences Ama ŋa Naŋ Ba Waa HND Programshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#Ama_ŋa_Naŋ_Ba_Waa_HND_Programs School of Applied Science and Technologyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#School_of_Applied_Science_and_Technology School of Business and Management Studieshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koforidua_Technical_University#School_of_Business_and_Management_Studies https://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Appiah-Kubi Kojo Appiah-Kubi(Dɔge o la 15 gyoone 1956 yuoni poɔ) o e la Gaana pɔleteseɛ̃ŋ aneŋ begimaala naŋ poɔ a begimaale dié naŋ e ayɔpoi soba a fourth republic a Gaana a areko Atwima Kwawoma nu-neɛ lombori naŋ bé a kɔmbɔne irigyin a wɔɔ paati yuori eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Appiah-Kubi#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabu O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Appiah-Kubi#O_Toma_Yɛlɛ O Naakoɔ̃ tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Appiah-Kubi#O_Naakoɔ̃_toma Omeŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Appiah-Kubi#Omeŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Appiah-Kubi#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi Kojo Asemanyi e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ a areko Gomoa East Gbandige a Fante Irigyiŋ poɔ, a wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://ghanamps. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#Tonnoɔre Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#Pɔletese 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#2016_Nuuri_Neɛbo Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#Kɔmatee 2020 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#2020_Nuuri_Neɛbo Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Asemanyi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Botsio Kojo Botsio. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Oppong_Nkrumah Hon Kojo Oppong Nkrumah (ba dɔge o la 5 kyɛpire kyu 1982) yuoni poɔ. O e la Ghana pɔletese neɛ kaŋa ana e lɔɔya meŋ. O Nyɔvore Piiluu Yɛllɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Oppong_Nkrumah#O_Nyɔvore_Piiluu_Yɛllɛ O Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Oppong_Nkrumah#O_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Oppong_Nkrumah#O_Toma_Yɛlɛ Naakoɔ̃ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Oppong_Nkrumah#Naakoɔ̃_Yɛlɛ O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Oppong_Nkrumah#O_Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kojo_Oppong_Nkrumah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu Kokoligu; Kokoligu e la yuori yelbiri yelbie gaŋgyere/begɛ poɔŋ. O ela teŋ bile kaŋa naŋ be a Gaana, Ɔpa Wɛsi poɔ. A Noba Toma A Teŋɛ Ŋa Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu#A_Noba_Toma_A_Teŋɛ_Ŋa_Poɔ Kokoligu Na Taa La Teŋ Bilee Mine Na Be O Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu#Kokoligu_Na_Taa_La_Teŋ_Bilee_Mine_Na_Be_O_Poɔ. Sakuu Yie Na A Kokoligu Poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu#Sakuu_Yie_Na_A_Kokoligu_Poɔ. Yɛlɛ Mine Kyaare NeŊ A Kokoligu Teŋɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu#Yɛlɛ_Mine_Kyaare_NeŊ_A_Kokoligu_Teŋɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Junior_High_School Kokoligu Junior High School. Kokoligu e la teŋ bilee kaŋa na be a ɔpper wɛst paaloŋ a Ghana poɔ. Kokoligu Junia Haae Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Junior_High_School#Kokoligu_Junia_Haae_Yelnyɔgeraa Kokoligu Junia Sakuuri ŋa Beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Junior_High_School#Kokoligu_Junia_Sakuuri_ŋa_Bezie Yɛlɛ Mine Kyaare Ne A Sakuuri Ŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Junior_High_School#Yɛlɛ_Mine_Kyaare_Ne_A_Sakuuri_Ŋa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Primary_School Kokoligu Primary School A sakuuri ŋa e la bibilii sakuuri na ba a Kokoligu Naŋdɔm a ɔpa wɛse paaloŋ poɔ. Ba da mɛ la a sakuuri ŋa a 1961 saŋa. A Sakuuri Ŋa Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Primary_School#A_Sakuuri_Ŋa_Yelnyɔgeraa A Sakuuri ŋa Beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Primary_School#A_Sakuuri_ŋa_Bezie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kokoligu_Primary_School#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kola%C5%8Bene_Kp%C9%9Bzie Kolaŋene Kpɛzie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kola%C5%8Bne/kokombie A e la yiele mine koŋkonemo maŋ maŋ de moore eŋ kotuodeme. A maŋ wuli la a kuu koora, a kuu bale bee yiiluŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale Komaale e la neɛ kuu puori yeltuuri mine Dagaaba naŋ maŋ tu ka a soba seɛ toɔ kpɛ a yiri kpeemɛ poɔ. Dagaaba naŋ waa tɛɛtɛɛ zuiŋ, ba yeltuuri meŋ ba yitaa. Aŋ la senne komaalehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#Aŋ_la_senne_komaale Komaale Yeltuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#Komaale_Yeltuuri Dakoɔre kuori Maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#Dakoɔre_kuori_Maaloo Sobie Dagaaba naŋ maŋ e baŋ kuu kpeɛŋaa naŋ kohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#Sobie_Dagaaba_naŋ_maŋ_e_baŋ_kuu_kpeɛŋaa_naŋ_ko Kuu uumu yeltarre mine:https://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#Kuu_uumu_yeltarre_mine: KO-dɔɔ bee ko- pɔge yeltuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#KO-dɔɔ_bee_ko-_pɔge_yeltuuri Nyɛɛroo: https://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#Nyɛɛroo: Bonso ka Dagaaba maŋ maale kuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komaale#Bonso_ka_Dagaaba_maŋ_maale_kuori https://dga.wikipedia.org/wiki/Kombiri Kombiri e la Dagaaba boŋ koɔraa kaŋa ba naŋ maŋ kò ka waa bee e bondiraa koba. Kombiri e la bonyeni kyɛ ka boŋ yaga meŋ e Kombie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Komenda-Edina-Eguafo-Abirem Komenda-Edina-Eguafo-Abbrem e la a gbandigiri kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die poɔ. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba boŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komenda-Edina-Eguafo-Abirem#Torebogiri Bɛgemaale die mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komenda-Edina-Eguafo-Abirem#Bɛgemaale_die_mɛmbare Nu-neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komenda-Edina-Eguafo-Abirem#Nu-neɛ Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komenda-Edina-Eguafo-Abirem#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Komenda-Edina-Eguafo-Abirem#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kop%C9%94ge Kopɔge e la nensaala te seŋ pɔge sere bee o ba ba naŋ kpi ka ba maala a kuori. A de ba wuli ka pɔge zaa serɛ naŋ kpi kyɛ bare o kyɛ pɔge na serɛ naŋ maale o kultaa yɛlɛ ka a tu nɛnɛ ka a serɛ kpi kyɛ bare o, a kuori maaloo daare la ka ba maŋ boɔle o kopɔge. Kopɔge Yelba-erre Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kop%C9%94ge#Kopɔge_Yelba-erre_Mine Aŋ Senne A Kopɔge Deɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kop%C9%94ge#Aŋ_Senne_A_Kopɔge_Deɛbo https://dga.wikipedia.org/wiki/Korinyiri korinyiri ela korelee kaŋa naŋ be Wa Naa paaloŋ/ Upper West Region . O ela teŋ bile kaŋa fo naŋ maŋ ta Naro kyɛ de be sori. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kori%C5%8Bgyo%C5%8B Koriŋgyoŋ e la bone ba na maŋ de daa, ŋmanliiraa, ɛg-gane bee woo-gane ane saaazemie maale ne. Ba maŋ liiri la a ŋmaŋkolee puo a de a gane pɔge kyɛ puo voɔne de a daa toŋ a pãã de a mie kpare ne. Koriŋgyoŋ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kori%C5%8Bgyo%C5%8B#Koriŋgyoŋ_Parɛɛ Koriŋgyoŋ Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kori%C5%8Bgyo%C5%8B#Koriŋgyoŋ_Kɔkɔre Koriŋgyoŋ Ŋmeɛbo Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kori%C5%8Bgyo%C5%8B#Koriŋgyoŋ_Ŋmeɛbo_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Korodie == Korodie(kitching); == Korodie(kitching);https://dga.wikipedia.org/wiki/Korodie#Korodie(kitching); https://dga.wikipedia.org/wiki/Korodie_Die_Kpa%C5%8Bkpalema Boma mine nam maŋ be koro die poɔ la ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie Koŋkombie, noba mine boɔla a la ko-laŋne. Koŋkombie waa la yieluŋ mine naŋ maŋ taa lanleebo, ka noba maŋ yiele kuori zie bee kuori saŋa ka a maŋ kyaare ne a kũũ ane o yideme. Koŋkombie Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Koŋkombie_Meɛroŋ Koŋkombie mine la a puli kyɛ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Koŋkombie_mine_la_a_puli_kyɛ: Dɔɔ Koŋkombiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Dɔɔ_Koŋkombie Pɔge Koŋkombiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Pɔge_Koŋkombie Koŋkombie Zikyaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Koŋkombie_Zikyaare Koŋkombie Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Koŋkombie_Tɔna A Tɔna Mine Koŋkombie Naŋ Taa La Ama;https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#A_Tɔna_Mine_Koŋkombie_Naŋ_Taa_La_Ama; Koŋkombie Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Koŋkombie_Faaloŋ Boŋ Zuiŋ La Ka Te Maŋ Ko Kũũ Gyeremɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Boŋ_Zuiŋ_La_Ka_Te_Maŋ_Ko_Kũũ_Gyeremɛ Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%8Bkombie#Sommo_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94 Koɔhttps://www.worldbank. Kõɔ Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94#Kõɔ_Tɔna Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94l%C9%94 koɔlɔ e la Dagaaba bɔɔre kaŋa buuri ba naŋ maŋ de peɛre baŋ bone naŋ ko kuu bee neɛ naŋ e sobogi ka yelwulaa Kaŋa e bee ka neɛ le baaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94re Koɔre: e la boŋŋmeɛraa ba na maŋ de kɔ-ŋmane ane gane a maale ne. A gane ŋa na baŋ e la bo-gane, peroo gane, nagane bee woɔ gane. Koɔre Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94re#Koɔre_Kɔkɔre Tenne Mine Ba Naŋ Ŋmeɛrɛ Kɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94re#Tenne_Mine_Ba_Naŋ_Ŋmeɛrɛ_Kɔɛ Koɔre Ŋmeɛbo Ziiri Mine Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94re#Koɔre_Ŋmeɛbo_Ziiri_Mine_La Kɔɛ Parɛɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94re#Kɔɛ_Parɛɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ko%C9%94re_soli_danno Gandaa tɔ nyaa, https://dga.wikipedia.org/wiki/Kpaaro_/La%C5%8B_Taa Kpaaro / Laŋ Taa e la lantaa kaŋa noba na maŋ wa lantaa a e nɔyenaa ba lambo na poɔ a tõɔ maale yeli kaŋa a o maale a teŋɛ bee ba mine ba laŋkpɛbo poɔŋ.https://dictionary. Kpaaro Tonɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kpaaro_/La%C5%8B_Taa#Kpaaro_Tonɔ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kpaaro_/La%C5%8B_Taa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kpaa%C5%8Ba Kpaaŋa Dagaaba taa la boŋguoli parɛɛ yaga te seŋ boore, peere, nii, boŋe, noore, ane a taaba yaga. Ne a zaa ka ba boŋguoli parɛɛ ama e la yaga, a kaŋa zaa maŋ taa la o tonnoɔre ka anaŋ wa ta ba bɔgemaale yɛlɛ, Ŋmene puoruu, teŋgane maaloo ane a taaba. Kpaaŋa Tɔnɔ a ko Dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kpaa%C5%8Ba#Kpaaŋa_Tɔnɔ_a_ko_Dagaaba https://dga.wikipedia.org/wiki/Kpare_Pii%C5%8B Kpare piiŋ e la tontombone ba naŋ maŋ de seɛrɛ bee ligre peɛmɛ naŋ kyeɛ bee a puo. Nansaala maŋ boɔle o ka (needle) ba kɔkɔreŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kparoo Kparoo e la bõŋ nensaalba naŋ maŋ yare bēē a su a pɔge ba eŋgane, kparɛɛ muno waa la yaga a tendãã poɔ, boorɔ zaa ta la ba yaroo ba naŋ maŋ yare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kpera Kpera e la gbaŋgbale bēē tɛntɛre buŋ-irãã kaŋa, o waaluŋ waa ŋa ɔŋa kyɛ ka o waa fēēŋ yaga a gaŋ ɔŋa, kpera taa la gbɛɛ anaare zùùre, kɔma aneŋ nyemɛ, o kpeɛrɛɛ bogu poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kperisi Kperisi e la Dagaaba teŋa kaŋa naŋ be Upper West Region a Ghana paaloŋ poɔ. Kɔkɔɛ a noba naŋ yele la Dagaare ne Waale. Kperee yi ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kperisi#Kperee_yi_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kponnu%C5%8B Kponnuŋ e la wẽde yelnimizeɛ kam naŋ be Dagaaba laŋkpeɛboŋ. Dagaaba taa la Kponnuŋ parɛɛ. Tendaanoŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Kponnu%C5%8B#Tendaanoŋ. Yidaandɔɔloŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Kponnu%C5%8B#Yidaandɔɔloŋ. Naaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kponnu%C5%8B#Naaloŋ Naa Tontoneŋ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Kponnu%C5%8B#Naa_Tontoneŋ: https://dga.wikipedia.org/wiki/Kponu%C5%8B_kpe%C9%9Bbo_. Kponuŋ kpeɛbo ela yeltuuri ba naŋ maŋ tu a yeɛre neɛ a yi neŋ o bibiiloŋ poɔ te eŋ nembɛrɛ poɔ.Baapaaba la ka ba maŋ so eŋ nembɛrɛ poɔ baapaalaa la neɛ naŋ bɛ o yuomo pie neŋ ata te ta pie neŋ ayoɔpoi kpakyagaŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kp%C3%A3%C3%A3%C5%8Buu Kpããŋuu e la yiri-bõŋirãã kaŋa, kpããŋuu taa la gbɛ̃ɛ̃ ayi, kpaŋkpama kyɛ maŋ nyɛ̃ gyɛlɛ, kpããŋuu maŋ taa la ēēlēē kaŋa o zǔsóŋó ka ba boɔla kpããŋtóli, kpããŋuu maŋ toɔŋ ɛge la velaa, kpããŋuu nɛne noma la yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kp%C9%9Btaa Kpɛtaa e la Dagaaba lankpeɛbo poɔ ba naŋ maŋ laŋnoɔre a sonno taa gyeerɛ ba toma poɔ bee ba koɔbo poɔ. Tafaa naŋ da bebe zuiŋ neɛ da maŋ te sɔre la o zɔmeŋɛ ka o wa do teɛ kyɛ kaara a zie kyɛ ka o toɔ tontoma. https://dga.wikipedia.org/wiki/Krobo_Edusei "Krobo Edusei" da e la (Ghana) politesa, o da e la neng zu kanga a Kwame Nkrumah govementi puo. O da e la nie na mang are o noba gbebore kye yeli yele,a zor a di sumbu a ko o noba nang be a Kumahi paalong. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuame_Eugene Eugene Kwame Marfo (ba dɔge o la a Feboɔre kyu dendɛŋ soba a 1997),https://web.archive. Kuame Eugene Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuame_Eugene#Kuame_Eugene_Nyɔvore_Piiloŋ Kuami Eugene Yieli Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuame_Eugene#Kuami_Eugene_Yieli_Toma A 2017 Poɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuame_Eugene#A_2017_Poɔ_Yɛlɛ Kuame Eugene Yɛlɛ Mine Bammohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuame_Eugene#Kuame_Eugene_Yɛlɛ_Mine_Bammo Kuame Eugene Yieli Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuame_Eugene#Kuame_Eugene_Yieli_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuame_Eugene#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kubiri Kubiri: e la bone ba na maŋ maale ne kur-pɛmpɛlɛ a koɔre, borɔ bee doɔrɔ ne. A yi a weɛ toma puoriŋ, o e la bone noba mine na maŋ de ŋmɛ eŋ boŋŋmeɛre poɔ ka seɛre seɛ. Kubiri Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kubiri#Kubiri_Parɛɛ Kubiri Ŋmeɛbo Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kubiri#Kubiri_Ŋmeɛbo_Zie Tenne Ba Naŋ Ŋmeɛrɛ A Kubirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kubiri#Tenne_Ba_Naŋ_Ŋmeɛrɛ_A_Kubiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Kub%C9%9B_bee_Ab%C9%9B_te%C9%9B. Kubɛ bee Abɛ Teɛ e la teɛ kaŋa boore taa tɔnɔ yaga ko nensaala laŋkpeɛbo poɔŋ. O e la teɛ na maŋ wɔŋ wɔmɔ mine ka ba boɔlɔ ka Abɛ. Kubɛ bee Abɛ tɔnɔ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kub%C9%9B_bee_Ab%C9%9B_te%C9%9B.#Kubɛ_bee_Abɛ_tɔnɔ_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Kukub%C9%94gre Kukubagre e la tigiri kaŋa ba naŋ maŋ di Borenyɛ kyuu bebie lezare ne ayopoi te ta o lezare ne awae ko Fielmuo gbandigeŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kukuri_Tigiri Kukuri Tigiri: A tigiri ŋa e la tigiri kaŋa bale naŋ maŋ di Dowine paaloŋ yuongbuli zaa poɔ. Ba maŋ di o la a yuopaalaa bebie anuu daare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa Kultaa e la dɔɔ ne pɔge naŋ laŋ noɔre yeni ne nɔmmo a na laŋ zeŋ, ka ba yideme meŋ sage tu a kultaa yeltuuri zaa ka a ta nɛnɛ ka ba na laŋkpeɛrɛ a dɔgerɔ biiri. Kultaa maŋ kyaare la yie ayi naŋ sage ka ba kɔɔle lantaa e bon-yoni, o ba maŋ e dɔɔ ne pɔge yoŋ yɛlɛ ba yideme meŋ maŋ poɔ la. Kultaa Tɛɛtɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa#Kultaa_Tɛɛtɛɛ Kultaa Yeltuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa#Kultaa_Yeltuuri Puoruuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa#Puoruu Kyegrihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa#Kyegri Kultaa Wɛltaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa#Kultaa_Wɛltaa Kultaa Wɛltaa Anansohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa#Kultaa_Wɛltaa_Ananso Kultaa Wɛltaa Yelwonnihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa#Kultaa_Wɛltaa_Yelwonni https://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa_W%C9%9Bltaa Kultaa Wɛltaa la dɔɔ ne o pɔge naŋ laŋ noɔre yeni ne nɔmmo a kpeɛrɛ tasoga ka yelkaŋa kpɛ ba sogaŋ bee kpakyaga ka a pɔge yi gaa o saayiri bee zie kaŋa te kpeɛrɛ bee a te kuli Serɛ kyɛ bare a dɔɔ. Kultaa Wɛltaa Anansohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa_W%C9%9Bltaa#Kultaa_Wɛltaa_Ananso Kultaa Wɛltaa Yelwonnihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa_W%C9%9Bltaa#Kultaa_Wɛltaa_Yelwonni https://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa_weltaa Kultaa weltaa e la dɔɔ ne o pɔge naŋ sage a de taa kyɛ ka yelkaŋa zuiŋ ka ba la ŋmaa taa yɛlɛ bare. A weltaa ŋa ma baŋ bebe la ka nɔkyage, yelbawontaa, setaana wa kpɛ ba soga poɔ. Yɛlɛ Mine Na Maŋ Waana Ne Kultaa Weltaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kultaa_weltaa#Yɛlɛ_Mine_Na_Maŋ_Waana_Ne_Kultaa_Weltaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi Kumasi (dakrombaŋ boɔloo la Comassie bee Coomassie, ka o boɔloo waa Kumase Twi kɔkɔre a poɔ)https://en.m. Dakroŋbaŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Dakroŋbaŋ_Yɛlɛ Tɛntɛre Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Tɛntɛre_Yɛlɛ Yipɔge Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Yipɔge_Yɛlɛ Ŋmempuori Ziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Ŋmempuori_Ziiri Dadi Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Dadi_Yɛlɛ Ganoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Ganoo_Yɛlɛ Sɔre Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Sɔre_Gaabo_Yɛlɛ Kaodɛne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Kaodɛne_Yɛlɛ Laaŋfeeloŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Laaŋfeeloŋ_Yɛlɛ Ziseɛrɛ Noba Naŋ Maŋ Te Pɛnnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Ziseɛrɛ_Noba_Naŋ_Maŋ_Te_Pɛnna Ba Zɔmeŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Ba_Zɔmeŋ_Yɛlɛ Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Baŋ Ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Baŋ_A Zi Zaane Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Zi_Zaane_Yizie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kumawu Kumawu (Ghana Begemaale Die paaloo) Kumawu e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumawu#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumawu#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumawu#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumawu#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumawu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuncheni Kuncheni e la tembile kaŋa naŋ be a Upper West Region poɔ. Jirapa la ba teŋkpoŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuori_sa%C5%8Ba_yaane_puoruu Kuori saŋa yaane puoruu https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuribu Kuribu Nensaala e la bonkaŋa Naaŋmene aŋ mɛ bee maale a ko o yeŋ ka o tonna neŋ o toma. Nensaala ba taa faŋa a ba e yɛlɛ yaga kyɛ o yɛŋ o naŋ de maale ne tontomboma la vɛŋ ka o toɔnɔ yɛlɛ yaga erɛ. Boŋkurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuribu#Boŋkuri Kuribu yelluŋ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuribu#Kuribu_yelluŋ_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Kurikuni == Kurikuni waaloŋ; == Kurikuni waaloŋ;https://dga.wikipedia.org/wiki/Kurikuni#Kurikuni_waaloŋ; https://dga.wikipedia.org/wiki/Kusiele_Dannoo Kpɛ die leɛ tule https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuu kũũ la neɛ eŋɛ ane o seɛ naŋ wɛltaa. Neɛ kũũ Puoriŋ Dagaaba taa la tuuroŋ mine ba naŋ maŋ tu kyɛ bɔ o sɔgeloŋ zie. Kũũ parɛɛ/ Dagaaba Kũũ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuu#Kũũ_parɛɛ/_Dagaaba_Kũũ_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuu-uumu Neɛzaa naane a uuno kūū. Dagaaba taa la tēē ba naŋ maŋ de a ko sori ka neɛ uu kuu. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuu_D%C9%9Blebo Dagaaba ba bonna dɛllɛ kūū. Ka neɛ wa kpi, ka banaŋ wa nare a kūū baare o dɛlloo la kyɛre. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuu_narebu Ka neɛŋ wa kɔŋ o nyɔvore te ba maŋ are deŋdeŋe a piili o kuori. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuuzin_Samson_Koe Samson Koe yi la Loraa Yikpeɛ Didɔrkpeɛ. Samson Koe e la neɛ kaŋa yuori naŋ yi yaga zaa Loraa poɔ bonso, a Loraa poɔ la ka o sãã Kuuzin ne o ma Tɛnee dɔge o guoli k'o baa be. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Amankwa_Asiamah Kwabena Amankwa Asiamah ( dɔgebo biiri la a Ɔɔgore 28, 1958) http://www.odekro. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Amankwa_Asiamah#Meŋɛ_Nyɔvore O Nyɔvore Piiloŋ Ane Gane Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Amankwa_Asiamah#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Gane_Zane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Amankwa_Asiamah#Toma Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Amankwa_Asiamah#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Amankwa_Asiamah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Appiah-Pinkrah Kwabena Appiah-Pinkrah (dɔgebo e la August 23, 1947) https://web.archive. O Nyɔvore Ane O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Appiah-Pinkrah#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Appiah-Pinkrah#O_Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Appiah-Pinkrah#Pɔletese_Toma Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Appiah-Pinkrah#Nu-neԑ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Appiah-Pinkrah#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Appiah-Pinkrah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Donkor Kwabena Donkor(dɔge 5 February 1958) e la a Ghana politiseɛŋ ane minisita koraa ko power.https://web. O nyɔvore ane o sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Donkor#O_nyɔvore_ane_o_sakuuri_gaabo O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Donkor#O_toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Donkor#Politisi Kometiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Donkor#Kometii O meŋɛ yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Donkor#O_meŋɛ_yeltare Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Donkor#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Mintah_Akandoh Kwabena Mintah Akandoh e la a Ghanaian pɔlitiseɛ aneŋ begimaala naŋ poɔ a begimaale dié naŋ e ayɔpoi soba ako a fourth Republic ako Ghana O e la bɛgemaala kaŋa naŋ areko a Juaboso nu-neɛ lombori naŋ bé a Western irigyin a de o meŋa te mare neŋ a Kataweɛ paati (NDC).http://www. O Nyɔvore Piiluu Yɛlɛ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Mintah_Akandoh#O_Nyɔvore_Piiluu_Yɛlɛ_aneŋ_Sakuu_Gaabo O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Mintah_Akandoh#O_Toma_Yɛlɛ O Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Mintah_Akandoh#O_Naakõɔ_Yɛlɛ O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Mintah_Akandoh#O_Meŋa_Yɛlɛ Yɛlɛ Mine Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Mintah_Akandoh#Yɛlɛ_Mine_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Ohemeng-Tinyase Kwabena Ohemeng-Tinyase e la Ghana pͻletsen kyԑ poͻ a begemaale die ayopoi a Republic of Ghana anaare soba a are ko Kade gbandige deme naŋ be a Eastern Irigyin poͻ a be a Wͻͻ Naa poͻ.https://www. Nyͻvore piiluu ane Sakuuri yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Ohemeng-Tinyase#Nyͻvore_piiluu_ane_Sakuuri_yԑlԑ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Ohemeng-Tinyase#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Ohemeng-Tinyase#Pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Ohemeng-Tinyase#2016_nu-neԑ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Ohemeng-Tinyase#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Okyere_Darko-Mensah Kwabena Okyere Darko-Mensah (dcgebo bebiri 18 Gyoone 1974 a Takoradi poɔ) e la a Ghanaian pɔlitiseɛ aneŋ a pampana bɛgemaala kaŋ̩a a bɛgemaale die poɔ a ko a Takoradi constituency nanŋ be a Western Region a Ghana poɔ.https://web. Nyɔvore Piiluu aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Okyere_Darko-Mensah#Nyɔvore_Piiluu_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Okyere_Darko-Mensah#Toma_Yɛlɛ Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Okyere_Darko-Mensah#Naakõɔ_Yɛlɛ Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Okyere_Darko-Mensah#Meŋa_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Okyere_Darko-Mensah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi Kwabena Owusu Aduomi (dɔgebo e la 17 September 1960) e la Ghana pɔleteseɛŋ naŋ be a begemaale die. O eɛ neɛ naŋ are ko a wɔɔ paati (NPP) a da e deputy minister ko Roads aneŋ Highways a Ghana. O Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#O_Nyɔvore_Yɛlɛ Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#Meŋɛ_Yɛlɛ O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#Pɔletese_Yɛlɛ 2012 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#2012_nu-neԑ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#2016_nu-neԑ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Owusu_Aduomi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Twum-Nuamah Kwabena Twum-Nuamah (ba dɔge o la 17 January 1978) ka o e Ghana pɔleteseɛŋ aneŋ medical dɔɔta.https://www. O Nyɔvore Aneŋ A O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Twum-Nuamah#O_Nyɔvore_Aneŋ_A_O_Sakuuri O Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Twum-Nuamah#O_Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Twum-Nuamah#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabena_Twum-Nuamah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabre_East Kwabre East e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) bonyeni a tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Leɛ kaa kyɛ nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabre_East#Leɛ_kaa_kyɛ_nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabre_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso Kwadaso e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso#Torebogiri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso#Dabaŋkoroŋ Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadjo_Asante Hon. Oboafo Kwadjo Asante Ba doge o la 21 gyoone 1977 yuoni poɔ, o e la Gaana pɔleteseɛ̃ŋ aneŋ dadiré. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadjo_Asante#O_Nyɔvore_Piiluu O Sakuu Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadjo_Asante#O_Sakuu_Gaabu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadjo_Asante#O_Toma O Naakoɔ̃ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadjo_Asante#O_Naakoɔ̃_Toma O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadjo_Asante#O_Meŋa_Nyɔvore Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadjo_Asante#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nkansah Kwadwo Nkansah (ba doge o la15 April kyu a yuoni 1987), O yuori meŋɛ la Kwadwo Nkansah kyɛ ba paaŋ boɔlo o la Lil Win,O e la a Ghana deɛdeɛne kaŋa, anaŋ e yie-yiele ane a taa na mine.https://web. Lil Win Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nkansah#Lil_Win_Nyɔvore_Piiloŋ O Filmography Yɛlɛ Bee Deɛnoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nkansah#O_Filmography_Yɛlɛ_Bee_Deɛnoo LIl Win Yielihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nkansah#LIl_Win_Yieli O Deɛne Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nkansah#O_Deɛne_Mine Nyaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nkansah#Nyaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nkansah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nyanpon_Aboagye Kwadwo Nyanpon Aboagye e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ nekpoŋ a ko Seventh Parliament of the Fourth Republic a Ghana a ko Biakoye Constituency naŋ be Oti Region a ko a kataweɛ paati.https://en. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nyanpon_Aboagye#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadwo_Nyanpon_Aboagye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Afriyie Kwaku Afriyie e la Ghana pɔleteesa, koɔraa ane mɛmba ko a wɔɔ paate,Ghana poɔ. Ona da la a Ghana Western Irigyinal Minisa yi 2017 te tɔ 2018. Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Afriyie#Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Afriyie#Pɔletese 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Afriyie#2016_Nuuri_Neɛbo 2020 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Afriyie#2020_Nuuri_Neɛbo Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Afriyie#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Afriyie#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu Kwaku Agyemang-Manu (dɔgebo bebiri Sentɔmbare 6, 1955) e la Ghanaian pɔlitiseɛ. O e la a bɛgemaala kaŋa ko a Dormaa Central aneŋ Minista ko a Ghana Laanfeeloŋ yɛlɛ . Nyɔvore Piiluu aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Nyɔvore_Piiluu_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Toma_Yɛlɛ Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Pɔletese_Toma Cabinet Ministɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Cabinet_Ministɛɛ Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Komitiiri Yɛlkyiire Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Yɛlkyiire_Mine Yeli Faare Mine Yɛloo Dɔgre Ne Woyomehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Yeli_Faare_Mine_Yɛloo_Dɔgre_Ne_Woyome Waabo-Zaloŋ Teeŋ Daabo Yeli Faare Yɛloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Waabo-Zaloŋ_Teeŋ_Daabo_Yeli_Faare_Yɛloo Yɔɛ-woore Yeli Faare Yɛloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Yɔɛ-woore_Yeli_Faare_Yɛloo Pharmanovahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Pharmanova Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Meŋa_Yɛlɛ Gbangbale Zirii Mine Te Kyaare COVID-19 Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Gbangbale_Zirii_Mine_Te_Kyaare_COVID-19_Yɛlɛ Pɔloo Boɔbo Te Kyaare WHO Nembɛlee Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Pɔloo_Boɔbo_Te_Kyaare_WHO_Nembɛlee_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyemang-Manu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng Kwaku Agyenim-Boateng (dɔgebo bebiri da la 1 Nyɔgevennebare 1972) e la Ghana pɔleteesa aneŋ mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ a Ghana Republic anaare eŋɛ poɔ a areko a Berekum West Gbandige naŋ be Brong-Ahafo Irigyiŋ a wɔɔ paate yuori eŋɛ.http://www. Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Ganzanne Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Nyɔvore_Piiluu Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Pɔletese_Toma Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Kɔmatee Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Toma_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim-Boateng#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng Kwaku Agyenim-Boateng (dɔgebo bebiri da la 1 Nyɔgevennebare 1972) waa la Ghanaian pɔleteesa aneŋ nekpoŋ ka ŋa naŋ be Seventh Parliament of the Fourth Republic a Ghana poɔ a ko a Berekum West constituency naŋ be Brong-Ahafo Region a kyaare neɛ a kataweɛ paati.https://en. Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Sakuuri_Gaabo Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Nyɔvore_Piiloŋ Naakoɔŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Naakoɔŋ_Toma Kimitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Kimitiiri Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Toma_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Agyenim_Boateng#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Ampratwum-Sarpong Kwaku Ampratwum-Sarpong e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare ane begemaale die anii mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ a areko Mampong Gbandige naŋ be Sante Irigyiŋ poɔ a wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Ampratwum-Sarpong#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Ampratwum-Sarpong#Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Ampratwum-Sarpong#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Ampratwum-Sarpong#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Ampratwum-Sarpong#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Ampratwum-Sarpong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Asante-Boateng Kwaku Asante-Boateng (dɔgebo bebiri Kyɛpire 1961) e la Ghana neɛ naŋ e pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ a Ghana republic anaare eŋɛ ane a begemaale die anii a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ areko a Asante-Akim South Gbandige naŋ be a Sante Irigyiŋ, a Wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Asante-Boateng#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Asante-Boateng#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Asante-Boateng#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Asante-Boateng#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Asante-Boateng#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Asante-Boateng#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Kwarteng Kwaku Agyemang Kwarteng (dɔgebo bebiri Fɛrboɔre 12, 1969)http://ghanamps.com/mps/details. Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Kwarteng#Nyɔvore_Yɛlɛ Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Kwarteng#Nyɔvore_Piiluu Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Kwarteng#Toma O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Kwarteng#O_Meŋa_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Kwarteng#Kɔmatee Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Kwarteng#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu Kwaku Manu (ba dɔge o la a Maakye kyuuri ayoɔbo (6) ,a yuoni 1984) O e la a Ghana actor, yie-yiele ane O Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu#O_Nyɔvore_Yɛlɛ Kwaku Manu Filmographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu#Kwaku_Manu_Filmography Kyɔɔtaare Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu#Kyɔɔtaare_Mine Philanthropic Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu#Philanthropic_Toma Sommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu#Sommo Movieshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu#Movies Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwaku_Manu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwakye_Darfour Eric Kwakye Darfour e la Ghana pͻleteesa ane Wͻͻ paate mɛmba, Ghana poͻ. Ona la a Eastern Iriginal minisita a Ghana poͻ. Nyͻvore Piiluu ane Sakuuri Yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwakye_Darfour#Nyͻvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Yԑlԑ Pͻletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwakye_Darfour#Pͻletese_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwakye_Darfour#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi Kwame Anyimadu-Antwi (dɔgebo bebiri la 12 April 1962) da waa la a Ghanaian lawyer aneŋ pɔleteesa.https://en. Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi#Sakuu_Gaabo Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi#Nyɔvore_Piiluu Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi#Komitiiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu-Antwi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi Kwame Anyimadu Antwi (dɔgebo bebiri la 12 Kyɛpire 1962) da waa la a Ghanaian lɔɔyɛ aneŋ pɔleteesa.https://ukgcc. Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi#Sakuu_Gaabo Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi#Nyɔvore_Piiluu Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi#Kɔmatee Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Anyimadu_Antwi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Asafu_Adjei Kwame Asafu-Adjei https://web.archive. O Nyɔvore ane A O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Asafu_Adjei#O_Nyɔvore_ane_A_O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Asafu_Adjei#O_Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Asafu_Adjei#Pɔletese_Toma Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Asafu_Adjei#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Asafu_Adjei#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Dzudzorli_Gakpey Kwame Dzudzorli Gakpey e la a Ghana pɔletesean neɛ kaŋa na be a Keta paaloŋ a Volta Irigyin a Ghana O nyɔvore piiloŋ ane ganne zanne yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Dzudzorli_Gakpey#O_nyɔvore_piiloŋ_ane_ganne_zanne_yɛlɛ Pɔleteseaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Dzudzorli_Gakpey#Pɔleteseaŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Dzudzorli_Gakpey#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Eugene Kwame Eugene Marfo, ka o yiele ŋmeɛbo yuori naŋ di Kwame Eugene e la a Gaana nimitɔɔre yiele ŋmeɛre kaŋa naŋ e a Afrobeat yielyiele yiel-ŋmare. Omeŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Eugene#Omeŋɛ_yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Governs_Agbodza Kwame Governs Agbodza e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko a Adaklu gbandige naŋ be a Volta Irigyiŋ poɔ, a kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Governs_Agbodza#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Governs_Agbodza#Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Governs_Agbodza#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Governs_Agbodza#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Governs_Agbodza#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Nkrumah Dr. Francis Kwame Nkrumah (21 kavaare kyuu 1909-27 boŋŋo kyuu 1972) da e la Ghanaian pɔleteesa, political theorist, ane revolutionary. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Nkrumah_University_of_Science_and_Technology Kwame Nkrumah University of Science and Technology (KNUST) e la public Univasiti naŋ be a Gaana poɔ.https://www. Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Owusu_Frimpong Kwame Owusu Frimpong e la Ghana pɔleteesa. O da e la begemaale die mɛmba ko a Ahafo Ano North gbandige a 4th begemaale die ko a 4th republic. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Owusu_Frimpong#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Owusu_Frimpong#Tonnɔɛ Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Owusu_Frimpong#Pɔletese Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Owusu_Frimpong#Nuuri_Neɛbo Meŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Owusu_Frimpong#Meŋ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Owusu_Frimpong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Sanaa-Poku_Jantuah Kwame Sanaa- poku Jantuah (21december 1922-3 February 2011 o youri kaga da la John Ernest Kwame Antoa onyina Jantuah e la Ghana politeesa ane lowya . 8th Parliament of the 4th Republic of Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo Kwame Twumasi Ampofo ( O dɔgebo bebiri la 3 Gyɔɔne kyu 1968) O e la a Ghanaian pɔleteesa kaŋa naŋ be a Gaana palamɛti ayoɔpoi a palamɛti anaare soba anii soba a Gaana poɔ. O are la ko a Sene West paaloŋ a Bono East Urigin a Gaana a Kataweɛ Naa yuori eŋɛ. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Gane Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Gane_Zannoo_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#Naakoɔŋ_Yɛlɛ 2012 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#2012_Vootuu 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#2020_Vootuu Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#Komitiiri Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#Toma_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwame_Twumasi_Ampofo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku Kwamena Minta Nyarku (dɔgebo bebiri da la 7 Desembare 1974) e la a Ghanaian Karakyi aneŋ pɔleteesa naŋ be a Kataweɛ paati (NDC) deme poɔ.https://en. Nyɔvore Piiloŋ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku#Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Bɛgemaale Die Gaabo Sorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku#Bɛgemaale_Die_Gaabo_Sori Bɛgemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku#Bɛgemaala Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwamena_Minta_Nyarku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Ameyaw-Cheremeh Kwasi Ameyaw-Cheremeh (ba dɔge o la Nyɔgevennebare 6, 1966) waa la a Ghanaian pɔletesean aneŋ bɛgemaala ko Sunyani East constituency a 5th parliament of the 4th republic poɔ.https://web. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Ganzane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Ameyaw-Cheremeh#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Ganzane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Ameyaw-Cheremeh#Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Ameyaw-Cheremeh#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Ameyaw-Cheremeh#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Ameyaw-Cheremeh#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Ameyaw-Cheremeh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Boateng_Adjei Kwasi Boateng Adjei (dɔgebo bebiri da la Ɔɔgoore 29, 1954) e la a Ghanaian pɔleteesa https://www.parliament. Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Boateng_Adjei#Meŋa_Nyɔvore Nyɔvore Piiloŋ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Boateng_Adjei#Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_Sakuu_Gaabo Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Boateng_Adjei#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Toma Tommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Boateng_Adjei#Toma_Tommo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Boateng_Adjei#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde Kwasi Etu-Bonde e la palemɛte mɛmba naŋ are ko a palemɛte ayɔpoi a republic anaare soba naŋ are ko Kintampo North paaloo a Bono East Region neŋ a kataweɛ paati.https://www. O Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde#O_Nyɔvore_Yɛlɛ O Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde#O_Sakuuri_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde#Meŋɛ_Yɛlɛ O Puoruuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde#O_Puoruu Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwasi_Etu-Bonde#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan Kweku George Ricketts-Hagan e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ a bɛgɛmaala kaŋa daa nɛ a ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana a ko a kataweɛ paati naŋ be a Cape Coast South Gbandige naŋ be Central Region poɔ.https://www. Nyɔvore Piiloŋ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Naakoɔŋ_Yɛlɛ 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#2020_Vootuu Ministɛɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Ministɛɛ_Yɛlɛ Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Komitiiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Meŋa_Nyɔvore Nɔkpɛɛnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Nɔkpɛɛne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kweku_George_Ricketts-Hagan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Ahwoi Kwesi Ahwoi Da e la Minister kpong bang be Ghana paaluu poo.https://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Ahwoi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta Kwasi Amoako-Attahhttps://citinewsroom.com/2021/02/nana-addos-government-undertook-over-50-road-projects-in-first-term-amoako-attah/ (dɔgebo bebiri 5 Ɔɔgore 1951) waa la Ghana Serɛ dire management consultant ane pɔletesean. Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_Gaabo Toma Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Toma_Nyɔvore Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Pɔletese_Yɛlɛ Minista Ko Sore Maaloŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Minista_Ko_Sore_Maaloŋ_Yɛlɛ Begemaale die Peɛre Iruuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Begemaale_die_Peɛre_Iruu Minista Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Minista_Toma Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Amoako_Atta#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Arthur Emmanuel Kwesi Danso Arthur Junior (ba dɔge o la a 18 December kyu, 1994), Ka neɛ baŋ o la ka ba boɔlɔ o Kwesi Arthur,. O e la a Ghana yieli yiele kaŋa na be a Ghana paaloŋ poɔ, a naŋ o nɔŋ ka o ma yieli la "rapper, singer" ane yieli sɛgebo. Kwesi Arthur Nyɔvore Piiloŋ Ane Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Arthur#Kwesi_Arthur_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Sakuuri_Yɛlɛ Yieli Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Arthur#Yieli_Toma EPshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Arthur#EPs Studio Yieloŋ a 2022https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Arthur#Studio_Yieloŋ_a_2022 Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwesi_Arthur#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyaagya Kyaagya ela nansaala bone maala kaŋa ba naŋ maale a maŋ de o kyaagyi neŋ taŋgaraa. Ba maale a la ka a e teɛteɛ te seŋ lɛ taŋgare naŋ waa teɛteɛloŋ. Kyaagya teɛteɛ mine la amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyaagya#Kyaagya_teɛteɛ_mine_la_ama O toma waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyaagya#O_toma_waaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyaana Kyaana e la gilaasi kaŋa nansaala naŋ maale ka o taa nyigeroŋ zie ka nensaala maŋ de kyaane a nyɛ bammene. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyaapela Kyaapela: e la doŋ peɛla kaŋa na maŋ be muo poɔ saŋa zaa. Kyaapela e la yuori yelbiri a Yelbie begɛ bee gaŋgyere poɔ. Kyeepelɛ Ko Tɔna A Ko Dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyaapela#Kyeepelɛ_Ko_Tɔna_A_Ko_Dagaaba https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyeem%C9%9B Kyeemɛ: e la boma na ba na maŋ de kuri-pɛmpɛlɛ ŋmɛ ogili a maale ne. Ba maŋ te eŋ la korri a pãã maale kuri-fenteɛ yagele a eŋɛ. Kyeemɛ parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyeem%C9%9B#Kyeemɛ_parɛɛ Tenne Naŋ Poɔ Ba Na Ennɛ A Kyeemɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyeem%C9%9B#Tenne_Naŋ_Poɔ_Ba_Na_Ennɛ_A_Kyeemɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyeraa Kyeraa Teɛ Yɛllɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyi Kyi. Kyi e la bombie mine Dagaaba bee boɔrɔ zaa na to yi poge. Daga Dããhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyi#Daga_Dãã https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire Kyiire la yelba-erre mine noba naŋ sage ka ba koŋ e. A yɛlɛ ama na baŋ e lɛ yɛlɛ na na vɛŋ ka zemboi bee emmaaroŋ be nobo sogaŋ. Kyiire Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire#Kyiire_Parɛɛ Kyiiri Yɛrɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire#Kyiiri_Yɛrɛɛ Bale/ Yiiluŋ Kyiirehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire#Bale/_Yiiluŋ_Kyiire Kultaa Kyiirehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire#Kultaa_Kyiire Tee kyiirehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire#Tee_kyiire https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire_ne_doma_t%C9%9B%C9%9Bt%C9%9B%C9%9B Kyiire ane Doma teɛteɛloŋ Kyiire e la bondirii kaŋa bee yelkaŋa bee bonkaŋa fo na ba erɛ bonso, ka fõõ e o dɔgroŋ bee woloŋ kaŋa na pɔge fo la kyɛ Doma e la bonvore kaŋa na daŋ fāā te sããkommine bare zɔɔre saŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyiire_t%C9%94na Kyiire Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyilluu_mine_na%C5%8B_kyaare_e_ba_komaale Kyilluu mine naŋ kyaare komaale la ŋmaadaa naŋ da eŋ o teere duobu koroŋ ka o dɛmɛ Naabo pãã bore, kyɛ te zenɛ kuori yeltuuri yaga zie la kyili. Kyilluu minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kyilluu_mine_na%C5%8B_kyaare_e_ba_komaale#Kyilluu_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B2le Kyòle e la bõŋ-irãã kaŋa, kyòle maŋ waa ŋa ɔŋa kyɛ ka o maŋ waa sɔglaa, kyòle noɔre maŋ e la gɔ̀rãã kyɛ ka o maŋ taa nyùù faa, kyòle maŋ kpeɛrɛɛ bogi poɔ, kyòle maŋ bé la kɔnkɔre aneŋ moɔ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ky%C9%94%C9%94taa Kyɔɔtaa e la bondemannewulli mine bee boma mine nensaaleba naŋ maŋ de ko o tɔsoba a yi tonsaŋgaara bee toŋkpeɛŋaa kaŋa a daana na toŋ ko a soba ka o poɔ pɛlɛ. Kyɔɔtaa na baŋ waa la bon-nyɛraa kyɛbee bomba-nyɛrre. Kyɔɔtaa minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ky%C9%94%C9%94taa#Kyɔɔtaa_mine Kyɔɔtaa tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ky%C9%94%C9%94taa#Kyɔɔtaa_tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C3%B3k%C3%B2 Kókò e la dàkpeɛŋáá kaŋa, kókò e la dau ŋa naŋ maŋ pɔle kyɛ e kpeɛŋáá a gaŋ gòŋó, kókò maŋ waa la zeɛ̃ ka fo wa pere o pɛgre, ba maŋ de la kókò a maale neŋ kógri, lɔɔre gbaalēē, pama, pùle bēē takòró kyɛ maŋ la toɔŋ de a dau ŋa a kpaare neŋ dié, gádòri aneŋ a mine naŋ ba poɔra. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C3%B9dau Kùdau e la dau ba naŋ maŋ pɛre aneŋ láre a maŋ bàneŋ kùbiri, kùdau la ka ba maŋ ti a de koɔra neŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C3%B9%C3%B9ri Kùùri e la toma bõŋ kaŋa, ba maŋ ŋmãã la da naŋ loɔre bēē dakyara, ba maŋ pɛre la a dao ŋa ka o seŋ lɛ na ba naŋ boɔrõõ, a daú ŋa la ka ba boɔla kudaú kùùri meŋ maŋ taa la kubiri ka ba maŋ de bã a kudaú, kùùri e la bõŋ ba naŋ maŋ de a koɔra neŋ zie, ba maŋ tuoɔŋ de la kùùri a bú neŋ tɛne meŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C5%AB%C5%AB_De%C9%9Blebo_T%C9%9Bge_Dagaare%C5%8B Dagaaba taa la kūū deɛlebo parɛɛ ayi ka Ana la; dɔɔ deɛlebo ne pɔge deɛlebo. Ka kūū wa ko a yiri poɔ ba maŋ taa la mannoo kaŋa naŋ wuli ka ba deɛle a kūū ŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C5%AB%C5%AB_Paalaa_Maaloo Kūū Paalaa e la benee ba naŋ maŋ dɛle a kūū koŋ. Pampana Kūū Paalaa Padaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C5%AB%C5%AB_Paalaa_Maaloo#Pampana_Kūū_Paalaa_Padaare https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C5%AB%C5%AB_vo%C9%94bo Kūū voɔb; e la Dagaaba saakompare lisiri mine ba na maŋ tu ka dɔɔŋ wa kpi. Kyɛ dɔɔ la dɔɔ zaa naane ka ba maŋ tu ana yeltuure ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94ben%C9%9B_Tigri Kɔbenɛ Tigri; kɔbenɛ waa la losaala tigri. Ba maŋ di la a tigri ŋa saŋa na banaŋ wa toŋ ba wɛre toma baare. Pampanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94ben%C9%9B_Tigri#Pampana https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94bine_Tigri Kobine(Kɔbinɛ) e la tigi kpoŋ kaŋ ba naŋ dire a Ghana poɔ kyɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94gaale O e la kɔkɔre duobu bee o sigruu yele yelbu saŋa. Dagaare kɔkɔgaale e la parɛɛ ayi. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94re Kɔkɔre la bone noba naŋ maŋ de korɔ ne taa duori saama, puoro ne taa bee soore ne taa yɛlɛ. Kyɛ bee kɔkɔre e la voonoo tuuruŋ kaŋa noba naŋ maŋ de korɔ ne taa duoro. Duori-Eŋ Sobiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94re#Duori-Eŋ_Sobie Gaana Kɔkɔɛ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94re#Gaana_Kɔkɔɛ_Parɛɛ Gur Kɔkɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94re#Gur_Kɔkɔɛ Kwa Kɔkɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94re#Kwa_Kɔkɔɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94mbie Kɔmbie e la bɔ woma mine kaŋa ba naŋ maŋ kɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94mpiita_Yelbulo_Mine_Dagaare%C5%8B Kɔmpiita Yelbulo: https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94re Kɔre e la bõŋ seɛrãã kaŋa ba naŋ maŋ sɛ̃ a eŋna boma, para bēē piétó mine maŋ taa la kɔɛɛ, ba maŋ toɔŋ de la kɔre a gaa neŋ weɛ bēē dãã a eŋ boma, naŋkpaana maŋ yoɔrɔ la moɔ aneŋ kɔre, noba mine boɔla la kɔre ka woɔ́. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94re%C5%8Baa Kɔreŋaa e la moɔ poɔ nyugléé kaŋa, kɔreŋaa maŋ taa la kpaŋkpama, kɔma aneŋ gbɛ̃ɛ̃ ayi kyɛ maŋ nyɛ̃ gyɛla, kɔreŋaa maŋ waa ŋa noɔ́ kyɛ ka noɔ́ maŋ waa kpoŋ a gaŋ o, kɔreŋaa maŋ nyɛ̃ la gyɛla a tɛntɛre zu, a kyɛ úúni a gyɛla ka a wɛge. Kɔreŋaa nɛne noma la yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94re%C5%8Bpokp%C3%A9le Kɔrempokpele e la moɔ poɔ nyuglee kaŋa, kɔrempokpele maŋ taa la kpaŋkpama, kɔma aneŋ gbɛ̃ɛ̃ ayi, o nyuu maŋ waa la wogi kyɛ ka o maŋ nyɛ̃ gyɛla, kɔrempokpele e la nɛne ako noba yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94%C9%94ra koɔra la neɛ naŋ tona weɛ toma https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94%C9%9B Kɔɛ e la bone ŋmeɛre mine kaŋa na be te Dagapaaloŋ poɔ ka ba maŋ de ŋmɛ ka tigri bee dēɛne zie, a mine maŋ baŋ ŋmɛ la kuori zie meŋ ka neɛ kpi. Koɛ eɛ boyaga kyɛ ka boyeni la baŋ meŋ boɔlɔ koɔre. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94%CC%81%C5%8Bd%C3%B5ge Kɔ́ndõge e la boŋ-meɛraakaŋa, o maŋ waa ŋa doglee kyɛ ka o e kpoŋ fēē a gaŋ doglee, ba maŋ eŋ la kɔnnyuuree kɔ́ndoge poɔ, kɔ́ndoge koɔŋmaŋ e la maarõõŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Laa Laa e la boŋkaŋa nensaala naŋ de tɛnnɛ mɛ bee wɔrabare ane kuri maale ka a taa bogi ka ba maŋ taa tona neŋ ba toma. Laa parɛɛ ane a tontonne la amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laa#Laa_parɛɛ_ane_a_tontonne_la_ama Bondiiri diibo lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laa#Bondiiri_diibo_la Kõɔ Ɔmmo Laahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laa#Kõɔ_Ɔmmo_Laa Koŋkolaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laa#Koŋkolaa Bompɛge laahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laa#Bompɛge_laa https://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba Laadi Ayii Ayamba waa la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ a nekpoŋ a kyaare ne a 8th parliament of the 4th Republic of Ghana a ko Pusiga Gbandige naŋ be Upper East Region a kyaare a ko a kataweɛ paati.http://www. Nyɔvore Piiloŋ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Bɛgemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Bɛgemaala ECOWAShttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#ECOWAS Kyaamaŋyɛ ko Gender and Children Komitiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Kyaamaŋyɛ_ko_Gender_and_Children_Komitii Affirmative Action Bɛgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Affirmative_Action_Bɛge 2020 Vootirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#2020_Vootiri Meŋa Nyɔvore Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Meŋa_Nyɔvore_Yelɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laadi_Ayii_Ayamba#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Laalere Laalere : o e la bompeɛlaa kaŋa ba naŋ maŋ de kekere bee tambidaa maale ne. O taa la parɛɛ ayi ana la, kaŋa vɔɛ maŋ e la ayi. Yelbie/kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laalere#Yelbie/kɔkɔre Peɛloo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Laalere#Peɛloo_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lalee thumb|lalee https://dga.wikipedia.org/wiki/Lambusie_District Lambusie e la teŋ bile kaŋa na be a Gaana Upper west paaloŋ poɔ. A teŋɛ na (Lambusie) taa la kɔkɔ pare ayi o poɔ ba naŋ la a sisaale ane Dagaaba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie-Karni_Desekyere Lambussie Karni Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Gyogarapihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie-Karni_Desekyere#Gyogarapi Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie-Karni_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie-Karni_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie_Paalo%C5%8B_(Constituency) Lambussie Paaloŋ e la a paaloŋ kaŋa na be ɔpa wɛɛsi paaloŋ a Gaana poɔ, A noba a paaloŋ ŋa poɔ maŋ vooti la iri ba palamɛti Neɛ (MP) ka o soba te leɛre ba a kyakya die poɔŋ. 2016 Vooti A Lambussie Paaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie_Paalo%C5%8B_(Constituency)#2016_Vooti_A_Lambussie_Paaloŋ 2020 Vooti A Lambussie Paaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie_Paalo%C5%8B_(Constituency)#2020_Vooti_A_Lambussie_Paaloŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lambussie_Paalo%C5%8B_(Constituency)#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lariba_Abudu Lariba Zuweira Abudu e la neɛ naŋ yɛlɛ a JANGA-FIO kɔkɔre, ba dɔge o la Nadaare, 26 May 1966 yuoni poɔ. Mrs. O Gane Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lariba_Abudu#O_Gane_Zane_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lariba_Abudu#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lariba_Abudu#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo/Sombo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lariba_Abudu#Sommo/Sombo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_High_School Lawra Senior High e la a saku-kpoŋ kaŋa naŋ maŋ de dɔɔbilii ane pɔgebilii zaa a sakuu zannoo poɔ. O beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_High_School#O_bezie O piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_High_School#O_piiluu Zanne tɛɛtɛɛ naŋ be o poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_High_School#Zanne_tɛɛtɛɛ_naŋ_be_o_poɔ Yɛlɛ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_High_School#Yɛlɛ_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_Munisipal Lawra Munisipal e la a desekyere pie ne yeni kaŋa naŋ be a ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Lawra desekyere kpoŋ poɔ 1988, te ta a o sazu sɛŋ naŋ da wa wɛle na kuri Nandom desekyere 28 gyoone 2012, kyɛ ka ba da leɛ pore a o kyɛlee ka Lawra desekyere, naŋ da zɛge do a puoriŋ are munisipal asɛmbole vuo araa 15 maakye 2018 na leɛ Lawra Munisipal Asɛmbole. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_Munisipal#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_Munisipal_Desekyere Lawra Munisipal e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ Ghana.http://www. O Be Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_Munisipal_Desekyere#O_Be_Zie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lawra_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lawrence_Rosario_Abavana Lawrance Rosario Abevana (1920- 29 May 2004) e la Ghana pɔletesa a kyɛ la e karema naŋ kanna biiri. 8th Parliament of the 4th Republic of Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:8th_Parliament_of_the_4th_Republic_of_Ghana Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Dɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94 Dɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:D%C9%94%C9%94lo%C5%8B Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Nensaala West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa https://dga.wikipedia.org/wiki/Legon Legon e la paaloŋ bee koraa kaŋa naŋ be Accra poɔŋ. O be la a Accra teŋɛ poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Lesiri == Lesiri; == Lesiri;https://dga.wikipedia.org/wiki/Lesiri#Lesiri; Lesiri Meɛroŋ;https://dga.wikipedia.org/wiki/Lesiri#Lesiri_Meɛroŋ; Lesiri Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lesiri#Lesiri_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Lige_Kpe%C9%9Bbo LIGE KPEƐBO https://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo Hon.Linda Obenewaa Akweley Ocloo e la a Ghana politisi neɛ kaŋa na e a palemɛte koŋozu soba na are ko Shai-Osudoku paaloŋ, Accra koraa kaŋa poɔ. O sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo#O_sakuuri_gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo#O_Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo#Pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo#2020_nu-neԑ O Nyɔvooroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo#O_Nyɔvooroŋ Yɛlɛ peɛroo iruu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Linda_Obenewaa_Akweley_Ocloo#Yɛlɛ_peɛroo_iruu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi Lionel Messi e la bɔl-ŋmɛre kpoŋ ko a o teŋzu nyɔvore yel erre zaa. Lionel Messi waa la bɔl-ŋmɛre. Boŋ la ko Messihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi#Boŋ_la_ko_Messi Lionel Messi Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi#Lionel_Messi_Nyɔvore_Yɛlɛ Lionel Messihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi#Lionel_Messi Lionel Messi Bibiloŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi#Lionel_Messi_Bibiloŋ_Nyɔvore Britannica E Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi#Britannica_E_Nyɛ Messi Na Ŋmɛre la a Bɔlehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi#Messi_Na_Ŋmɛre_la_a_Bɔle Yɛlɛ Peɛro Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi#Yɛlɛ_Peɛro_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Living_organisms_on_land Pɔtenakaare e la donne mine bal bee boorɔ na taa posudakɔbɔ naŋ maŋ toɔ kpeɛre poɔ ane dondonli poɔ.ka ana wa baa e bɛrɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Loggu Loggu waa la tembile kaŋa nan be a Wa East District a Upper West Region poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Lo%C5%8B%C5%8Bo Loŋŋo e la daa ba naŋ maŋ ŋmaa a pɛne kyɛ nyɛɛre a poɔ a de naagane ane mie a wo ne a pãã ŋmeɛrɛ. Ba maŋ de eŋ la bee pɛgele la baaluuriŋ a kyɛ ŋmeɛrɛ, a kɔkɔre maŋ maŋ la https://dga.wikipedia.org/wiki/Lugo Lugo e la dabaarãã ba naŋ maŋ ba wagre ŋa ba naŋ wa meɛrɛ dié, lugo maŋ taa la kyara ka wɛgɛ maŋ kyage o zu. https://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Alhassan Lydia Seyram Alhassan (dɔgɔɔ bebiri 1 January 1970) is a Ghana pɔleteesa kaŋa naŋ paare a bɛgemaaleba poɔ a bɛgemaale die ayopoi poɔŋ. Ona la are ko Ayawaso West Wuogon vootuu gbadideŋ naŋ be Greater Accra poɔ. O sakugaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Alhassan#O_sakugaa Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Alhassan#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Alhassan#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Alhassan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Seyram_Alhassan thumb|Lydia Seyram Alhassan Ganzaane yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Seyram_Alhassan#Ganzaane_yԑlԑ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Seyram_Alhassan#Pͻletese Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Seyram_Alhassan#Meŋԑ_nyͻvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lydia_Seyram_Alhassan#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah Lyssah e la teŋɛ kaŋa naŋ be Ghana poɔ. Fo na baŋ nyeɛ o la upper west region paaloŋ poɔ. Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah#Piiluu Noba Tone kpoŋ a teŋɛ poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah#Noba_Tone_kpoŋ_a_teŋɛ_poɔ Naaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah#Naaloŋ Lyssah teŋɛ korrihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah#Lyssah_teŋɛ_korri Lyssah Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah#Lyssah_Sakuuri Aroziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah#Arozie Yɛlɛ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lyssah#Yɛlɛ_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94ba Lɔba Lɔba e la yeluŋ kaŋa bēē mine neɛ naŋ maŋ lɔɔ bēē ko neɛ ka a yeluŋ taa lɛ o soba naŋ na yiria biri. Dagaaba laŋtaa zie la ka ba lɔɔ lɔba, amine kaŋa ba maŋ lɔɔ la kyɛ baŋ pēēle selle senselloŋ. Lɔb-ŋmaarahttps://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94ba#Lɔb-ŋmaara Lɔb Wogrihttps://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94ba#Lɔb_Wogri Lɔb --Gbulohttps://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94ba#Lɔb_--Gbulo https://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94b%C9%94 == Lɔbɔ; == Lɔbɔ;https://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94b%C9%94#Lɔbɔ; Lɔbɔ Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94b%C9%94#Lɔbɔ_Meɛroŋ Lɔbɔ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94b%C9%94#Lɔbɔ_Parɛɛ Lɔbɔ tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94b%C9%94#Lɔbɔ_tɔna Lɔbɔ Yelkyerrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94b%C9%94#Lɔbɔ_Yelkyerre https://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%94%C5%8Ba Lɔŋa e la kuoɔŋ poɔ buŋ irãã kaŋa, o maŋ bé la koɔŋ poɔ kyɛ ka o wããluŋ waa ŋa pɔntere, lɔŋa maŋ toɔŋ vare la koɔŋ poɔ velaa, lɔŋa e la nɛne a kõ nuba mine a dagaweɛ poɔ. Lɔŋa maŋ tuoɔŋ kpɛ la bogi poɔ meŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/L%C9%9B_K%27o_Waa_-_Dagaare_Poem Lɛ K'o Waa https://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Asei_Seini Mahama Asei Seini (dɔgebo bebiri da la 15 Nyɔgevennebare 1960) e la a Ghanaian pɔleteesa kaŋa. O waa la a begɛmaala kaŋa a Eighth Parliament of the Fourth Republic of Ghana poɔ naŋ areko a Daboya Mankarigu Constituency naŋ be a North Gonja District a Savannah Region a Ghana poɔ. Nyɔvore Piiloŋ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Asei_Seini#Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_Sakuu_Gaabo Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Asei_Seini#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Asei_Seini#Komitiiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Asei_Seini#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Asei_Seini#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga Hon. Mahama Ayariga (Ba Dɔge o la a 12 Mɛnoɔre kyuu 1974) yuoni poɔ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Begemaala waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Begemaala_waabo Gaana Palamɛti Neɛ Kaŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Gaana_Palamɛti_Neɛ_Kaŋa Vooti Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Vooti_Yɛlɛ Nɔkyeere Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Nɔkyeere_Mine O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#O_Toma Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mahama_Ayariga#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/A_Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zu __NOTOC__ Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Mainpagehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Mainpage https://dga.wikipedia.org/wiki/Makom Makom : e la yuori yelbiri a yelbie gaŋgyere poɔŋ. Makommine e la pɔgeba naŋ baa iri kul serɛbɛ, a taa nyɔvore sonne a wuli ba birii kyɛ guole ba meŋ ka toɔ baa e noba. Makommine Tɔna dagaaba Lankpeɛbo Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Makom#Makommine_Tɔna_dagaaba_Lankpeɛbo_Poɔ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Makom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mali Mali (/ˈmɑːli/ (listen); Farehi deme boɔloo: ​[mali]), gama poɔŋ ka o waa a Republic of Mali, e la a landlocked country kaŋa naŋ be a West Africa poɔ. Mali waa la a paaloŋ kpoŋ anii soba naŋ be a Africa poɔŋ, a taa tegane wɛlooŋ te ta 1,241,238 square kilometres (479,245 sq mi). O yuori waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#O_yuori_waabo Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Dakroŋbaŋ Tengane waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Tengane_waaloŋ Pɔlitis aneŋ gɔmenaŋte yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Pɔlitis_aneŋ_gɔmenaŋte_yɛlɛ Dadi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Dadi_yɛlɛ O nensaaleba waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#O_nensaaleba_waaloŋ Yipɔge yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Yipɔge_yɛlɛ O Nentegrɛ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#O_Nentegrɛ_mine Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mali#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong Mampong e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Mampong be la a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. Begemale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong#Begemale_Die_Mɛmbare Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mangu_Naaguraa_muni Mangu Naaguraa Muni https://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_North Manhyia North e la a gbandigiri kaŋa naŋ leɛre a Ghana begemaale diehttps://www.parliament. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_North#Torebogiri Begemaalbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_North#Begemaalba Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_South Manhyia South e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Gaana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_South#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_South#Nuuri_Neɛbo_Yɛlɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manhyia_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Manl%C9%94%C9%94r%C9%9B%C9%9B_dannoo Manlɔɔrɛɛ dannoo e la pugibo yelbie mine noba naŋ yele ka a vɛŋ ka Manlɔɔrɛɛ biiri enne youro. A dannoo bie mine la tu a puliŋ kyɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Mannoo_Yelyages%C9%9Bgraa-_Narrative_Essay. Mannoo Yelyagesɛgraa; Mannoo was la a yelyagesɛgre na kaŋa. O was la yelyagesɛgraa ŋa a sɛgrɛ naŋ maŋ wuli lɛ yelkaŋa aŋ bee naŋ e. https://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Adubia Manso Edubia e la a gbandigiri kaŋ naŋ areko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) nenyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Adubia#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Adubia#Begemaale_Die_Mɛmba Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Adubia#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Adubia#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Adubia#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Adubia#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Nkwanta Manso Nkwanta e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) nenyeni tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Nkwanta#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Nkwanta#Begemaale_Die_Mɛmba Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Nkwanta#Nuuri_Neɛbo Meŋ la Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Nkwanta#Meŋ_la_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Manso_Nkwanta#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Marefa_bee_malfa_%C5%8Bme%C9%9Bbo_kuori_zie Dagaaba taa la ba saakõm bonne kaŋa ba naŋ maŋ de tona ne toma ka kūū wa ko noba mine yiri. Ka o na la marefa. Marefa/Malfa Tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marefa_bee_malfa_%C5%8Bme%C9%9Bbo_kuori_zie#Marefa/Malfa_Tontonne https://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Assibey-Yeboah Mark Assibey-Yeboah (dɔgebo e la 2, 1974) e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔbo ne ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko New Juaben South Gbandige a Eastern Irigyiŋ poɔ, a wɔɔ paate (NPP) yuori eŋɛ.https://www. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Assibey-Yeboah#Meŋɛ_Nyɔvore O Nyɔvore Piiluu ane Sakuuri yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Assibey-Yeboah#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Sakuuri_yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Assibey-Yeboah#O_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Assibey-Yeboah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Kurt_Nawaane Mark Kurt Nawaane (21 April 1966) O e la Gaana Neɛ kaŋa na be a Gaana palamɛti ayoɔpoi a Fourth Republic a Gaana poɔ na are ko a Nabdam paaloŋ a Ɔppa East Irigyin poɔ. O e la a kataweɛ paati Neɛ kaŋa (National Democratic Congress). O Nyɔvore Piilu Ane O Gama Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Kurt_Nawaane#O_Nyɔvore_Piilu_Ane_O_Gama_Zannoo_Yɛlɛ Yɛlɛ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mark_Kurt_Nawaane#Yɛlɛ_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Markamp%C9%94re Fefeɛ, fo toɔna tɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Gyarko_Oti Martin Gyarko Otihttps://citinewsroom.com/2018/08/techiman-north-npp-lauds-nana-addos-choice-for-deputy-b-a-minister/martin-oti-gyarko/ e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Techiman North Gbandige naŋ be Bono East Irigyiŋ, a wɔɔ paate yuori eŋɛ. O Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Gyarko_Oti#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuuri_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Gyarko_Oti#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Gyarko_Oti#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Gyarko_Oti#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Gyarko_Oti#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Kwaku_Adjei-Mensah_Korsah Martin Kwaku Adjei-Mensah Korsah e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa na be a Ghana palamɛte anii a Republic anaare soba poɔ a ko a Techiman South paaloŋ a Bono East Region a e a Wɔɔ paati neɛ na da are a paate poɔŋ (New Patriotic Party).https://coverghana. O Nyɔvore Piiloŋ Ane Gane Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Kwaku_Adjei-Mensah_Korsah#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Gane_Zane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Kwaku_Adjei-Mensah_Korsah#Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Kwaku_Adjei-Mensah_Korsah#Pɔletese_Toma Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Kwaku_Adjei-Mensah_Korsah#Kɔmɛtee Sommbo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martin_Kwaku_Adjei-Mensah_Korsah#Sommbo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Masawud_Mohammed Masawud Mohammed (dɔgebo bebiri la 1 Kyɛpire 1971) e la Ghana pɔleteesa ane a begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Pru West Gbandige naŋ be a Brong-Ahafo Irigyiŋ poɔ, a kataweɛ paate yuori eŋɛ.https://www. O Nyɔvore Ane O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Masawud_Mohammed#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Masawud_Mohammed#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Masawud_Mohammed#Pɔletese_Yɛlɛ O Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Masawud_Mohammed#O_Meŋɛ_Yɛlɛ Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Masawud_Mohammed#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow Mathias Kwame Ntow e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ a are ko a Aowin Gbandige naŋ be Western Region a kataweɛ paate yuori eŋɛ. O Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#O_Nyɔvore_Piiluu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#Pɔletese_Yɛlɛ 2008 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#2008_Nu-neԑ 2012 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#2012_Nu-neԑ 2016 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#2016_Nu-neԑ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kwame_Ntow#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam Matthew Nyindam (dɔgebo e la December 1, 1975) a e a Ghana pɔleteseɛŋ naŋ are ko a palemɛte ayɔpoi soba Ghana republic anaare soba a are ko Kpandai paaloo naŋ be a Northern Region a neŋ a wɔɔ paati.http://www. O Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#O_Meŋɛ_Yɛlɛ O Nyɔvore Ane O Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri_Yɛlɛ O Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#O_Pɔletese_Yɛlɛ 2012 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#2012_nu-neԑ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#2020_nu-neԑ O Toma Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#O_Toma_Yeltare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Nyindam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh Mathew Opoku Prempeh e la Gaana neɛ kaŋa. Ba dɔge o la 23 Gyɛnoɔre kyuu 1968. O Nyɔvore Aneŋ O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#O_Nyɔvore_Aneŋ_O_Sakuuri_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Begemaala Waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#Begemaala_Waabo O Minista Nyɔvore Poɔ Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#O_Minista_Nyɔvore_Poɔ_Zannoo_Yɛlɛ Kɔmɛtee Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#Kɔmɛtee_Toma Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Matthew_Opoku_Prempeh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson Mavis Hawa kosoom ( dɔge 3 February 1966) a e a Ghanaian politiseɛŋ kaŋa ane Educationists.  Ona la a palemɛte mɛmba ko Awutu Senya East paaloŋ ane special development initiatives minisita ayi soba. O Sakuuri Neŋ o Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#O_Sakuuri_Neŋ_o_Nyɔvore O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#O_Toma O Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#O_Pͻletese Kabinete ministahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#Kabinete_minista 2020 vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#2020_vootu Kometiisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#Kometiisi Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#Yelbawontaa O Meŋɛ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#O_Meŋɛ_Yele Sonsonnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#Sonsonna Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Hawa_Koomson#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Nkansah_Boadu Hon. Mavis Nkansah Boadu ( Ba doge o la 17 Mɛnoɔre 1989) yuoni poɔ, o e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begemaala naŋ areko Afigya Sekyere East vooten lombori naŋ be Ashanti region teŋa poɔ, o poɔ la a begemaale die naŋ e a ayɔpoi soba a fourth republic of Gaana. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Nkansah_Boadu#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Nkansah_Boadu#O_Toma O Naakoɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Nkansah_Boadu#O_Naakoɔ_Toma O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Nkansah_Boadu#O_Meŋa_Nyɔvore O Nimimaaroŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Nkansah_Boadu#O_Nimimaaroŋ_Toma Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mavis_Nkansah_Boadu#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/McCoy_College_of_Education McCoy College of Education e la a kolaagi kanŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ. O be la Ɔpper wɛst Uregin poɔ, Nadowli tegɛ poɔ (Nadowli-Kaleo District). https://dga.wikipedia.org/wiki/Medikal Samuel Adu Frimpong (ba dɔge o la a April kyu bebie anaare(4) soba poɔ 1994), Neɛ zaa naŋ baŋ o ka ba boɔlɔ ka Medikal, e la Ghana yieli ŋmeɛre ba naŋ boɔlɔ "hip hop". Ba dɔge o la a Portia Lamptey ane James Frimpong a Sowutuom teŋɛ poɔ, a Accra paaloŋ. Medikal Nyɔvore Piiloŋ Ane Yieli Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Medikal#Medikal_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Yieli_Toma https://dga.wikipedia.org/wiki/Mercy_Adu_Gyamfi Mercy Adu Gyamfi(Dɔge o la 1 mɛnoɔre 1971 yuoni ) o e la begimaala naŋ poɔ a wɔɔ paati poɔ naŋ taa begimaala naŋ e yaga a Gaana begimaale dié poɔ. O e la neɛ naŋ poɔ a begimaale dié naŋ e ayɔpoi soba a fourth republic ako Gaana. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mercy_Adu_Gyamfi#O_Nyɔvore_Piiluu O Sakuu Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mercy_Adu_Gyamfi#O_Sakuu_Gaabu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mercy_Adu_Gyamfi#O_Toma Omeŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mercy_Adu_Gyamfi#Omeŋa_Nyɔvore Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mercy_Adu_Gyamfi#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Me%C9%9Bbo Meɛbo: Dagaaba maŋ mɛ la ba bondimaale boma te seŋ dogere,yoe, laare, laabilii, senne, nɔdare, tɔge oɔne, sɛnsɛlaare amk. Lɔraa ane Kokoligu- Bapula poɔ la ka Dagaaba mɛmeɛrebɛ kpoŋ zaa be, ka neɛ boɔra a bonmeɛrre ama kaŋa zaa be la ka o soba na baŋ nyɛ a yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/Mfantseman Mfantseman e la a paaloo kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die poɔ. Ba maŋ iri la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mfantseman#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mfantseman#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mfantseman#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mfantseman#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mfantseman#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Essien Michael Essian ba dɔge o la 3rd December,1988.O da e la Gaana bɔle ŋmeɛre,o da ŋmeɛrɛ la a sɔŋsɔgo(mid- field) https://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Kojo_Essen Michael kojo Essen e la Gaana bɔle ŋmeɛrɛɛ naŋ taa bɔle baŋbo a kyɛ be Danish superliga poɔ. O nyɛ la yuomo e lɛzare ayi. https://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Yaw_Gyato Michael Yaw Gyato e la Ghana pɔleteseɛŋ naŋ e palemɛte mɛmba ko a palemɛte ayɔpoi soba a republic anaare soba naŋ are ko Krachi East paaloo naŋ be a Volta Region a neŋ wɔɔ paati.http://www. O Nyɔvore Ane O Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Yaw_Gyato#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Yaw_Gyato#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Nu-nɛbhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Yaw_Gyato#2016_Nu-nɛb 2020 Nu-nɛbhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Yaw_Gyato#2020_Nu-nɛb Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Michael_Yaw_Gyato#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Abdul_Aziz Mohammed Abdul Aziz waa la a Ghana pɔlitiseɛŋ. O da waa la a begemaale die neɛ ka ŋa daa ŋa a ko Mion paaloo naŋ be a Northern Region a Ghana poɔ. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Abdul_Aziz#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Abdul_Aziz#Pͻletese 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Abdul_Aziz#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Abdul_Aziz#2020_nu-neԑ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Abdul_Aziz#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adams_Sukparu Mohammed Adams Sukparu (dɔgebo bebiri 6 yūopaalaa kyuu 1985) e la Ghanaian pɔleteesa ane mɛmba of the 8th parliament of the 4th Republic of Ghana, naŋ e mɛmba ko Kataweɛ paate.https://en. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adams_Sukparu#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adams_Sukparu#Pɔletese Parliament Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adams_Sukparu#Parliament_Mɛmba Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adams_Sukparu#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan Mohammed Adamu Ramadan (dɔgebo bebiri da la 3 Mɛrnoɔre 1975) waa la a Ghanaian pɔleteesa.https://en. Nyɔvore Piiloŋ aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan#Nyɔvore_Piiloŋ_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Parliamentary bidhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan#Parliamentary_bid Bɛgemaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan#Bɛgemaala Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Adamu_Ramadan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Hardi_Tufeiru Mohammed Hardi Tufeiru e la Ghanaian pɔlitiseɛ aneŋ bɛgemaala kaŋa ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana areko a Nanton Constituency naŋ be a Northern Region a be a Wɔɔ paati poɔ.https://en. Kannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Hardi_Tufeiru#Kannoo_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Hardi_Tufeiru#Toma_Yɛlɛ Bɛgemaaledie Tonton Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Hardi_Tufeiru#Bɛgemaaledie_Tonton_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Hardi_Tufeiru#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Kudus Mohammed Kudus e la yuomo lezar ne ayi 22year, ba dɔge o la 2000 yuoni poɔ. O e la bɔle ŋmeɛre kaŋa na be a Ghana poɔ kyɛ. Kudus Club Poɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Kudus#Kudus_Club_Poɔ_Toma Nordsjællandhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Kudus#Nordsjælland Ajaxhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Kudus#Ajax 2020–21 seasonhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohammed_Kudus#2020–21_season https://dga.wikipedia.org/wiki/Mohbad Ilerioluwa Oladimeji Aloba (dɔgebo kyu la a 8 Gyɔɔne a yuoni 1996 – kyɛ kpi a 12 September 2023),Mohbad e la Nigeria yieli yiele kaŋa, o meŋ maŋ sɛgerɛ la a yieloŋ meŋ a koɔrɔ koro o taaba a Lagos paaloŋ poɔ. O naŋ ane Naira Marley's Marlian la maŋ laŋ maale a yiele a yuoni 2022 poɔ. MohBad Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohbad#MohBad_Nyɔvore_Piiloŋ MohBad Kuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohbad#MohBad_Kuu MohBad Yieloŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohbad#MohBad_Yieloŋ_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mohbad#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Moses_Anim Moses Anim e la Ghana pɔleteseɛŋ naŋ d mɛmba ko a palemɛte ayɔpoi a republic anaare soba naŋ are ko Trobu paaloo in the Greater Accra Region naŋ are ko a wɔɔ paati.https://www. O Nyɔvore Ane o Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Moses_Anim#O_Nyɔvore_Ane_o_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Moses_Anim#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Moses_Anim#Pɔletese_Yɛlɛ Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Moses_Anim#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Moses_Anim#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mount_Mary%27s_College_of_Education Mount Mary's College of Education e la a kolaagi kanŋa naŋ be Gaana paaloŋ poɔ. O be la Eastern Uregin poɔ, Somanya tegƐ poɔ (Yilo Krobo District) https://dga.wikipedia.org/wiki/Mountain_Afadjato alt=Tanne a Gaana paaloŋ poɔ|thumb|A Gaana paaloŋ zaa taŋ wogi A taŋa tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mountain_Afadjato#A_taŋa_tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Mr._Francis Mr. Francis e la n saa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka Alhaji Mohammed Mubarak Muntaka e la Bɛgemaale die Mɛmba kaŋa ko Asawase naŋ be Ashanti Region a Ghana paaloŋ kpoŋ kaŋa.https://en. O baabo ane o sakuugaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#O_baabo_ane_o_sakuugaabo O Naakɔɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#O_Naakɔɔ_Yɛlɛ O politics Kpeɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#O_politics_Kpeɛbo_Yɛlɛ Mɛmba Ko Bɛgemaale Diehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#Mɛmba_Ko_Bɛgemaale_Die Minista Ko Youth and Sportshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#Minista_Ko_Youth_and_Sports Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#Kɔmɛtee Naakoɔŋ Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#Naakoɔŋ_Yelɛ Nɔkpeɛne ŋmeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#Nɔkpeɛne_ŋmeɛbo Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mubarak_Mohammed_Muntaka#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah Alhaji Muhammad Bawah Braimah e la a Ghana politiseɛŋ kaŋa a seventh palemɛte a fourth republic, Ghana na are ko Ejura-Sekyedumase paaloŋ Kumasi paaloŋ yi neŋ kataweɛŋ paati (NDC). https://www. O Nyɔvooroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah#O_Nyɔvooroŋ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah#O_Toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah#Politisi Kometiisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah#Kometiisi O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah#O_Meŋɛ_Nyɔvore Puoruuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah#Puoruu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Bawah_Braimah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mui mui ela moa ang 3 ire ire Ghana paalou poc.https://en. sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mui#sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mui_Ko%C9%94bo Mui Koɔbo; https://www.dictionary. Mui Moɔ Dɔɔbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mui_Ko%C9%94bo#Mui_Moɔ_Dɔɔbo Mui parɛɛ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mui_Ko%C9%94bo#Mui_parɛɛ_Mine Mui Koɔbo Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mui_Ko%C9%94bo#Mui_Koɔbo_Tona Mui Koɔbo Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mui_Ko%C9%94bo#Mui_Koɔbo_Faaloŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mui_Ko%C9%94bo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan Alhassan Mumuni (dɔgebo e la 23 September 1967) e la Ghana pɔleteseɛŋ a e mɛmba ko a palemɛte ayɔpoi soba a Ghana republic anaare soba are ko Salaga North a are ko Northern Region aneŋ a kataweɛ paati meŋ nu-kpala.http://www. O Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#O_Nyɔvore O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#O_Sakuuri Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#Meŋɛ_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#Pɔletese_Yɛlɛ 2012 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#2012_Nu-neԑ 2016 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#2016_Nu-neԑ 2020 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#2020_Nu-neԑ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#O_Toma Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mumuni_Alhassan#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak Alhaji Mohammed Mubarak Muntaka e la palemɛte mɛmba ko Asawase a Ashanti Region a Ghanahttps://citinewsroom.com/2020/05/ive-not-advocated-for-children-to-marry-at-age-16-muntaka/ palemɛte anaare, anuu, ayoɔbo, ayɔpoi soba ane a republic anii soba Ghana. O Nyɔvore Ane Sakuu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#O_Nyɔvore_Ane_Sakuu_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#O_Toma Pͻletese tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Pͻletese_toma Begemaale die neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Begemaale_die_neԑ Minista ko Baapaaba ane Nimipԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Minista_ko_Baapaaba_ane_Nimipԑlԑ Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Kͻmatiiri Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Nu-neԑ Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Yelbawontaa Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Meŋɛ_Yɛlɛ Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muntaka_Mohammed_Mubarak#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Muo Muo e la boŋ bulo mine kaŋa naŋ maŋ tõɔ buli muo poɔ ka noba maŋ de ba boŋ guoli te leŋ a poɔ. Muo maŋ baŋ buli la zie zaa ka onaŋ wa be a be. Muo Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muo#Muo_Tɔna Muo Tɔna Ko Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muo#Muo_Tɔna_Ko_Nensaala Muo Tɔna Ko Donnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muo#Muo_Tɔna_Ko_Donne Muo Faaloŋ Ko Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Muo#Muo_Faaloŋ_Ko_Nensaala https://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif Mustapha Ussif(dɔge la 16 August 1979) e la a Ghana politiseɛŋ kaŋa. O e la NPP pati mɛmba ane a palemɛte anii fourth republic Ghana na are ko Yagaba- Kubori paaloŋ North East region Ghana . O nyɔvore ane Sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#O_nyɔvore_ane_Sakuuri_gaabo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#Toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#Politisi Palemɛte mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#Palemɛte_mɛmba NSS darata niŋe deɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#NSS_darata_niŋe_deɛre Youth ane Sports minisitahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#Youth_ane_Sports_minisita O meŋɛ nyɔvooroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#O_meŋɛ_nyɔvooroŋ Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mustapha_Ussif#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam Mutawakilu Adam ( O dɔgebo bebiri la 2 March 1974) e la Ghana accountant ane pɔleteseɛŋ naŋ e palemɛte mɛmba naŋ are ko a palemɛte ayɔpoi soba a republic anaare soba, O are ko la Damango paaloo a Savanna Region ane a kataweɛ paati yuori (NDC).http://www. O Nyɔvore Ane O Sakuu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuu_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#O_Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#Pͻletese Begemaale die neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#Begemaale_die_neԑ 2012 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#2012_Nu-neԑ 2016 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#2016_Nu-neԑ O Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#O_Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mutawakilu_Adam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/M%C3%A3%C3%A3vaare Mããvaare e la zevaare mine kaŋa naŋ be te Dagapaaloŋ. A e la vaare ba naŋ maŋ de maale bee doge ne bondirii/sēēmãã. Mããvaare Koɔbo Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/M%C3%A3%C3%A3vaare#Mããvaare_Koɔbo_Zie Mããvaare Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/M%C3%A3%C3%A3vaare#Mããvaare_Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/M%C9%94donne_yelyaga 1. Pɔntere ka ona puoro la ka zie maa ka kyɛ ka zie zaa koŋ maa ka kyɛ ona gaa zie na eŋ maa. https://dga.wikipedia.org/wiki/M%C9%94poi Mɔpoi e la moɔ poɔ aneŋ tɛntɛre doŋa kaŋa, mɔpoi kɔɔloŋ maŋ waa ŋa piime kyɛ ka o gbɛɛ waa ŋmaara, mɔpoi maŋ toɔŋ pɔre la o meŋa a laŋ neŋ o zu ka o naŋ ba wa kyena, mɔpoi eŋa piime vɛŋɛɛ la ka nyɔgebu waa tuo, mɔpoi neŋ seɛnee yi la taa kyɛ ka seɛnee paaŋ waa kpoŋ a gaŋ mɔpoi. mɔpoi e la nɛne ako noba yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/M%C9%94y%C9%94 Mɔyɔ la gbɛɛ yaŋa dɔba naŋ maŋ kpɛ moɔ ane malfare,golo,tama ne piime,baare,amk a na ko wɛnɛne/mɔduni aseŋ,walaa,ŋmaaŋa,soɔŋaa, amk wa maale/doge zeɛre. Mɔyɔ Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/M%C9%94y%C9%94#Mɔyɔ_Tɔna Mɔyɔ Yelkyɛrrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/M%C9%94y%C9%94#Mɔyɔ_Yelkyɛrre https://dga.wikipedia.org/wiki/N_Paalo%C5%8B N paaloŋ ,Nakɔ eɛ teŋɛ kaŋa naŋ be ɔppa West Irigin poɔ ,kyɛ poɔ Wa west paaloŋ .A teŋɛ e la tembile kaŋa naŋ be Poleenaapaaloŋ poɔ . https://dga.wikipedia.org/wiki/Naa Neɛ ba naŋ biŋ bee zeele nakogi zu a boɔla o Naa. Teŋɛ kaŋa Naa https://dga.wikipedia.org/wiki/Naa_(Ghana) Naa maŋ la a Ghana tembilii ne tembɛrɛ poore noba zukaara. A Naa maŋ e la neɛ naŋ taa yuori ane tegroŋ. Ghana Naminehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naa_(Ghana)#Ghana_Namine https://dga.wikipedia.org/wiki/Naa_Angsole_Ganaa Naa Angsole Ganaa da la Gyerebaa Na dɛndɛŋ soba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Naa_Bas%C9%94gel%C9%94yele_Dakurah_%22Sensel%C9%9B%22 Naa Basɔgelɔyele Dakurah https://dga.wikipedia.org/wiki/Naabu Naabu e la yiri boŋ-iraa kaŋa, o waa la boŋ-iraa kaŋa naŋ e kpoŋ yaga, naabo taa la gbɛɛ anaare, zoore, kɔɔloŋ aneŋ eela, naabo ɔɔrɛɛ moɔ, kyɛ maŋ be yiri poɔ, gaŋa poɔ la ka naabo maŋ kpeɛrɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Naalo%C5%8B_Diibu_Dagapaalo%C5%8B_Po%C9%94. Naaloŋ e la kponuŋ kaŋa ba naŋ maŋ de ko neɛ kaŋa ka o kaara a teŋɛ noba zaa bee ba paaloŋ na noba ka yelfaa kaŋa zaa tɔɔ kpeɛra ba. Naa Ferbo Toma/Tonɔɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Naalo%C5%8B_Diibu_Dagapaalo%C5%8B_Po%C9%94.#Naa_Ferbo_Toma/Tonɔɛ. Naa parɛɛ / Naaloŋ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naalo%C5%8B_Diibu_Dagapaalo%C5%8B_Po%C9%94.#Naa_parɛɛ_/_Naaloŋ_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah Naana Eyiah Quansah e la a Ghana palamɛte pɔletese neɛ kaŋa naŋ be a Wɔɔ paati (NPP) poɔ. O e la MP a ko Gomoa paaloŋ deme a Central irigin a Gaana poɔ. Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#Pɔletese 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#2020_Vootuu Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ O Sommbo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#O_Sommbo_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naana_Eyiah_Quansah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Naasaalaa_Nabinni Naasaalaa Nabinni Kaabo l naŋ ba sage ka o na leɛre la Gyerɛbaa naa kponnuŋ mɛl na tere zuiŋ yelbawontaa da kpɛ la a kpaaroŋ poɔ. Naasaalaa da fããɛ la kyɛ maale a namine na naŋ kyɛre ka ba zaa seŋe taa, ka ba boɔlɔ kɔnfedereesi. A kpaaroŋ paalaaŋa wuli ka Naa na ba naŋ biŋi o tɔ zu la so a kpaaroŋ dakogi kponnuŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Naasaalaa_Nabinni#Naasaalaa_da_fããɛ_la_kyɛ_maale_a_namine_na_naŋ_kyɛre_ka_ba_zaa_seŋe_taa,_ka_ba_boɔlɔ_kɔnfedereesi._A_kpaaroŋ_paalaaŋa_wuli_ka_Naa_na_ba_naŋ_biŋi_o_tɔ_zu_la_so_a_kpaaroŋ_dakogi_kponnuŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Naazo%C9%94%CC%81 Naazoɔ e la nyir-ɛgraa kaŋa, naazoɔ maŋ be la ziiri yaga, naazoɔ e la nyir-ɛgraa kaŋa naŋ maŋ dɔɔra sɛlma aneŋ bompoɔma zu, o e la boŋkaŋa naŋ maŋ toɔŋ eŋ baaloŋ bie ka o naŋ wa dɔɔ seemaa zu, o e la nyire-ɛgrãã kaŋa naŋ maŋ tuò baaloŋ bie. Naazoɔ tɛɛtɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naazo%C9%94%CC%81#Naazoɔ_tɛɛtɛɛ Nakponnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naazo%C9%94%CC%81#Nakponne https://dga.wikipedia.org/wiki/Naa%C5%8Bmene_Yelbiri_Gane_(Bible) Naaŋmene Yelbiri Game; Naaŋmene yelbiri gane ŋa e la gane na taa a Naaŋmene yelbie poɔ, a wulo a noba lɛ a naŋ seŋ ka ba erɛ bee ta erɛ, o e la gane na taa o nyɔ tuuri yɛlɛ zaa, eebo ane ba eebo zaa be la a gane ŋa poɔ. O naŋ poɔ la ka Neɛ na baŋ a Naaŋmene nyɔɛ o naŋ sa sɛge a a Moosi ka o di KO a noba. Naaŋmene Noɔre Yelbie Mine Noba Mine Na Sɛgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naa%C5%8Bmene_Yelbiri_Gane_(Bible)#Naaŋmene_Noɔre_Yelbie_Mine_Noba_Mine_Na_Sɛge Piiluu (Gyɛnɛses) Gane Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naa%C5%8Bmene_Yelbiri_Gane_(Bible)#Piiluu_(Gyɛnɛses)_Gane_Poɔ Piiluu 13:2, 5–18https://dga.wikipedia.org/wiki/Naa%C5%8Bmene_Yelbiri_Gane_(Bible)#Piiluu_13:2,_5–18 Matio 7:6, 12–14https://dga.wikipedia.org/wiki/Naa%C5%8Bmene_Yelbiri_Gane_(Bible)#Matio_7:6,_12–14 Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naa%C5%8Bmene_Yelbiri_Gane_(Bible)#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nabdam_Desekyere Nabdam Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be ɔpa ese irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nabdam_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nadaare Nadaare- e la Dagaare daa poɔ bebiri kaŋ naŋ kuri yi a yelbigbol ŋa 'anaare' poɔ, wullo ka bebie anaare daare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nadia_Buari Nadia Buari dɔgereba dɔge o la November 21, 1982 poɔ"Interview with Nadia Buari at NigeriaFilms.com". O nyɔvore piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nadia_Buari#O_nyɔvore_piiluu O Toma Tommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nadia_Buari#O_Toma_Tommo Sini Mine O Naŋ Poɔ Deɛnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nadia_Buari#Sini_Mine_O_Naŋ_Poɔ_Deɛne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nadia_Buari#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nadowli Nadowli e la teŋɛ kaŋa naŋ e a teŋkpoŋ ko Nadowli-Kaleo Desekyere, o e la desekyere naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ, Ghana saazu sɛŋ.https://web. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nadowli#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nadowli-Kaleo_Desekyere Nadowli-Kaleo Desekyere e la a desekyere pie ne yeni kaŋa naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ poɔ, Ghana. Yɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nadowli-Kaleo_Desekyere#Yɛroŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nadowli-Kaleo_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nalerigu Nalerigu waa la a teŋkpoŋ ko a East Mamprusi Municipal Assembly naŋ be a Northeast Region a Ghana paaloŋ poɔ,https://en.m. Zi-Seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nalerigu#Zi-Seɛrɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nalerigu#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akua_Owusu_Afriyie Nana Akua Owusu Afriyie (Ba dɔge o la 3 Sentɔmbare 1969 yuoni poɔ) o e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa naŋ be a wɔɔ paati poɔŋ. O e la a paati bikpeɛŋaa kaŋa. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akua_Owusu_Afriyie#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Naakoɔ̃https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akua_Owusu_Afriyie#O_Naakoɔ̃ Omeŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akua_Owusu_Afriyie#Omeŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sombo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akua_Owusu_Afriyie#Sombo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akufo-Addo Nana Addo Dankwa Akufo-Addo,https://web.archive. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akufo-Addo#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akufo-Addo#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Akufo-Addo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei Oheneba Nana Ama Dokua Asiamah-Adjei (dɔgebo bebiri 24 Gyoonoɔre 1982) e la Ghanaian pɔlitiseɛŋ aneŋ a bɛgemaala kaŋa ko Akropong Constituency naŋ be a Eastern Region a Ghana poɔ.https://en. Bibiiloŋ Nyɔvore aneŋ Sakuu Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#Bibiiloŋ_Nyɔvore_aneŋ_Sakuu_Gaabo_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#O_Toma_Yɛlɛ O Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#O_Naakõɔ_Yɛlɛ 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#2020_Vootuu Kommitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#Kommitiiri O Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#O_Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ O Sombore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#O_Sombore_Yɛlɛ Yɛlɛ Mine Yiibu Zie[edit | edit source]https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah-Adjei#Yɛlɛ_Mine_Yiibu_Zie[edit_|_edit_source] https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei Oheneba Nana Ama Dokua Asiamah-Adjei (dɔgebo e la 24 July 1982) e la Ghana pɔleteseɛŋ a e a begemaala mɛmba ko Akropong paaloo naŋ be Eastern Region.https://www. O Ganzanne Ane o Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#O_Ganzanne_Ane_o_Sakuuri_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#2016_nu-neԑ 2020 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#2020_nu-neԑ Kͻmatiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#Kͻmatii Sonsonnͻhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#Sonsonnͻ O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#O_Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ama_Dokua_Asiamah_Adjei#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo Nana Amaniampong Marfo (dɔgebo e la 6 March 1957) e la Ghana pɔleteseɛŋ aneŋ mɛmba ko a palemɛte ayoɔbo soba a republic anaare soba a Ghana. O Nyɔvore Ane o Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo#O_Nyɔvore_Ane_o_Ganzanne Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo#Meŋɛ_Yɛlɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo#Pɔletese_Yɛlɛ 2012 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo#2012_nu-neԑ 2016 Nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo#2016_Nu-neԑ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo#O_Toma_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amaniampong_Marfo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa Nana Amoakoh Gyampahttps://www.graphic. O Nyɔvore Ane A O Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#O_Nyɔvore_Ane_A_O_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#Pɔletese_Yɛlɛ 2004 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#2004_nu-neԑ 2008 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#2008_nu-neԑ 2012 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#2012_nu-neԑ 2016 nu-neԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#2016_nu-neԑ Kͻmatiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#Kͻmatii Sonsonnͻhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#Sonsonnͻ Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Amoakoh_Gyampa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ayew_Afriye Dr.Nana Ayew Afriye https://dailyguidenetwork. O Nyɔvore Neŋ O Sakuuri Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ayew_Afriye#O_Nyɔvore_Neŋ_O_Sakuuri_Yeltare O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ayew_Afriye#O_Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ayew_Afriye#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ayew_Afriye#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ayew_Afriye#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Ayew_Afriye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom Nandɔm e la teŋɛ kaŋa naŋ be Ɔppa Wɛɛse paaloŋ kaŋa. O ne Burkina Faso peɛlɛɛ taa yaga. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Munisipal Nandom Munisipal e la a desekyere pie ne yeni kaŋa naŋ be a Ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Munisipal#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Naa_Dr._Charles_Poube_Chiire_The_VII Nandɔm Naa Dr.Charles Puobe Chiire the VII da e la a Nandɔm deme Nakpoŋ kaŋa a upper west paaloŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Paalo%C5%8B_(Constituency) Nandom Paaloŋ e la a paaloŋ kaŋa na be a Ghana Ɔpa Wɛse poɔ, ka a teŋɛ noba maŋ vooti yuomo anaare zaa a iri ba Neɛ naŋ ba na boɔrɔ ka o gaa te leɛre ba a Ghana begemaale die poɔ yuoni zaa.Ba maŋ iri la ba begemaale die mɛmba (MP) yuoni zaa. Tenne Mine Na Lantaa A E A Gbandige Ŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Paalo%C5%8B_(Constituency)#Tenne_Mine_Na_Lantaa_A_E_A_Gbandige_Ŋa Yɛlɛ Mine Kyaare Neŋ A Gbandigehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Paalo%C5%8B_(Constituency)#Yɛlɛ_Mine_Kyaare_Neŋ_A_Gbandige 2020 Vooti - Nandom Gbandige (constituency) Vooti Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Paalo%C5%8B_(Constituency)#2020_Vooti_-_Nandom_Gbandige_(constituency)_Vooti_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Paalo%C5%8B_(Constituency)#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High Nandom Senior High e la a ŋmene puoroo sakuuri kaŋa na maŋ de dɔɔbɔ yoŋ a sakuu zannoo poɔ. O beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High#O_bezie O piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High#O_piiluu Zannoo bee wulli tɛɛtɛɛ naŋ be o poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High#Zannoo_bee_wulli_tɛɛtɛɛ_naŋ_be_o_poɔ Kyɔgetaa mine a sakuu naŋ nyɛ yumo mine poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High#Kyɔgetaa_mine_a_sakuu_naŋ_nyɛ_yumo_mine_poɔ Yɛlɛ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High#Yɛlɛ_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC) Nandɔm Siinia Haae Sakuuri (NANSEC), Gyamaa (noba yaga) naŋ boɔlɔ NANSEC, e la sɛkɔndere sakuuri kaŋa naŋ be Ghana paaloŋ poɔ. O be la Nandɔm Minisipal Asɛmbole Ɔpa Wɛse irigyiŋ. A Sakuuri Yelkorɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#A_Sakuuri_Yelkorɔ Zanne Ziiri(Kɔɔsiri/Purogiram) Naŋ Be NANSEChttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#Zanne_Ziiri(Kɔɔsiri/Purogiram)_Naŋ_Be_NANSEC Gɛneraal Saensi Wɛlmɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#Gɛneraal_Saensi_Wɛlmɛ Gɛneraal Aasi Wɛlmɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#Gɛneraal_Aasi_Wɛlmɛ A Biizinɛsi Wɛlmɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#A_Biizinɛsi_Wɛlmɛ A Sakuuri Nyaabo(Vision)https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#A_Sakuuri_Nyaabo(Vision) A Sakuuri Yelnyɔgraa/Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#A_Sakuuri_Yelnyɔgraa/Toma A Zannoo Faŋa Ne O Yeltari.https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#A_Zannoo_Faŋa_Ne_O_Yeltari. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_Senior_High_School_(NANSEC)#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom_kpee Nandom Kpee e la tembile kaŋa naŋ be a Nandom paaloŋ poɔ, Ɔpa Wɛs, Ghana poɔŋ.Ghana map Mannoo wulee ka sɛre ka ba wa boɔla a teŋa ŋa ka Nandom, ba da boɔla o la ka Naredɔm. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom%C9%9B%C9%9B_P%C9%94geky%C9%9Bre Pɔgekyɛre e la saakompare yelturi Dagaaba na maŋ tu kyɛ de bee male pɔgɔ yɛlɛ ka o e ba soobo. Yele yaga Bebe la ka ba maŋ e kyɛ teŋɛ zaa ane lɛ ba naŋ maŋ tu ane boma na ba na maŋ deɛ. Pɔgebɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom%C9%9B%C9%9B_P%C9%94geky%C9%9Bre#Pɔgebɔ Pɔgekyɛre Bomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom%C9%9B%C9%9B_P%C9%94geky%C9%9Bre#Pɔgekyɛre_Boma NIIhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom%C9%9B%C9%9B_P%C9%94geky%C9%9Bre#NII Nɔdaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom%C9%9B%C9%9B_P%C9%94geky%C9%9Bre#Nɔdaare Kpinihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nandom%C9%9B%C9%9B_P%C9%94geky%C9%9Bre#Kpini https://dga.wikipedia.org/wiki/Nand%C9%94m%C9%9B%C9%9B_Kakube_Tigri_T%C9%9Bg%C9%9B_Bee_Pare Kakube tigri e la tigri kpoŋ kaŋa ko Nandɔm paaloŋ deme. Ba maŋ di la a tigri ŋa yuoni la yuoni zaa. Kakube Tigri Tonɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nand%C9%94m%C9%9B%C9%9B_Kakube_Tigri_T%C9%9Bg%C9%9B_Bee_Pare#Kakube_Tigri_Tonɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Nantaa_Y%C9%9Bl%C9%9B Nantaa Yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Nanyaare_Deme_Yag-_go%C9%94 Nanyaare Deme Yag- goɔ: Yag- goɔ Nanyaareŋ waa la ba lesiri kaŋa naŋ poɔ ba komaale yeltarre poɔ. Dagaaba bo ka kultaa deme maŋ taa la taa dɛgere lɛnso ka a pɔge bee a serɛ wa kpi ka ba maŋ tu a tuuruŋ ŋa bale. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nanyege Nanyege e la neɛ naŋ zu bee sɔgele de neɛ boŋ ka o soba ba baŋ naa. O soba ba derɛ faŋa bee kpeɛŋ dera ana boŋ na. https://dga.wikipedia.org/wiki/Naro Naro e la korelee kaŋa naŋ be a ɔpa Wɛse Irigyiŋ, Ghana poɔ. Ba yele la Dagaare kɔkɔre. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nasa_%C5%8Amanne Nasa Ŋmanne e la bonkaŋa ba na maale kyɔgeneŋ Dagaaba ŋmanne. Ba kaa la lɛ Dagaaba teŋkõɔ ŋmanne naŋ waa lɛ kyɛ maale o ka o maŋ tona toma na dagaaba na maŋ de ba ŋmama tona neŋ toma. Nasa Ŋmama parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nasa_%C5%8Amanne#Nasa_Ŋmama_parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Naser_Toure_Mahama Naser Toure Mahama dɔgebo yuoni e la March 17, 1965 a e Ghana politiseɛŋ kaŋa a seventh palemɛte a fourth Republic a Ghana poɔ na are ko Ayawaso East paaloŋ, Accra poɔ ane kataweɛŋ paati (NDC).https://www. O Meŋɛ Nyɔvooroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naser_Toure_Mahama#O_Meŋɛ_Nyɔvooroŋ O Nyɔvooroŋ Ane O Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naser_Toure_Mahama#O_Nyɔvooroŋ_Ane_O_Zannoo Pɔletese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naser_Toure_Mahama#Pɔletese_Nyɔvore_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naser_Toure_Mahama#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naser_Toure_Mahama#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nasurat_Jahan_Ahmadiyya_College_of_Education Nasurat Jahan Ahmadiyya College of Education e la a kolaagi kanŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ. O be la Apa WƐƐsi Uregin poɔ, Wa tegƐ poɔ (Wa Municipal). https://dga.wikipedia.org/wiki/National_Anthem,_Ghana_(Dagaare) National Anthem, Ghana (Dagaare) waa la a Ghana yieloŋ a Ghana paaloŋ noba naŋ maŋ yieli ba nimize ziiriŋ. Sakuuri biiri maŋ yieli la a anthem ba nimize ziiri ka banaŋ wa wa laŋtaa. Dagaare anthem yieloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/National_Anthem,_Ghana_(Dagaare)#Dagaare_anthem_yieloŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/National_Anthem,_Ghana_(Dagaare)#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nazoore Nazoo e la doŋ agere kaŋa na maŋ be yie poore gbɛɛ yaga. A ba wonno bonnyuu zie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Na%C5%8Ba Naŋa e la doŋa kaŋa na maŋ be muo poɔ ane yie poɔ. Gbɛɛ yaga o maŋ be la daŋkyine wɛrɛɛ poɔ ane boŋkpolo poɔre. https://dga.wikipedia.org/wiki/Na%C5%8Baa Naŋaa e la Naaŋmene doŋaa kaŋa ona iri ka o maŋ be yie poɔre, bogiri poɔŋ, muo poɔŋ amk. A doŋaa ŋa tɔ ba waa donveɛle kaŋa zaa a yi waaloŋ ko nensaala. https://dga.wikipedia.org/wiki/Na%C5%8Bkpaalo%C5%8B Naŋkpaanoŋ e la dagaaba saakompare tonnoɔre danweɛ soba .Naŋkpaanoŋ e la daa (malfa bee tammo) baŋ de kpɛ weɛ a te ko donne. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Agbesi Nelson Agbesi (1939-2016) e la Gaana pɔleteseɛ̃ŋ aneŋ lɔɔyɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh Nelson Kyeremeh e la Ghanaian pɔleteesa ane mɛmba of the 8th parliament of the 4th Republic of Ghana ne administrator. O na la e Parliament mɛmba ko Berekum Ese Constituency naŋ be Bono Irigiŋ yi 7 GYɛnoɔre 2021waana ŋa. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh#Meŋɛ_Nyɔvore O sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh#O_sombo Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Kyeremeh#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Nelson_Mandela_Junior Nelson Mandela Junior e la Ghanian gane sɛgere TV https://dga.wikipedia.org/wiki/Nembaala == Nembaala; == Nembaala;https://dga.wikipedia.org/wiki/Nembaala#Nembaala; https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_Endaare_Mine_Yoe_Dagaare%C5%8B Nensaalaa Endaare Mine Yoe (external body parts): Nensaalaa Endaare zisɔgele Mine Yoe (internal body parts/human anatomy)https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_Endaare_Mine_Yoe_Dagaare%C5%8B#Nensaalaa_Endaare_zisɔgele_Mine_Yoe_(internal_body_parts/human_anatomy) https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_Nandaare Nensaala Nandaare Nensaalaa taa la zu. A zu poɔ la ka zukɔɔloŋ, nimie, tobo, nyoɔre, ane noɔre. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_Nandaare. Nensaala nandaare yaga,amine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_Nandaare_Mine_Yeldgre Nensaala nandaare mine yeldgre mine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare Nensaala eŋdaare la a eŋdaare Ŋmene na mɛ lantaa. A eŋdaare ŋa kaŋa ba kyebe, a lɛ wuli ka o soba naŋ ba maale mɛ velaa, ka o maŋ taa wɔgeloŋ mine o yel-eebo poɔ. Nensaala eŋdaare mine la amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#Nensaala_eŋdaare_mine_la_ama A Zuŋ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Zuŋ: A Tobo:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Tobo: A Nimie:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Nimie: A Noɔre:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Noɔre: Nuuri :https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#Nuuri_: A Nyimɛ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Nyimɛ: A Gbɛɛ:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Gbɛɛ: A Poɔre:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Poɔre: A Nyɛbogo:https://dga.wikipedia.org/wiki/Nensaala_e%C5%8Bdaare#A_Nyɛbogo: https://dga.wikipedia.org/wiki/Nentatuo Nentatuo e la nentaare mine kaŋ na maŋ be neɛ noɔre ka o soba wa iri beguo pepe. A nentaare naŋ la ba maŋ boɔlɔ ka Nentatuo. Nentatuo Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nentatuo#Nentatuo_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/New_Edubease New Edubease e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba bonyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie poɔ. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/New_Edubease#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/New_Edubease#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/New_Edubease#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/New_Edubease#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/New_Edubease#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ne%C9%9Bre thumb|Neɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Nhyiaeso Nhyiaeso e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba boŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nhyiaeso#Torebogiri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nhyiaeso#Dabaŋkoroŋ Begemaale die mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nhyiaeso#Begemaale_die_mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nhyiaeso#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nhyiaeso#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nhyiaeso#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nicholas_Amankwah Nicholas Amankwah waa la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ nekpoŋ a ko a kataweɛ paati (NDC).https://en. Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nicholas_Amankwah#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nicholas_Amankwah#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Bɛgemaala Waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nicholas_Amankwah#Bɛgemaala_Waabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nicholas_Amankwah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Niger Niger bee a Niger (/niːˈʒɛər, ˈnaɪdʒər/nee-ZHAIR, NY-jər, French: [niʒɛʁ]),gama poɔŋ ka o waa a Republic of the Niger(French: République du Niger; Hausa: Jamhuriyar Nijar), waa la paaloŋ ŋa naŋ be a West Africa poɔ ka o teŋgane zaa waa konkogri. O waa la paaloŋ ŋa ka naa boŋyeni kaara ka a Libya paaloo be o sazu-ŋmentɔnpuree sɛŋ, ka Chad paaloo be o ŋmentɔnpuree sɛŋ, ka Nigeria be o sapare sɛŋ, ka Benin aneŋ Burkina Faso be o sapare-ŋmentɔnlienee sɛŋ, Mali be o ŋmentɔnlieneeŋ, aneŋ Algeria meŋ paaŋ be a sazu-ŋmentɔnlienee sɛŋ. Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps https://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria Nigeria (/naɪˈdʒɪəriə/  ny-JEER-ee-ə), gama poɔŋ ka ba boɔlɔ ka a Federal Republic of Nigeria, e la paaloŋ kpoŋ naŋ be a West Africa poɔŋ. O be la a Sahel aneŋ a Gulf of Guinea ŋa naŋ meŋ be a Atlantic Ocean zaa sonsogliŋsogoŋ. O yuori boɔloo waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#O_yuori_boɔloo_waabo Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Dakroŋbaŋ Teŋgane waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Teŋgane_waaloŋ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Pɔletese_Yɛlɛ Dadi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Dadi_yɛlɛ Ziiri meɛbo waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Ziiri_meɛbo_waaloŋ Nensaaleba waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Nensaaleba_waaloŋ Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Yipɔge Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nigeria#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nii thumb|naabo https://dga.wikipedia.org/wiki/Nii_Kwartei_Titus_Glover Daniel Nii Kwartei Titus Glover (dɔgebo e la 28 August 1966) e la pɔleteseɛŋ naŋ are ko Tema East paaloo. O e la a wɔɔ paati neɛ kyɛ meŋ e Deputy Minister ko Transport a Ghana. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nii_Kwartei_Titus_Glover#O_Nyɔvore_Piiluu O Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nii_Kwartei_Titus_Glover#O_Ganzanne_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nii_Kwartei_Titus_Glover#Meŋɛ_Nyɔvore Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nii_Kwartei_Titus_Glover#Pɔletese_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nii_Kwartei_Titus_Glover#O_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nii_Kwartei_Titus_Glover#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nimi_Kyaana Nimi Kyaana e la boŋkaŋa nensaala naŋ maale o a maŋ de eŋ page ba nimie. Wɔrababre ka ba kyili mare taa a dɛnne a ka a maŋ taa kyaana a maŋ lagere pɔge a nimi-gbulo sere kyɛ meŋ taa nuuri a maŋ pare a toseere eŋɛ ka o tɔɔ foro lere. A Nimi Kyaana Parɛɛ mine la a amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nimi_Kyaana#A_Nimi_Kyaana_Parɛɛ_mine_la_a_ama Pɔloo Nimi Kyaanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nimi_Kyaana#Pɔloo_Nimi_Kyaana Zɔnne bee Dɔɔta Nimi Kyaanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nimi_Kyaana#Zɔnne_bee_Dɔɔta_Nimi_Kyaana https://dga.wikipedia.org/wiki/Nimie Nimie e la boma mine Naaŋmene naŋ maale eŋ nensaal ka o maŋ de kaara neŋ boma bee nyerɛ ne. nimie boyeni la ka dagaaba boɔlɔ ka nemiri kyɛ ka a boŋ yaga e nimie. Nimie Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nimie#Nimie_Tɔnɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North Nkoranza North e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a a Ghana begemaale die. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri/Begebo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North#Torebogiri/Begebo_Mine Yelkore Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North#Yelkore_Mine Begemaale die Mɛmbare/ Palemɛte Mɛmbare(MP)https://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North#Begemaale_die_Mɛmbare/_Palemɛte_Mɛmbare(MP) Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North_desekyere Nkoranza North Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North_desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North_desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_North_desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_South Nkoranza South e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni yoŋ a o tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobiehttps://en. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_South#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_South_Munisipal_Desekyere Nkoranza south munisipal desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_South_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_South_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nkoranza_South_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Noote_Guoloo Noore e boma Dagaaba naŋ nyɔge ne nukpara. Noore la ka lDagaaba maŋ de maale ne bɔɔre, ka bieŋ sãã o saa noɔ la ka ba maŋ de maale bee sããna . https://dga.wikipedia.org/wiki/North_East_Gonja North East Gonja e la a desekyere ayɔpõĩ na kaŋa naŋ be a savaana irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/North_East_Gonja#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/North_Gonja_Desekyere North Gonja Desekyere e la a desekyere ayɔpõĩ na kaŋa naŋ be a savaana irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Nensaaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/North_Gonja_Desekyere#Nensaaloŋ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/North_Gonja_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/North_Gonja_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Northern_Region Northern Region waa la Ghana sazu irigin kaŋa. A Northern Region teŋkpoŋ la ka ba boɔla Tamale. https://dga.wikipedia.org/wiki/No%C9%94%CC%81 Noɔ e la yiri-boŋ-iraa kaŋa, noɔ taa la gbɛɛ ayi, kpaŋkpama kyɛ maŋ nyɛ gyɛlɛ. Noɔ maŋ taa la gbɛŋbu o zusógó, nɔdaa gbɛŋbu maŋ e la kpoŋ a gaŋ nɔpoge gbɛŋbu, noɔ nɛne noma la yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nsuta-Kwamang-Beposo Nsuta-Kwamang-Beposo (Ghana Begemaale die gbandige) e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nsuta-Kwamang-Beposo#Kaa_Kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nsuta-Kwamang-Beposo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nu-_peraa Nu-peraa : O e la kuri ba naŋ de maale ne. O maŋ taa la ma ane bie. ŋmeɛbo Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nu-_peraa#ŋmeɛbo_Zie Kɔkɔre/yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nu-_peraa#Kɔkɔre/yelbie Tenne Na Ba Naŋ ŋmeɛrɛ Nu-Peraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nu-_peraa#Tenne_Na_Ba_Naŋ_ŋmeɛrɛ_Nu-Peraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Nudaare Nudaare- e la Dagaare daa poɔ bebiri kaŋa naŋ kuri yi a yelbigbol ŋa 'anuu' poɔ, wullo ka bebie anuu daare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nuhu_Tanko_Amadu Nuhu Tanko Amadu yi la tembile kaŋa naŋ be Gaana Ɔpa Wɛse poɔ, Hamile. Nuhu Tanko e la dɔɔbile naŋ nyɛ yuomo pie ane ayɔpoi. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nuul-agere_Mine_Yoe_Dagawe%C9%9B%C5%8B Nuul-agere Yoe: https://dga.wikipedia.org/wiki/Nyeraa Nyeraa e la donbile kaŋa naŋ meŋ e Naaŋmene boŋ iraa kaŋa. Bogi poɔ la e o kpɛ zie saŋa zaa bee wagere zaa, o bezie la a bogi poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Nyerega%C5%8Bguu_Yiri%C5%8B Nyeregaŋguu Yiriŋ e la zie kaŋa nyere naŋ maŋ lantaa kpeɛre. Tensoŋ la ka a maŋ tege kyɛ kpeɛrɛ gana. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94-%C6%90rem%C9%9B_Voonebie/_S%C9%9Bgebie Nyɔ-Ɛremɛ Voonebie /Sɛgebie e la bie mine ka a boɔloo saŋa a talanzoore maŋ tage sigi teɛ la a nɔpoɔ ƒoɔlaa kyɛ yuo a nyɔbogiri ƒoɔlaa ka a saseɛ kpoŋi zie tuuro be a yire. Nyɔ-ƐREMƐ SƐGEBINYAŊENE BEE VOONEBINYAŊENEhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94-%C6%90rem%C9%9B_Voonebie/_S%C9%9Bgebie#Nyɔ-ƐREMƐ_SƐGEBINYAŊENE_BEE_VOONEBINYAŊENE NYƆ-ƐREMƐ SƐGEBIDAARE BEE VOONEBIDAAREhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94-%C6%90rem%C9%9B_Voonebie/_S%C9%9Bgebie#NYƆ-ƐREMƐ_SƐGEBIDAARE_BEE_VOONEBIDAARE Yɛlɛ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94-%C6%90rem%C9%9B_Voonebie/_S%C9%9Bgebie#Yɛlɛ_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94-%C6%90ro%C5%8B_-_Nasalization_Of_Vowels Nyɔ-Ɛroŋ Nyɔ-ɛroŋ e la nyɔ-ɛremɛ sɛgebidaa naŋ maŋ fere sɛgebinyaŋaa bee sɛgebinyaŋene ka a bee ka o ɛre nyoɔre yelbiri poɔ. A ŋaa wuli ka a sɛgebinyaŋene ama ba maŋ ɛrɛ-nyoɔre koroŋ kyɛ a naŋ maŋ are peɛle nyɔ-ɛremɛ sɛgebidaa bee daare la so ka o maŋ fere a ka a ɛre nyoɔre. Nyɔ-Ɛroŋ Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94-%C6%90ro%C5%8B_-_Nasalization_Of_Vowels#Nyɔ-Ɛroŋ_Meɛroŋ YɛlɛYiibu /Peɛro Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94-%C6%90ro%C5%8B_-_Nasalization_Of_Vowels#YɛlɛYiibu_/Peɛro_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%94gema Nyɔgema e la dùŋo kaŋa naŋ maŋ bé moɔ poɔ aneŋ kɔnkɔre poɔ, nyɔgema maŋ e la kyɛkyɛra kyɛ ka o nyúú maŋ e wogi, nyɔgema maŋ toɔŋ are la teŋɛ kyɛ toɔŋ ɔɔ vaare teɛ̃ zu. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ny%C9%9Bnoo Nyɛnoo e la kubo mine kaŋa. A ma waa la peɛle kyɛ maŋ taa tuo kaŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/N%C6%86KP%C6%90E%C5%8AM%C6%90 Toma: Gaana kɔkɔrɛɛ kpiire la, sɛge wuli fo arezie. Fo sagɛɛ bee fo ba sage? https://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94daa Nɔdaa waa la noɔ bondɔɔkpoŋ bee bondɔɔbile.https://www. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94daa#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94raa/N%C9%94daa Noɔ naŋ e bondaa https://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94%C9%94te%C9%9B Nɔɔteɛ e la boŋkaŋa nensaala naŋ maale a maŋ de toŋ eŋ ba gbɛɛ poɔre. Nɔɔteɛ parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94%C9%94te%C9%9B#Nɔɔteɛ_parɛɛ *Nɔɔte-eŋ-pɔge gbɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94%C9%94te%C9%9B#*Nɔɔte-eŋ-pɔge_gbɛɛ *Nɔɔteɛ eŋ so-kõɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94%C9%94te%C9%9B#*Nɔɔteɛ_eŋ_so-kõɔ *Bogi poɔ Nɔɔteɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94%C9%94te%C9%9B#*Bogi_poɔ_Nɔɔteɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%9Bne Nɛne e la boŋ ɔɔraa kaŋa ba naŋ maŋ ɔɔ, gbɛɛ yaga doŋa maŋ la ka ba maŋ ko. Nɛne naŋ baŋ e la boɔ, noɔ,naabo, wɔɔ, walaa, soɔŋaa, ŋmaaŋa, dobaa, peroo, ane taa ba naŋ zaa ka neɛ ko a ama kaŋa zaa te naŋ boɔle naŋ baŋ e la nɛne. Nɛne Nyaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%9Bne#Nɛne_Nyaabo https://dga.wikipedia.org/wiki/Obrafuor Michael Elliot Kwabena Okyere Darko e la a Ghana yiele ŋmeɛrɛ kaŋa naŋ be a Ghana paaloŋ ŋa poɔ ka neɛ zaa baŋ o yieli yuori ka o e Obrafour.https://web. Obrafour Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obrafuor#Obrafour_Nyɔvore_Piiloŋ Obrafour Yieloŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obrafuor#Obrafour_Yieloŋ_Toma Obrafour Yieli Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obrafuor#Obrafour_Yieli_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obrafuor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_East Obuasi East e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) boŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_East#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_West Obuasi West e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_West#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Odotobri Odotobri e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-nɛb sobie. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Odotobri#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Odotobri#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_North Offinso North e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana Begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba boŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_North#Kaa_kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_South Offinso South e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_South#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_South#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_South#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_South#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Offinsu_College_of_Education A Gold Coast districti naŋ e a Methodisi misa a Ghana Poɔ la a yuo a Offinso kolaagi sakuuri ŋa.Ba da yuo la a sakuuri ŋa a yuoni February 1955 puɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Oforikrom Oforikrom e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oforikrom#Kaa_Kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oforikrom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ola_College_of_Education Ola College of Education e la a kolaagi kaŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ.O be la Cape Coast teŋa poɔ, Sɛnteraal Uregin-Cape Coast paaloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Old_Tafo Old Tafo e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) bonyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Meŋ La Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Old_Tafo#Meŋ_La_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Old_Tafo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford Ophelia Mensah Hayford e la a Ghana palamɛte neɛ kaŋa, naŋ da are a 2020 vootuu . https://mobile. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuuri Gaabu Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuuri_Gaabu_Yɛlɛ Toma Ane Ba Naŋ Iruuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford#Toma_Ane_Ba_Naŋ_Iruu Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford#Pɔletese_Yɛlɛ 2020 Vootuu/Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford#2020_Vootuu/Vootiŋ Kɔmɛtteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford#Kɔmɛttee Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sombo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ophelia_Hayford#Sombo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Liwaal Oscar Liwaal (dɔgebo bebiri da la 1 Maakyi 1978) e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa. O be la a a Ghana palamɛte anaare soba poɔŋ a ko a o paaloŋ Yunyoo naŋ be Yunyoo-Nasuan District naŋ be a North East Region a Gaana poɔ. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Liwaal#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Liwaal#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Liwaal#Kɔmɛtee Meŋa nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Liwaal#Meŋa_nyɔvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Liwaal#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Ofori_Larbi Oscar Ofori Larbi e la a Gaana begimaala kaŋa naŋ bé a Gaana paaloŋ poɔ. Ba dɔge o la sentɔmbare bibie pie ne anaare poɔ 14, 1966. Oscar Bibiiloŋ Nyɔvore Ane O Sakuuri Gaabu.https://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Ofori_Larbi#Oscar_Bibiiloŋ_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri_Gaabu. Oscar Kiristaaloŋ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Ofori_Larbi#Oscar_Kiristaaloŋ_Nyɔvore_Yɛlɛ Yɛlɛ Nyaabu/ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oscar_Ofori_Larbi#Yɛlɛ_Nyaabu/_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah Osei Bonsu Amoah (dɔgebo bebiri Ɔɔgore 15, 1961) e la Ghanaian pɔlitiseɛŋ aneŋ a paalimɛnte ayɔpoi soba ko a fourth Republic ko Gaana begemaala ne kaŋa naŋ are ko Akwapin South gbandige noba naŋ be a Eastern Region a Gaana poɔ, a paaŋ be a wɔɔ paati gyɔŋgyɔŋ puliŋ.https://web. Bibiiloŋ Nyɔvɔre Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#Bibiiloŋ_Nyɔvɔre_Aneŋ_Sakuu_Gaabo O Nakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#O_Nakõɔ_Yɛlɛ 2012 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#2012_Vootuu 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#2020_Vootuu Kommitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#Kommitiiri Minista Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#Minista_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#Toma_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#Meŋa_Nyɔvore Yɛlɛ Mine Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Bonsu_Amoah#Yɛlɛ_Mine_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu Osei Kyei Mensah Bonsu (naŋ da di Lawrence Addaehttps://peacefmonline.com/pages/politics/politics/202202/460083. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#Pɔletese_Yɛlɛ Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#Nuuri_Neɛbo 1996 Begemaale Die Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#1996_Begemaale_Die_Nuuri_Neɛbo 2004 Begemaale Die Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#2004_Begemaale_Die_Nuuri_Neɛbo 2008 Begemaale Die Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#2008_Begemaale_Die_Nuuri_Neɛbo 2012  Begemaale Die Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#2012_Begemaale_Die_Nuuri_Neɛbo 2020 Begemaale Die Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#2020_Begemaale_Die_Nuuri_Neɛbo Commonwealth Parliamentary (CPA) Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#Commonwealth_Parliamentary_(CPA)_Nuuri_Neɛbo Yuori Tere Teɛroŋ Sorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#Yuori_Tere_Teɛroŋ_Sori Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Kyei_Mensah_Bonsu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Tutu_Senior_High_School thumb A Sakuuribikori Mine Naŋ Waa Nentegrahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Osei_Tutu_Senior_High_School#A_Sakuuribikori_Mine_Naŋ_Waa_Nentegra https://dga.wikipedia.org/wiki/Oti_Region Oti Region waala a Ghana irigyin paalaa ne kaŋa banaŋ ŋmaa a Disembare 2018. Ba ŋmaa la a irigyin ŋa yi a Volta irigyin sazu sɛŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Otumfuo_Nana_Osei_Tutu_II Otumfuo Nana Osei Tutu II dɔgebo bebiri la May 6, 1950. O waa la a 16th Asantehene naŋ da ziŋ a naaŋ kogi a bebiri Kpɛpire 26, 1999 yuoni poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Owusu_Afriyie_Akoto Owusu Afriyie Akoto e kuuriba ninkpon a Ghana paalon puo ayie 2016 atito 2022 https://dga.wikipedia.org/wiki/P._L._O._Lumumba Patrick Loch Otieno Lumumba (o dɔgebo bebiri da la 17 Gyolaai kyu 1962). O e la Kenya lɔɔya kaŋa. Sakuu zannoo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/P._L._O._Lumumba#Sakuu_zannoo_yɛlɛ O nembɛree diibo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/P._L._O._Lumumba#O_nembɛree_diibo_yɛlɛ O teɛroo te kyaare naaŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/P._L._O._Lumumba#O_teɛroo_te_kyaare_naaŋ_yɛlɛ O meŋa Nyɔvore yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/P._L._O._Lumumba#O_meŋa_Nyɔvore_yɛlɛ O gama yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/P._L._O._Lumumba#O_gama_yɛlɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/P._L._O._Lumumba#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pamgbori Pamgbori, e la Dagaaba boŋŋmɛteɛ kaŋa ziiri mine Dagaweɛŋ ba naŋ maŋ ŋmɛ kuori zie / tigri zie ka gyile ba wa kyebe. Teŋkpoŋ naŋ taa bogi la ka ba maŋ kyɛ ŋmaa de pɛnne a boŋŋmeɛraa ŋa. A pamgbori konni yelbie mine ba naŋ maŋ ŋmeɛrɛ ka o kono la ama.https://dga.wikipedia.org/wiki/Pamgbori#A_pamgbori_konni_yelbie_mine_ba_naŋ_maŋ_ŋmeɛrɛ_ka_o_kono_la_ama. Ŋmeɛbo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pamgbori#Ŋmeɛbo_zie Teŋa / Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pamgbori#Teŋa_/_Tenne https://dga.wikipedia.org/wiki/Pataasi == Pataasi; == Pataasi;https://dga.wikipedia.org/wiki/Pataasi#Pataasi; Yoe Mine Naŋ Na Baŋ Leɛre Pataasi La;https://dga.wikipedia.org/wiki/Pataasi#Yoe_Mine_Naŋ_Na_Baŋ_Leɛre_Pataasi_La; https://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei Hon. Patricia Appiagyei ( Ba doge o la 28 nyɔgevennebare, 1956) yuoni poɔ, o e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ gɔmmenɛnte kpambeɛ potuuro naŋ kaara Ashanti region aneŋ pɔge fɔra naŋ e Mayor a ko Kumasi Metropolitan Assembly. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei#O_Toma O Naakõɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei#O_Naakõɔ_Toma O Kɔmɛtiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei#O_Kɔmɛtiiri O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei#O_Meŋa_Nyɔvore O Nimimaaroŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei#O_Nimimaaroŋ_Toma Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patricia_Appiagyei#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Al-Hassan_Adamah Patrick Al-Hassan Adamah ba dɔge o la November 23, 1948 (yomo 74). O e la pɔleteseɛŋ a e palemɛte mɛmba ayɔpoi soba a repulic anaare soba naŋ are ko Sissala West paaloo a Upper West Region aneŋ a wɔɔ paati. O Ganzanne Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Al-Hassan_Adamah#O_Ganzanne_Yeltare Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Al-Hassan_Adamah#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Banor Patrick Banor e la a Ghana palamɛte Neɛ kaŋa na be a Asutifi North paaloŋ poɔ. O e la a pɔletese neɛ kaŋa kyɛ naŋ e a administrator kaŋa a Ghana poɔ. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Gane Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Banor#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Gane_Zane_Yɛlɛ Toma Ane O Pɔletese Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Banor#Toma_Ane_O_Pɔletese_Nyɔvore Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Banor#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Banor#Meŋɛ_Nyɔvore Sombo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Banor#Sombo_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Banor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom Patrick Boakye-Yiadom e la a Gaana pɔlitisi ane a begemaala kaŋa ko a Gaana palamɛti anii a anaare soba poɔ, O naŋ la are ko a Obuasi East paaloŋ a Ashanti Urigin poɔ. O e la a Wɔɔ paati Neɛ kaŋa a paati poɔ. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#Naakoɔŋ_Yɛlɛ 2016 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#2016_Vootuu 2020 Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#2020_Vootuu Komitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#Komitiiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Boakye-Yiadom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Bogyako-Siaime Patrick Bogyako-Siaime e la palemɛte mɛmba a palemɛte ayɔpoi soba a Ghana republic anaare soba naŋ are ko Amenfi East a Western Region a wɔɔ paati.http://www. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Bogyako-Siaime#O_Nyɔvore_Piiluu O Sakuuri Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Bogyako-Siaime#O_Sakuuri_Waaloŋ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Bogyako-Siaime#O_Toma Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Bogyako-Siaime#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah Patrick Yaw Boamah e la Ghana pɔlɛtese neɛ kaŋa a wɔɔ paati poɔ. Ba dɔge o la a1974 yuoni poɔ. Patrick Yaw Boamah Bibiiloŋ Nyɔvore Ane O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#Patrick_Yaw_Boamah_Bibiiloŋ_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri_Gaabo Patrick Yaw Boamah Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#Patrick_Yaw_Boamah_Toma Patrick Yaw Boamah Pɔlitisi Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#Patrick_Yaw_Boamah_Pɔlitisi_Nyɔvore_Yɛlɛ Patrick Vootuu/ Vootiŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#Patrick_Vootuu/_Vootiŋ_Yɛlɛ 2016 Vootuu/Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#2016_Vootuu/Vootiŋ https://ghanaelections.peacefmonline.com/pages/2016/greateraccra/okaikwei_central/2016https://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#https://ghanaelections.peacefmonline.com/pages/2016/greateraccra/okaikwei_central/2016 2020 Vootuu/Vootiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#2020_Vootuu/Vootiŋ Boamah Vootuu Yɛlɛ A yi 2012 Te Ta 2020https://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#Boamah_Vootuu_Yɛlɛ_A_yi_2012_Te_Ta_2020 O Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patrick_Yaw_Boamah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah Paul Apreku Twum-Barimah e la a Ghanaian pɔleteesa aneŋ a bɛgemaala kaŋa naŋ be a bɛgemaale die poɔ a ko Dormaa East constituency naŋ be a Bono region a Ghana poɔ.https://en. Nyɔvore Piiluu aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah#Nyɔvore_Piiluu_aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah#Toma_Yele Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Begɛmaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah#Begɛmaala Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah#Sommo_Mine_O_Naŋ_Toŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Apreku_Twum_Barimah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Essien Paul Essien e la Ghana pɔleteseɛŋ kyɛ meŋ la e mɛmba ko a palemɛte ayɔpoi a Ghana republic anaare soba naŋ are ko Jomoro gbandige a Western Region ane a wɔɔ paati.http://www. O Ganzannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Essien#O_Ganzannoo_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Essien#O_Toma O Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Essien#O_Pɔletese_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Essien#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Paul_Nkegbe Paul Nkegbe Elia Ghana politeesa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Pen Magedalee e la boŋkaŋa ba naŋ maŋ de sɛgerɛ. Te maŋ la de o la make ne sɛgere. https://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lanchene_Toobu Peter Lankyene Toobu(8 June 1968) e la Ghana polisi koree nang gaa pɛnnõõ kyɛ pããŋ e begemaala a bé a Kataweɛ paati puonhttps://en.m. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lanchene_Toobu#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lanchene_Toobu#O_Toma Naakõɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lanchene_Toobu#Naakõɔ_Toma Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lanchene_Toobu#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lankyene_Toobu Peter Lankyene Toobu(8 June 1968) e la Ghana deme polisi nang gaa retirement kye pau e politician a be a katawee paatin. O be la Ghana parliament a ko a Wa West nang be a Upper West Region. O Bibiilong Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lankyene_Toobu#O_Bibiilong_Ane_Sakuuri_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lankyene_Toobu#O_Toma Naakoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Lankyene_Toobu#Naakoo https://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe Peter Kwasi Nortsu-Kotoe (dɔgebo bebiri da la 6 Mɛrnoɔre 1956) waa la a Ghana pɔleteesa aneŋ a begemaala ka ŋa naŋ be a Seventh Parliament of the Fourth Republic a Ghana poɔ a ko a Akatsi North paaloo naŋ be Volta Regionhttps://www.myjoyonline. Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe#Nyɔvore_Piiloŋ Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe#Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Meŋa Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe#Meŋa_Nyɔvore_Yɛlɛ Toma O Naŋ Toŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe#Toma_O_Naŋ_Toŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Nortsu-Kotoe#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Yaw_Kwakye-Ackah Peter Yaw Kwakye-Ackah (dɔgebo bebiri 15 Gyoone 1957) e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a seventh parliament of the Fourth Republic of Ghana naŋ are ko a Amenfi soga paaloo naŋ be Zẽɛbaa Irigiŋ poɔ, a Kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Yaw_Kwakye-Ackah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Yaw_Kwakye-Ackah#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Yaw_Kwakye-Ackah#Meŋɛ_Nyɔvore Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Peter_Yaw_Kwakye-Ackah#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Brekp%C9%9Bsagamapo%C9%94 Dagaaba sagama peɛre kpeɛbo bammo e la togelogoo lɛ. Dagaaba ba baŋ ka tene mine la bebe la a poɔ a teŋa ba naŋ kpeɛrɛ poɔ. A Yoe La Ama.https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Brekp%C9%9Bsagamapo%C9%94#A_Yoe_La_Ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale Peɛroo kyaare neŋ zambogɛɛ yiibu zie ane lɛ ba naŋ maŋ maale dɔɔ kuori la vɛllɛ bini a puliŋ kyɛ. A peɛroo po-eŋ la dolle yaga naŋ wullo lɛ a naŋ gaa ta be yiibu zie aneŋ lɛ ba naŋ maŋ maale ba dɔɔ kuori. 1.0  Kyɛyuobuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale#1.0_Kyɛyuobu  1.1 Peɛroo Zikɔlageraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale#_1.1_Peɛroo_Zikɔlageraa 1.2  Peɛroo Yelwonaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale#1.2_Peɛroo_Yelwonaa 1.3   Peɛroo Anansohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale#1.3_Peɛroo_Ananso 1.4 Peɛroo Siereehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale#1.4_Peɛroo_Sieree 1.5  Peɛroo Sobie.https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale#1.5_Peɛroo_Sobie. 1.6 Peɛroo Yelwonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_Kyaare_Ne%C5%8B_Zambog%C9%9B%C9%9B_Yiibu_Zie_Ane_L%C9%9B_Ba%C5%8B_Ma%C5%8B_Male_D%C9%94%C9%94_Komaale#1.6_Peɛroo_Yelwonne https://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah Philip Atta Basoahhttps://www.myjoyonline. Philip Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#Philip_Nyɔvore_Piiloŋ O Zannoo/Sakuuri Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#O_Zannoo/Sakuuri_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#Toma Pɔletese Toma / Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#Pɔletese_Toma_/_Nyɔvore Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#Kɔmɛtee Sombo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#Sombo_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ O Kūū Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#O_Kūū_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Philip_Basoah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pia_w%C9%94%C9%94ta Pia wɔɔta e la yo kuraa kaŋa dagaaba naŋ Kuri yineŋ nansaale poɔŋ ka nansaaleba na boɔla pure water. O eɛ la koɔŋ nensaala na maŋ maale ka a be karata poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Piina Piina e la teŋa kaŋa naŋ be Lambussie District poɔŋ. Dagaaba ane sisaaleba la lantaa a teŋɛ ŋa poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Piina_Senior_High_School Piina Senior High School e la a Ghana Gɔbena Sekondere Sakuuri kaŋa naŋ be a Ghana poɔŋ, a upper west region Lambussie District poɔ. O e la a sekondere sakuu kaŋa na naŋ maŋ de bipɔgebilii ane dɔɔbilii a yi yuomo pie ne ayopoi kyɛ gɛrɛ. Piina Sekondere Sakuu Zannoo Bogere Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Piina_Senior_High_School#Piina_Sekondere_Sakuu_Zannoo_Bogere_Mine Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Piina_Senior_High_School#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pinti%C5%8B == Pintiŋ == Pintiŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pinti%C5%8B#Pintiŋ PINTIŊ KƆKƆREhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pinti%C5%8B#PINTIŊ_KƆKƆRE TENNI MINE BA NAŊ ŊMEƐRA PINTIŊ LA;https://dga.wikipedia.org/wiki/Pinti%C5%8B#TENNI_MINE_BA_NAŊ_ŊMEƐRA_PINTIŊ_LA; PINTIŊ PARƐƐhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pinti%C5%8B#PINTIŊ_PARƐƐ https://dga.wikipedia.org/wiki/Pitoo Dagaaba dáá yuori la lɛ, bee danzeɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Podaare Podaare- e la Dagaare daa poɔ bebiri kaŋa naŋ kuri yi a yelbigbol ŋa 'ayɔpoĩ' poɔ, wullo ka bebie ayɔpoĩ daare. Ona meŋ la a daa poɔ bebibaaraa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Pote%C9%9Br%C9%9B_Kyebe Poteɛrɛ Kyebe https://dga.wikipedia.org/wiki/Pouriwaa_Kpolee_Ane_Zuwaa_Zulee_Ane_Gb%C9%9Bre_Waaviine Pouriwaa kpolee ane zuwaa zulee ane gber waaviine la gaa ka ba temii taama. Ka pouriwaa kpolee ane gberwaaviin yeli ka ba Koŋ tuo do a tangaa tie kye ka zuwaa zulee eŋ do a te miine a taama kaa lere. https://dga.wikipedia.org/wiki/Prayer Prayer is the communication with God https://dga.wikipedia.org/wiki/Presbyterian_Women%27s_College_of_Education Presbyterian Women's College of Education e la a Kolaagi kanŋa naŋ be Gaana paaloŋ poɔ. O be la Akwapem South, Eastern Uregin poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng Kevin-Prince Boateng (German: [ˈkɛvɪn ˈpʁɪns boaˈtɛŋ]; dɔgebo bebiri da la 6 Maakye 1987) da waa la bɔle ŋmeɛrɛ kpoŋ, ka o bɔle ŋme arezie da e medefelda bee fɔɔwɛɛde.https://en. O tiimini tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng#O_tiimini_toma O donɛɛ bammo tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng#O_donɛɛ_bammo_toma O bɔle ŋmɛ waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng#O_bɔle_ŋmɛ_waaloŋ A yi bɔle ŋmeɛbo puoriŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng#A_yi_bɔle_ŋmeɛbo_puoriŋ O toma yɛlɛ mannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng#O_toma_yɛlɛ_mannoo Emmo mine o naŋ nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng#Emmo_mine_o_naŋ_nyɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Boateng#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Hamid_Armah Prince Hamid Armah (ba dɔge o la a 6th October 1981) O e la a Wɔɔ paati Neɛ kaŋa na be a Gaana palamɛti poɔŋ a are ko a Kwesimintsim paaloŋ a Western Region a Gaana poɔŋ.https://www. O Nyɔvore Piiloŋ Ane Gane Zane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Hamid_Armah#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_Gane_Zane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Hamid_Armah#Toma Meŋɛ nyɔvore yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Hamid_Armah#Meŋɛ_nyɔvore_yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prince_Hamid_Armah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Professor_Adams_B._Bodomo_Ny%C9%94vore_Po%C9%94_Y%C9%9Bl%C9%9B Adams B. Bodomo; (ba dɔge o la 1959 poɔ): O e la Ghana ane Austria deme karegyuu/porɔfɛɛsa kyaare ne Africa deme Kɔkɔrɛɛ ane Yelbaŋyizie naŋ be a Yuniveniti naŋ be Vienna poɔ, yi o 2013 poɔ.                                   Adams Bodomohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Professor_Adams_B._Bodomo_Ny%C9%94vore_Po%C9%94_Y%C9%9Bl%C9%9B#_Adams_Bodomo Sakuu Tonnoɔre Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Professor_Adams_B._Bodomo_Ny%C9%94vore_Po%C9%94_Y%C9%9Bl%C9%9B#Sakuu_Tonnoɔre_Zie Sommo Yizie:https://dga.wikipedia.org/wiki/Professor_Adams_B._Bodomo_Ny%C9%94vore_Po%C9%94_Y%C9%9Bl%C9%9B#Sommo_Yizie: https://dga.wikipedia.org/wiki/Projector Projector e la nansaala bommaala kaŋa ba naŋ maale a maŋ de tone toma te seŋ sakuu biiri wulibo, sinii kaabo, kpaabo bee lambo, ane ataaba. A taa la tɛɛtɛɛloŋ a poɔ te seŋ kponni, biiloŋ and simbo. Projector parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Projector#Projector_parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Prosper_Dakurah Prosper Dakurah e la neɛ na taa faŋa a toɔ de o meŋɛ gaa ne a Ghana faŋa deme wulloo zie. O e la yuomo lezaayi ne at a(23yrs), kyɛ yi a gyerepaa ɔpper wɛst paaloŋ poɔ. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prosper_Dakurah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East Pru East e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maale o la 2004. Torebogiri/Begebo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East#Torebogiri/Begebo_Mine Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East#Nuuri_Neɛbo Meŋ la Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East#Meŋ_la_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East_Desekyere Pru East Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East_Desekyere#Torebogiri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_East_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_West Pru West e la a nu-neɛ paaloo kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ neɛ la nuuri a iri begemaale die mɛmba (MP) neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogiri/Begebo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_West#Torebogiri/Begebo_Mine Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_West#Kaa_Kyɛ_Meŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_West_Desekyere Pru West Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://ghanadistricts. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_West_Desekyere#Torebogiri Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_West_Desekyere#Tenne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pru_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Puree Puree e la teɛ kaŋa naŋ be daga paaloŋ. O e la teɛ naŋ taa tɔna yaga ko a dagaaba a ba laŋkpeɛbo poɔ. Puree tɔna minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Puree#Puree_tɔna_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Pusiga_Desekyere Pusiga Desekyere e la a desekyere pie ne anuu kaŋa naŋ be Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pusiga_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94geba_Gyambie_%C5%8Amaabo Pɔgeba Gyambie Ŋmaabo Pɔgeba la tara gyama. Te maŋ boɔle la boŋyeni ka gyammo. Gyambie Ananso/ Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94geba_Gyambie_%C5%8Amaabo#Gyambie_Ananso/_Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94. Pɔgebeɛle yiele e la yiel-noore mine pɔgebeɛlbɛ naŋ maŋ wa beɛle pɔge gɛre me o sɛre yiri a kyerɛre a dana a pɔge bee sɛre ane o yiri deme. Gbɛɛ yaya a yiele maŋ piile neŋ a pɔge yiri kyɛ te baare me o sɛre yiri. A Yiele Mine Pãã La Ama;https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#A_Yiele_Mine_Pãã_La_Ama; A Ayi Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#A_Ayi_Soba A Ata Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#A_Ata_Soba A Anaare Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#A_Anaare_Soba A Nuu Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#A_Nuu_Soba Ayoɔbo Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#Ayoɔbo_Soba Ayoɔpoi Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#Ayoɔpoi_Soba Anii Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#Anii_Soba Awai Sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebe%C9%9Ble_yiele_mine_Dagaaba_la%C5%8Bkpe%C9%9Bbo_po%C9%94.#Awai_Soba https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gebilii_Potaa Pɔgebilii Potaa la bipɔgelee naŋ ta kponnuŋ kpeɛbo poɔ. a kpɛ kponnuŋ wuli ka, o leɛ la pɔge baare na toɔ kuli serɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gtuoyiri Pɔgtuoyiri https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94ntere Pɔntere e la gbaŋgbale bēē tɛntɛre boŋ-iraa kaŋa, o waaloŋ waa ŋa lɔŋa, kyɛ ka o eŋgane waa ŋa waabo ŋa ba naŋ boɔla duŋkuréé. Pɔntere taa la gbɛɛ anaare kyɛ maŋ vara. https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%9Bmp%C9%9Bl%C4%93%C4%93 Pɛmpɛlēē e la nyire-ɛgrãã kaŋa naŋ bé yireŋ aneŋ moɔ poɔ, pɛmpɛlēē taa la kpaŋkpama a maŋ tuoɔŋ ɛgge, pɛmpɛlēē maŋ bé la da-puuro eŋa, a maŋ suŋ la tēēre ka a ŋmaŋ ŋmama. https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%9Bnnoo Pɛnnoo e la neɛ naŋ de tontomboma aseŋ, lare, soɔ kuma amk a vava ne daa kyɛlee bare ka o leɛ bone o soba naŋ boɔra. Boma Mine Ba Naŋ Maŋ Pɛnne La;https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%9Bnnoo#Boma_Mine_Ba_Naŋ_Maŋ_Pɛnne_La; https://dga.wikipedia.org/wiki/Queen_Of_Peace_Senior_High_School A sakuuri ŋa waala a Ghana sakuu kpoŋ kaŋa na be a Ɔppa wɛse, Nandoli paaloŋ poɔ. Queen of Peace e la sakuu meŋɛ naŋ taa noba teɛroŋ a gaŋ a zaa a lanyirso deme. A Sakuuri ŋa Yelnyɔgeraa Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queen_Of_Peace_Senior_High_School#A_Sakuuri_ŋa_Yelnyɔgeraa_La Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queen_Of_Peace_Senior_High_School#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr Queenstar Maame Pokua Sawyerr (dɔgebo bebiri da la 1 Gyoonoɔre 1964) e la a Ghanaian pɔleteesa kaŋa. O na da la a Deputy Irigyin Minisa a ko Central lrigyin. O nyɔvore piiluu ane o sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#O_nyɔvore_piiluu_ane_o_sakuuri_gaabo O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#O_Toma_Yɛlɛ O Pɔlitis Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#O_Pɔlitis_Yɛlɛ 2020 Vootirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#2020_Vootiri Kommitiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#Kommitiiri Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#Meŋa_Nyɔvore Sommo Mine O Naŋ Soŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#Sommo_Mine_O_Naŋ_Soŋ Nɔ Kyeere Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#Nɔ_Kyeere_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenstar_Pokuah_Sawyerr#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr Queenstar Maame Pokua Sawyerr ba dɔge o la a Gyulaai kyi bebiri yenaa poɔ a yuoni 2964 Poɔŋ. O e la a Ghana pɔlɛtese neɛ kaŋa a ko a teŋɛ Central Region. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Gan-Zanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Gan-Zanne_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#Pͻletese 2020 electionshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#2020_elections Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#Kͻmatiiri Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#Meŋԑ_nyͻvore Sonsonnͻhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#Sonsonnͻ Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#Yelbawontaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Queenster_Maame_Pokua_Sawyerr#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Quran Kurana e la Silamabiiri ŋmempuori sagediibu gane. A Silamabiiri sagedieŋ ka a Kurana yi la a Naaŋmene meŋa sɛŋ. Kurana Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Quran#Kurana_Dakroŋbaŋ Surare Gbulo gbulohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Quran#Surare_Gbulo_gbulo https://dga.wikipedia.org/wiki/Ras_Mubarak Ras Mubarak ba dɔge o la a Gyɔɔne yuoni 1979 bebie at a daare(3). Ras e la a Ghana duoro ŋmɛ yaara kaŋa, koɔraa, ane pɔlɛtese nyɔvore yɛlɛ. Nyɔvore Piiloŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ras_Mubarak#Nyɔvore_Piiloŋ_Yɛlɛ O Gan-Zanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ras_Mubarak#O_Gan-Zanne_Yɛlɛ Pɔlɛtese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ras_Mubarak#Pɔlɛtese_Nyɔvore_Yɛlɛ Ras Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ras_Mubarak#Ras_Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ras_Mubarak#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Rebecca_Naa_Okaikor_Akufo-Addo Rebecca Naa Okaikor Akufo-Addo waa la a Ghana yidaanpɔge a yuoni 2016 naŋ e nba Nana Akufo Addo pɔge. https://dga.wikipedia.org/wiki/Rice_cooker Rice cooker dagaaba na maŋ tɔŋ-boɔle ka nansaaleba mui bondogeraa. O e la a nansaaleba bommaala kaŋa ba naŋ maale o ka o taa laa. A Mui Bondogeraa Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rice_cooker#A_Mui_Bondogeraa_Parɛɛ Standard Rice Cookerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rice_cooker#Standard_Rice_Cooker Multifunction Rice Cookerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rice_cooker#Multifunction_Rice_Cooker Improved Rice Cookerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rice_cooker#Improved_Rice_Cooker Induction Heat Rice Cookerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rice_cooker#Induction_Heat_Rice_Cooker https://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Acheampong Richard Acheampong (dͻgebo bebiri la Mɛnoɔre beri pie ne anii daare,1970) e la Ghana pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ a Ghana republic anaare eŋɛ a areko a Bia East Gbandige naŋ be a Western Irigyin poͻ, a Kataweԑ paate yuori eŋԑ.http://www. Nyͻvore piiluu ane Sakuuri Yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Acheampong#Nyͻvore_piiluu_ane_Sakuuri_Yԑlԑ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Acheampong#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Acheampong#Pͻletese Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Acheampong#Meŋԑ_nyͻvore Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Acheampong#Yelbawontaa Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Acheampong#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Akuoko_Adiyiah Richard Akuoko Adiyiah (20 Fɛboɔre 1955-30 Sentɔmbare 2022)https://www.myjoyonline. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Akuoko_Adiyiah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Akuoko_Adiyiah#Tonnɔɛ Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Akuoko_Adiyiah#Pɔletese Meŋ Nyɔvore ane O Kūūhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Akuoko_Adiyiah#Meŋ_Nyɔvore_ane_O_Kūū Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Akuoko_Adiyiah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah Richard Gyan-Mensah (ba naŋ dɔge 20 June 1982) e la Ghanaian pɔletese ane Kataweɛ paate mɛmba. O e la palemɛte mɛmba ko a Gomoa West paaloŋ naŋ be a Fanteeba Region Ghana. Nyɔvore piiluu ane ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah#Nyɔvore_piiluu_ane_ganzanne Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah#Tonnɔɛ Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah#Pɔletese_Yɛlɛ 2020 Vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah#2020_Vootu Kɔmatiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah#Kɔmatii Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah#Meŋɛ_nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Gyan_Mensah#O_Sombo https://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Kwame_Sefe Richard Kwame Safe (dɔge la 11 October 1972) a e Gaana politiseɛŋ kaŋa na are ko  a kataweɛŋ pati. Ona la a palemɛte mɛmba ko Anlo paaloŋ, a Ayigbe(Volta) teŋɛ bee irigyin. Vootu yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Kwame_Sefe#Vootu_yeltare Filosofihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Kwame_Sefe#Filosofi Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Kwame_Sefe#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Mawuli_Koku_Quashigah Richard Mawuli Koku Quashigah (dɔgebo e la 16 October 1968) e la Ghana pɔletese ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ a are ko Keta Gbandige naŋ be Volta Region poɔ, Ghana, a kataweɛ paati yuori eŋɛ.http://www. O Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Mawuli_Koku_Quashigah#O_Meŋɛ_Yɛlɛ O Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Mawuli_Koku_Quashigah#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Mawuli_Koku_Quashigah#Pɔletese O Bammo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Mawuli_Koku_Quashigah#O_Bammo_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Richard_Mawuli_Koku_Quashigah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ridwan_Duada_Abass Abass Ridwan Duada e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ a are ko Sissala East Gbandige naŋ be a Ɔpa West Irigyiŋ poɔ, Ghana, a wɔɔ paate yuori eŋɛ.http://www. O Nyɔvore Ane O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ridwan_Duada_Abass#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ridwan_Duada_Abass#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah Rita Naa Odoley Sowah (dɔgebo bebiri 2 Gyoonoɔre 1968) e la Ghanaian pɔleteesa. O e la mɛmba ko Kataweɛ paate. Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Nyɔvore_Piiluu Tonnɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Tonnɔɛ Tontondanweɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Tontondanweɛ Munisipal chief Executivehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Munisipal_chief_Executive Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Pɔletese Parliamentary bidhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Parliamentary_bid Parliament Mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Parliament_Mɛmba Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Meŋɛ_Nyɔvore Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rita_Naa_Odoley_Sowah#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Baba_Kuganab-Lem Robert Baba Kuganab-Lem e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Binduri Gbandige naŋ be Ɔpa Ese Irigyiŋ poɔ, Ghana, a kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. O Nyɔvore Ane O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Baba_Kuganab-Lem#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Baba_Kuganab-Lem#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah Robert Kwasi Amoah (dɔgebo bebiri 17 Ɔɔtoore 1948) e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko a Achiase Gbandige a Eastern Irigyiŋ poɔ a wɔɔ paate yuori eŋɛ.https://ghanamps. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#Meŋɛ_Nyɔvore Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#Pɔletese 2012 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#2012_Nuuri_Neɛbo 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#2016_Nuuri_Neɛbo Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#Kɔmatee Tonnoɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#Tonnoɔre O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#O_Sombo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Kwasi_Amoah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Sarfo-Mensah Robert Sarfo-Mensah e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die anuu ane ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ naŋ are ko Asunafo North naŋ be Brong Ahafo Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. O Nyɔvore Ane O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Sarfo-Mensah#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Sarfo-Mensah#O_Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Sarfo-Mensah#Pɔletese Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Sarfo-Mensah#Nuuri_Neɛbo O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Sarfo-Mensah#O_Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Sarfo-Mensah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Wisdom_Cudjoe Hon. Robert Wisdom Cudjoe e la Gaana pɔleteseɛŋ aneŋ begimaala naŋ areko Prestea Huni Valley vooten lombori. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Wisdom_Cudjoe#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabu Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Robert_Wisdom_Cudjoe#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Dafeamekpor Hon. Rockson Nelson Etse Kwame Dafeamekpor e la Gaana pɔleteseɛ̃ŋ aneŋ begimaala naŋ areko a South Dayi vooten lombori naŋ bé a Volta region teŋa poɔ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Dafeamekpor#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Dafeamekpor#O_Toma_Yɛlɛ O Naakoɔ̃ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Dafeamekpor#O_Naakoɔ̃_Yɛlɛ O Meŋa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Dafeamekpor#O_Meŋa_Yɛlɛ Sorezu Nyagma Naŋ Pɔge Ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Dafeamekpor#Sorezu_Nyagma_Naŋ_Pɔge_O Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Dafeamekpor#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Etse_Kwami_Dafeamekpor Rockson-Nelson Etse Kwami Dafeamakpor e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a are ko south Dayi Gbandige naŋ be Volta irigyin poɔ. O e la kataweɛ paate mɛmba. O Nyɔvore Piiluu ane O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Etse_Kwami_Dafeamekpor#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_O_Sakuu O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Etse_Kwami_Dafeamekpor#O_Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Etse_Kwami_Dafeamekpor#Pɔletese O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Etse_Kwami_Dafeamekpor#O_Meŋa_Nyɔvore Sori-zu Nyagma Naŋ Pɔge Ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Etse_Kwami_Dafeamekpor#Sori-zu_Nyagma_Naŋ_Pɔge_O Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rockson-Nelson_Etse_Kwami_Dafeamekpor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Rt.hon.Kingsford_Alban_Sungmaana_Bagbin Bagbin e la Daga dɔɔ naŋ yi Sombo https://dga.wikipedia.org/wiki/Rude_boy Paul Okoye, ka neɛ zaa baŋ o ka o yuori di Rude boy, e la Nigeria yiele ŋmɛ karaa kaŋa. O piili la a yiele ŋmeɛbo 2000 yuoni a e mɛmba ko P-Square duo neŋ o yitɔsoba Peter Okoye. Omeŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rude_boy#Omeŋɛ_yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Nsorwine_Amenga-Etego Rudolf Amenga-Etego (ba dɔge o la December 17th, 1958) e la lawyer ane environmentalist. O da nyɛ la Goldman Environmental kyɔɔtaa 2004, a yi o soŋ vɛŋ kõɔ nyaabo e mɔlɔ ko a Ghana. Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Nsorwine_Amenga-Etego#Toma Kyͻͻtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Nsorwine_Amenga-Etego#Kyͻͻtaare Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Nsorwine_Amenga-Etego#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/SWEET_MOTHER_ACADEMY_SCHOOL Ƒo na baŋ nyɛ la Sweet Mother Academy Sakuuri, Kumbiehi naŋ be Wa poɔ a Ghana paaloŋ. A sakuu ŋa taa la Kindergarten te tɔ Junior High Sakuuri. https://dga.wikipedia.org/wiki/Saa_Mine_Bebiri_(_Father%27s_Day) Saa Mine Bebiri e la a bebiri na ba naŋ ma moore bedɔgreba ane ba naŋ taa a ba biiri velaa, a kaara ba zu ka ba naŋ tõɔ baa a e bioe noba. A kyu ŋa e la a kyu na seŋ ka be-saa zaa na tõɔ kaa o bie bee biiri zu velaa la ka ba moorɔ. A Kyu Ŋa Tonɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Saa_Mine_Bebiri_(_Father%27s_Day)#A_Kyu_Ŋa_Tonɔ Aŋ La Na Baŋ E Bi-Sããhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Saa_Mine_Bebiri_(_Father%27s_Day)#Aŋ_La_Na_Baŋ_E_Bi-Sãã Sommo Mine Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Saa_Mine_Bebiri_(_Father%27s_Day)#Sommo_Mine_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Saakom Saakom : e la yuori yelbiri a yelbie gaŋgyere poɔŋ.https://www. Saakommine Tɔna dagaaba Lankpeɛbo Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Saakom#Saakommine_Tɔna_dagaaba_Lankpeɛbo_Poɔ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Saakom#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Saala_Sanbo. Damaaroŋ bee dakuoŋaa la ka ba maŋ de a nyege neŋ saala. Ba maŋ ŋmaa la a daa a puli bilii bilii seŋ lɛ o soba naŋ boɔrɔ, a kyɛ vaare bee moɔ page, a pãã kyɛ tane dɔgele o zaa kyɛ bare voɔre feeŋ. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Saaloo Saaloo e la yuori yelbiri a yelbie begɛ bee gaŋgyere poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sagere Dagaaba taa la ba kpɛziiri ba na maŋ boɔlɔ a ka deri bee yie. Dagaaba laaŋkpeɛbo poɔŋ, sagere e la dɛgere bee bonzaa naŋ ba taa tɔna a ko ba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sagre_Bambangi Sagre Bambangi (ba dɔge o la May 2, 1966) e la a Ghanaian pɔleteseɛŋ kaŋa naŋ are ko a begemaale soba a Ghana republic anaare soba a de neŋ Walewale paaloo neŋ neŋkpeɛŋaa a Northern Region yineŋ a wɔɔ paati.http://www. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sagre_Bambangi#Meŋɛ_Nyɔvore O Nyɔvore Piiluu Neŋ A O Sakuu Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sagre_Bambangi#O_Nyɔvore_Piiluu_Neŋ_A_O_Sakuu_Yeltare Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sagre_Bambangi#Pɔletese_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sagre_Bambangi#O_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sagre_Bambangi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Saint_John_Bosco%27s_College_of_Education Saint John Bosco's College of Education e la a kolaagi kanŋa naŋ be Gaana paaloŋ poɔ. O be la Apa Eesi uregin, Naviroŋgo teŋa poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sakuuri_gaabo_t%C9%94n%C9%94 Sakuuri gaabo maŋ soŋ la nobɔ ka ba waa teŋ-bisonne kyɛ nyɛ tomɔ meŋ naŋ sommo ka ba sanyɔ do. A maŋ la vɛŋ la ka neɛ baŋ gyɛle iri faa ne velaa taaŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Salema Salema e la Naaŋmene bommaale mine o naŋ maale eŋ a teŋɛ zu ka a boɔbo ba e mɔlɔ. A e la boma naŋ taa tɔnɔ kaŋa ko nensaala teŋɛ zu waabo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Salifu_Adam_Braimah Salifu Adam Braimah (ba dɔge o la September 25, 1965 ) o e la a Ghana pɔleteseɛŋ a palemɛte ayɔpoi soba a republic anaare soba naŋ are ko Salaga South paaloo naŋ are ko Northern Region ane a wɔɔ paati.http://www. Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Salifu_Adam_Braimah#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Salma_Mumin thumb|Salma la a kpazeɛ soba na O nyɔvore piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Salma_Mumin#O_nyɔvore_piiluu O Sini iri piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Salma_Mumin#O_Sini_iri_piiluu Omeŋɛ sini maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Salma_Mumin#Omeŋɛ_sini_maaloo Noba boŋkoɔre ba naŋ de o ka o soŋ koɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Salma_Mumin#Noba_boŋkoɔre_ba_naŋ_de_o_ka_o_soŋ_koɔre Sini mine o Salma naŋ deɛnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Salma_Mumin#Sini_mine_o_Salma_naŋ_deɛne Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Salma_Mumin#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George Hon Samuel Nartey George (Doge o la 22 Gyɛnoɔre 1985)https://en.m. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#O_Toma O Nakõɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#O_Nakõɔ_Toma Vooten yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#Vooten_yeltare O Begimaale Kɔmɛtiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#O_Begimaale_Kɔmɛtiiri O Yɛlnyiraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#O_Yɛlnyiraa O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#O_Meŋa_Nyɔvore Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sam_Nartey_George#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Samb%C9%9Bre == Sambɛre ; == Sambɛre ;https://dga.wikipedia.org/wiki/Samb%C9%9Bre#Sambɛre_; https://dga.wikipedia.org/wiki/Samini Samini yuori meŋɛ la Emmanuel Andrews Sammini 22 December 1981 la ka ba dɔge o Accra a Ghana tenkpoŋ poɔ. O deɛne yuori la a Samini, lɛ ka gyamaa baŋ o (Saŋa na ba da boɔloo Batman Samini), o e la Ghana Reggae, Dance hall yiele naŋ yi Wa, Ghana poɔ. O yiele lammbu ane a yuoni a naŋ e ka a yihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samini#O_yiele_lammbu_ane_a_yuoni_a_naŋ_e_ka_a_yi Studio alobɔmhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samini#Studio_alobɔm O yiele mine ane kyɔɔtaare/yuori o naŋ nyɛ a poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samini#O_yiele_mine_ane_kyɔɔtaare/yuori_o_naŋ_nyɛ_a_poɔ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samini#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samiu_Kwadwo_Nuamah Samiu Kwadwo Nuamah (ba dɔge o la 25 July Tanoso, Kumasi ) o e la Ghanaian academic, engineer, ane politician. O e la a wɔɔ paati neɛ kaŋa ane neɛ naŋ are ko a Kwadaso paaloo. O Nyɔvooroŋ Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samiu_Kwadwo_Nuamah#O_Nyɔvooroŋ_Piiluu 2015 Parliamentary Primarieshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samiu_Kwadwo_Nuamah#2015_Parliamentary_Primaries 2016 Vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samiu_Kwadwo_Nuamah#2016_Vootu Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samiu_Kwadwo_Nuamah#Meŋɛ_Nyɔvore Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samiu_Kwadwo_Nuamah#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sammy_Ajei Sammy Ajei e la Gaana bɔl-ŋmɛ koroŋ naŋ da waa golikipa https://dga.wikipedia.org/wiki/Sampane == Sampane; == Sampane;https://dga.wikipedia.org/wiki/Sampane#Sampane; https://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Ahi Sampson Ahi  e la Ghanaian pͻletesen kyԑ naŋ e a begemaale neԑ ko a Begemaale die ayopoi ko a Republic of Ghana Anaare soba naŋ are ko a Bodi Gbandige naŋ be a Western Irigyin a Kataweԑ Naa yuori eŋԑ.http://www. Nyͻvore Piiluu Ane Sakuuri Yɛlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Ahi#Nyͻvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Yɛlԑ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Ahi#Toma Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Ahi#Pͻletese Meŋԑ nyͻvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Ahi#Meŋԑ_nyͻvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Ahi#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Tangombu_Chiragia Sampson Tangombu Chiragia (dɔgebo bebiri da la 24 Ɔtoorebare kyuu 1966) O e la a Ghana pɔleteesa kaŋa naŋ be a Kataweɛ paati (NDC) deme poɔ. O waa la a bɛgemaala kaŋa a ko a Navrongo Central paaloŋ naŋ be a Upper East Region a Gaana poɔ. Nyɔvore Piiloŋ ane O sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Tangombu_Chiragia#Nyɔvore_Piiloŋ_ane_O_sakuu_Gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sampson_Tangombu_Chiragia#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samson_Abu Hon. Samson Abu eɛɛ neɛ naŋ yi Lawra munisipaal poɔ,O da e la NDC MP a 2012-2016 Lawra poɔ yuomo anaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abdulai_Jabanyite Samuel Abdulai Jabanyite (ba dɔge o la 4 May 1972 ) e la Ghana pɔleteseɛŋ naŋ are ko a palemɛte ayɔpoi soba a republic anaare soba Ghana naŋ are ko Chereponi paaloo a Northern Region a neŋ a kataweɛ paati. O yi la Ghana. Nyɔvore Ane Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abdulai_Jabanyite#Nyɔvore_Ane_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Toma Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abdulai_Jabanyite#Toma_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abdulai_Jabanyite#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abu_Jinapor Samuel Abu Jinapor ( dɔgebo yuoni e la 1983), O e la a Gaana merɛ dire kaŋa kyɛ naŋ e pɔletese neɛ a be a Ghana palamɛti poɔ.   O e la wɔɔ paati NPP neɛ na e are ko a Damongo paaloŋ. O Nyɔvooroŋ Ane O Sakuuri Zannoo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abu_Jinapor#O_Nyɔvooroŋ_Ane_O_Sakuuri_Zannoo. O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abu_Jinapor#O_Sakuuri_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abu_Jinapor#O_Toma O Pɔletese Nyɔvooroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abu_Jinapor#O_Pɔletese_Nyɔvooroŋ O Meŋɛ Nyɔvooroŋ Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abu_Jinapor#O_Meŋɛ_Nyɔvooroŋ_Yeltare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Abu_Jinapor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea Samuel Atta Akyea (dɔgebo beberi ɔɔgore 1962)https://web.archive. O Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Nyɔvore Tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Nyɔvore_Tontonne Pɔlitisi Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Pɔlitisi_Yɛlɛ 2016 vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#2016_vootu 2020 vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#2020_vootu Galamsey zɔɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Galamsey_zɔɔre Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Kɔmatee Ministerial Appointmenthttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Ministerial_Appointment Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Meŋɛ_Nyɔvore Kyɔɔtaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Kyɔɔtaa Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Yelbawontaa O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#O_Sombo Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Akyea#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills Samuel Atta Millshttps://citifmonline.com/2015/08/new-faces-battling-for-ndc-seats-photos/samuel-atta-mills/ e la Ghanaian pɔlitiseɛŋ aneŋ neɛ naŋ poɔ a begimaale die naŋ e ayɔpoi soba ako a Fourth Republic of Ghana aneŋ a begimaale die naŋ e anēē a 4th Republic of Ghana naŋ areko a Komenda Edina Eguafo Abrem vooten lombori naŋ be Fante Irigyin ko a Kataweɛ paati. O Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#Pɔletese 2016 Electionshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#2016_Elections Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#Kɔmatee 2020 Electionshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#2020_Elections Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#Meŋɛ_Nyɔvore Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Atta_Mills#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Ayeh-Paye Samuel Ayeh-Paye e la Ghana pɔleteseɛŋ naŋ are ko palemɛte ayɔpoi Ghana republic anaare soba naŋ are ko Ayensuano paaloŋ Eastern Region ane wɔɔ paati.https://www. O Biiloŋ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Ayeh-Paye#O_Biiloŋ_Nyɔvore O Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Ayeh-Paye#O_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Ayeh-Paye#O_Toma Pɔletese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Ayeh-Paye#Pɔletese_Nyɔvore_Yɛlɛ Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Ayeh-Paye#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Ayeh-Paye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Erickson_Abakah Samuel Erickson Abakah (dɔgebo bebiri da la 10 Ɔɔtoobare 1959) e la Ghana pɔleteseɛŋ Neɛ naŋ be a Wɔɔ paati (NPP) deme poɔ. O waa la a bɛge maala kaŋa naŋ a are ko a o paaloŋ Shama, naŋ be a Western Region a Ghana poɔ. Nyɔvore Piiloŋ ane Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Erickson_Abakah#Nyɔvore_Piiloŋ_ane_Sakuu_Gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Erickson_Abakah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Kuffour Samuel Osei Kuffour e la Ghana bɔlŋmɛɛrɛ naŋ bare bɔl ŋmeɛbo.Noba baŋ o la ne o nandaare faŋa , wagere na o naŋ wa ŋmeɛrɛ bɔl kora Bayern Munich. https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George Samuel Nartey George (dɔgebo e la 22 January 1985) https://www.parliament. A Sakuuri Ane O Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#A_Sakuuri_Ane_O_Zannoo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#O_Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#Pɔletese Nu-neɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#Nu-neɛ Begemaale die kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#Begemaale_die_kͻmatiiri O sagedeebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#O_sagedeebo O Meŋɛ Vorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#O_Meŋɛ_Vore Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nartey_George#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan Samuel Nsowah-Djan e la pɔleteseɛŋ kaŋa naŋ are ko a palemɛte ayɔpoi soba a Ghana repulic anaare soba a are ko a Upper Denkyira West paaloo naŋ be Central Region aneŋ a wɔɔ paati.https://ghanamps. O Nyɔvore Ane O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#O_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#Pɔletese_Yɛlɛ 2016 Vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#2016_Vootu 2020 vootuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#2020_vootu Committeehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#Committee O Meŋɛ Vorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#O_Meŋɛ_Vore Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Nsowa-Djan#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa Samuel Okudzeto Ablakwa(dɔge August, 11 1980) e la palemɛte mɛmba ko North Tongu Volta irigyin paaloŋ. https://www. O Nyɔvore Neŋ O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#O_Nyɔvore_Neŋ_O_Sakuuri_Gaabo Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#Politisi Palemɛte mɛmbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#Palemɛte_mɛmba Kyɛdeɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#Kyɛdeɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#Toma O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#O_Meŋɛ_Nyɔvore Filosofihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#Filosofi Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Samuel_Okudzeto_Ablakwa#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sanja_Nanja Sanja Nanja( dɔgebo February 3, 1968) e la Ghana politiseɛŋ a palemɛte anii fourth Republic Ghana na are ko Atebubu Amantin paaloŋ Bono East Region a e kataweɛŋ pati (NDC). https://www. O meŋɛ nyɔvooroŋ ane o Sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sanja_Nanja#O_meŋɛ_nyɔvooroŋ_ane_o_Sakuuri_gaabo O meŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sanja_Nanja#O_meŋɛ_yɛlɛ Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sanja_Nanja#Politisi Kometiisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sanja_Nanja#Kometiisi Toma o na tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sanja_Nanja#Toma_o_na_tona Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sanja_Nanja#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sarah_Adwoa_Safo Ba da ɛlɛte o la a danweɛ soba ka o e mɛmba of Parliament ko Dome Kwabenya 2012 poɔ. Ba la leɛ ɛlɛte o la 2016 poɔ ane 2020. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sarah_Adwoa_Safo#Meŋɛ_Nyɔvore Kyɔɔtaa ane Emmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sarah_Adwoa_Safo#Kyɔɔtaa_ane_Emmo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sarah_Adwoa_Safo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sarah_Adwoa_Saro Sarah Adwoa Safo e LA lawyer ane politician naŋ poɔ NPP party poɔ.https://www. O baabo ane sakugaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sarah_Adwoa_Saro#O_baabo_ane_sakugaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Sarkodie Michael Owusu Addo dɔgebo bebiri ne a yuoni la Gyoonoɔre 10th, 1988https://www.peacefmonline. O Nyɔvore piiloŋ Ane O Toma Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sarkodie#O_Nyɔvore_piiloŋ_Ane_O_Toma_Piiloŋ 2009–2012: Makye Ane Rapperholichttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sarkodie#2009–2012:_Makye_Ane_Rapperholic Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sarkodie#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sarkodie-_Ta_de_ma_de%C9%9Bn%C9%9B_ne%C5%8B(Sellout_Yvonne_Nelson_Diss) Sarkodie e la a Gaana yiele ŋmeɛrɛ kaŋa. Sarkodie pampana yineŋ la o demmo kyaare neŋ a yelnyaane na Yvonne Nelson naŋ yeli kyaare neŋ o a yi a o gane o naŋ sɛge I ama not Yvonne Nelson aneŋ nansaaloŋ kyɛ ka Dagaareŋ poɔŋ ka a gane yelzu N ba e Yvonne Nelson. https://dga.wikipedia.org/wiki/Saru_paalo%C5%8B Saru e la teŋɛ kaŋa naŋ be a Savaana region poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sasere Sasere e la moɔ poɔ bõŋ-irãã kaŋa, sasere maŋ waa ŋa gbuŋti kyɛ ka o kɔma maŋ waa sɔglaa kyɛ nyɛlɛ, sasere maŋ kpeɛrɛɛ zibao, sasere maŋ ɔɔra la mɔmaara, o e la mɔnɛne kaŋa naŋ taa kãã yaga kyɛ noma. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sase%C9%9B Saseɛ e la bone Ŋmene na maale. O eɛ bone nensaala na kombaŋ nyɛ o ane o nimie ana yele ka o nyɔge o. Saseɛ Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sase%C9%9B#Saseɛ_Tona Saseɛ Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sase%C9%9B#Saseɛ_Faaloŋ Saseɛ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sase%C9%9B#Saseɛ_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Sase%C9%9B%C5%8Bma%C5%8Bko%C9%94re Saseɛŋmaŋkoɔre e la zie duoro naŋ bé a dunêê zaa poɔŋ bé, ba maŋ toɔŋ de la tóówɛge bèè mansumo mine naŋ na tuoɔŋ gaa a zie ŋa bɔ neŋ duoro a zie ŋa poɔ, karakyi bɛrɛ aneŋ nuba naŋ wille gama gaa nimitɔɔre la maŋ laŋ noɔreyeni a peɛre ziiri yaga a sereŋ nyɛ ka a yɛlɛ ŋa e la yelimeŋa kyɛ paaŋ de a yɛlɛ ŋa eŋ a saseɛŋmaŋkoɔre ŋa poɔ. Bébiri zaa nuba yaga maŋ kpɛ la a saseɛŋmaŋkoɔre ŋa poɔ ka ba bɔ duoro naŋ gara a dunêê poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Savannah_Region Savannah Region e la a irigyin paalaa kaŋa a Ghana poɔ kyɛ paaŋ a irigyin kpoŋ a paaloŋ poɔ. A irigyin ŋa ŋmaabo da yie lɛnee gbɛ-tɔtɔ ne gɔmɔ pagebo naŋ da yire a Gonja Traditional Council ka a wideɛrɛ da e Nba Yagbonwura Tumtumba Boresa Jakpa I sɛŋ. Dakorobaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Savannah_Region#Dakorobaŋ Zi-seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Savannah_Region#Zi-seɛrɛ Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Savannah_Region#Sakue https://dga.wikipedia.org/wiki/Sawla-Tuna-Kalba_Desekyere Sawla-Tuna-Kalba Desekyere e la a desekyere ayɔpõĩ na kaŋa naŋ be a Savaana Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://sawla. O Teŋkpoŋ Kaŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sawla-Tuna-Kalba_Desekyere#O_Teŋkpoŋ_Kaŋa Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sawla-Tuna-Kalba_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sawla-Tuna-Kalba_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sa%C5%8Bkommo_kulta_Nandom_Paalo%C5%8B Saŋkommo kultaa Nandom Paaloŋ e la yel-noɔ ane nimizie bone Nandom paaloŋ. Bipɔlee ane pɔgesara la maŋ daŋ pɔge taa zie kaŋa ka nommɔ kaŋa kpɛ a ba kpakyagereŋ. A pɔge boɔbo saŋa.https://dga.wikipedia.org/wiki/Sa%C5%8Bkommo_kulta_Nandom_Paalo%C5%8B#A_pɔge_boɔbo_saŋa. A bipɔge dogereba nyaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sa%C5%8Bkommo_kulta_Nandom_Paalo%C5%8B#A_bipɔge_dogereba_nyaabo A kyegebo sane soorɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sa%C5%8Bkommo_kulta_Nandom_Paalo%C5%8B#A_kyegebo_sane_soorɔ A kyegebo sane yɔɔbɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sa%C5%8Bkommo_kulta_Nandom_Paalo%C5%8B#A_kyegebo_sane_yɔɔbɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Se-yi_Dagaaba_Po%C9%94 Se-yi Dagaaba nyɔvore poɔ e la yeli nimizeɛ kaŋa. A wuli ka neɛ maŋ kpi la kyɛ naŋ yoɔrɔ a dire bondirii. Boŋ la se-yi?https://dga.wikipedia.org/wiki/Se-yi_Dagaaba_Po%C9%94#Boŋ_la_se-yi? https://dga.wikipedia.org/wiki/Sebastian_Ngmenenso_Sandaare Sabastian Ngmenenso Sandaare(Dɔge o la goŋseɛ kyuu bebi dɛndɛŋɛ a 1974 yuoni poɔ tembile kaŋa ba naŋ boɔlɔ Dakyeɛ naŋ be a Dafeɛmɛ naa paaloŋ. O e la Gaana pɔleteseɛ̃ŋ aneŋ begimaala naŋ poɔ a begimaale dié naŋ e ayɔpoi soba a fourth republic ako a Gaana paaloŋ. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sebastian_Ngmenenso_Sandaare#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu Sombo Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sebastian_Ngmenenso_Sandaare#Sombo_Yiziiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Sebie Sebie e la doŋa agere mine kaŋ. Gbɛɛ yaga muo poɔ la ama be. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekalmanyuo Sekalmanyuo, o e la yelbikparleremɛ ka o tuyiibu zie waa ziiri ata. Ka ana la seere, kale ane nyuo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi Sekondi-Takoradi e la teŋkpoŋ naŋ be Ghana a taa yikpoŋni ayi ka ana la Sekondi aneŋ Takoradi. O waa la a teŋkpoŋ ko a Sekondi – Takoradi Metropolitan Assembly aneŋ a Western Region naŋ be Ghana poɔ. Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Dakroŋbaŋ Ŋmepuori yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Ŋmepuori_yɛlɛ Yipɔge yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Yipɔge_yɛlɛ Daa diibuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Daa_diibu Sɔre gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Sɔre_gaabo Zi-Seɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Zi-Seɛrɛ Kannebo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Kannebo_yɛlɛ Bɔlŋme ziiri aneŋ kaodɛne yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Bɔlŋme_ziiri_aneŋ_kaodɛne_yɛlɛ Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Sakue Savaala waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Savaala_waaloŋ Mabi yiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Mabi_yie Enfuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Enfuori Leɛkaa kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Leɛkaa_kyɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekondi-Takoradi#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains Sekyere Afram Plains e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains#Torebogiri Nuuri Neɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains#Nuuri_Neɛbo_Yɛlɛ Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains#Kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Selaa_ne_no%C9%94 Saŋ kaŋ la ka selaa ne noɔ da e zɔmenne a laŋkpeɛrɛ. Ba da laŋkpeɛrɛ la tembile kaŋa poɔ, ka daare kaŋa ka selaa yeli ko o zɔmeŋa ka o e ka ba maale gaŋgaa a maŋ ŋmeɛrɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sel%C3%A1%C3%A1 Seláá e la nyugli-ɛgrãã kaŋa o maŋ bé la kɔnkɔre aneŋ moɔ poɔ, seláá taa la kpaŋkpama aneŋ gbɛ̃ɛ̃ ayi, seláá taa la gbɛ̃bie naŋ waa ŋa guoɔre, seláá e la a nyugléé kaŋa naŋ maŋ dera nɔbilii. Seláá maŋ nyê la gyɛla a wɛge bileè. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_East Sene East e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ iri la begemaale die mɛmba (MP) neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Bɛgemaalbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_East#Bɛgemaalba Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_East#Nuuri_Neɛbo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_East#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_East_Desekyere Sene East Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_East_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West https://web.archive. Torebogiri/Begebo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West#Torebogiri/Begebo_Mine Bɛgemaaleba Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West#Bɛgemaaleba_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West_Desekyere Sene West Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sene_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal Senegal, gama poɔ ka ba boɔla ka Republic of Senegal, waa la paaloŋ kaŋa naŋ be a West Africa poɔ, a gaŋ a Atlantic Ocean coastline eŋaŋ. Senegal pol a tarebɔge ko Mauritania a o sazu sɛŋ, Mali be o ŋmentɔnpuree sɛŋ east, Guinea be o sapare-ŋmentɔnpuree sɛŋ kyɛ ka Guinea-Bissau meŋ be o sapare-ŋmentɔnlienee sɛŋ. Yuori porebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Yuori_porebo Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Dakroŋbaŋ Gɔmenaŋte aneŋ pɔlitis yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Gɔmenaŋte_aneŋ_pɔlitis_yɛlɛ A teŋgane waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#A_teŋgane_waaloŋ Da di yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Da_di_yɛlɛ A nensaaleba waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#A_nensaaleba_waaloŋ Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Yipɔge Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Nɔ iri minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Nɔ_iri_mine Sommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Senegal#Sommo https://dga.wikipedia.org/wiki/Sensell%C9%9B(stories) Senseloŋ e la yipɔge bee yelkaŋa noba naŋ maŋ nyɔge dɔlle bee wuo eŋ yelmannaa poɔ, ka o be noba noɔɛ ka ba maŋ leɛ manna bee ka ba sɛge eŋ gama poɔ ka a toɔ sɔrebo maŋ sɔre. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sensenloo Sensenloo e la yeli kaŋa neɛ naŋ maŋ teɛre a yeli ka no ba kyɛlle ka a baŋ e yeli meŋɛ bee ziriii kyɛ noma ko a kyɛlkyɛlba. Aseŋ ,zɔmenne bata, nu, doŋɔ a ne toori la da gɛrɛ weɛ . A bie ayi daare, doŋɛ yoŋ gaa to uni la a taama zaa pap di kyɛ naginaginagi bini paali a o bogi a kaale tɛne pɔge . Zie naŋ nyaa ba yeli k aka ba gaa taama zie. Baŋ gaa,ka nu pakalpakal o naŋ gaara tɛne bara. O banna ka mɔrɔ. O de ka o nyunne ka pompompom! Ka o yeli ka akai! Ka nensaale degree kaŋa ko ba la faaŋ. Ba tole la bambambambam! Ka ba bo ka na pɔ po eŋ la a soba. Ka toori yeli ka neɛ na zaa naŋ la e ba a lɛ , ka a daana na zo lo dɔdɔ lɛŋ ka o seɛ gaa te menemenemene aŋa saari muri. Ba yeli k aba tara die ka doŋɔ ta piili zoro kyaara lɛ lɛŋ ka o siew a ti e venevenevene lɛ aŋa fomini. Lɛ la veŋ ka fo maŋ wa gaŋ ka do wa yeli ka fo toori iri logiri a pɔre ,ka nu ŋmaa va o kyɛ yeli ka ba naŋ da pɔrɔ a pɔre ka yeŋ ka o gaa? N selloo Kaŋkaraamoorɛɛ!https://dga.wikipedia.org/wiki/Sensenloo#A_bie_ayi_daare,_doŋɛ_yoŋ_gaa_to_uni_la_a_taama_zaa_pap_di_kyɛ_naginaginagi_bini_paali_a_o_bogi_a_kaale_tɛne_pɔge_._Zie_naŋ_nyaa_ba_yeli_k_aka_ba_gaa_taama_zie._Baŋ_gaa,ka_nu_pakalpakal_o_naŋ_gaara_tɛne_bara._O_banna_ka_mɔrɔ._O_de_ka_o_nyunne_ka_pompompom!_Ka_o_yeli_ka_akai!_Ka_nensaale_degree_kaŋa_ko_ba_la_faaŋ._Ba_tole_la_bambambambam!_Ka_ba_bo_ka_na_pɔ_po_eŋ_la_a_soba._Ka_toori_yeli_ka_neɛ_na_zaa_naŋ_la_e_ba_a_lɛ_,_ka_a_daana_na_zo_lo_dɔdɔ_lɛŋ_ka_o_seɛ_gaa_te_menemenemene_aŋa_saari_muri._Ba_yeli_k_aba_tara_die_ka_doŋɔ_ta_piili_zoro_kyaara_lɛ_lɛŋ_ka_o_siew_a_ti_e_venevenevene_lɛ_aŋa_fomini._Lɛ_la_veŋ_ka_fo_maŋ_wa_gaŋ_ka_do_wa_yeli_ka_fo_toori_iri_logiri_a_pɔre_,ka_nu_ŋmaa_va_o_kyɛ_yeli_ka_ba_naŋ_da_pɔrɔ_a_pɔre_ka_yeŋ_ka_o_gaa?_N_selloo_Kaŋkaraamoorɛɛ! https://dga.wikipedia.org/wiki/Sens%C9%94%C9%94raa Sensɔɔraa e la dagaaba lesiri bone wɔɔraa kaŋa bɔge bogereba ane bɔɔsaa mine naŋ maŋ de tona ne ba lesiri toma. O maŋ e la ŋmane naŋ wɔŋ a taa zoore, ba maŋ puo la a zu a de libipeɛle bee kubo a eŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Seth_Kwame_Acheampong Seth Kwame Acheampong (dɔgebo e la December 18, 1971) e la Ghana pɔleteseɛŋ kyɛ la e neɛ naŋ are a begemaale die ko a palemɛte ayɔpoi soba a Ghana republic anaare soba naŋ are ko Mpraeso paaloo a Eastern Region aneŋ wɔɔ paati.https://www. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seth_Kwame_Acheampong#Meŋɛ_Nyɔvore O Nyɔvore Ane O Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seth_Kwame_Acheampong#O_Nyɔvore_Ane_O_Ganzanne Pɔletese Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seth_Kwame_Acheampong#Pɔletese_Yeltare Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seth_Kwame_Acheampong#Toma_Yele Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seth_Kwame_Acheampong#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sex Noba mine na maŋ be bie yuori porebo zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C3%B5 Seõ e la moɔ poɔ buŋ-irãã kaŋa, o waaluŋ waa ŋa lɔŋa kyɛ ka o e fēēŋ a gaŋ lɔŋa, seõ maŋ bé la bao aneŋ zie naŋ taa maarõõŋ, Seõ maŋ var la a kyɛ maŋ tɛge koɔŋ a bare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C5%8Bdau Seŋdao e la boŋ pɛrãã kaŋa ba naŋ maŋ pɛre a yi dao poɔ a maŋ de toɔra neŋ boma toɔre poɔ, a dao danūūre la ka ba maŋ pɛre a seŋdau ŋa yi. Ba maŋ ŋmãã la a dao ka o e ŋmaa a seŋ lɛ na ba naŋ boɔrõõ, ba paaŋ maŋ pɛre o la lɛɛŋ ka o te seŋ nu nyɔgebu kyɛ vɛŋ ka a tɔ zie na e gboli. https://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C9%9Bre_Yiele Seɛre yiele e la yiele iruŋ mine na noba na maŋ yiele kyɛ seɛre bee ka boŋŋmeɛre mine aŋa gyile, koɔre ka a ŋmeɛrɛ kyɛ ka ba seɛrɛ. Ba maŋ yieli la ka a be ba gbɛɛ bee boŋmeɛre a lanna lere. Seɛre Yiele Yelkɔlagrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C9%9Bre_Yiele#Seɛre_Yiele_Yelkɔlagre Seɛre parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C9%9Bre_Yiele#Seɛre_parɛɛ Seɛre Yiele minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C9%9Bre_Yiele#Seɛre_Yiele_mine Seɛre Yiele Sierehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C9%9Bre_Yiele#Seɛre_Yiele_Siere Seɛre Yiele Yelkyɛrrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C9%9Bre_Yiele#Seɛre_Yiele_Yelkyɛrre https://dga.wikipedia.org/wiki/Se%C9%9B%CC%83n%C4%93%C4%93 Seɛ̃nēē e la moɔ poɔ dŭŋó kaŋa, seɛ̃nēē eŋa maŋ taa la piimè kyɛ ka o gbɛ̃ɛ̃ waa ŋmaara, seɛ̃nēē maŋ kpeɛrɛ peɛlɛɛ bao, seɛ̃nēē waalõŋ waa ŋa mɔpoi kyɛ ka o e kpoŋ a gaŋ mɔpoi, seɛ̃nēē e la nɛne ako noba yaga. https://dga.wikipedia.org/wiki/Shahibu_Mahama Shaibu Mahama (dɔgebo bebiri la October 15, 1970) e la a Ghanaian poleteesa aneŋ bɛgemaala a ko a Seventh Parliament of the Fourth Republic of Ghana a ko Daboya-Mankarigu Constituency nan be a Northern Region a ko a katawie paati. Nyvorɛ Aneŋ Sakuuri Kaabɔ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shahibu_Mahama#Nyvorɛ_Aneŋ_Sakuuri_Kaabɔ_Yele https://dga.wikipedia.org/wiki/Shaibu_Mahama Mahama Shaibu nyɛ o dɔgebo aneŋ o baabo Tamale, a northern paaloŋ naŋ be a Ghana, o ela broadcast journalist naŋ da toŋ toma Zaa Radio -Tamale ane Joy FM -Accra, a zaa ayi Ghana poɔ. O da e la part-time lecturer a International institute of journalism naŋ be Tamale. Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuuri Gaabo Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shaibu_Mahama#Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuuri_Gaabo_Yele Pɔleteesa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shaibu_Mahama#Pɔleteesa_Yele Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shaibu_Mahama#Toma_Yele Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shaibu_Mahama#Meŋa_Yele Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shaibu_Mahama#Pɔletese Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shaibu_Mahama#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Shatta_Wale Charles Nii Armah Mensah Jr dɔgebo bebiri ne a yuoni la Ɔtorebare 17,1984. O waa la reggae-dancehall yieyiele a Ghana poɔ kyɛ. Charles Nii Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shatta_Wale#Charles_Nii_Nyɔvore_Piiloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Shatta_wale Shatta wale e la neɛ naŋ ŋmeɛrɛ pɔlbo yieloŋ a Ghana paaloŋ kyɛ. O kpeɛrɛ Ankara paaloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sheikh_Osman_Nuhu_Sharubutu thumb|Osman Nuhu Sharubutu https://dga.wikipedia.org/wiki/Sheila_Bartels O e la a woɔ party M.P kaŋa Ablekuma North naŋ be Accra poɔ. O pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sheila_Bartels#O_pɔletese_Yɛlɛ Personal lifehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sheila_Bartels#Personal_life https://dga.wikipedia.org/wiki/Sheke_Osman_Nuhu_Sharebutu Imam na be Ghana la lɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Shirley_Ayorkor_Botchway Shirley Ayorkor Botchwey (dɔgebo e la 8 February 1963), e la Ghana pɔleteseɛŋ naŋ tona korace Ghana's minister for foreign affairs ane regional integration. O da nyɛ la iribu kaŋa yineŋ Ghanaian president Nana Akufo-Addo as Minister of Foreign Affairs a yi 10 January 2017. O Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shirley_Ayorkor_Botchway#O_Nyɔvore_Yɛlɛ O Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shirley_Ayorkor_Botchway#O_Pɔletese_Toma Meŋɛ Nyɔvooroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shirley_Ayorkor_Botchway#Meŋɛ_Nyɔvooroŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Shirley_Ayorkor_Botchway#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sigereti_Nyuubu Sigereti Nyuubu Baapaaba Sigereti Nyuubuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sigereti_Nyuubu#Baapaaba_Sigereti_Nyuubu https://dga.wikipedia.org/wiki/Sikiri Sikiri e la teɛ bee muo mine Naaŋmene naŋ iri ka o taa tɔnɔ kaŋa ko nensaala a teŋe zu. Gbɛɛ yaga kɔmbɔŋ paaloŋ poɔ la a muo bee a teɛ ŋa boorɛ be. https://dga.wikipedia.org/wiki/Simon_Acheampong_Tampi Simon Acheampong Tampi e la a Ghana pɔleteseɛŋ kaŋa naŋ are ko a palemɛte ayɔpoi soba a Ghana republic anaare soba naŋ are ko Tatale-Sanguli paaloo https://web.archive. O Tɔmahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Simon_Acheampong_Tampi#O_Tɔma O Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Simon_Acheampong_Tampi#O_Zannoo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Simon_Acheampong_Tampi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Simon_Diedong_Dombo_University_of_Business_and_Integrated_Development_Studies_(SDD-UBIDS) Fo na baŋ nyɛ la a Sakuuri ŋa a ɔpper wɛst Wa Bamahu a Gaana paaloŋ poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Sinii Sinii (TV) e la nansaala bommaala κaŋa ba naŋ maale ka o maŋ taa nensaala yel-erre mine te seŋ deɛnbaŋ mine ba naŋ e ka a maŋ taa iribu mine ka fo maŋ iri kyɛ kaara. Sinii waa la aŋa daga kaŋa a taa pɛɛpɛɛ ka a mine maŋ taa kpaare, kyɛ ka mine meŋ maŋ waa pɛnfɛgɛ lɛ a waa kpoŋ. Sinii Tɔnɔ Ko Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sinii#Sinii_Tɔnɔ_Ko_Nensaala https://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_East_Munisipal Sissala East Munisipal desekyere e la a desekyere pie ne yeni kaŋa naŋ be a ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana.https://citinewsroom. Ziiri Noba naŋ be Yagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_East_Munisipal#Ziiri_Noba_naŋ_be_Yaga Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_East_Munisipal#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_East_Munisipal#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_West_Desekyere Sissala west desekyere e la a desekyere pie ne yeni kaŋa naŋ be a ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana.https://citinewsroom. Enyuo Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_West_Desekyere#Enyuo_Zie Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_West_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sissala_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sista_Afia Francisca Gawugahhttps://web.archive. O nyɔvoreŋ Piiloŋ Ane O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sista_Afia#O_nyɔvoreŋ_Piiloŋ_Ane_O_Toma_Yɛlɛ Yelwonne Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sista_Afia#Yelwonne_Mine Yieli Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sista_Afia#Yieli_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sista_Afia#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Kuyon Solomon Kuyon dɔgebo e la Thursday, 28th August, 1975 Clinderi poɔ a Oti Region poɔ. O e la M. O zannoo yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Kuyon#O_zannoo_yeltare O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Kuyon#O_toma Komatiiserehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Kuyon#Komatiisere https://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Namliit_Boar Solomon Namlin Boar (dɔgebo bebiri la a Gyɛnoɔre 15, a yuoni 1968) O e la a pɔlɛtese neɛ kaŋa a Ghana palamɛte a ayɔpoi poɔ ane a anii soba meŋ a anaare poɔŋ a Ghana naŋ are ko a Bunkpurugu constituency, naŋ be GhanaMamprusi ese Irigiŋ Ghana poɔ. O e la Wɔɔ paate mɛmba ane Iriginal Minisa koroo ko a Mamprusi ese Irigiŋ paala, Ghana poɔ. Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Namliit_Boar#Pɔletese Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Namliit_Boar#Meŋɛ_Nyɔvore Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Namliit_Boar#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tonnyɛreehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Namliit_Boar#Tonnyɛree Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Solomon_Namliit_Boar#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sonia_Ibrahim Sonia Ibrahim e la actress, Duoro ŋmɛ yaara kyɛ naŋ e meŋɛ maale kyɔɔroo a Lebanese, Liberian poɔ. O e la pɔge naŋ baŋ o meŋɛ maale taabo a Ghana poɔ. Sonia Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sonia_Ibrahim#Sonia_Toma Kyɔɔtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sonia_Ibrahim#Kyɔɔtaare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sonia_Ibrahim#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sooro_Yeloo Dagaaba taa la yelibie, ŋmaara ŋmaara ba naŋ maŋ de a soorɔ ne yɛlɛ. A yelibie mine la ama ane lɛnɛɛ ba naŋ maŋ soore ne a yɛlɛ na baŋ a pare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sophia_Karen_Edem_Ackuaku Sophia Karen Edem Ackuaku O e la Gaana pɔleteseɛŋ https://www.parliament. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sophia_Karen_Edem_Ackuaku#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu_Gaabo O Naakoɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sophia_Karen_Edem_Ackuaku#O_Naakoɔ_Toma O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sophia_Karen_Edem_Ackuaku#O_Toma O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sophia_Karen_Edem_Ackuaku#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sophia_Karen_Edem_Ackuaku#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sori_zu_Gb%C9%9B%C9%9B%C5%8Bme%C9%9Bbo Sori zu Gbɛɛ Ŋmeɛbo https://dga.wikipedia.org/wiki/St.Mary_R/C_Junior_High_School. St.Mary Junior High School e la a faaramine sakuuri kaŋa be a hamile lambusie Distiriki Paaloŋ poɔ. A Sakuuri Ŋa Meɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/St.Mary_R/C_Junior_High_School.#A_Sakuuri_Ŋa_Meɛbo A Sakuuri Ŋa Be Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/St.Mary_R/C_Junior_High_School.#A_Sakuuri_Ŋa_Be_Zie A Sakuuri Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/St.Mary_R/C_Junior_High_School.#A_Sakuuri_Yelnyɔgeraa https://dga.wikipedia.org/wiki/St.Mary_R/C_Primary_School. St.Mary R/C Primary School e la Faaramine sakuuri kaŋa na be a Hamile Lambussie Distiriki Paaloŋ. A Sakuuri Ŋa Yel-erre Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/St.Mary_R/C_Primary_School.#A_Sakuuri_Ŋa_Yel-erre_Mine A Sakuuri Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/St.Mary_R/C_Primary_School.#A_Sakuuri_Yelnyɔgeraa https://dga.wikipedia.org/wiki/St_Francis%27_College_of_Education St Francis' College of Education e la a kolaagi kanŋa naŋ be Gaana paaloŋ. O be la volta Uregin tegɛ poɔ (Hohoe Municipal). https://dga.wikipedia.org/wiki/St_John_Technical_and_Vocational_Institute_50th_Anniversary_Celebration St John nuuri toma gɔɔloŋ sakuuri naŋ be ɔppa wɛse irigyin -Nandom paaloŋ poɔ da di la ba yuomo lezare ayi ne pie jubilee tigri.  A sakuuri ŋa na da piili la 1973 poɔ tɔ zenɛ 2023 nyɛ la yuomo lezare ayi ne pie lɛ wuli ka ba maale o jubilee tigri a yuoni ŋa. MC's Mr. Kubdaar Cthberthttps://dga.wikipedia.org/wiki/St_John_Technical_and_Vocational_Institute_50th_Anniversary_Celebration#MC's_Mr._Kubdaar_Cthbert Hon. Ambrose Deryhttps://dga.wikipedia.org/wiki/St_John_Technical_and_Vocational_Institute_50th_Anniversary_Celebration#Hon._Ambrose_Dery Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/St_John_Technical_and_Vocational_Institute_50th_Anniversary_Celebration#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/St_Joseph%27s_College_of_Education St Joseph's College of Education e la a kolaagi kaŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ. O be la Brong Ahafo Uregin poɔ, Bechem teŋɛ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/St_Louis%27_College_of_Education St Louis's College of Education e la a kolaagi kaŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ.O be la Kumasi poɔ, Ashanti Uregin-Kumasi paaloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/St_Theresa%27s_College_of_Education St Theresa's College of Education e la a kolaagi kaŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ.O be la Hohoe Municipal poɔ, Vɔlta Uregin. https://dga.wikipedia.org/wiki/St_Vincent%27s_College_of_Education St Vincent's College of Education e la a kolaagi kaŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ.O be la Yendi teŋa poɔ, Nɔɔden Uregin-Tamale paaloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah Stephen Amoah (noba yaga naŋ baŋ ne o Sticka)https://dailyguidenetwork.com/arrest-warrant-for-stephen-amoah-nhyiaeso-mp/ e la Ghanaian naŋ poɔ a Wɔɔ paati(NPP). Nyɔvore piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Nyɔvore_piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Tontonziiri Kɔɔdɛne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Kɔɔdɛne_Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#O_Sombo Yelbawontaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Yelbawontaa Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Amoah#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Appiah Appiah Stephen nyɛ la o puobu a yi ne lɛ o naŋ da zɛle ne o bɔlŋmɛ, o yelturee ne o endaa kpeoŋ wulibo o bɔlŋmɛ nyɔvore poɔ. O piili la o bɔlŋmɛ Hearts of Oak, Stephen Appiah gaa de la o yuori Italy poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Jalulah Stephen Pambiin Jalulah e la Ghanaian pɔleteesa ane 8th mɛmba of parliment of the 4th Republic of Gaana, ane Parliament mɛmba ko Pru Wɛse Constituency naŋ be be Bono Ese Irigiŋ Ghana poɔ.https://www. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Jalulah#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Jalulah#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Jalulah#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Jalulah#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Jalulah#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Jalulah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Michael_Essuah_Kofi_Ackah Stephen Michael Essuah Kofi Ackah e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko SuamanGbandige naŋ be Western Region a kataweɛ paate yuori eŋɛhttp://www.ghanamps. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Michael_Essuah_Kofi_Ackah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Michael_Essuah_Kofi_Ackah#O_Toma Pɔlɛtesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Michael_Essuah_Kofi_Ackah#Pɔlɛtese Meŋɛ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Michael_Essuah_Kofi_Ackah#Meŋɛ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Michael_Essuah_Kofi_Ackah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Stephen_Obimpeh Commodore Stephen Obimpeh ela Ghana pɔliteesa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Stevens_Siaka Stevens Siaka e la Ghana pͻleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko Jaman North gbandige naŋ be a Bono Irigyin poͻ, a Wͻͻ Naa yuori eŋԑ.https://ghanamps. Nyͻvore Piiluu Ane Sakuuri Yԑlԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stevens_Siaka#Nyͻvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Yԑlԑ Pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stevens_Siaka#Pͻletese Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stevens_Siaka#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Stone_Bowy StoneBowy e la yiele ŋmeɛrɛ kaŋa na be a Ghana paaloŋ poɔ. Stonebwoy dɔgebo yuonihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stone_Bowy#Stonebwoy_dɔgebo_yuoni Stonebwoy dɔgerebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stone_Bowy#Stonebwoy_dɔgereba O sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stone_Bowy#O_sakuuri_gaabo O pɔgɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stone_Bowy#O_pɔgɔ Stonebwoy biirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stone_Bowy#Stonebwoy_biiri Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Stone_Bowy#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sualihu_Dandaawa_Alhassan Alhassan Sualihu Dandaawa (dɔgebo e la Fɛboɔre 17, 1983) e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a areko Karaga Gbandige naŋ be a Northern Irigyiŋ, a kataweɛ paate yuori eŋɛ.http://www. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sualihu_Dandaawa_Alhassan#Meŋɛ_Nyɔvore Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sualihu_Dandaawa_Alhassan#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sualihu_Dandaawa_Alhassan#Pɔletese_Yɛlɛ Garegaredi Toma Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sualihu_Dandaawa_Alhassan#Garegaredi_Toma_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sualihu_Dandaawa_Alhassan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Suame Suame e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suame#Torebogiri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suame#Dabaŋkoroŋ Begemaaleba mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suame#Begemaaleba_mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suame#Nuuri_Neɛbo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suame#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suame#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Subin Subin e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko aGhana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba (MP) bonyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Subin#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Subin#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Subiri Subiri e la buŋ-ɛgrãã kaŋa, o maŋ waa ŋa naazoɔ́ kyɛ e kpoŋ a gaŋ naazoɔ́, subie maŋ bé la da-puuro eŋa, subie la maŋ maale sēēre da-boge bēē dao zu, sēēre noma la yaga kyɛ taa tɔna ako neŋsaalba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sugee Sugee e la teɛ naŋ taa tɔna yaga daga weɛŋ. A o wɔmɔ, vaare, daare, ane a nyaga taa la yelyaga ko dagaaba's. Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sugee#Parɛɛ Sugee teɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sugee#Sugee_teɛ Nasal Sugeehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sugee#Nasal_Sugee https://dga.wikipedia.org/wiki/Suglo/P%C9%94gesuglo Suglo ane Pɔgesuglo ela yuori kaŋ naŋ biɛ ti dagaare poɔ ka ba maŋ de kɔo bie naŋ tu ɔ ta ba ka pɔge wa dɔge biiri ba tu taa ka ba zaa wa waa dɔbilee bii pɔgebilee a ɔŋna naŋ e a bata suba la ka ba maŋ eŋ ka sʋglo bie pɔgesuglo ka baŋniŋ wa tu taa bidɔɔbilee bata a ba bata suba e la suglo ka baniŋ la wa waa pɔgebilee meŋ yoŋ tʋ taa a bata suba meŋ e la pɔgesuglo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Suleman_Adamu_Sanid Suleman Adamu Sanid (naŋ wa donɛɛ Nyɔgevennebare 13, 1970) e la Ghanaian pɔleteesa ane mɛmba ko a begemaale die ayɔpõĩ, a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ areko Ahafo Ano Saazu sɛŋ gbandige naŋ be Sante Irigyiŋ a Wɔɔ Paate (N.P. O Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suleman_Adamu_Sanid#O_Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Tontonziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suleman_Adamu_Sanid#Tontonziiri Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suleman_Adamu_Sanid#Pɔletese_Yɛlɛ Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suleman_Adamu_Sanid#Kɔmatee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suleman_Adamu_Sanid#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suleman_Adamu_Sanid#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani Sunyani e la teŋ velaa aneŋ a teŋkpoŋ ko a Bono Region aneŋ a Sunyani Municipal naŋ be a Ghana poɔ. Sunyani taa la noba naŋ kpeɛrɛ o te ta 74,240 a yi a yuoni 2010 noba aneŋ deri sɔroo saŋa na. Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Dakroŋbaŋ Dadi Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Dadi_Yɛlɛ Klameeti Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Klameeti_Yɛlɛ Laaŋfeeloŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Laaŋfeeloŋ_Yɛlɛ Sɔgaa Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Sɔgaa_Yɛlɛ Ganoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Ganoo_Yɛlɛ Kyɛotaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Kyɛotaare Zɔmeŋ Yiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Zɔmeŋ_Yie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_East Sunyani East e la begemaale die gbandige naŋ be a Bono Irigyiŋ a Ghana poɔ. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Begemaale Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_East#Begemaale_Mɛmbare Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_East#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_East#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_Munisipal_Desekyere Sunyani Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana. Ba da kuri o la ka o e desekyere asɛmbole 10 maakye 1989 poɔ ka o da e Sunyani desekyere, te ta saŋa na a o sazu luo sɛŋ na da wa wɛle na kuri Sunyani West Desekyere 1 Nyɔgevenne 2007 poɔ (naŋ da nyɛ eebo 29 Fɛboɔre 2008); kyɛ ka o kyɛlee na naŋ e Sunyani Desekyere, naŋ da zɛge do are munisipal desekyere asɛmbole vuo, ka ba leɛ pore o ka Sunyani Munisipal Desekyere a yuoni na ne o zu. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_Technical_University thumb|Stu Sakuu poɔ Dakronbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_Technical_University#Dakronbaŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_West Sunyani West e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_West#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_West_Desekyere Sunyani West Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_West_Desekyere#Tenne_Yoe Sommo Mine Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_West_Desekyere#Sommo_Mine_Yizie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sunyani_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Su%C3%B3 Suó e la bõŋmaalaa kaŋa ba naŋ maŋ maale ka o taa ti zie kyɛ ka o kyɛlēē waa kuribu ka ba maŋ de ŋmããra neŋ boma, ba maŋ de la subile a ŋmaara neŋ zɛ̃ɛ̃boma kyɛ maŋ de sukpoŋ a ŋmaara neŋ daare bēē a kpéré neŋ nɛne subile naŋ kõŋ tuoɔŋ ŋmãã. https://dga.wikipedia.org/wiki/Su%C9%94%CC%81%C5%8Baa Suɔ́ŋaa e la moɔ poɔ bõŋ-irãã kaŋa, suɔ́ŋaa maŋ taa la gbɛ̃ɛ̃ anaare kyɛ ka o tòbò waa wɛgre, suɔ́ŋaa e la mɔnɛne kaŋa naŋ noma yaga, suɔ́ŋaa maŋ bé la kɔnkɔre aneŋ moɔ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sylvester_Tetteh Sylvester Tetteh (ba dɔge o la 7 July 1977) O e la a Ghana pɔletese neɛ kaŋa. O be la a Ghana palamɛte anii a Republic anaare soba poɔŋ naŋ are ko a Bortianor-Ngleshie Amanfro paaloŋ a Ga South Municipal District a Greater Accra Region a Ghana. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sylvester_Tetteh#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Toma Pɔletese Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sylvester_Tetteh#Pɔletese_Nyɔvore Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sylvester_Tetteh#Kɔmɛtee Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sylvester_Tetteh#Meŋɛ_nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sylvester_Tetteh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C3%A0nkyi Sànkyi e la vadirãã kaŋa, sankyi maŋ bé la kɔnkɔre poɔ, ba maŋ dõge la sànkyi a ŋmɛŋne a koɔŋ a bare kyɛ de maale neŋ sēēmãã mine ba naŋ boɔla goɔ́rēē, ba maŋ toɔŋ de la zɔ̀ŋ bēē kóóséé aneŋ sànkyi a maale neŋ goɔ́rēē. https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C3%A3%C3%A3-sil Sãã-sil e la kusiri bee kuuri kaŋa dagaaba na maŋ de saale neŋ ba soɔ. O e la kuuri naŋ taa faŋa kyɛ maŋ nyigerɛ aŋa salma. A Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/S%C3%A3%C3%A3-sil#A_Tɔnɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C3%A3%C3%A3bilee Fo ba yɔɔlee bee dɔɔlee ba naŋ dɔge tɔ fo saa zu la lɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C3%B5%C9%94_kyelaa Soɔŋaa ane o zɔmenne bayi la da kpeɛrɛ teŋa kaŋa ba naŋ boɔlɔ Tanyɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C4%93%C4%93re Sēēre e la bõŋ noɔŋ mine subie naŋ maŋ maale, sēēre maŋ bé la a sēgbama poɔ, subie maŋ de la bõŋyaga a laŋtaa a maare sēēre, sēēre noma la yaga, a taa la tɔna yaga ako nensaalba. Ba maŋ de la sēēre a maale neŋ bõŋ gyamaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C4%93%C5%8B%C3%A8 Sēŋè e la bõŋ meɛrãã kaŋa ba naŋ maŋ de tɛne mine ba naŋ boɔla yagu a mɛneŋ, séŋè waalõŋ waa ŋa dogléé kyɛ ka o waa kpoŋ, dagaaba maŋ eŋ la koɔŋ sēŋè poɔ, sēŋè koɔŋ maŋ e la maarõõŋ ka koɔŋ wa bé o poɔ a kɔɔre. Pɔgeba maŋ de la sēŋè a kpare neŋ dããzie. https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C9%9Bgedal%C3%A9%C3%A9 == Sɛgedaléé Yɛllɛ == Sɛgedaléé Yɛllɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/S%C9%9Bgedal%C3%A9%C3%A9#Sɛgedaléé_Yɛllɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/S%C9%9B%C5%8Bebile_Y%C9%9Brebo_Bee_T%C9%9B%C9%9Bbo_Kuori_Zie Ziiri mine, Dagaaba laŋkpeobo poɔ ka ba naŋ wa taa kuori, fo maŋ nyɛ la ka ba tɛ bee a yɛre sɛŋe a paalaa zu bee ka ba biŋ o a sɛŋe.ka ba naŋ wa tɛ a sɛŋe ŋa a paalaa zu,ba maŋ deɛle la a kūū gbɛɛ dɔgele a sɛŋe zu a wulo ka soba, ne o mbeɛre mine bee kpeɛmɛ mine naŋ da maŋ Lanna gana a boŋganaa poɔ ka ŋaa eŋ, ka a baare la bonso, ba ne o ba laŋ yelzaa tɛŋe zu. https://dga.wikipedia.org/wiki/T.I._Ahmadiyya_Senior_High_School,_Kumasi thumb Dakoroŋbaŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/T.I._Ahmadiyya_Senior_High_School,_Kumasi#Dakoroŋbaŋ_Yɛlɛ Karemazuzeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/T.I._Ahmadiyya_Senior_High_School,_Kumasi#Karemazuzeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/TEW%C6%86M%C6%86_DAGAW%E1%BA%BC%C6%90 Tewɔmɔ Dagawẽɛ : Tewɔmɔ e la da-wɔnee naŋ maŋ taa buuloŋ o eŋɛ ka ba dire bee ba dire. A mine maŋ noma la, ka mine meŋ waa tuo bee taa miiruŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/TI_Ahmadiyya_Girls_Senior_High_School_Asokore T.I. Historyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/TI_Ahmadiyya_Girls_Senior_High_School_Asokore#History A Sakuuri Yie Diiribahttps://dga.wikipedia.org/wiki/TI_Ahmadiyya_Girls_Senior_High_School_Asokore#A_Sakuuri_Yie_Diiriba Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/TI_Ahmadiyya_Girls_Senior_High_School_Asokore#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/TI_Ahmadiyya_Girls_Senior_High_School_Asokore#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Taabol Taabol e la bommaala kaŋa nensaala naŋ maale ka o maŋ taa gbɛɛ bee pare na naŋ baŋ biŋ teŋe. A taabol waa la gyamaa te seŋ wɔrabare, kuri, daare ane tɛnɛ. Taabol Tɔnɔ Ko Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Taabol#Taabol_Tɔnɔ_Ko_Nensaala https://dga.wikipedia.org/wiki/Taa%C5%8Baa Taanteere. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tadaare Tadaare- e la Dagaare daa poɔ bebiri naŋ kuuri yi a yelbigbol ŋa 'ata' poɔ. A 'a' fuo yi la kyɛ ka daare wa tɔnne ka o boɔla tadaare, wuli ka ata daare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tagemaraa Tagemaraa waa la yelbiri ŋa naŋ maŋ tage yelbie ayi bee yelŋmaara bee yelgbɔgre ayi laŋ taa yɛlɛ poɔŋ. A maŋ soŋ la ka yelwogri e ŋmaara lɛ naŋ seŋ. Tagemaraa Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tagemaraa#Tagemaraa_Parɛɛ Zultaa Tagemarre:https://dga.wikipedia.org/wiki/Tagemaraa#Zultaa_Tagemarre: Sentaa Tagemaraa:https://dga.wikipedia.org/wiki/Tagemaraa#Sentaa_Tagemaraa: Eronwuluu Tagemarre:https://dga.wikipedia.org/wiki/Tagemaraa#Eronwuluu_Tagemarre: Tuuritɔ Tagemaraa:https://dga.wikipedia.org/wiki/Tagemaraa#Tuuritɔ_Tagemaraa: Yɛlɛ Mine Nyaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tagemaraa#Yɛlɛ_Mine_Nyaabu https://dga.wikipedia.org/wiki/Tain Tain e la a gbandige kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba da kuri la a gbandige ŋa 2004 yuoni poɔ. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain#Nuuri_Neɛbo_Yɛlɛ Meŋ La Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain#Meŋ_La_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tain_Desekyere Tain Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tain_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Talaa Talaa e la kõɔ boŋ ɔɔnaa kaŋa ba naŋ maŋ maale a de ɔɔŋɔ ne kõɔ. O e la boŋ kaŋa baŋ maŋ de kuri mine ŋmɛ maale neŋ ka o waa ogeluu bee zuluŋ lɛ ka ba naŋ baŋ tõɔ de o eŋ boma te seŋ, kõɔ, bondirii, kamaana, begɛ ane a taa ba mine. Talaa Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talaa#Talaa_Parɛɛ Talaa Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talaa#Talaa_Tɔna https://dga.wikipedia.org/wiki/Talensi_Desekyere Talensi Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be a ɔpa ese irigyiŋ poɔ, Ghana.http://www. Zeŋ Ziiriminehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talensi_Desekyere#Zeŋ_Ziirimine Tenne mine naŋ be a desekyere;https://dga.wikipedia.org/wiki/Talensi_Desekyere#Tenne_mine_naŋ_be_a_desekyere; Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talensi_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Talere Talere e la doŋaa kaŋa Naŋmene na iri ka o maŋ be muo poɔ a waa aŋa bandaa. O e la doŋaa naŋ taa gbɛɛ anaare kyɛ ka zuure waa ŋmaa beɛle. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tamale Tamale (Dagbani : [ˈtamali]), sɛgre poɔŋ ka ba boɔla Tamale Metropolitan waa la teŋkpoŋ ko a Northern Region naŋ be a Ghana poɔ. Tamale waa la Ghana teŋkpoŋ ne kaŋa ata soba poɔŋ. Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps https://dga.wikipedia.org/wiki/Tamale_College_of_Education_(TACE) Tamale College of Education (TACE) e la a kolaagi kanŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ, Nɔɔden iregin, Tamale. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tamale_North Tamale North e la paaloŋ kaŋa naŋ be a tamale, Ghana poɔ. O waa la paaloŋ naŋ be a tamale, a Northern Region poɔŋ, Ghana. O Iribu Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tamale_North#O_Iribu_Waaloŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tamale_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tamale_Teaching_Hospital Tamale Teaching Hospital e la asibiti kpoŋ kaŋa naŋ be Ghana poɔ. Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps https://dga.wikipedia.org/wiki/Tambo_ane_tampii Tambo e la Dagaaba zɔzɔ Boŋ. Naŋkpama meŋ maŋ de o la kpɛ me moɔ to ko donne. Tampiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tambo_ane_tampii#Tampii https://dga.wikipedia.org/wiki/Tampuori Tampuori e la Daggaba sagre barebo zie. Be la ka ba maŋ lɔɔ a die sagre zaa bare. Tampuori Tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tampuori#Tampuori_Tontonne https://dga.wikipedia.org/wiki/Tamp%C9%9Blo%C5%8B thumb|TampɛloŋTampɛloŋ e la vūū na maŋ di a kyɛ maa. A taa la tona yaga Dagaaba laŋkpeɛboŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tanchara O e la teŋɛ kaŋa yuori naŋ be Lawra paaloŋ a ɔpawɛse a Ghana poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North Tano North e la a paaloo kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. Ba maŋ die la begemaale die mɛmba nenyeni yoŋ a tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North#Begemaale_Die_Mɛmbare Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North_Munisipal_Desekyere Tano North Munisipal Desekyere e la desekyere ayɔbo na kaŋa naŋ be a Ahafo irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. O Tenne Mine Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North_Munisipal_Desekyere#O_Tenne_Mine_Yoe Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North_Munisipal_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_North_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South Tano South e la a gbandigiri kaŋa naŋ are ko a Ghana begemaale die. O maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba nenyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South#Kaa_Kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South_Munsispal_Desekyere Tano South Munisipal Desekyere e la a desekyere ayɔbo na kaŋa naŋ be a Ahafo irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. O Poɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South_Munsispal_Desekyere#O_Poɔ_Yɛlɛ O Tenne minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South_Munsispal_Desekyere#O_Tenne_mine Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South_Munsispal_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tano_South_Munsispal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tariq_Kwame_Nil_Lante_Lamtey Tariq Kwame Nil Lante Lamtey e la bɔl ŋmɛrɛɛ naŋ be Ghana nembɛrɛ bɔl ŋmɛrɛbɛ poɔ Teŋe Yiraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tariq_Kwame_Nil_Lante_Lamtey#Teŋe_Yiraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Ta%C5%8Ba Taŋa e la zie naŋ do saazu yaga lɛ. Salema maŋ be la tannne mine zu. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ta%C5%8Baa_Te%C9%9B. N waana la ka n de dɛme yaare ne Dagaaba yuori te- yuore kaŋa ba naŋ boɔlɔ tããŋaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Ta%C5%8Bgara == Taŋgara == Taŋgarahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ta%C5%8Bgara#Taŋgara Taŋgara waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ta%C5%8Bgara#Taŋgara_waaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Te_Saa_Na%C5%8B_Be_Dapare_Po%C9%94_Puoruu Te Saa Naŋ Be Dapare Poɔ Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gaŋpɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ga%C5%8Bp%C9%9Bl%C9%9B Puoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Puoro%C5%8B https://dga.wikipedia.org/wiki/Te_Tenk%C3%B5%C9%94_Yielo%C5%8B_(National_Anthem_) Naaŋmene maale te yiri Gaana kyɛ vɛŋ ka te baa ane faŋa,a are faŋ,a are na tõɔ zɔɔ ko faa te meŋɛ ane yeldeebo. Eŋ te sikyie neŋ yelmeŋa,Nensaaloŋ maale te ka te boɔrɔ nembaaloŋ yelmeŋɛ kyɛ soŋ te ka te yi neŋkpeɛne nuuriŋ ane te bonzaa ane maaŋ bonzaa ko neɛ_la_neɛ zaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Te_tenk%C3%B5%C9%94_Dannoo N pulɛɛ la ka n na eŋna la Ghana neŋ yeldeebo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman Techiman waa la yivelaa,teŋkpoŋ a ko a Techiman Municipal aneŋ Bono East Region naŋ be a Gaana poɔ. Techiman waa la dadi teŋkpoŋ a yi a Gaana saparee sɛŋ. Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Dakroŋbaŋ Sagane Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Sagane_Waaloŋ Yuoni Zaa Noba Simmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Yuoni_Zaa_Noba_Simmo Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Sakue Gannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Gannoo_Yɛlɛ Koɔbo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Koɔbo_Yɛlɛ Daahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Daa Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Yipɔge Sɔre gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Sɔre_gaabo_Yɛlɛ zɔmeŋ Yiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#zɔmeŋ_Yie Kaodɛnnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Kaodɛnne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_Munisipal_Desekyere Techiman Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne yeni kaŋa na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Tenne Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_Munisipal_Desekyere#Tenne_Yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_North Techiman North e la a paaloo kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale dieŋ. Ba maŋ vooti iri la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_North#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_North#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_North_Desekyere Techiman North Desekyere e la a desekyere pie ne yeni na kaŋa naŋ be a Bono East Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_North_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_South Simon Addai la a begemaale die mɛmba ko a paaloo. https://web. Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_South#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_South#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Techiman_S%C9%9Bk%C9%94ndere_Sakuuri thumb|Techiman sinia hai sakuuri naŋ be Techiman poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Teddy_Safori_Addi Teddy Safori Addi (dɔgebo bebiri da la 26 Gyɛnoɔre kyu, 1984) O e la a Ghana pɔletese neɛ anaŋ e begɛmaala na põɔ o toma poɔŋ, kyɛ a naŋ ko a o paate meŋ, a kataweɛ paati. O waa la a begemaala kaŋa a ko Ayensuano paaloŋ. Nyɔvore piiluu ane o sakuu gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Teddy_Safori_Addi#Nyɔvore_piiluu_ane_o_sakuu_gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Teddy_Safori_Addi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tedirii_Mine_Dagawe%C9%9B%C5%8B Te-dirii Mine Dagaweɛŋ: Teere mine naŋ waa bondirii ko Dagaaba la ama a puliŋ kyɛ; https://dga.wikipedia.org/wiki/Tee-Po%C9%94loo Gbɛɛ yaga tee-pooloo ne a zonnoo zaa taa la dogodogo, a dabaala ne a kamaako soɔloŋ. A le zuin; ka tee-erɛ bee zannaŋ ba wa te baŋ a tee-e dadu ne a tamalige gbɛɛ soŋ soŋ, o tee-e zannoo ba man taa yelmeŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_Yoe Teere yoe: A yoe ama e la yoe yoŋ ba naŋ ma de ko teere. Aseŋ; https://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_s%C9%9Bllebo === Teere Sɛllebo Dagaweɛ Poɔ https://hgic.clemson. Teere Sɛllebo Dagaweɛ Poɔ https://hgic.clemson.edu/factsheet/planting-trees-correctly/https://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_s%C9%9Bllebo#Teere_Sɛllebo_Dagaweɛ_Poɔ_https://hgic.clemson.edu/factsheet/planting-trees-correctly/ Teere Sɛllebo Ne A Tonɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_s%C9%9Bllebo#Teere_Sɛllebo_Ne_A_Tonɔ A Teere Ama Tonɔ Mine Te Naŋ Na Baŋ Nyɛ La Ama;https://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_s%C9%9Bllebo#A_Teere_Ama_Tonɔ_Mine_Te_Naŋ_Na_Baŋ_Nyɛ_La_Ama; Wola Bee Saŋa Boo La Ka Te Na Baŋ Maŋ Sɛlle Teere Ka A Irihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_s%C9%9Bllebo#Wola_Bee_Saŋa_Boo_La_Ka_Te_Na_Baŋ_Maŋ_Sɛlle_Teere_Ka_A_Iri Yɛ Baŋɛɛ Lɛɛ?https://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_s%C9%9Bllebo#Yɛ_Baŋɛɛ_Lɛɛ? Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Teere_s%C9%9Bllebo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tempane_Desekyere Tempane Desekyere e la a desekyere pie ne anuu na kaŋa naŋ be a ɔpa ese irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Garu-Tempane Desekyere kpoŋ 2004 poɔ, te ta ba naŋ da wa wɛle a o kɔmpare-sapare sɛŋ na kuri Tempane Desekyere 15 Fɛboɔre 2018; kyɛ leɛ pore o kyɛlee na ka Garu Desekyere. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tempane_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tempane_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tendaana/So%C9%94_Soba Tendaana / Soɔ Soba A teŋkore saŋa Dagaaba da ba taa Naa see Tendaana. A lenso ba da maŋ yeli ka danzeŋe la teŋɛ soba, azuiŋ onaŋ la a Tendaana. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tera_bee_sulu Tera ane Sulu e la nensaala naŋ maale a maŋ de tona neŋ bontoloŋ toma teseŋ zeɛre dogebo, mui dogebo, Tee dogebo, ane ataaba. A Tera waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tera_bee_sulu#A_Tera_waaloŋ A Sulu meŋ waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tera_bee_sulu#A_Sulu_meŋ_waaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Te%C5%8Bdaana. Tendaana la neŋ boɔ ,Teŋdaana la niɛ naŋ maŋ daŋ zeŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Te%C5%8Bgane_le%C9%9Broo Teŋgane leɛroo Ghana poɔ ferɛ la yeltare yaŋa . Leɛroo nyamaa aŋa saa ,mane koɔŋ duobo ne sigibo na vɛŋ la ka yaaroŋ koɔ yore kpɛziiri naŋ peɛle mama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Te%C5%8Bgane_pare Tgar https://dga.wikipedia.org/wiki/Te%C9%9B == Teɛ Yɛllɛ == Teɛ Yɛllɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Te%C9%9B#Teɛ_Yɛllɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Te%C9%9Bre_Tulimo_Te_Kyaare_Ne_Kambali Teɛre Tulimo Kyaare ne Kambali : Noba yaga zie be Wa naa paaloŋ kyɛ, a ba baŋ Kambali kyɛ ka be youri duoro kpaŋkpaŋ. Kambali e la a nimizi - yiri kaŋa a Wa poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Theresa_Lardi_Awuni == Theresa Lardi Awuni (dɔge 2 January 1979)https://www.parliament. Theresa Lardi Awuni (dɔge 2 January 1979)https://www.parliament.gh/mps?mp=57 a e Ghana politiseɛŋ neŋ a kataweɛŋ pati.https://www.thepublisheronline.com/onma-ncce-debate-ndc-cpp-candidates-push-votes/https://ghanaguardian.com/theresa-awuni-donates-to-okaikoi-north-constituentshttps://web.archive.org/web/20210812110514/https://thedailyguidegh.com/ill-unseat-fuseini-by-65-margin-ndcs-lardi-awuni/ ona la a palemɛte kogo soba ko Okaikwei North paaloŋ Accra irigyin Ghana. https://citinewsroom.com/2020/12/list-of-new-entrants-into-ghanas-eighth-parliament/ ==https://dga.wikipedia.org/wiki/Theresa_Lardi_Awuni#Theresa_Lardi_Awuni_(dɔge_2_January_1979)https://www.parliament.gh/mps?mp=57_a_e_Ghana_politiseɛŋ_neŋ_a_kataweɛŋ_pati.https://www.thepublisheronline.com/onma-ncce-debate-ndc-cpp-candidates-push-votes/https://ghanaguardian.com/theresa-awuni-donates-to-okaikoi-north-constituentshttps://web.archive.org/web/20210812110514/https://thedailyguidegh.com/ill-unseat-fuseini-by-65-margin-ndcs-lardi-awuni/_ona_la_a_palemɛte_kogo_soba_ko_Okaikwei_North_paaloŋ_Accra_irigyin_Ghana._https://citinewsroom.com/2020/12/list-of-new-entrants-into-ghanas-eighth-parliament/_== O nyɔvore neŋ o sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Theresa_Lardi_Awuni#O_nyɔvore_neŋ_o_sakuu O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Theresa_Lardi_Awuni#O_toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Theresa_Lardi_Awuni#Politisi Omeŋɛ yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Theresa_Lardi_Awuni#Omeŋɛ_yele Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Theresa_Lardi_Awuni#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Adda_Dalu Thomas Adda Dalu e la Gaana neɛ kaŋa na be a Gaana palamɛti poɔ. Ba dɔge o la a Gyenoɔre 1, 1956 yuoni poɔ, o e la yuomo lezaata ne ayoɔpoi (67 years). O Bibiiloŋ Nyɔvore Ane O Sakuuri Gaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Adda_Dalu#O_Bibiiloŋ_Nyɔvore_Ane_O_Sakuuri_Gaabu Dalu Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Adda_Dalu#Dalu_Nyɔvore_Yɛlɛ Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Adda_Dalu#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Mbomba Thomas Mbomba e la Gaana pɔlitisi neɛ kaŋa na yi Tatale/Sanguli paaloŋ poɔ. Ba dɔge o la a 29 September 1976. O Bibiiloŋ nyɔvore ane o sakuu gaabo yɛlɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Mbomba#O_Bibiiloŋ_nyɔvore_ane_o_sakuu_gaabo_yɛlɛ. Mbomba Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Mbomba#Mbomba_Toma Mbomba Nyɔvoroŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Mbomba#Mbomba_Nyɔvoroŋ_Yɛlɛ Yɛlɛ Yiibu/Nyaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Mbomba#Yɛlɛ_Yiibu/Nyaabu https://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Nyarko_Ampem Thomas Nyarko Ampem e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Asuogyaman Gbandige, naŋ be Eastern irigyiŋ poɔ, a kataweɛ paate yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Nyarko_Ampem#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Nyarko_Ampem#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Ogajah_Donkor Thomas Donkor Ogajah https://mobile.ghanaweb. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_Ogajah_Donkor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Thomas_pattey O e la a Ghana bɔleŋmɛ karaa kaŋa naŋ ŋmeɛrɛ korɔ Arsenal naŋ be naasaalepaaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Tigbie_Ta%C5%8B Tigbie Taŋ e la taŋ kaŋ a Dagapaaloo poɔ yuori naŋ yi yaga yaga zaa,bonso o e la taŋ bee zie naŋ taa tɔna bee taa sommo ko Dagapaaloo noba yaga zie ayi ne ba nyɔvoɛ yeltarre poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tigre Tigre dagaare yipɔge e la yeltuuri bee yelmaalee mine te naŋ maŋ maale, ka ka te leɛ teɛre koroŋ, a puori Naaŋmene bee a ŋmemɛ bareka. Tige maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tigre#Tige_maaloo Tige minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tigre#Tige_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Tiina Tiina e la nansaala bommaala kaŋa ba naŋ maale a maŋ de o neɛ neŋ kaaya bee bonsuuri ka tõɔ gaŋ soŋ ka neɛ yɛre bee su. Tiina parɛɛ mine la amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tiina#Tiina_parɛɛ_mine_la_ama *Fintidigili Tiinahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tiina#*Fintidigili_Tiina *Saala Tiinahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tiina#*Saala_Tiina https://dga.wikipedia.org/wiki/Tijani_Habibu_Mohammad Mohammad Habibu Tijani e la Ghana pɔleteseɛŋ ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, naŋ are ko Yendi Gbandige naŋ be a Northern Irigyiŋ poɔ, a wɔɔ paati yuori eŋɛ.http://www. O Sakuuri Ane O Zannooohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tijani_Habibu_Mohammad#O_Sakuuri_Ane_O_Zannooo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tijani_Habibu_Mohammad#O_Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tijani_Habibu_Mohammad#Pɔletese O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tijani_Habibu_Mohammad#O_Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tijani_Habibu_Mohammad#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Gifty_Naa_Ayele_Mensah Tina Gifty Naa Ayele Mensah (Ba doge o la 23 Gyɛnoɔre, 1964) yuoni poɔ. O e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba ko a Weija-Gbawe Gbandige. O Nyɔvore Piiluu Aneŋ O Sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Gifty_Naa_Ayele_Mensah#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_O_Sakuu O Naakoɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Gifty_Naa_Ayele_Mensah#O_Naakoɔ_Toma O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Gifty_Naa_Ayele_Mensah#O_Toma O Kyɔɔtaare O Naŋ Deɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Gifty_Naa_Ayele_Mensah#O_Kyɔɔtaare_O_Naŋ_Deɛ O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Gifty_Naa_Ayele_Mensah#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Gifty_Naa_Ayele_Mensah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Naa_Ayeley_Mensah Tina Naa Ayeley Mensah la politician naŋ be a Ghana poɔ. On a la Wieja-Gbawe MP. O Baabo Ane Sukugaa Yeltarrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tina_Naa_Ayeley_Mensah#O_Baabo_Ane_Sukugaa_Yeltarre https://dga.wikipedia.org/wiki/Tingne_mine_nang_be_a_Jirapa_paalong_Yizie Tingɛ zaa mang taa la Yuori aneng bonso ba nang buɔluo a tingɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Tingne_mine_nang_be_a_Jirapa_paalong_Yuoe_Yizie Tingɛ zaa mang taa la yuori ka a yuori zaa mang taa tɛgɛ aneng parɛɛ.Te naa kaa la tingne ata yuoe nang bi a Jirapa paalong puo ka ana la; https://dga.wikipedia.org/wiki/Tizza Tizza e la teŋɛ naŋ be a Upper West Region paaloŋ poɔ. A kɔkɔre a Tizaalɛɛ naŋ yɛlɛ la Dagaare. https://dga.wikipedia.org/wiki/To-bama To-bama e la kuri ane wɔrabare mine nensaala naŋ maale a maŋ de toŋ eŋ ba tobo eŋɛ. Pɔgeba and dɔbɔ zaa la maŋ ennɛ a bama ama kyɛ gbɛɛ yaga pɔgeba la maŋ ennɛ a yaga te zuo a dɔbɔ. To-bama Ananso Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/To-bama#To-bama_Ananso_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Togo Tembilee kaŋa na be Africa, Ka oneŋ Ghana la laŋ dankyinne https://dga.wikipedia.org/wiki/Tokpara Tokpara e la teɛ kaŋa boora naŋ be daga weɛŋ. O eɛ teɛ naŋ taa vaare ka a maŋ waa vɔɔloŋ/saaloŋ daga pɔgeba maŋ fare a dɔge ne zeɛre. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tolenle%C5%8B .Tolenleŋ, e la Dagaaba boŋŋmɛteɛ nimmizeɛ kaŋa ba naŋ maŋ ŋmeɛrɛ. Ŋmeɛbo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tolenle%C5%8B#Ŋmeɛbo_zie Tolenleŋ kɔkɔre / Tere / Yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tolenle%C5%8B#Tolenleŋ_kɔkɔre_/_Tere_/_Yelbie Teŋa / Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tolenle%C5%8B#Teŋa_/_Tenne https://dga.wikipedia.org/wiki/Tontonna_Mohammed_(SAW) Tontonna Mohammed (SAW) e la a Silamabiiri wideɛrɛ. O na la neɛ ŋa naŋ waaneŋ a Silamabiiri ŋmempuori. Mohammed (SAW) Bibiiloŋ Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tontonna_Mohammed_(SAW)#Mohammed_(SAW)_Bibiiloŋ_Dakroŋbaŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Tony_Tetuila Anthony Olanrewaju Awotoye, dɔgebo Yuoni la 1973,ka neɛ zaa baŋne o Tony Tetuila, o e la Afrobeat yieli yiele a yi Nigeria paaloŋ poɔ. O e la Oro,Kwara state Kɔkɔre neɛ. O Dɔgebo Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tony_Tetuila#O_Dɔgebo_Yeltare Tony Pɔlɛtese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tony_Tetuila#Tony_Pɔlɛtese_Nyɔvore_Yɛlɛ Nɔkpeɛŋ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tony_Tetuila#Nɔkpeɛŋ_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tony_Tetuila#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Toori Toori e la nensaalaa nendaa kaŋa te naŋ maŋ tu kyɛ woŋ yɛlɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/To%C9%94re Toɔre e la boŋ pɛraa ba naŋ maŋ pɛre a yi dau poɔ, a maŋ toɔra boma o poɔ. Ba maŋ ŋmãã la dau naŋ e kpoŋ beɛla, a puli belēē belēē aneŋ lare, ba pãã maŋ de la a lapɛraa a pɛre a pɛgre a bare a kyɛ lɔge bēē a pɛre o poɔ ka o sigi ta lɛ na ba naŋ boɔrõõ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Traffic_Light thumb|Teresori vuuŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Tugu Tugu: e la boŋŋmeteɛ , Tugu Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tugu#Tugu_Kɔkɔre Zie Ba Na maŋ ŋmeɛrɛ A Tuguhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tugu#Zie_Ba_Na_maŋ_ŋmeɛrɛ_A_Tugu Tenne Na Ba Maŋ ŋmɛ Tuguhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tugu#Tenne_Na_Ba_Maŋ_ŋmɛ_Tugu https://dga.wikipedia.org/wiki/Tumpaane Tumpaane e la bondiraa kaŋa boora dagaaba na maŋ maale. Boma ba na maŋ de maale ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tumpaane#Boma_ba_na_maŋ_de_maale_a O maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tumpaane#O_maaloo https://dga.wikipedia.org/wiki/Tumpaani Tumpaani e la dagaaba gaŋgao kaŋa naŋ bébé. Donne mine gbaŋu aneŋ mwēēre la ka ba maŋ de kpare neŋ a gaŋgao ŋa, a gaŋgao ŋa maŋ mare la taa ayi kyɛ ka ba maale daŋgolo ka a teɛ̃ o taa lɛ, tumpaani taa la dabilēē mine ka a maŋ waa ŋa dangoli bilēē ka ba maŋ de kyeɛrɛ bēē a mweɛrɛ neŋ a gaŋgao ŋa. *.Tenne / kɔkɔre /Yelbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tumpaani#*.Tenne_/_kɔkɔre_/Yelbie .Ŋmeɛbo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tumpaani#.Ŋmeɛbo_zie .Teŋa/ Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tumpaani#.Teŋa/_Tenne https://dga.wikipedia.org/wiki/Tumu Tumu e la tembile ane Sissala Ese Desekyere teŋkpoŋ, desekyere naŋ be a ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana, peɛle a torebogi ne Burkina Faso.https://web. Nimipɛlehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tumu#Nimipɛle Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tumu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tumu_College_of_Education Tumu College of Education e la a kolaagyi kaŋa naŋ be a Gaana paaloŋ poɔ. O be la Ɔpa Wɛsi Irigyin poɔ, Tumu teŋɛ poɔ (Sissala East District). https://dga.wikipedia.org/wiki/Tuopare Tuopare e la teŋɛ na be Nandom paaloŋ poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Tupaso_Senior_High_School Tupaso Senior High School e la sɔ eŋ meŋɛ sakuuri na be a Ghana ɔppa wɛse paaloŋ poɔ. Ba piili la a 2008 poɔ. A lɛ A Sakuuri Naŋ Piilihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tupaso_Senior_High_School#A_lɛ_A_Sakuuri_Naŋ_Piili Noba Naŋ Yi Bee Baarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tupaso_Senior_High_School#Noba_Naŋ_Yi_Bee_Baare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tupaso_Senior_High_School#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tu%C5%8Bpaani_gangaa. Tuŋpaani e la gangaari dagaaba naŋ maŋ di deɛna bee atera doɔrɔ a koro a teŋa dɛmɛ ane a taaba a e la bonne naŋ paale goroŋ poɔ ba maŋ kye la a gangaa a de maŋnineŋ yelbie mɛnɛ laŋbo zie bee koɔre pare ka dɔɔ la ataa leɛ ba naŋ maŋ kye a gangaa ka o naŋ la wa waa poge meŋ naŋ la taa leɛ ba naŋ na kye o toɔre aŋ la e boni ba naŋ maŋ di a yeleyeɛla aneŋ neŋ kpoŋ bee Naah laŋbozie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Twifo-Atii_Morkwaa Twifo-Atti Morkwa e la a paaloo kaŋa naŋ be a  Ghana begemaale die poɔ. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Twifo-Atii_Morkwaa#Torebogiri Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Twifo-Atii_Morkwaa#Begemaale_Die_Mɛmbare Nu-nɛb Yeltaerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Twifo-Atii_Morkwaa#Nu-nɛb_Yeltaer Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Twifo-Atii_Morkwaa#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Twifo-Atii_Morkwaa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/T%C3%A3%C3%A3teere thumb|Tãã teɛ Taamahttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C3%A3%C3%A3teere#Taama Kyoomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C3%A3%C3%A3teere#Kyooma Kããhttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C3%A3%C3%A3teere#Kãã https://dga.wikipedia.org/wiki/T%C4%93%C4%93 Tēē Tēē e la boma mine ba naŋ maŋ de saŋ na neŋ maaloŋ.https://medlineplus. Tēē Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C4%93%C4%93#Tēē_Parɛɛ Tēē Tonɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C4%93%C4%93#Tēē_Tonɔ Tēē Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C4%93%C4%93#Tēē_Faaloŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C4%93%C4%93#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94kora Tɔkoraahttps://www.inaturalist. Tɔkoraa/ Tokparaa Tonɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94kora#Tɔkoraa/_Tokparaa_Tonɔ Tɔkora Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94kora#Tɔkora_Parɛɛ Tɔkora Faaloŋ Meŋ Be Be Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94kora#Tɔkora_Faaloŋ_Meŋ_Be_Be_La Sommo Mine Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94kora#Sommo_Mine_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94mgbo_te%C9%9B Tamgboŋ teɛ e la teɛ kaŋa na be a daga weɛŋ. A teɛ ŋa boora maŋ wɔ la wɔmɔ mine na maŋ taa suuri. https://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94zom%C9%94 Tozomo e la boŋkaŋa naŋ wullo bee areko yelkaŋa. Dagaaba laŋkpeboŋ, te maŋ nye la boma mine a yieŋ,dendoe,Soriŋ ane moo puo naŋ maŋ to te zoma ka te nye baŋe ka yelkaŋa la ka a wullo bee yele. https://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94%C9%94kye Tɔɔkye e la vūū kaŋa ba naŋ maŋ de kyaala ne boma ka zeɛ wa sɔŋ.https://web. Tɔɔkye Tona Ko Dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94%C9%94kye#Tɔɔkye_Tona_Ko_Dagaaba Tɔɔkye Faaloŋ Ko Dagaabahttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94%C9%94kye#Tɔɔkye_Faaloŋ_Ko_Dagaaba Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%94%C9%94kye#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%9B%C9%9Bt%C9%9B%C9%9Blo%C5%8B_mine_na%C5%8B_be_Dagaare_k%C9%94k%C9%94kp%C9%9Bgel%C9%9B_mine_bombo%C9%94le_po%C9%94%C5%8B Kɔkɔre: Dagaare Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/T%C9%9B%C9%9Bt%C9%9B%C9%9Blo%C5%8B_mine_na%C5%8B_be_Dagaare_k%C9%94k%C9%94kp%C9%9Bgel%C9%9B_mine_bombo%C9%94le_po%C9%94%C5%8B#Dagaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Ullo Ullo e la yie bile kaŋ naŋ be Upper West Region. Ullo Daahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ullo#Ullo_Daa https://dga.wikipedia.org/wiki/United_State_Of_America_(USA) United State Of America O e la teŋ kpoŋ kaŋa na be a teŋdaa na poɔ ka neɛ zaa baŋ ba boɔlo USA. O taa la gɔvemɛti na kaara a teŋɛ na , O poɔ LA ka Ghana maŋ gaa te de libie bee nyɛ ba sommbo yi wanne ka ba wa maale neŋ a teŋɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Cape_Coast thumb https://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,Winneba University of Education, Winneba e la Gaana sakuu kpoŋ kaŋa naŋ be a Central Region poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba center|thumb|UEW logo O sɛgerebo saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#O_sɛgerebo_saŋa Kɔkɔɛ kolagyi zannoo zie Agyumakohttps://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#Kɔkɔɛ_kolagyi_zannoo_zie_Agyumako Kɔkɔɛ zannoo fakɔleti.https://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#Kɔkɔɛ_zannoo_fakɔleti. Winniba kampuusi (Main Campus)https://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#Winniba_kampuusi_(Main_Campus) Social science Fakulsirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#Social_science_Fakulsiri Institute ane Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#Institute_ane_Sakue Wontaare yineŋ ziiri minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#Wontaare_yineŋ_ziiri_mine Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Education,_Winneba#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/University_of_Ghana A University of Ghana (Legon) waa la public university naŋ be Accra a Ghana paaloŋ poɔ. O waa la a university koroo ne kaŋa naŋ waa Ghana public universities pie ne ata soba. https://dga.wikipedia.org/wiki/Uonii(dry_season) == Uonii == Uoniihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uonii(dry_season)#Uonii https://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_East Upper Denkyira East e la a paaloo kaŋa naŋ be a Gaana begemaale die poɔ. O maŋ vooti la a iri begimaala(MP) neŋyeni a yi a vooti piiluu ane o baaroo yeltuuri, ka o are a paaloo gbeɛbogiri a begemaale dieŋ. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_East#Torebogiri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_East#Dabaŋkoroŋ Begemaaleba Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_East#Begemaaleba_Mɛmbare Nu-nɛb Yeltarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_East#Nu-nɛb_Yeltare Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_East#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_East#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West Upper Denkyira West e la a paaloo kaŋa naŋ be a Ghana begemaale die poɔ. Ba maŋ vootu la begemaale die mɛmba (MP) neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-nɛb sobie. Torebogirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West#Torebogiri Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West#Dabaŋkroŋ Begemaale Die Mɛmbarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West#Begemaale_Die_Mɛmbare Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West#Nuuri_Neɛbo Leɛ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West#Leɛ_Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_East_Region Upper East Region waa la Gaana irigyin kaŋa naŋ be a Gaana sazu. Ɔpa East Region aneŋ Ɔpa Wɛese Region yɛge taa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_West_Region Upper West Region waala Gaana irigyine kaŋa naŋ be a Gaana sazuŋ. Upper West Region teŋkpoŋ la ka ba boɔla Wa. Upper West Region Beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_West_Region#Upper_West_Region_Bezie Noba naŋ be Upper West Regionhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_West_Region#Noba_naŋ_be_Upper_West_Region Tenne naŋ be Upper West Regionhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_West_Region#Tenne_naŋ_be_Upper_West_Region Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_West_Region#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu Ba dɔge la Ursula Owusu-Ekuful 20 October 1964 poɔ. O yi la Akim Oda naŋ be Eastern Region Ghana. O Baabo Aneŋ O Sakugaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#O_Baabo_Aneŋ_O_Sakugaa Toma O Naŋ Da Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#Toma_O_Naŋ_Da_Tona Naakoɔŋ Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#Naakoɔŋ_Yelɛ Begemaale Kͻmatiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#Begemaale_Kͻmatiiri Socio-pͻletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#Socio-pͻletese Anti-LGBT+ Billhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#Anti-LGBT+_Bill O Meŋԑhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#O_Meŋԑ Emmo Ane Kyͻͻtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#Emmo_Ane_Kyͻͻtaare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ursula_Owusu_Akufu Ursula Owusu -Ekuful (ba dɔgoo la Kyuuri awai poɔ beri lizare, yuoŋ turi kɔɔraa wai lizaata ne anaare)o yi la Akim Oda a Iseteen irigyiŋ paaloŋ Gaana poɔ.O e Lɔɔya, nensaalba yeli ka n yeli dawore ŋmeɛrɛ kyɛ naŋ are a Ablekuma Wɛɛse paaloŋ deme gbɛbogiriŋ a palamɛnte poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Vamaaro%C5%8B Vamaaroŋ te Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ e la boŋ- mannaa naŋ areko yɛlɛ yaga. Te maŋ nyɛ Canaan a yi teɛ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Van_Vicker Van Vicker e la a Ghana ne yuori kaŋa. Ba dɔge o la a ɔɔgore kyuu dendeŋ soba 1977. O Nyɔvore Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Van_Vicker#O_Nyɔvore_Piiluu Toma Yɛlɛ A Kyaare Neŋ Nyaaraa Poɔ enfuoni.https://dga.wikipedia.org/wiki/Van_Vicker#Toma_Yɛlɛ_A_Kyaare_Neŋ_Nyaaraa_Poɔ_enfuoni. Deɛnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Van_Vicker#Deɛne Nollywood Poɔ Kpeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Van_Vicker#Nollywood_Poɔ_Kpeɛbo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Van_Vicker#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Vera_Hamenoo-Kpeda thumb|Vera Hamenoo-Kpeda(MzVee) O Nyɔvore piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vera_Hamenoo-Kpeda#O_Nyɔvore_piiluu O yiele ŋmeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vera_Hamenoo-Kpeda#O_yiele_ŋmeɛbo 2012 – 2013: a piilehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vera_Hamenoo-Kpeda#2012_–_2013:_a_piile Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vera_Hamenoo-Kpeda#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Ekow_Assafuah Vincent Ekow Assafuah (dɔge la 27 September 1990) e la Gaana politiseɛŋ na are ko wɔbr pati.https://opemsuo. O nyɔvore neŋ sakuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Ekow_Assafuah#O_nyɔvore_neŋ_sakuu O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Ekow_Assafuah#O_toma Politisihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Ekow_Assafuah#Politisi Kometiihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Ekow_Assafuah#Kometii O meŋɛ yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Ekow_Assafuah#O_meŋɛ_yele Yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Ekow_Assafuah#Yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah Vincent Oppong Asamoah (dɔgebo bebiri e la a Gyɛnoɔre 13, 1966) o e la a Ghana pɔlɛtise Neɛ kaŋa na be a Ghana palamɛte anii soba a anaare soba a Ghana poɔ. O e la a Ghana bɛge-maala kaŋa. O Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah#O_Nyɔvore_Yɛlɛ O Naakõɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah#O_Naakõɔ_Yɛlɛ Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah#Kɔmɛtee O Nyɔvore Piiluu Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah#O_Nyɔvore_Piiluu_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah#Toma_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah#Sommo_Yizie Yeŋe Linkshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Oppong_Asamoah#Yeŋe_Links https://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Sowah_Odotei Vincent Sowah Odotei e la a Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ a are ko La Dadekotopon Gbandige naŋ be Greater Accra Irigyiŋ poɔ, Ghana. O e la mɛmba ko a wɔɔ paate ane deputi minisa ko duori-ŋmɛ Ghana poɔ te ta saŋ na yidaandɔɔ Nana Akufo-Addo naŋ da bare o tomaŋ 6th Kyɛpire 2020. O Nyɔvore Ane O Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Sowah_Odotei#O_Nyɔvore_Ane_O_Ganzanne Pampana Yelerrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Sowah_Odotei#Pampana_Yelerre Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Sowah_Odotei#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vincent_Sowah_Odotei#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Volta_Region Volta Region waa la a Ghana irigyin kaŋa, ka Ho waa o teŋkpoŋ. Ka fooŋ kaa a Volta irigyin te arɛɛ a Togo lombogɔɔ sɛŋ. Kɔkɔɛ ne Nobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Volta_Region#Kɔkɔɛ_ne_Noba Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Volta_Region#Sakue Sakuukpoŋni ne Universityhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Volta_Region#Sakuukpoŋni_ne_University Sɛkɔndere Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Volta_Region#Sɛkɔndere_Sakue https://dga.wikipedia.org/wiki/Voonebidaare_Mannoo/Bigruu Voonebidaare a voonbie ama boɔlo saŋa maŋ e la a toɔraa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Voonebie_Ane_Voonebie_Tutaalo%C5%8B Voonebie Ane Voonebie TutaaloŋVoonebie (phonetics) ane voonebie tutaaloŋ(phonology) tɛɛtɛɛloŋ.Voonebie e la bie naŋ maŋ are ko a kɔkɔre gɔnne yɛlɛ yelluŋ poɔ. Voonebie tutaaloŋ waaloŋ(scope of phonology) ane tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Voonebie_Ane_Voonebie_Tutaalo%C5%8B#Voonebie_tutaaloŋ_waaloŋ(scope_of_phonology)_ane_tontonne Voonebie tutaaloŋ (phonology)https://dga.wikipedia.org/wiki/Voonebie_Ane_Voonebie_Tutaalo%C5%8B#Voonebie_tutaaloŋ_(phonology) Tɛɛtɛɛloŋ naŋ be voonebie and voonebie tutaaloŋ poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Voonebie_Ane_Voonebie_Tutaalo%C5%8B#Tɛɛtɛɛloŋ_naŋ_be_voonebie_and_voonebie_tutaaloŋ_poɔ Voonebie tutaaloŋ tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Voonebie_Ane_Voonebie_Tutaalo%C5%8B#Voonebie_tutaaloŋ_tontonne https://dga.wikipedia.org/wiki/Vuuri Vuuri e la daa kaŋa boora nensaala na maŋ pɛnne bee maale a de mɔnɔ neŋ saabo bee mɔŋ ne gbɔrre. O e da kpeɛŋaa ka ka o kɔɔbo maŋ waa tuo ka ba maŋ pɛnne o ka o taa zɔɔre ane zuŋ. Vuuri Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Vuuri#Vuuri_Tɔnɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/V%C3%BAure Vúure e la bõŋpɛrãã kaŋa ba naŋ maŋ pɛre a yi dau poɔ, ba maŋ de la vúure a daŋna neŋ boma, vúure la ka ba maŋ de mɔŋ neŋ sao kyɛ maŋ la de o danna neŋ dããzie ka ba naŋ wa kpare dããzie. https://dga.wikipedia.org/wiki/V%C5%AB%C5%AB Vūū e la bonkaŋa te naŋ ma de maale neŋ bondirii bee e ne yɛlɛ mine. Te taa la vūū na naŋ yi Naaŋmene zie ane anaŋ na nensaala na maale. Vūū Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/V%C5%AB%C5%AB#Vūū_Parɛɛ Vūū Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/V%C5%AB%C5%AB#Vūū_Tona Vūū Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/V%C5%AB%C5%AB#Vūū_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/V%C9%94%C9%94lo%C5%8B Vɔɔloŋ; Vɔɔloŋ e la yuori yelbiri a yelbie gaŋgyere poɔŋ. O e la yuori yelbiri la Vɔɔloŋ. Vɔɔloŋ Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/V%C9%94%C9%94lo%C5%8B#Vɔɔloŋ_Tɔna Vɔɔloŋ Nyaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/V%C9%94%C9%94lo%C5%8B#Vɔɔloŋ_Nyaabo https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa Wa e la a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ tenkpoŋ. Be ka a Wa Naayiri a be. O piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa#O_piiluu Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa#Dakroŋbaŋ Sommo yizihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa#Sommo_yizi https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_East_Desekyere Wa East Desekyere e la a desekyere kaŋa naŋ be ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana.https://citinewsroom. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_East_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_East_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Munisipal Wa Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne yeni kaŋa a ɔpa wɛse Irigyiŋ, Ghana poɔ.https://myjoyonline. Enyuo Ziiriminehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Munisipal#Enyuo_Ziirimine Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Munisipal#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Munisipal#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Naa Wa Naa e la a neɛ na naŋ are ko a Wa paaloŋ wɛdere yeltare zaa tesenne a teŋɛ emmaaroŋ ane yelwonne kaabo yɛlɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Senior_High_School Wa Senior High School waala a sakuu kpoŋ kaŋa na be a Wa paaloŋ poɔ, o e la bidɔba ane bipɔgeba laŋtaa sakuuri bonso ba laŋi la taa o poɔ. Neɛ naŋ baŋ nyɛ la a sakuuri ŋa a ɔpper wɛst Wa paaloŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Senior_High_Technical_School Wa Senior High Technical Schoole la gɔvemɛti sakuu kpoŋ kaŋa na be a Wa paaloŋ . A sakuuri na da e sakuuri naŋ a sakuu biiri da naŋ be a ba yie poɔ kyɛ gare kanna a 1950s poɔ la le. Yɛlɛ Yiibu /Peɛro Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_Senior_High_Technical_School#Yɛlɛ_Yiibu_/Peɛro_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_West_Desekyere Wa West Desekyere e la a desekyere pie ne yeni kaŋa naŋ be Ɔpa Wɛse Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Beziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_West_Desekyere#Bezie Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_West_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_jirapa_municipal Jirapa e la constituencies ka ŋa nan be a Ghana begemaale die poɔ. Ba da erɛɛ begemaala bunyini a ko a constituency Pelee. Boundarieshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_jirapa_municipal#Boundaries Begemaaleba nan be a begemaale die poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_jirapa_municipal#Begemaaleba_nan_be_a_begemaale_die_poɔ Vootuuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_jirapa_municipal#Vootuu See alsoEdithttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_jirapa_municipal#See_alsoEdit Referenceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_jirapa_municipal#References https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_technical_university Wa Technical University (o naŋ daŋ e Wa Polytechnic) e la gyamaa sakuuri naŋ be ɔpa wese a Ghana paaloŋ poɔ. Boma Bee Yɛlɛ Naŋ Ba Na Erɛ A Sakuuri ŋa Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_technical_university#Boma_Bee_Yɛlɛ_Naŋ_Ba_Na_Erɛ_A_Sakuuri_ŋa_Poɔ A Sakuuri Yiediirahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_technical_university#A_Sakuuri_Yiediira Prof Baba Insah la a sakuuri yiediira a piile 2020 a waa na pampana.https://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_technical_university#Prof_Baba_Insah_la_a_sakuuri_yiediira_a_piile_2020_a_waa_na_pampana. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wa_technical_university#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Waabo Waabo e la doŋa naŋ maŋ be muo poɔ ane yiri poɔ. Gbɛɛ yaga muo poɔ la ka o maŋ be gaŋ yiri poɔ. Waabo Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Waabo#Waabo_Parɛɛ Waabo Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Waabo#Waabo_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Waabu Waabu e la gbaŋgbale bēē tɛntɛre buŋirãã kaŋa, o maŋ e la wogi kyɛ taa nyemɛ a neŋ zǔǔre, waabu maŋ taa la ziŋlēē ka o e wogi, waabu e la buŋirãã kaŋa naŋ taa zɛlõõ fáá ka o naŋ wa duŋ fo, waabu ba taa gbɛɛ a lɛ zuiŋ o maŋ vuuro neŋ la o puore, waabu kpeɛrɛɛ moɔ poɔ bēē kɔnkɔre, waabu maŋ kpeɛrɛɛ bogi poɔ, daǔzu bēē dabogi, wamine waa la parēē yaga, a mine la duŋkuréé, bɔsere, karãã, wazie, yɔɔvaare waabu a neŋ a mine naŋ ba poɔrɔ. Waminehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Waabu#Wamine https://dga.wikipedia.org/wiki/Wagere_Daga-_yoe Dagaaba pore wagere yoe. Amine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Wahab_Wumbei_Suhuyini Wahab Wumbei Suhuyini (dɔgebo bebiri la 30 Sentɔmbare 1955) e la a Ghana pɔleteseɛŋ ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Tolon Gbandige naŋ be Northern Irigyiŋ poɔ, Ghana a wɔɔ paati yuori eŋɛ.http://www. Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wahab_Wumbei_Suhuyini#Meŋɛ_Nyɔvore Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wahab_Wumbei_Suhuyini#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wahab_Wumbei_Suhuyini#Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wahab_Wumbei_Suhuyini#Pɔletese_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wahab_Wumbei_Suhuyini#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wechiau Wechiau e la tembile ane Wa Wɛse Desekyere teŋkpoŋ, desekyere naŋ be ɔpa wɛse irigyiŋ poɔ, Ghana sazu naŋ peɛle a torebogi ne Burkina Faso.https://web. Nimipɛlehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wechiau#Nimipɛle Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wechiau#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wenchi Wanchi e la a gbandigiri kaŋa naŋ areko a Ghana begemaale die. Ba maŋ ɛlɛte la begemaale die mɛmba neŋyeni tuuro a yageroŋ nu-neɛ sobie. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wenchi#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wenchi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wenchi_Munisipal_Desekyere Wenchi Munisipal Desekyere e la a desekyere pie ne ayi na kaŋa naŋ be a Bono Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://sites. Sommo Mine Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wenchi_Munisipal_Desekyere#Sommo_Mine_Yizie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wenchi_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay Wendy Shay e yieli ŋmɛre kaŋa na be a Ghana na paaloŋ. O da e la nɛɛse a nasaale teŋɛ paaloŋ poɔ kyɛ pampana o e la yieli ŋmɛre bee yieli yiele a Ghana ŋa paaloŋ poɔ. Wendy Shay Dɔgebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Wendy_Shay_Dɔgebo Wendy Shay Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Wendy_Shay_Nyɔvore_Piiloŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Toma Wendy Shay E La Brand Ambassadorhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Wendy_Shay_E_La_Brand_Ambassador Wendy Shay Dēɛne Kyaare Ne O Yieloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Wendy_Shay_Dēɛne_Kyaare_Ne_O_Yieloŋ Wendy Shay Yieli Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Wendy_Shay_Yieli_Mine Yieli Zu Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Yieli_Zu_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wendy_Shay#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa West Africa bee Western Africa waa la Africa ŋmentɔnlienee sɛŋ paaloŋ. A United Nations bigri wuli la ka a Western Africa ka o waa la a paaloŋne pie ne ayɔɔbo(16) ŋa ka ana la Benin, Burkina Faso, Cape Verde, The Gambia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Ivory Coast, Liberia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal, Sierra Leone, aneŋ Togo, a gba paare Saint Helena, Ascension aneŋ Tristan da Cunha (United Kingdom Overseas Territory). Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Dakroŋbaŋ Pɔlitis naaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Pɔlitis_naaloŋ Tɛntɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Tɛntɛre Sɔre gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Sɔre_gaabo Laaŋfeeloŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Laaŋfeeloŋ_yɛlɛ Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Yipɔge Ŋmempuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Ŋmempuori Nensaaloŋ waaloŋ aneŋ kɔkɔɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Nensaaloŋ_waaloŋ_aneŋ_kɔkɔɛ Zimɛ waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Zimɛ_waaloŋ Sɛɛse aneŋ tɛgenologyi yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Sɛɛse_aneŋ_tɛgenologyi_yɛlɛ Economic and regional organizationshttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Economic_and_regional_organizations Enfuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Enfuori Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Africa#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/West_Gonja_Munisipal_Desekyere West Gonja Munisipal e la a desekyere ayɔpõĩ na kaŋa naŋ be a Savaana Irigyiŋ poɔ, Ghana.http://westgonja. O Noba Semmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Gonja_Munisipal_Desekyere#O_Noba_Semmo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Gonja_Munisipal_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/West_Gonja_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Western_North_Region A Western North Region waa la a irigyin paalaa ne kaŋa banaŋ ŋmaa ayuoni 2019 a Ghana poɔ.https://ghs. https://dga.wikipedia.org/wiki/Western_Region thumb|250px Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Western_Region#Sakue Sɛkɔndere Sakuehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Western_Region#Sɛkɔndere_Sakue https://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B Wikipiideɛ https://www.wikimedia. Wikipiideɛ Yelnyɔgeraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B#Wikipiideɛ_Yelnyɔgeraa Wikipiideɛ Poɔ Sɛgebuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B#Wikipiideɛ_Poɔ_Sɛgebu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/William_Kwasi_Sabi William Kwasi Sabi (dɔgebo bebiri la 23 Ɔɔgore1966) e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana Republic anaare eŋɛ a are ko Dormaa East Gbandige naŋ be Brong-Ahafo Irigyiŋ, Ghana, a wɔɔ paate (NPP) yuori eŋɛ.https://www. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Kwasi_Sabi#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Kwasi_Sabi#O_Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Kwasi_Sabi#Pɔletese_Toma Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Kwasi_Sabi#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Kwasi_Sabi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/William_Ofori_Boafo William Ofori Boafo (dɔgebo bebiri la 30 Disembare, 1946) e la lɔɔyɛ ane Ghana pɔleteesa. O e la begemaale die mɛmba a are ko Akropong Gbandige naŋ be Eastern Irigyiŋ poɔ, Ghana, a 4th, 5th ane 6th begemaale dieŋ, a Ghana Republic anaare eŋɛ. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Ofori_Boafo#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Ofori_Boafo#O_Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Ofori_Boafo#Pɔletese_Toma Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Ofori_Boafo#Nuuri_Neɛbo Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Ofori_Boafo#Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Ofori_Boafo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/William_Owuraku_Aidoo William Owuraku Aidoohttps://citinewsroom.com/2020/06/nppdecides-profiles-of-aspirants-going-unopposed-in-ashanti-region/william-owuraku-aidoo-3/ (dɔgebo 30 Gyɛnoɔre 1964 ) e la Ghana pɔleteesa ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ ane a begemaale die anii a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Afigya Kwabre South Gbandige naŋ be a Sante Irigyiŋ poɔ, a wɔɔ paati yuori eŋɛ. Nyɔvore Piiluu Ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Owuraku_Aidoo#Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Owuraku_Aidoo#O_Toma Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Owuraku_Aidoo#Pɔletese Kɔmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Owuraku_Aidoo#Kɔmatee O Meŋɛ Yɛlɛ ==https://dga.wikipedia.org/wiki/William_Owuraku_Aidoo#O_Meŋɛ_Yɛlɛ_== Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Owuraku_Aidoo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo William Agyapong Quaitoo (ba dɔge o a la Sentɔmbare kyuu beri pie ne yeni 11, a yuoni 1966 a Akim Gyadam poɔ). O e la Ghana pɔletesean. O Nyɔvore Piiluu Ane Ganzanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Ganzanne_Yɛlɛ O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#Pɔletese_Yɛlɛ 2012 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#2012_Nuuri_Neɛbo 2016 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#2016_Nuuri_Neɛbo Kͻmateehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#Kͻmatee O Meŋԑ Naŋ Da Bare A Dipiti Minisita Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#O_Meŋԑ_Naŋ_Da_Bare_A_Dipiti_Minisita_Toma O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#O_Meŋɛ_Nyɔvore Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/William_Quaitoo#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh Williams Okofo-Dateh e la a Ghana pɔletesean neɛ naŋ be a Ghana palamɛte poɔ a ko a Jaman Sapare paaloŋ deme a Bono region a Ghana poɔ.https://www. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Sakuuri Gaabu Ganzane Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Sakuuri_Gaabu_Ganzane_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh#Toma Pɔletese Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh#Pɔletese_Toma Kɔmɛteehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh#Kɔmɛtee Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh#Meŋɛ_Nyɔvore O Sombo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh#O_Sombo_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Williams_Okofo-Dateh#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba Winneba waa la yikpoŋ aneŋ teŋkpoŋ ko Effutu Municipal District naŋ be a Central Region a Ghana sapareeŋ. Winneba taa la nensaaleba te ta 55,331. Dakroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Dakroŋbaŋ Indastre aneŋ yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Indastre_aneŋ_yipɔge Tigehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Tige Dɔgrebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Dɔgreba Sagane waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Sagane_waaloŋ Kpeɛmine yiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Kpeɛmine_yie Nentegrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Nentegrɛ Sakuu kpoŋnihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Sakuu_kpoŋni Leɛ kaa kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Leɛ_kaa_kyɛ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Winneba#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Gidisu Wisdom Gidisu (dɔge 5 May 1967) a e Ghana politiseɛŋ a e palemɛte mɛmba Krachi East paaloŋ Oti Region Ghana. https://www. O nyɔvooroŋ ane o sakuuri gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Gidisu#O_nyɔvooroŋ_ane_o_sakuuri_gaabo O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Gidisu#O_toma Politisi tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Gidisu#Politisi_toma Omeŋɛ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Gidisu#Omeŋɛ_yɛlɛ Filosofihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Gidisu#Filosofi A yɛlɛ yiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Gidisu#A_yɛlɛ_yiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wiyaala Noella Wiyaala e la Ghana yieloŋ ŋmeɛrɛ. O maŋ sɛge la yiele meŋ. O Nyɔvore Piiluu aneŋ toma yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wiyaala#O_Nyɔvore_Piiluu_aneŋ_toma_yɛlɛ O yiele toma yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wiyaala#O_yiele_toma_yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wiyaala#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee Wulee: O e la bompeɛlaa na maŋ taa bogiri naŋ pare boŋyeni o eŋɛ. Wulee Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee#Wulee_Parɛɛ Naasaale Wuleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee#Naasaale_Wulee Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee#Kɔkɔre Daga Wuleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee#Daga_Wulee Peɛloo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee#Peɛloo_zie Tenne Ba Naŋ Peɛlɛ A Wuleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee#Tenne_Ba_Naŋ_Peɛlɛ_A_Wulee Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wulee#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wu%C3%B3 == Wuó Yɛllɛ == Wuó Yɛllɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wu%C3%B3#Wuó_Yɛllɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/W%C9%94raba Wɔraba e la boŋkaŋa nensaala naŋ de karatare bee folɔfolɔ nyili a dɛnnoo dɛnnoo kaŋa ka o taa vuo ka ba maŋ de tona neŋ ba toma. Wɔrabare Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/W%C9%94raba#Wɔrabare_Parɛɛ A Tontonehttps://dga.wikipedia.org/wiki/W%C9%94raba#A_Tontone https://dga.wikipedia.org/wiki/W%C9%94%C9%94 thumb|Wɔɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/W%C9%94%C9%94_paati Wɔɔ paati e la a paati kpoŋ kaŋa naŋ be a Ghana paaloŋ poɔ ka noba maŋ iri ba ka ba kaara a teŋɛ zaa. Wɔɔ paati e la a paati a yuomo anaare zaa ka paati deme zaa maŋ lantaa a iri ba nendeɛre ka o deɛ a paati weɛ ka ba tuuro. A Wɔɔ Paati Nobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/W%C9%94%C9%94_paati#A_Wɔɔ_Paati_Noba https://dga.wikipedia.org/wiki/W%C9%9Bdonne_Mine Daga- paaloŋ wɛdonne mine la ma https://dga.wikipedia.org/wiki/YIKPE%C6%90 Yikpeɛ e la yiri bee teŋ naŋ be a Dagapaalo paaloŋ poɔ.A teŋ ŋa be la a Lora paaloŋ poɔ. Yikpeɛ Yiri Deme Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/YIKPE%C6%90#Yikpeɛ_Yiri_Deme_Toma Yikpeɛ tengane/ Zie na Fo Naŋ Na Baŋ Nyɛ Yikp Tengane.ɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/YIKPE%C6%90#Yikpeɛ_tengane/_Zie_na_Fo_Naŋ_Na_Baŋ_Nyɛ_Yikp_Tengane.ɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaa_Jackson Yaa Jackson e la neɛ naŋ yi a Ghana poɔ, ba dɔge o la a 18th October kyu 2000 a Kumasi poɔ. Madame Yaa Konadu Jackson la a o yuori meŋɛ, o e la Kumawood actress anaŋ e yieli yieli, o piili la a yieli a saŋa naŋ o naŋ nyɛ yuomo ayi (2). O Nyɔvoreŋ Piiloŋ Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaa_Jackson#O_Nyɔvoreŋ_Piiloŋ_Ane_Sakuuri_Gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaa_Jackson#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaane_Maria Yaane Maria https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaane_puoruu Yaane puoruu e la yelyelbu kaŋa noba naŋ maŋ de a soore ba taaba lɛ ba eŋgane bee ane ba zemmo naŋ waa vuo kaŋa poɔ. Dagaaba yaane maŋ wullo la sagedeebo yoŋi tɛgɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yagero%C5%8B Yageroŋ e la yelbiri bee yelbie naŋ maŋ manna wullo boŋkaŋa semmo bee boŋkaŋa naŋ sɛŋ lɛ. O naŋ baŋ e la yelbiyeni bee a gaŋ lɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Afful Yaw Maama Affulhttps://en.wikipedia. O Nyɔvore Ane A O Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Afful#O_Nyɔvore_Ane_A_O_Sakuuri_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Afful#O_Toma Pɔletese Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Afful#Pɔletese_Yɛlɛ O Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Afful#O_Meŋɛ_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Afful#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Buaben_Asamoa Yaw Buaben Asamoa e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko a Adentan Gbandige a Greater Accra Irigyiŋ poɔ a yi a wɔɔ paati.https://www. O Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Buaben_Asamoa#O_Sakuuri O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Buaben_Asamoa#O_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Buaben_Asamoa#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum Yaw Osei Adutwum (Dɔge o la 9 Kyɛpire 1964) yuoni poɔ. O e la Ghana pɔleteseɛŋ, ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ. O Nyɔvore Piiluu Ane O Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_O_Sakuu_Gaabo O Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#O_Toma O Naakoɔ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#O_Naakoɔ_Toma Kɔmɛtiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#Kɔmɛtiiri Minisita A Ko Educationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#Minisita_A_Ko_Education STEM Sakuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#STEM_Sakuuri O Meŋa Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#O_Meŋa_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaw_Osei_Adutwum#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yedaare Yedaare- e la Dagaare daa poɔ bebi-dɛŋ naŋ areko bee kuuri yi a yelbigbol ŋa 'yenaa/yeni' poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yeezu_Kirisa_No%C9%94re_Yelbiparebaara_Don%C9%9B%C9%9B%C5%8B Yeezu Kirisa Noɔre Yelbiparebaara Donɛɛŋ: https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelba%C5%8Byizie Yelbaŋyizie e la teŋɛzu gyogo dɛmo diibu duoro noba naŋ maŋ pɛle ko taa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere Yelbie waa la yaga, ka a zannoo meŋ waa tuo. Kyɛ a ferɛ meŋ ka karembiiri ne kɔkɔre leɛrepeɛrebɛ baŋ a meɛrooŋ bee waaloŋ ane a tontonne. Yuori (Noun)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Yuori_(Noun) Yoleɛre (Pronouns)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Yoleɛre_(Pronouns) Bigruu (Adjectives)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Bigruu_(Adjectives) Eroŋ (Verb)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Eroŋ_(Verb) Eronwuluu (Adjectives)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Eronwuluu_(Adjectives) Aroozie (Prepositions)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Aroozie_(Prepositions) Tagemaraa (Conjunction)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Tagemaraa_(Conjunction) Sentaaloŋ ne Saaweɛloŋ (Synonyms and Antonyms)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_Ga%C5%8Bgyere#Sentaaloŋ_ne_Saaweɛloŋ_(Synonyms_and_Antonyms) https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbie_g%C9%94%C9%94ro%C5%8B(Diction)_Pare_Bammo YELBIE GƆƆROŊ(DICTION). https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme Yelbipeelaa Yelbipeelaa (Morpheme) Yelbikpɛglaa(Stem)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme#Yelbikpɛglaa(Stem) Yelbima( base)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme#Yelbima(_base) Maraa la boŋ yɛŋ?https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme#Maraa_la_boŋ_yɛŋ? Yelbigboli( root)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme#Yelbigboli(_root) Maraa Sɛgebisɔglaa(Zero morpheme)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme#Maraa_Sɛgebisɔglaa(Zero_morpheme) Maraa yelbikɔlare(portmanteau morpheme)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme#Maraa_yelbikɔlare(portmanteau_morpheme) Yɛlɛ peɛro/ Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbipeelaa_-Morpheme#Yɛlɛ_peɛro/_Yiibu_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbiri_Ane_Y%C9%9Bl%C9%9B Yelbiri Ane Yɛlɛ : Yelbiri e la yelluŋ bonyeni naŋ taa muni. O na baŋ e la sɛgebiri bee sɛgebie lantaa naŋ be gbuli poɔ a taa muni; aseŋ, a, o, e ane n, na baŋ waa la yelbie a yɛlɛ ama na tu poɔ: Aseŋ Naŋ yeli bayɔɔ ma ka o de a bie bonsuuri yi wa KO ma ka n su a bie. Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelbiri_Ane_Y%C9%9Bl%C9%9B#Yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms Yeldegɛ la yelseŋkpegɛ na naŋ maŋ e ŋmaara ŋmaara lɛ ka a fere ka neɛ maŋ teɛre gaa tɔɔre bee a taa teɛroŋ zuluŋ sɛre kyɛ na tõɔ baŋ o tɛgɛ. Yeldegɛ maŋ manne/ tɔgle la segkpɔga amɛ a taa la tɛɛtɛɛ. Yeldegɛ Poŋ Eŋ La Zagre Mine Poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms#Yeldegɛ_Poŋ_Eŋ_La_Zagre_Mine_Poɔ Yuori/Yoweere Yeldegɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms#Yuori/Yoweere_Yeldegɛ Eroŋ Yeldegɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms#Eroŋ_Yeldegɛ Eroŋ kparre Yeldegɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms#Eroŋ_kparre_Yeldegɛ Eroŋ Ne Eterɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms#Eroŋ_Ne_Eterɛ Yelgbɔge Yeldegɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms#Yelgbɔge_Yeldegɛ Yɛlɛ Yeldegɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_-_Idioms#Yɛlɛ_Yeldegɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_T%C9%9Bg%C9%9B == Yeldegɛ Tɛgɛ == Yeldegɛ Tɛgɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_T%C9%9Bg%C9%9B#Yeldegɛ_Tɛgɛ Yeldegɛ parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeldeg%C9%9B_T%C9%9Bg%C9%9B#Yeldegɛ_parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Yeleyagesegraa Yeleyagesegraa waa la nensaalaa poteere yele o nang mang sege eng ganpele puo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge Yelgbɔge e la yelbie naŋ sɛge tutaa a kɔkɔre merɛŋ a taa erɛ ane eroŋ kyɛ taa pare bee ba taa pare. Aseŋ Yelbgɔge Sommeŋɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Yelbgɔge_Sommeŋɛ Kpɛgelɛ Tontonne Mine Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Kpɛgelɛ_Tontonne_Mine_Parɛɛ Sooroo Yelyagehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Sooroo_Yelyage Tannoo Yelyagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Tannoo_Yelyaga Yelgbɔge Yiemehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Yelgbɔge_Yieme Yelgbɔge Yieme Tonna Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Yelgbɔge_Yieme_Tonna_La Yelgbɔge Yieme Naŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Yelgbɔge_Yieme_Naŋ Yuori Yelgbɔge Sommeŋɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Yuori_Yelgbɔge_Sommeŋɛ Tannoo Yelgbɔge Yiemehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelgb%C9%94ge#Tannoo_Yelgbɔge_Yieme https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkaama Yelkaama e la Dagaaba gyogo dɛmmo diibu duoro te na maŋ pɛle ko taa bee tɔɔre kɔra taa. Yelkaama po eŋ la ulli ayi poɔ ka ana la; Yelkããsɛgre ane Yelkããyelli. Yelkããsɛgrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkaama#Yelkããsɛgre Senselloŋ wogi, Dẽɛbaŋ ane Sɛgwiiri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkaama#Senselloŋ_wogi,_Dẽɛbaŋ_ane_Sɛgwiiri. Senselloŋ wogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkaama#Senselloŋ_wogi Dẽɛbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkaama#Dẽɛbaŋ Sɛgewiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkaama#Sɛgewiiri Yelkããyellihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkaama#Yelkããyelli https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkparlerem%C9%9B Yelkparleremɛ e la yelbie ata naŋ sɛge lantaa ka o waa bonyeni. Sɛgebie mine maŋ fuo yi la bee morimori bore kyɛ ka lantaa e yelbiyeni. Yelkparleremɛ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelkparlerem%C9%9B#Yelkparleremɛ_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli Yelkããyelihttp://www.oralliterature. Yelkããyelli Ulli/ Gyangyerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Yelkããyelli_Ulli/_Gyangyere Sekpɔgahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Sekpɔga Yiele / Yieluŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Yiele_/_Yieluŋ Yiele parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Yiele_parɛɛ Kaaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Kaaloo Yɛlɛ Naŋ Seŋ Ne Kaaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Yɛlɛ_Naŋ_Seŋ_Ne_Kaaloo Lɔbahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Lɔba Lɔba Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Lɔba_Parɛɛ Dannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Dannoo Dannoŋ taa la parɛɛ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Dannoŋ_taa_la_parɛɛ_mine Dannoo meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Dannoo_meɛroŋ Koŋkombiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Koŋkombie Sensellɛ /Senselloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Sensellɛ_/Senselloŋ Donne Mine Gyogo Yelkããyeli Poɔŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Donne_Mine_Gyogo_Yelkããyeli_Poɔŋ Tilinto Gyogo :https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Tilinto_Gyogo_: Biriyuo Gyogohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Biriyuo_Gyogo Mɔnaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Mɔnaabo Dagaaba Sekpɔga Mine Kpɛziiri Sensellɛ Poɔŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Dagaaba_Sekpɔga_Mine_Kpɛziiri_Sensellɛ_Poɔŋ Lɔb-ŋmaa Ane Lɔb-wogi Ne A Iribuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Lɔb-ŋmaa_Ane_Lɔb-wogi_Ne_A_Iribu Yelkããyeli Zɛgeroŋ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Yelkããyeli_Zɛgeroŋ_Mine Dagaaba Yelkããyeli Kpɛzie Zenɛbiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Dagaaba_Yelkããyeli_Kpɛzie_Zenɛbie Koŋkombie Tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Koŋkombie_Tona Sommo Mine Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yelk%C3%A3%C3%A3yeli#Sommo_Mine_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelsangaree_Dagaaba_Lesiri_Po%C9%94%27%27%27 Toma https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelwiiraa(A_Mane) A Mane Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Yelwiiraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Yelwiiraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelwiiraa_na%C5%8B_kyaara_gb%C9%9Bmeel%C9%9B Aba gbɛmeelɛ! Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Yelwiiraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Yelwiiraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelwiiraa_na%C5%8B_kyaare_ne_suuri Kūū ba koora/ɔ ɛɛloo Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Yelwiiraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Yelwiiraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelwonne_Ghana_Po%C9%94%C5%8B. Yelwonne Gaana poɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelyagesegraa Yelyagsɛgraa parɛɛ taa la parɛɛ yaga, ka a mine la; https://dga.wikipedia.org/wiki/Yelyags%C9%9Bgeraa/sellewogi Yelyagesɛgeraa bee sellewogi waa la sɛgerɛ naŋ sɛge a bigre bee a manna bee a wullo o poteɛroŋ te kyaare ne yelkaŋa naŋ e lɛ, ka a bogriŋ la bee ka o ɔŋ-eŋɛɛ la. O na baŋ waa la Badɛre ne donne sensellɛ bee Saadayel bee a sɛgerɛ meŋa poteɛrɛ sensellɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yel%C5%8Bmaa Yelŋmaa la yelbie naŋ yeli bee sɛge tu taa soŋ a kɔkɔre merɛ ka a tori. A kɔkɔre merɛ la taŋkpagee (grammatical unit) a laŋ arwboŋ. Yelŋmaa parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yel%C5%8Bmaa#Yelŋmaa_parɛɛ Yuori yelŋmaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yel%C5%8Bmaa#Yuori_yelŋmaa Bigruu Yelŋmaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yel%C5%8Bmaa#Bigruu_Yelŋmaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Yidaare Yidaare- e la Dagaare Daa poɔ bebie ayi naŋ kuuri yi a yelbigbol ŋa 'ayi' poɔ. A 'a' la maŋ fuo yi kyɛ ka daare wa tɔnne a 'yi' poɔ ka o ko fo a yidaare, wuli ka ayi daare. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yiele A e la yelbinoore mine ba naŋ maŋ de laŋtaa ka a taa kyeɛbo me sagebo naŋ pɛlɛ yieliyielbe and kyɛkyɛlbɛ nimie kyɛ mããna sukyie.https://audio302. Yiele Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yiele#Yiele_Parɛɛ Yiele Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yiele#Yiele_Tɔna Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yiele#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yiilu%C5%8B_bee_bale Yiiluŋ; O e la noba naŋ laŋ dɔgroŋ gbɛɛ. Bee naŋ laŋ saakompare. Bale/Yiiluŋ Parɛɛ Ane Ba Domahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yiilu%C5%8B_bee_bale#Bale/Yiiluŋ_Parɛɛ_Ane_Ba_Doma https://dga.wikipedia.org/wiki/Yikpe%C9%9B_Primary_School Yikpeɛ primary sakuuri e la sakuuri naŋ be Loraa poɔ. A sakuuri ŋa e la sakuuri kaŋa a Loraa poɔŋ naŋ koreŋ yaga zaa a Loraa paaloŋ poɔŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yillo%C5%8B_Dagaaba_Bale_Po%C9%94 Dagaaba bale poɔ te taa la yiiloŋ amine la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/YirKang_Yiri Yirkang Yiri A yiri ŋa e la yiri kaŋa na be a kokoligu-Gyɔdergaŋ paaloŋ. O e la yir kpoŋ ka a noba kpeɛre laafeɛ o poɔ. Yirkang Yiri Demɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/YirKang_Yiri#Yirkang_Yiri_Demɛ_Toma A Yiri Yelnyɔgeraa Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/YirKang_Yiri#A_Yiri_Yelnyɔgeraa_La https://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri_Deme_Dabie Dagaaba bale poɔ ka dɔɔŋ wa de pɔge baare a yi weɛ, a wa dɔge bebiiri a dɔɔ ŋa ne o pɔge mɛ la yiri. Ba maŋ de la a dɔɔ yuori boɔlɔ ne a dɔɔ yiri. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri_Donne_Ane_Nuubilii. Donne https://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri_Kpa%C5%8Bkpalema. Bomma mine naŋ maŋ seŋ ka a be Dagao- yiri poɔ la ama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yoe_porebo Yuori porebo e la bie ba naŋ dɔge ka bebie ayɔpoi (daagbuli) wa ta ka a yidandɔɔ a ko o yuori. Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ, ka banaŋ wa dɔge bileɛ ba maŋ yeli ka saana kpɛ la a teŋɛ bee yiri poɔ. Yopore parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yoe_porebo#Yopore_parɛɛ Ŋmene yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yoe_porebo#Ŋmene_yoe Poteɛroŋ Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yoe_porebo#Poteɛroŋ_Yoe Leɛwaare Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yoe_porebo#Leɛwaare_Yoe Yɛlɛ naŋ e neɛ dɔgoo saŋa ka ba ko o yuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yoe_porebo#Yɛlɛ_naŋ_e_neɛ_dɔgoo_saŋa_ka_ba_ko_o_yuori Yokpɛglehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yoe_porebo#Yokpɛgle https://dga.wikipedia.org/wiki/Yole%C9%9Br%C9%9B Yoleɛrɛ e la yelbiri naŋ maŋ are ko bee leɛre yuori zu yɛlɛ poɔŋ kyɛ ka a yɛlɛ tɛgɛ ba kyilli. Te yelyaga poɔŋ, te maŋ wa ta la soga a de yelbiri kaŋa ka o areko yuori yelbiri. Yoleɛrɛ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yole%C9%9Br%C9%9B#Yoleɛrɛ_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori Dagaaba laaŋkpeɛbo poɔŋ, ba taa la ba tontomboma yaga ba na maŋ taa tonna ne ba toma ba yieŋ, wɛreŋ, daa poɔ ane ziiri gyamaa. Yuori Meɛbo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori#Yuori_Meɛbo. Yuori Tontonne.https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori#Yuori_Tontonne. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun Yuori (Nouns):Yuori e la boɔla kaŋa ba naŋ maŋ de ko neɛ bee bone a welaa taa.https://www. Yoe parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Yoe_parɛɛ Yo - menne (proper nouns)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Yo_-_menne_(proper_nouns) Yoweere (Common nouns).https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Yoweere_(Common_nouns). Yo -Gbulo Collective Nouns)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Yo_-Gbulo_Collective_Nouns) Bɔbasɔrre yoe (Uncountable Nouns)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Bɔbasɔrre_yoe_(Uncountable_Nouns) Yo -Fuu ( Abstract Nouns)https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Yo_-Fuu_(_Abstract_Nouns) Yoe parɛɛ mine a Dagaare poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Yoe_parɛɛ_mine_a_Dagaare_poɔ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yuori_-Noun#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yusif_Sulemana Yussif Sulemana e la Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Bole naŋ be a Northern Irigyiŋ, kataweɛ paate yuori eŋɛ. Ba dɔge o la Ghana poɔ. O Nyɔvore Piiluu Ane Sakuuri Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yusif_Sulemana#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_Sakuuri_Gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yusif_Sulemana#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yussif_Issaka_Jajah Yussif Issaka Jajah e la a Ghana pɔletesean ane begemaale die ayɔpõĩ mɛmba a Ghana republic anaare eŋɛ, a are ko Ayawaso North Gbandige na be Greater Accra Irigyiŋ poɔ, a Kataweɛ paate yuori eŋɛ.https://www. O Toma Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yussif_Issaka_Jajah#O_Toma_Nyɔvore_Yɛlɛ O Nyɔvore Piiluu Ane O Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yussif_Issaka_Jajah#O_Nyɔvore_Piiluu_Ane_O_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ O Pɔletese Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yussif_Issaka_Jajah#O_Pɔletese_Nyɔvore_Yɛlɛ O Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yussif_Issaka_Jajah#O_Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yussif_Issaka_Jajah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yves_Hanson-Nortey Yves Hanson-Nortey (dɔgebo bebirir da la 20 Kyɛpire 1983) waa la a Ghanaian pɔleteesa kaŋa aneŋ nenkpoŋ naŋ be a wɔɔ paati poɔ a waa a bɛgemaala ko Tema Central Constituency a kyaare ne a 8th parliament of the 4th Republic a Ghana poɔ.https://en. Nyɔvore Piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yves_Hanson-Nortey#Nyɔvore_Piiloŋ Naakoɔŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yves_Hanson-Nortey#Naakoɔŋ_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yves_Hanson-Nortey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%94-wo%C9%94 Yɔ-woɔ e la boŋkaŋa nansaala naŋ maale ka o waa wɔraba a taa voɔre teseŋ lɛ a yɔɔre naŋ waa, a ba maŋ de o su bee toŋ pɔge a yɔɔre zaa gbuli ka ba naŋ boɔrɔ seŋ gaabo yeltare. Yɔ-woɔ Anansohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%94-wo%C9%94#Yɔ-woɔ_Ananso https://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%94daare Yɔdaare- e la Dagaare poɔ daa bebiri kaŋa naŋ kuri yi a yelbigbol ŋa 'ayoɔbo' poɔ, wullo ka bebie ayoɔbo daare. Yɔdaare Tɛgɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%94daare#Yɔdaare_Tɛgɛ Ka Banaŋ Wa Dɔge Bie A Bebiri Ŋa Tɔ Maŋ E Lahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%94daare#Ka_Banaŋ_Wa_Dɔge_Bie_A_Bebiri_Ŋa_Tɔ_Maŋ_E_La https://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%94%C9%94vaare Yɔɔvaare e la gyɛŋgyɛre vadiraa kaŋa, yɔɔvaare maŋ waa ŋa gyɛŋgyɛre kyɛ ka o vaare maŋ waa yɛloŋ kyɛ ka o maŋ ŋmaŋ ŋmama, ba maŋ de la yɔɔvaare a doge neŋ zieɛre, yɔɔvaare zieɛre taa la tɔna a ko nensaalaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%9Bl%C9%9B Yɛlɛ la yelbiri, yelbie, yelgbɔge bee yelgbɔgere naŋ laŋtaa soŋ a kɔkɔre meɛroŋ. Yɛlɛ maŋ baŋ wuli la yelbie zage muni naŋ kyaare ne yeldaa, soorebiri, nɔmaa, sooroo, tannoo bee poteɛre soŋ kaŋa neɛ naŋ taa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Y%C9%9Bl%C9%9B_Gangyere Yuori https://dga.wikipedia.org/wiki/Zamb%C9%94gi Zambɔgɛɛ Bizie. Zambɔgɛɛ Yiibu-Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zamb%C9%94gi#Zambɔgɛɛ_Yiibu-Zie Zambɔgɛɛ e la emoɔla a yi Wagadugu naŋ be Bɔkeena Fasoo paaloŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Zamb%C9%94gi#Zambɔgɛɛ_e_la_emoɔla_a_yi_Wagadugu_naŋ_be_Bɔkeena_Fasoo_paaloŋ. Bonso Ka Ba Boɔlɔ A Yiri Ka Zambɔgi?https://dga.wikipedia.org/wiki/Zamb%C9%94gi#Bonso_Ka_Ba_Boɔlɔ_A_Yiri_Ka_Zambɔgi? Zambɔgɛɛ Yi- Ŋmama.https://dga.wikipedia.org/wiki/Zamb%C9%94gi#Zambɔgɛɛ_Yi-_Ŋmama. https://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings Zanetor (o boɔloo la Zɑ-nɛ-tɔ) Agyeman-Rawlings (Dr.) (Dɔgebo beberi la Gyɔɔne 1, 1978)http://www. O Baabo Ane Sakuuri Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#O_Baabo_Ane_Sakuuri_Gaabo_Yɛlɛ Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#Toma_Yɛlɛ Dɔɔta tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#Dɔɔta_toma Nensaaloŋ tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#Nensaaloŋ_toma Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Begemaale Die Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#Begemaale_Die_Yɛlɛ Begemaale Die kpeɛbo Yelɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#Begemaale_Die_kpeɛbo_Yelɛ O Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#O_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zanetor_Agyeman-Rawlings#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Zang Zang e la kuobo teŋa kaŋa naŋ bé a Upper West Region poɔ. Zang bé la a wechaunaa distriki paaloŋ poɔ, a nuba naŋ bé a yiri ŋa ta la nuba turi ayi aneŋ dogla, a nuba naŋ bé a yiri ŋa poɔ tona la kuobo Toma, ba mine guolo la donne, ka ba mine meŋ kuora boma, mine meŋ tona la wuobo toma, kyɛ ka ba mine meŋ dire dãã, ba mine meŋ e la zoŋnyogreba, kyɛ ka ba kyɛlɛɛ e karakyi bɛrɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo Neɛ kaŋa naŋ zanna bonkaŋa eebo bee maaloo. Zannoo Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo#Zannoo_Tɔna Dɛmmo Kyaare Ne Koɔlɔ (Environment )https://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo#Dɛmmo_Kyaare_Ne_Koɔlɔ_(Environment_) Kyɔɔroo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo#Kyɔɔroo. https://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo_Bonte%C9%9Bre Zannoo Bonteɛre la bondemannewuli naŋ maŋ soŋ karema a karendie poɔ, ka o toɔŋ wuli a karenbiiri ka ba naŋ a zannoo tɛgɛ. Boma na zaa a karema naŋ maŋ de, ka a soŋ o, ka o toɔŋ wuli a karenbiiri velaa la ka te maŋ boɔle ka zannoo bonteɛre. Zannoo Bonteɛre Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo_Bonte%C9%9Bre#Zannoo_Bonteɛre_Parɛɛ Zannoo bonteɛre aseŋminehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo_Bonte%C9%9Bre#Zannoo_bonteɛre_aseŋmine Yɛlɛ mine karema naŋ maŋ kaa kyɛ gyɛle iri wuluu bonteɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zannoo_Bonte%C9%9Bre#Yɛlɛ_mine_karema_naŋ_maŋ_kaa_kyɛ_gyɛle_iri_wuluu_bonteɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Za%C5%8Bza%C5%8Ba Zaŋzaŋa e la bõŋ-ɛgrãã kaŋa, zaŋzaŋa taa la kpaŋkpama ka a maŋ e ŋa gbaŋparema aneŋ tóbò kyɛ ka a maŋ taa goɔ́re, zaŋzaŋa taa la nyemɛ, o e la bõŋ-ɛgrãã kaŋa naŋ maŋ dɔ̀ge. Zaŋzaŋa e la bõŋ-ɛgrãã kaŋa naŋ maŋ nyerɛ velaa ziligrúú poɔ, o maŋ tuoɔŋ luri la dau zu velaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Zempen_Community Zempen e la teŋɛ kaŋ naŋ be Gyerɛbaa paaloŋ poɔ, a teŋɛ ŋa ba e teŋkpoŋ kyɛ o yuori yiri la a paaloŋ. Ba Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zempen_Community#Ba_Toma https://dga.wikipedia.org/wiki/Zen%C9%9B_La_a_July_kyuu_bebie_ayi_soba A zenɛ koseɛra e la a July kyuu bibie ayi daare a 2023 yuoni poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Zen%C9%9Bbie Zenɛbie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ze%C9%9B Dagaaba taa la boŋkoɔre yaga te seŋ kamaana, mui, kyi, simie, seŋkãã ane a mine taaba. Dagaaba boŋkoɔre la boma na ba na maŋ kɔ ka a wa yi bondirii ko ba. Zeɛ Tontonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ze%C9%9B#Zeɛ_Tontonne https://dga.wikipedia.org/wiki/Ziblim_Iddi Ziblim Iddi e la a Ghana pɔlɛtese neɛ kaŋa kyɛ naŋ e a Ghana palamɛte ayoɔpoi soba neɛ a Ghana palamɛte anaare poɔŋ. O e la a palamɛte neɛ ko Gushiegu paaloŋ a Northern Region poɔ deme. Ziblim Iddi Gane Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ziblim_Iddi#Ziblim_Iddi_Gane_Zannoo_Yɛlɛ O Toma Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ziblim_Iddi#O_Toma_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ziblim_Iddi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Zupeli Zupili e la boŋ ba naŋ maŋ wuo bee a maale, ba maŋ de la zupili a vɔgle bee a pɔge bee a vɔgele zuŋ. Noba mine boɔla la zupili sapigi bee kpawoɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Zuwera_Ibrahimah Zuwera Mohammed Ibrahimah (bornba dɔgɔ o 27 Gyoonoɔre 1970) waa la a Ghanaian pɔleteesa.https://en. Nyɔvore Piiloŋ Aneŋ Sakuu Gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zuwera_Ibrahimah#Nyɔvore_Piiloŋ_Aneŋ_Sakuu_Gaabo Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zuwera_Ibrahimah#Toma_Yɛlɛ Naakoɔŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zuwera_Ibrahimah#Naakoɔŋ_Yɛlɛ Bɛgemaale Die Gaabo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zuwera_Ibrahimah#Bɛgemaale_Die_Gaabo_Yɛlɛ Bɛgemaala Waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zuwera_Ibrahimah#Bɛgemaala_Waabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zuwera_Ibrahimah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Z%C3%A0g%C3%A1 Zàgá e la zié boore, pēēre bēē noore aneŋ donne mine naŋ kpeɛrɛ, zàgá meŋ na maŋ areko la zié nensaalba naŋ kpeɛrɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Z%C4%93%C4%93 Zẽẽ e la boŋ kõɔ mine naŋ be a nensaala endaa zaa eŋɛ. A maŋ yɔ yoɔrɔ la a endaa zaa kyɛ vɛŋ ka neɛ toɔŋ nyɛ laafeɛ kaŋa. Zẽẽ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Z%C4%93%C4%93#Zẽẽ_Parɛɛ Zẽẽ Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Z%C4%93%C4%93#Zẽẽ_Tɔna Neɛ Zẽẽ Emmbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Z%C4%93%C4%93#Neɛ_Zẽẽ_Emmbo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Z%C4%93%C4%93#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Z%C9%9Bmb%C9%9Bre Zɛmbɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Baalo%C5%8B Baaloŋ! la a yelwiiraa yelzu naŋ wullu lɛ a waaloŋ a andonɛɛ zie. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Bampuori_ko%C5%8B_bampo%C9%94 Bampuori koŋ bampoɔ, e la yelwiiraa kaŋa naŋ wɛlɛ bini a puliŋ kyɛ. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Yelwiirahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Yelwiira https://dga.wikipedia.org/wiki/Barre_bee_kolle Barre bee kolle e la ziiri te naŋ taa a Ghana poɔ kyɛ ka a taa koɔnɛɛ. A mine meŋ wa la dampore ba naŋ mɛ ka noba maŋ nyɛ kõɔ ko ba menne uonii saŋa. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Bawaa Bawaa e la Dagaaba seɛre parɛɛ kaŋa ba na maŋ de pɛle neŋ ba nimeɛ. Gyili ane koɔre voonoo la ka ba maŋ de seɛ a seɛre ŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Bogi_sullee Bogi sule e la kūū ūū bogi Dagaaba na maŋ tugi a uuŋ ba kūū. O tuubu ba e weɛ lɛ, ba maŋ ko la noɔ a de ŋmane goɔ tampɛloŋ ka o mane a boge noɔre kyɛ ka ba tugi. Lɛ Ba Naŋ Maŋ Tugi ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bogi_sullee#Lɛ_Ba_Naŋ_Maŋ_Tugi_o https://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bl%C9%9Bb%C9%9Bl%C9%9B_bee_tombaane E la bondiraa kaŋa ba na maŋ de bɛnzoŋ bee simizɔŋ a poɔ zeɛ a maale. A maaloo sobiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/B%C9%9Bl%C9%9Bb%C9%9Bl%C9%9B_bee_tombaane#A_maaloo_sobie https://dga.wikipedia.org/wiki/Donne_yelyaga Donne yɛlyaga : e la gyogiri mine te naŋ maŋ nyɛ donne eŋɛŋ a pãã nyɔge wuo yɛlɛ eŋ a noɔreŋ. Ka a mine la: Donne Yelyaga Mine La Amahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Donne_yelyaga#Donne_Yelyaga_Mine_La_Ama https://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_vapo%C9%94_tigiri Jirapa vapoɔ e la tembile kaŋa naŋ be upper west paaloŋ.Nuba naŋ dire a tigiri ŋa la jipaalɛɛ Kyuu dirahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jirapa_vapo%C9%94_tigiri#Kyuu_dira https://dga.wikipedia.org/wiki/Kpalaa kpalaa e la zɔɔzɔɔ bone te saakommine naŋ di gani ani mire ayi a maleniŋ a mire kaŋ maŋtaala yoraa kaŋ kaŋ na mi taa guuluu ziɛ ka a gani beɛ a soŋsoŋɔ bɛ la ka kaŋ di kuuri a eŋ a paaah foɔ barɛ kye beɛ a foɔ niŋ dunii kɔ bee niŋsaala zɔɔri wɔri saaŋ . https://dga.wikipedia.org/wiki/Kukuri_bagere == Tigiri e la laamo kaŋa noba na maŋ laantaare a sɔre bee a puori Ŋmene bareka neŋ yelsoŋ bee sombo kaŋa o naŋ soŋ ba. kukuri bagere e la tigiri kaŋa ba naŋ maŋ di Fielmuo paaloŋ poɔ. Tigiri e la laamo kaŋa noba na maŋ laantaare a sɔre bee a puori Ŋmene bareka neŋ yelsoŋ bee sombo kaŋa o naŋ soŋ ba. kukuri bagere e la tigiri kaŋa ba naŋ maŋ di Fielmuo paaloŋ poɔ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Kukuri_bagere#Tigiri_e_la_laamo_kaŋa_noba_na_maŋ_laantaare_a_sɔre_bee_a_puori_Ŋmene_bareka_neŋ_yelsoŋ_bee_sombo_kaŋa_o_naŋ_soŋ_ba._kukuri_bagere_e_la_tigiri_kaŋa_ba_naŋ_maŋ_di_Fielmuo_paaloŋ_poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94laa Kɔkɔlaa e la doŋa kaŋa na naŋ baŋ e nanyige yɛlɛ kyɛ ka o ma biiri la https://dga.wikipedia.org/wiki/Pampana_%C5%8Ba_bip%C9%94ll%C9%94 Pampana ŋa Bipɔllɔ sokoɔraa biiri la https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu Zambogu yiibu zie Dori DƐNDƐŊhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#Dori_DƐNDƐŊ 1.0 KYƐYUOBU.https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#1.0_KYƐYUOBU. 1.1 PEƐROO ZIKƆLAGERAAhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#1.1_PEƐROO_ZIKƆLAGERAA 1.2 PEƐROO YELWONAAhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#1.2_PEƐROO_YELWONAA 1.3 PEƐROO ANANSOhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#1.3_PEƐROO_ANANSO 1.4 PEƐROO SIEREEhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#1.4_PEƐROO_SIEREE 1.5 PEƐROO SOOREBIEhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#1.5_PEƐROO_SOOREBIE 1.6 PEƐROO YELWONNE.https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C9%9Broo_kyaare_ne%C5%8B_Zambogu#1.6_PEƐROO_YELWONNE. https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C9%94gesori. pɔgesori bee sori e la yuori kaŋa dagaaba naŋ maŋ de ko bie banaŋ dɔge sori zuŋ. Ka a bieŋ wa e bidɔɔlee ba maŋ pore la o yuori ka sori, ka o naŋ wa e pɔgelee ka ba pore ka pɔgesori. https://dga.wikipedia.org/wiki/Tabol == Tabol; == Tabol;https://dga.wikipedia.org/wiki/Tabol#Tabol; Zeere Na Mine Tabol Naŋ Maŋ Be.https://dga.wikipedia.org/wiki/Tabol#Zeere_Na_Mine_Tabol_Naŋ_Maŋ_Be. https://dga.wikipedia.org/wiki/Toma == Toma == Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Toma#Toma https://dga.wikipedia.org/wiki/Tuo thumb|Tuoteɛ Tɔkorahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tuo#Tɔkora Tɔkora Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tuo#Tɔkora_Tɔnɔ Tɔkora Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tuo#Tɔkora_Parɛɛ Tuohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tuo#Tuo https://dga.wikipedia.org/wiki/Zen%C9%9B_%C5%8Ba_andon%C9%9B%C9%9B Zenɛ ŋa andonɛɛ te baaraŋ bee kpiire la https://dga.wikipedia.org/wiki/Zen%C9%9B_%C5%8Ba_p%C9%94gesarbilii Zenɛ ŋa pɔgesarre dɔge bare kyɛ kono la https://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%92%C4%93lee Ēēlee: https://www.britannica. Ēelee Peɛloo Wagerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%92%C4%93lee#Ēelee_Peɛloo_Wagere Tenne Na Ba Naŋ Peɛlɛ A Ēēleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%92%C4%93lee#Tenne_Na_Ba_Naŋ_Peɛlɛ_A_Ēēlee Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%92%C4%93lee#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Aense%C9%9B_Peeroo Nenseɛ e la boɔlaa kaŋa Dagaaba naŋ de ko nensaalesɔgelaa dɔsuole ata kyɛ, a ata soba la ka Dagaaba boɔlɔ nenseɛ. A nenseɛ ŋa Dagaaba naŋ de ko a boɔlɔ ŋa wuli ka nensaala nyɔvore la, bonso o maŋ be la a nensaala eŋgane poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amama_Ko%C9%94bo Ŋmama koɔbo dagaaba poɔ e la toŋ kpoŋ kaŋa ko te daga paaloŋ deme. ka seɛ kpɛ, koɔreba ziiri mine maŋ kuri bee bore la ŋmama ka a wɔŋ te be. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amandari_Ane_Ga%C5%8Bligaa_Naabo_Koobo Ŋmandari Ane Gaŋligaa Naabo Koobo Saŋa kaŋa la ŋmandari ane Gaŋligaa da taa naabo a boɔra ka ba ko maale tig_kpoŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amane_Ne_Kapiri Ŋmane ne kapiri: O e la boŋŋmɛteɛ kaŋa ba naŋ maŋ de wagyɛ biŋ a de ŋmane a vɔgele pɔge a pãã ŋmeɛrɛ. Ka a naŋ wa lantaa ba maŋ boɔle a la Bintiri. A Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amane_Ne_Kapiri#A_Kɔkɔre Tenne Ba Naŋ ŋmeɛrɛ ŋmane Ne Kapirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amane_Ne_Kapiri#Tenne_Ba_Naŋ_ŋmeɛrɛ_ŋmane_Ne_Kapiri https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amanlee_tontonne Dagaaba laŋkpeɛbo poɔ, Saga ŋmama bee ŋmanlee taa tontonne yaga ko pɔge la pɔge ba nyɔvoɛ poɔ. Ka fõõ e Dagapɔgesarra naŋ ta serɛ kulibu see ka fo taa ŋmanlee e to teɛroŋ bonso o e la boŋkpoŋ kaŋa ko te noba. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amarebiri Dagaaba peɛkpɛsagamapoɔ wuli ba la ŋmarebie mine waaloŋ ane a arebo naŋ ba yi a taaba zuiŋ so ka ba ko a yoe. A mine la ama. Zinyaakyeŋkyoɔlaa.https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amarebiri#Zinyaakyeŋkyoɔlaa. Ba Ne Ŋmaaŋa Ne Pɔɔnyaŋaa.https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amarebiri#Ba_Ne_Ŋmaaŋa_Ne_Pɔɔnyaŋaa. Tɔɔralagane.https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amarebiri#Tɔɔralagane. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amem%C9%9B Ŋmemɛ e la te saakonsuoli na naŋ kɔŋ ba nyɔvoɛ ka te pɛnne daare bee kubo de manne ba biŋ te deri poɔ ane yeŋe poore, a taa saŋa na te naŋ maŋ maale ba bee, a ka ba maala kyɛ guroo te nyɔvore yeltarre kɔrɔ te. A Ŋmemɛ waa la nensaalba ziiri yaga zie Dagaaba poɔ ane andonɛɛ yaga zaa zie. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Am%C3%A3%C3%A2%C5%8Ba Ŋmaaŋa e la moɔ poɔ boŋ-iraa kaŋa, ŋmaaŋa gbɛɛ waa la wogre kyɛ ka o zu meŋ waa wogi, ŋmaaŋa maŋ e la nimibogiri, ŋmaaŋa nubie maŋ waa ŋa nensaalaa nubie, o waaloŋ waa ŋa baa, baa aneŋ ŋmaaŋa ba nyerɛ taa, ŋmaaŋa e la mɔdoŋa kaŋa naŋ nyaaŋ yaga kyɛ tona tombeene yaga weɛ poɔ. Ŋmaaŋa e la nɛne a ko noba mine kyɛ ka noba mine meŋ ba ɔɔrɔ o nɛne. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amempuori_(Ghana) ŋmempuori parɛɛ ata la be a Ghana poɔ.https://www. kiritabiirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amempuori_(Ghana)#kiritabiiri Yɛrre ŋmempuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amempuori_(Ghana)#Yɛrre_ŋmempuori Bɔgemaalebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amempuori_(Ghana)#Bɔgemaaleba https://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%86r%C9%9B Ɔre e la tewone kaŋa naŋ be Dagapaaloŋ. A teɛ ŋa ba bonɔ bulo zie zaa ka tugi poɔ naane. Ɔre tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%86r%C9%9B#Ɔre_tɔna Ɔre Nyaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%86r%C9%9B#Ɔre_Nyaabu https://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%86%C9%94nyuko%C9%94%C5%8B Ɔɔnyukoɔŋ e la dau vadiraa kaŋa, ɔɔnyukõɔ vaare maŋ waa la kyelele kyelele bēē bilii bilii, kyɛ ka o wɔma maŋ waa ŋa bɛŋa, ɔɔnyukoɔŋ vaare waa la seemaa kyɛ la waa maarooŋ baaloŋ tēē, ɔɔnyukoɔŋ e la teɛ vaare kaŋa naŋ taa tɔna yaga a ko nensaaleba, ba maŋ toɔŋ de la ɔɔnyukoɔŋ a doge neŋ zeɛre mine ba naŋ boɔla gyɔgyɔ aneŋ seemaa kaŋa ba naŋ boɔla guoɔrēē, ɔɔnyukõɔ e la zɛvaare kaŋa naŋ maŋ soŋ ka nensaaleba nyira zēē ba eŋ gama poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%90baa Ɛbaa e la doŋ-gbɛɛ anaare kaŋa Ŋmene naŋ iri ka o maŋ be koɔŋ poɔ. O waa la doŋaa naŋ maŋ be a kõɔ poɔ kyɛ ba nyuuru a kõɔ kyɛ gbɛɛ yaga saseɛ la maŋ e a o bondikpoŋ ka o maŋ nyuuru. Ɛbaa Yeltare Ko Nensaalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%90baa#Ɛbaa_Yeltare_Ko_Nensaala Ɛbaa Tɔna Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%90baa#Ɛbaa_Tɔna_Mine A Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C6%90baa#A_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East_Desekyere Ahafo Ano South East Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ, Ghana poɔ. O da daŋ paale la a Ahafo Ano South Desekyere kpoŋ 1988 poɔ, naŋ da kuri yi a Ahafo Ano Desekyere koroo eŋɛ, te ta saŋa na o kyɛlee naŋ da wa wɛle na kuri Ahafo Ano South East Desekyere 15 Maakye 2018 poɔ; kyɛ ka ba leɛ pure o kyɛlee na ka Ahafo Ano South West Desekyere. Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East_Desekyere#Kaa_Kyɛ_Meŋ Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_South_East_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North_Munisipal_Desekyere Ahafo Ano North Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ, Ghana poɔ. Ba da daŋ kuri o la ka o e desekyere asɛmbole 1988 poɔ ka o e Ahafo Ano North Desekyere, naŋ da kuri yi a Ahafo Ano Desekyere koroo; te ta saŋa na o naŋ wa zɛge do are munisipal desekyere asɛmbole vuo araa na leɛ Ahafo Ano Munisipal Desekyere Nyɔgevenne 2017 poɔ ( naŋ e, 15 Maakye 2018). Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ahafo_Ano_North_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Democratic_Republic_of_the_Congo A Democratic Republic of the Congo (DRC bee DR Congo), la ka ba la boɔla ka Congo-Kinshasa, a yi a yuoni 1971–1997 ka ba da boɔla o ka Zaire, e la paaloŋ kpoŋ kaŋa naŋ be Africa sonsogo sɛŋ. Teŋgane yɛlooŋ eŋ, a DRC e la a ayi-soba kpoŋ paaloŋ a Africa paaloŋ aneŋ a pie ne yeni soba a donɛɛ teŋgane zaa eŋaŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Suame_Munisipal_Desekyere Suame Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Suame_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya-Kwabre_North_Desekyere Afigya-Kwabre North Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Afigya-Kwabre Desekyere kpoŋ 29 Fɛboɔre 2008 poɔ, te ta saŋa na o saazu sɛŋ naŋ da wa wɛle na kuri Afigya Kwabre North Desekyere 15 maakye 2018; kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Afigya Kwabre South Desekyere. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya-Kwabre_North_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Afigya-Kwabre_North_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bo%C9%94 Boɔ e la doŋgbɛɛ anaare kaŋa ba naŋ guolo yiri. O waaloo ane peroo yi la taa, gbɛɛ yaga a west Africa paaloŋ poɔ la ka ba maaleŋ guolo a yaga zaa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_South_Desekyere Sekyere South Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. Ba da daŋ kuri o la ka o e Desekyere asɛmbole 1988 poɔ, a e Afigya-Sekyere Desekyere, na da kuri yi Kwabre-Sekyere Desekyere Kansil, te ta saŋa na a o luo sɛŋ na ( Afigya sɛŋ na ) naŋ da wa wɛle na leɛ a Afigya-Kwabre Desekyere sazu sɛŋ 1 nyɔgevenne 2007 poɔ (naŋ e 29 Fɛboɔre 2008); kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Sekyere South Desekyere. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_South_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_South_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Kumawu_Desekyere Sekyere Kumawu Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Ganzanne Ziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Kumawu_Desekyere#Ganzanne_Ziiri Tennehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Kumawu_Desekyere#Tenne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Kumawu_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Old_Tafo_Munisipal_Desekyere Old Tafo Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Old_Tafo_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_West_Desekyere Sekyere West Desekyere e la desekyere koroo kaŋa naŋ da be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. Ba da kuri o la ka o e desekyere asɛmbole 1988 poɔ, naŋ da kuri yi a Sekyere Desekyere kansil koroo. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_West_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_East_Desekyere Sekyere East Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa na be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. Ba da daŋ kuri o la ka o e desekyere asɛmbole 1988 poɔ, yi a Sekyere desekyere kansil koroo. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_East_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_East_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Central_Desekyere Sekyere Central Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Central_Desekyere#Zipeɛre Sommohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Central_Desekyere#Sommo https://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains_Desekyere Sekyere Afram Plains Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sekyere_Afram_Plains_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Oforikrom_Munisipal_Desekyere Oforikrom Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Oforikrom_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Saalo Saalo ezɛvaare kaŋa boorɔ noba naŋ maŋ bore bee kɔ ka a baa a taa womo ka maŋ de a doge ne zeɛre. O e la vaare naŋ sala yaga zaa lɛŋ so ka ba boɔlo o a saalo, boŋso o vaare ane wɔmɔ zaa maŋ taa la saaloŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Saana Saana la neɛ naŋ ba yi fo yiri bee fo teŋɛ poɔ, kyɛ bee neɛ naŋ yi zisaana kaŋa wa kpɛ fo yiri bee fo teŋɛ poɔ. Saana na baŋ e la neɛ la neɛ zaa, hali ka pɔge la bee ka dɔɔ la o . https://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_Munisipal_Desekyere Offinso Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://citinewsroom. Yiehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_Munisipal_Desekyere#Yie Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_North_Desekyere Offinso North District e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_North_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Offinso_North_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/St_James_seminary_senior_high_school St. James Seminary e la senior high sakuuri kaŋa naŋ be Sunyani, teŋkpoŋ kaŋa naŋ be Bono Region a Ghana palooŋ poɔ, Rev. Pages with mapshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Pages_with_maps https://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara thumb|upright=1.2|[[Folio from the Blue Quran with the fragment of the chapter Al-Baqara. Ŋmaa sɛgre eŋaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara#Ŋmaa_sɛgre_eŋaŋ Mumpiileehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara#Mumpiilee Moseshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara#Moses Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara#Sommo_yizie Linkiri mine meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Baqara#Linkiri_mine_meŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Notre_Dame_seminary_senior_high_school Notre Dame Seminary Senior High School e la daba yoŋ sɛkɔndry sakuuri. Rev. Historyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Notre_Dame_seminary_senior_high_school#History https://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha thumb|right|Recitation of Al-Fatiha in the [[Mujawwad style]]thumb|Headings for Al-Fatiha, and for Chapter 2, [[Al-Baqara. From the Qur'an of Ibn al-Bawwab. Ŋmaa sɛgre eŋaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Ŋmaa_sɛgre_eŋaŋ Ayɛre neŋ a munohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Ayɛre_neŋ_a_muno Mumpiileehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Mumpiilee Tɔna yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Tɔna_yɛlɛ Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Sommo_yizie Waabo piiloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Waabo_piiloŋ Linkiri mine meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Fatiha#Linkiri_mine_meŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri A kuriwiri ka Bɔrfo deme maŋ boɔla ka bicycle bee pedal cycle, bee bike, bee push-bike bee cycle, waa la nensaalaa neɛbo boŋ. O taa la gyegyeri ayi naŋ mare o kuri kpoŋ eŋaŋ. Yuori boɔloo waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#Yuori_boɔloo_waabo O dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#O_dabaŋkroŋ O tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#O_tɔna Technical aspecthttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#Technical_aspect O endaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#O_endaare O soŋ kaabo neŋ maaloo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#O_soŋ_kaabo_neŋ_maaloo_yɛlɛ O donɛɛ dabaŋkroŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#O_donɛɛ_dabaŋkroŋ_yɛlɛ Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kuriwiri#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Elemon Eremon e la yiri nan be Lawra Municipality nan be Upper West Region a Ghana paloon poɔ. O e la 50 kilometers a yie Wa a region kpoŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Islamic_university_college YIslamic University College, Ghana e la Meŋa boŋ universities nan be East Legon, Greater Accra Region nan be a Ghana paaloŋ poɔ. Dr. Undergraduate Zanoo Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Islamic_university_college#Undergraduate_Zanoo_Yele https://dga.wikipedia.org/wiki/Al_Imran thumb|right|Double-page with the beginning of the chapter Al Imran. Text page written in gold [[thuluth script outlined in black, with the chapter heading overlayed in red ink. O yɛlɛ ŋmaa lɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al_Imran#O_yɛlɛ_ŋmaa_lɛ 3:33 Imran Yidemehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al_Imran#3:33_Imran_Yideme Appendixehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al_Imran#Appendixe Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Al_Imran#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/An-Nisa An-Nisa (Arabic kɔkɔre boɔloo: ٱلنِّسَاء, An-Nisāʾ; ka o muni la: Pɔge) waa la a sūrah anaare soba a Quran poɔŋ, a kyɛ taa 176 ayɛre (āyāt). A yelibizu yi la sommo yiziiri yaga a te kyaare pɔgeba a surah ŋa poɔ, aseŋ mine la ayɛ 34 aneŋ ayɛ 4:127-130 Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Quranhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Quran https://dga.wikipedia.org/wiki/Al-Ma%27idah Al-Ma'idah (Arabic: ٱلْمَائدَةْ, Al-Māʾidah; muni la: "A tabole " bee "A tabole zu naŋ paale neŋ siimaa") waa la is the fifth chapter (sūrah) of the Quran, with 120 verses (āyāt). Regarding the timing and contextual background of the revelation (asbāb al-nuzūl), it is a "Medinan surah", which means it is believed to have been revealed in Medina, instead of Mecca. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Quranhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Quran https://dga.wikipedia.org/wiki/Islamic_Senior_High_School,_Kumasi Islamic Senior High School e la sakuuri nan be Abrepo, a Kumasi paaloŋ nan be Ashanti Region a Ghana paaloŋ poɔ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben_Senior_High_School Juaben Senior High School, ba naŋ da boɔla Juaben SHS, saŋa zaa Juaben Secondary School, e la senior high sakuuri naŋ be Juaben, yiri kaŋa naŋ be Ejisu-Juaben District naŋ be Ashanti Region a Ghana paaloŋ poɔ. Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben_Senior_High_School#Dabaŋkroŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Al-An%27am Al-An'am (Arabic boɔloo waa: ٱلْأَنْعَامْ, al-ʾanʿām; ka o muni la: A Nii) waa la a sura ayɔɔbo soba naŋ be a Quran poɔ, a taa ayɛre (āyāt) 165. Ka Bɔrfɔ deme boɔla ka Chapter Six (6). Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Quranhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Quran https://dga.wikipedia.org/wiki/Al-A%27raf Al-Araf (Arabic Kɔkɔre boɔloo: ٱلأعراف, al-ʾAʿrāf; ka o muni waa: Saazu tɔɔre) e la a surah ayɔpoi soba naŋ be a Quran poɔ. A Bɔrfɔ deme maŋ boɔla ka 7th chapter bee Chapter 7. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Quranhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Quran https://dga.wikipedia.org/wiki/Prophet_Mohammed Muhammad (Arabic kɔkɔre boɔloo: مُحَمَّد; c. 570 – 8 June 632 CE) e la Arab ŋmen tontona, aneŋ pɔleteesa nekpoŋ aneŋ neɛ naŋ waa ne silaama bie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Prophet_Zackaria Silaama biiri boɔloo la ka Zakariyā (Arabic Kɔkɔre boɔloo: زكريا, Zechariah) e la Naaŋmene toŋtona. A la e ŋmene aneŋ saa ko Yahya. https://dga.wikipedia.org/wiki/Prempeh_College Prempeh College e la gyamaa bee nem-yapaga ɔwtwsɔwwwwlsswawzaa secondary sakuuyari a ztdaba. A sakuuri ŋa be la Kumasi, yiri kpoŋ nan ne Ashanti Region, a Ghana paaloŋ poɔ. Sakuuri Biiri Naŋ Yi A Sakuuri Ŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prempeh_College#Sakuuri_Biiri_Naŋ_Yi_A_Sakuuri_Ŋa YƐlɛ Mine Naŋ E K'a Parehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Prempeh_College#YƐlɛ_Mine_Naŋ_E_K'a_Pare https://dga.wikipedia.org/wiki/Honey_Hunting Honey hunrting kyɛ bee honey harvesting e la siwɔ bobu a yie moo nan taa sibie poɔ. A e la te nabale meŋe toma a laŋ ne pampana ŋa toma a ko aboriginal noba nan be Africa, Asia, Australia aneŋ South America. Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Honey_Hunting#Africa Asiahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Honey_Hunting#Asia Nepalhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Honey_Hunting#Nepal https://dga.wikipedia.org/wiki/Ramlila Ramlila (Sanskrit: रामलीला, romanized: Rāmalīlā; muni la a bɔrfɔ kɔkɔre 'Rama's lila bee play') e la deɛne ba naŋ deɛne eŋ enyuo a Rama Nyɔvore eŋa a yi a Hindu deme yipɔge poɔ. Ba sɛgre poɔ la boɔla o ka Ramcharitmanas. https://dga.wikipedia.org/wiki/Festivity_of_Saint_Blaise,_the_patron_of_Dubrovnik Festivity of Saint Blaise, the patron of Dubrovnik (Croatian: Festa Svetog Vlaha, zaštitnika Dubrovnika) e la tigiri ba naŋ maŋ di a kyuu Fɛrboɔre 3 zaa a te piili a yuoni 972 AD wa tɔ ŋaaŋ a yi-velaa ŋa ba naŋ boɔla ka Dubrovnik, Croatia a Saint Blaise bebiri tigiri diibo saŋa. A tigiri ŋa diibo te kyaarɛɛ a gaŋdaa ŋa ba naŋ boɔla St. Gaŋdaaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festivity_of_Saint_Blaise,_the_patron_of_Dubrovnik#Gaŋdaaloŋ Wuloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festivity_of_Saint_Blaise,_the_patron_of_Dubrovnik#Wuloo Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Festivity_of_Saint_Blaise,_the_patron_of_Dubrovnik#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wooden_toys_of_Hrvatsko_Zagorje Wooden toys of Hrvatsko Zagorje (Croatian: Drvene igračke Hrvatskog zagorja) waa la saaŋkonoŋ daare kɔŋtɔmbilii mine ba naŋ maale a Zagorje irigyin naŋ be a Croatia paaloŋ poɔ. A maaloo sɔbiri, a te piili ne daare wa te tɔ a baaroo soba pentoo, waa la yɛlɛ naŋ neŋkori naŋ erɛ lɛɛ watɔ ŋaa, ka yideme zaa naŋ erɛ a saaŋkonpare yeli eroo ŋa wa tɔ zine ŋa wagre. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wooden_toys_of_Hrvatsko_Zagorje#Dabaŋkoroŋ Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wooden_toys_of_Hrvatsko_Zagorje#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wooden_toys_of_Hrvatsko_Zagorje#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Wooden_toys_of_Hrvatsko_Zagorje#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Hachinohe_Sansha_Taisai Hachinohe Sansha Taisai (八戸三社大祭) e la Japanese tigri ba naq maq di a Gyolaai kyu te ta a ɔgɔse kyu o bebie a anaare soba poɔ a Hachinohe, Aomori Prefecture, Japan poɔ. O e la tigri naŋ ma di a Shinto shrines: la Ogami (霊神社), Shinra (新羅神社), ane Shinmei (神明宮) bagre zie. Kaa Kyɛ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hachinohe_Sansha_Taisai#Kaa_Kyɛ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hachinohe_Sansha_Taisai#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gi%C3%B3ng_Festival thumb|Flag dancing in Gióng Festival Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gi%C3%B3ng_Festival#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Martenitsa thumb|Typical Martenitsa Yɛlɛ o naŋ wulohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martenitsa#Yɛlɛ_o_naŋ_wulo Yipɔge yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martenitsa#Yipɔge_yɛlɛ O yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martenitsa#O_yizie leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martenitsa#leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martenitsa#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Martenitsa#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Maloya Maloa e la yiele parɛɛ kaŋa ba naŋ maŋ yieli Réunion creole lesiri kaŋa naŋ maŋ kyaare yieluŋ ne seɛre. Maloya e la yelpaala naŋ yi Africa ne Malagasy gbaŋgbaare zie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo thumb|A group of Haenyeo women in wetsuits, with nets and flotation devices Toma Yoma Erehihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo#Toma_Yoma_Erehi Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo#Dabaŋkroŋ Nambare ŋmaabarebo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo#Nambare_ŋmaabarebo_yɛlɛ Enfuomo dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo#Enfuomo_daga Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo#Sommo_yizie Yeŋe linkiri minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Haenyeo#Yeŋe_linkiri_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Falak_music Falak (literally "heaven," "fate," "universe") e la yieloŋ gɔɔloŋ kaŋa naŋ be a Pamir Mountains poɔ a Central Asia poɔŋ, a gaŋ a zaa a Badakhshan urigin a northeastern Afghanistan, southeastern Tajikistan, ane northern Pakistan.https://en. Yieloŋ Bomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Falak_music#Yieloŋ_Boma Boŋ-ŋmeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Falak_music#Boŋ-ŋmeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Falak_music#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dondang_Sayang Dondang Sanyang e la tigri kaŋa naŋ maale yin eŋ a Malacca a 15th century poɔ/saŋa, o e la ba saakom yieloŋ kaŋa naŋ e Portuguese folk yieloŋ kaŋa. O e la ba saakom yieloŋ ba naŋ maŋ de deɛnɛ neŋ ba deɛne wagere zaa ka Baba ane Nyonya wa yiele a ba Malay Pantun. Meŋ Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dondang_Sayang#Meŋ_Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dondang_Sayang#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi Jultagi (Korean: 줄타기) or eoreum (어름) e la ba saakom deɛne a Korean deme naŋ maŋ deɛnɛ neŋ a tightrope- kyembo poɔŋ. O poɔ la a South Korea's saakom tigri poɔŋ. Yiibu Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi#Yiibu_Zie Yɛŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi#Yɛŋ_Toma Toɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi#Toɔloŋ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi#Toma Transmitterhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi#Transmitter Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi#Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jultagi#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ftira Ftira e la aŋa nu - banne, vaare, nya nyeeɛ, zɛmadaare,semaane la ka ba maŋ de maale ne o.O maŋ yineŋ aŋa pizza neŋ Gozo ftira. https://dga.wikipedia.org/wiki/The_H%C3%B9ng_Kings%27 A Hùng Kings' Temple Tigiri (Vietnamese: Giỗ Tổ Hùng Vương bee Lễ hội đền Hùng) e la a Vietnamese tigri naŋ maŋ maale yuoni zaa a yi 8th te tɔ 11th bebiri a luuna kyuu a yi emmo ko a Hùng Vương bee Hùng Namine. A tigiri gbuli zaa bebiri meŋɛ, maŋ e pɛnnoo bebiri ko neɛ zaa a Vietnam a yi 2007, paaŋ e la a 10th bebiri. A Tigirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/The_H%C3%B9ng_Kings%27#A_Tigiri A Tigri Maaloo Meŋɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/The_H%C3%B9ng_Kings%27#A_Tigri_Maaloo_Meŋɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Bakshy A bakshy (Persian: بخشی, romanized: baxši ) e la saakom Turkmen yielyiele.[1] Dakoroŋ saŋa, ba taa la yielyielle aneŋ shamans, tona aŋa healers ane spiritual figures, kyɛ neŋ bɔ yielyielle ko tigiri, yoe porebu, ane nyɔvore yelnimizeɛ mine. Meŋ Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bakshy#Meŋ_Kaa_Kyɛ Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bakshy#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwo_Ka Gwo ka e la French creole yieli kaŋa ba naŋ boɔla gaŋga kpoŋ. A paali Gwotanbou, Ka kyɛ bee Banboula (archaic), e la dɔglɛɛ bɔyeni gaŋgali aneŋ yieme ba naŋ taa a paali Guadeloupean yirɛɛ eŋa. https://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_Munisipal_As%C9%9Bmbole Obuasi Munisipal Asɛmbole e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Bontarrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Bontarre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Sommo_Yizie Peɛroo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Peɛroo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Cheoyongmu Cheoyongmu e la seɛre naŋ manna a Korean mask dance te kyaare neŋ gaŋdaa ŋa ba naŋ boɔla ka Cheoyong (처용, 處容), a Dragon King bidɔɔ naŋ naŋ be a Eastern Sea sɛŋ. O na yoŋ la la a Korean court seɛre ba naŋ da ŋmaa a Unified Silla wɔgre na. Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cheoyongmu#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Cheoyongmu#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Meddah Meddah e la yuori ba naŋ de ko saaŋkoŋ Turkish duori mannaa, na maŋ deɛne lammo bilii mine ziiri, teseŋ coffeehouse kyɛlkyɛba. A deɛnoo ŋa maŋ da be la a Ottoman Empire yi a 16th yuoni kyɛ te gɛrɛ. Leɛ Kaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Meddah#Leɛ_Kaabo Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Meddah#Dabaŋkoroŋ Yɛlɛ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Meddah#Yɛlɛ_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Xi%27an_guyue Xi'an guyue (Chinese: 西安鼓乐), kyɛ meŋ e a Shaanxi guyue (陕西鼓乐), e la a Chinese tebɛ yieloŋ ba naŋ maŋ yieli ka a yuori meŋɛ di Xi'an a Shaanxi poɔŋ. O meŋ poɔ la ka a boŋ-ŋmeɛre meŋ maŋ bebe aŋa Xi'an gaŋgaa. Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Xi%27an_guyue#Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Xi%27an_guyue#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tsuchizaki_Shinmei_Shrine_Festival Tsuchizaki Shinmeisha Shrine Annual Celebration And The Float Festival ("土崎神明社例祭", "土崎神明社祭の曳山行事") e la a Japanese tigri ba naŋ maŋ di a yuoni 20 te ta 21 gyɔlaai a Tsuchizaki (Tsuchizakiminato), a Akita teŋɛ poɔ, Akita Prefecture, Japan.https://en. Boma Nyaabu Bee Taabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tsuchizaki_Shinmei_Shrine_Festival#Boma_Nyaabu_Bee_Taabu Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tsuchizaki_Shinmei_Shrine_Festival#Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tsuchizaki_Shinmei_Shrine_Festival#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Tobata_Gion_Festival A Tobata Gion Yamagasa Tigri (戸畑祇園山笠) e la a is a Japanese tigri kaŋa (matsuri) maŋ e la a Tobata yuoni zaa, zie kaŋa naŋ be Kitakyushu a Fukuoka prefecture, Kyūshū, Japan. Ba di o la bebie ata ayi (Friday–Sunday) a saŋa a beri anaare soba a gyɔlaai kyu poɔ. A Yamagasahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tobata_Gion_Festival#A_Yamagasa Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tobata_Gion_Festival#Yipɔge Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tobata_Gion_Festival#Kaa_Kyɛ Guhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tobata_Gion_Festival#Gu Tag-Laŋ Yuohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tobata_Gion_Festival#Tag-Laŋ_Yuo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Tobata_Gion_Festival#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C3%B1a_de_Bernal Peña de Bernal (Spanish pronunciation: [ˈpeɲa ðe βeɾˈnal]; English: Bernal's Boulder or Bernal Peak) is a 433-metre (1,421 ft) monolith, teŋɛ kaŋa naŋ e wogi a tendaa zaaŋ. O be la San Sebastián Bernal poɔŋ, Mexican teŋɛ Querétaro. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pe%C3%B1a_de_Bernal#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lhamo   Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lhamo#Dabaŋkroŋ Thang Tong Gyalpohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lhamo#Thang_Tong_Gyalpo Deɛŋdeɛŋ neŋ tegera minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lhamo#Deɛŋdeɛŋ_neŋ_tegera_mine Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lhamo#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lhamo#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yeondeunghoe Yeondeunghoe (Korean: 연등회; Hanja: 燃燈會; Korean deme boɔloo: [jʌnd​ɯ̽ŋɦø]) e la fentena gyaanee tigiri a Korea paaloŋ poɔ ba naŋ maŋ dire aBuddha dɔgebo bebiri.  A bebiri ŋa ma naŋ maŋ di a tigiri ŋa a yi a Korean Lunar calendar poɔ waa la a fourth lunar month bebie anii daare . O piiloŋ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeondeunghoe#O_piiloŋ_yɛlɛ Fentenehihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeondeunghoe#Fentenehi Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeondeunghoe#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeondeunghoe#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_East_Desekyere Obuasi East Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata naŋ kaŋa naŋ be Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Obuasi Munisipal kpoŋi poɔ 17 Fɛboɔre 2004 eŋɛ; te ta saŋa na o kyɛlee naŋ da wa wɛle na kuri Obuasi East Desekyere 15 maakye 2018 poɔ; kyɛ o kyɛlee na naŋ e Obuasi Munisipal Desekyere. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_East_Desekyere#Sommo_Yizie Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Obuasi_East_Desekyere#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Jeju_Chilmeoridang_Yeongdeunggut Jeju Chilmeoridang Yeongdeunggut (Korean: 제주 칠머리당영등굿) waa la shaman ŋmemɛ yelituuri mine ba naŋ tu a yi a Jeju Island, South Korea paaloŋ a Korean yuom paalaa piiloo saŋa.http://www. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Jeju_Chilmeoridang_Yeongdeunggut#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%AAte_des_Vignerons A Fête des Vignerons (Winegrowers’ Festival) waa la saaŋkonoŋ tigiri ba naŋ di a Vevey, a Switzerland paaloŋ poɔ. Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%AAte_des_Vignerons#Dabaŋkroŋ O piiloo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%AAte_des_Vignerons#O_piiloo_yɛlɛ 20th centuryhttps://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%AAte_des_Vignerons#20th_century 21st centuryhttps://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%AAte_des_Vignerons#21st_century Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%AAte_des_Vignerons#Sommo_yizie See alsohttps://dga.wikipedia.org/wiki/F%C3%AAte_des_Vignerons#See_also https://dga.wikipedia.org/wiki/Naengmyeon Naengmyeon (냉면; 冷麵, in South Korea) bee raengmyŏn (랭면, in North Korea) Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naengmyeon#Dabaŋkroŋ Enfuomo Dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naengmyeon#Enfuomo_Daga A be yipɔge poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naengmyeon#A_be_yipɔge_poɔ A be pɔlitis poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naengmyeon#A_be_pɔlitis_poɔ Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naengmyeon#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Naengmyeon#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Awudome_Senior_High_School Awudome Senior High School (AWUSCO) e la secondary sakuuri naŋ be Tsito a Ho West District naŋ be Volta Region a Ghana paaloŋ poɔ. Pampana headmaster la Courage Meteku a sakuuri poɔ. Yele Parɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awudome_Senior_High_School#Yele_Parɔ Yele Nɔgɛraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Awudome_Senior_High_School#Yele_Nɔgɛraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum Ssireum (Korean: 씨름) bee Korean wrestling waa la a folk wrestling style aneŋ saaŋkonoŋ national sport a Korea paaloŋ naŋ piili a fourth century saŋa na. O yoe boɔloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#O_yoe_boɔloo O daware mine neɛ naŋ maŋ de toɔŋ o tɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#O_daware_mine_neɛ_naŋ_maŋ_de_toɔŋ_o_tɔ Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#Yipɔge A deɛne deɛnbo waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#A_deɛne_deɛnbo_waabo Yeli eree naŋ bibehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#Yeli_eree_naŋ_bibe A donɛɛ zaa kyɛkyɛ ŋmeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#A_donɛɛ_zaa_kyɛkyɛ_ŋmeɛbo Korean kyɛkyɛ ŋmeɛbo (a ba taa baara)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#Korean_kyɛkyɛ_ŋmeɛbo_(a_ba_taa_baara) Enfuomo dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#Enfuomo_daga Leɛka kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#Leɛka_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ssireum#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Montea Moutya bee Moutia, e la ba saaŋkom seɛre kaŋa naŋ yitaa neŋ a Sega deme, kyɛ ba maŋ boɔlɔ o la yo-tɛɛtɛɛ mine. dɔɔbɔ ne Pɔgebu maŋ seɛre la kyaara neŋ ba boŋ-ŋmeɛre naŋ ŋmeɛrɛ lɛ. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Seychellois culturehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Seychellois_culture Wiki World Heritage Intangible Contest 2023https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Wiki_World_Heritage_Intangible_Contest_2023 https://dga.wikipedia.org/wiki/Azerbaijani_carpet_weaving Azerbaijani carpet weaving (Azerbaijani: Azərbaycan xalça toxuculuğu) e la ba yipɔge kyɛ lɛ e ba ba saaŋkom bone a ko Azerbaijani noba. A Azerbaijani carpet e la saaŋkom bone naŋ taa semmo mine o poɔŋ. Carpet weaving Ane Ba Paaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Azerbaijani_carpet_weaving#Carpet_weaving_Ane_Ba_Paaloŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Azerbaijani_carpet_weaving#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Council_of_Wise_Men_of_the_plain_of_Murcia A Council of Wise Men of the plain of Murcia (Spanish: Consejo de Hombres Buenos, Maŋ boɔle ka [konˈse.xo ðe ˈom. Langbuli dema Tɔŋ Tonnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Council_of_Wise_Men_of_the_plain_of_Murcia#Langbuli_dema_Tɔŋ_Tonne Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Council_of_Wise_Men_of_the_plain_of_Murcia#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daimokutate A Daimokutate (題目立) e la Yahashira bagre maaloŋ zie kaŋa a Kami-fukawa koraa kaŋa, na peɛle Nara. A deɛmbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daimokutate#A_deɛmbo Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daimokutate#Yipɔge Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daimokutate#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Celestinian_Forgiveness A Celestinian Forgiveness (be la Italian: Perdonanza Celestiniana) e la ba puoroŋ ane ba yipɔge be naŋ maŋ taa a L'Aquila, Italy,a August baaroŋ zaa poɔ.O e la a catholic jubilee deɛmbo kaŋa ba naŋ maŋ deɛne a yuoni 1294 ne a pope Celestine V ne o bull Inter sanctorum solemnia (ka neɛ zaa baŋ o ka o e Bull of Pardon bee Bull of Forgiveness). Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celestinian_Forgiveness#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku   O dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#O_dabaŋkroŋ O boŋ ŋme boma minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#O_boŋ_ŋme_boma_mine Saseɛ boŋ ŋmehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#Saseɛ_boŋ_ŋme ŋmiimehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#ŋmiime Percussionhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#Percussion A Western deme yiele naŋ wa laŋ ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#A_Western_deme_yiele_naŋ_wa_laŋ_a Yipɔge zaane naŋ wa laŋ ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#Yipɔge_zaane_naŋ_wa_laŋ_a Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#Sommo_yizie Yeŋe linkiri minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagaku#Yeŋe_linkiri_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Noria   O yuori aneŋ o tɛgɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Noria#O_yuori_aneŋ_o_tɛgɛ A yuori yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Noria#A_yuori_yizie Noria ne saqiyah tɛɛtɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Noria#Noria_ne_saqiyah_tɛɛtɛɛ O tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Noria#O_toma Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Noria#Dabaŋkroŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Noria#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Noria#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Kpando_Senior_High_School Kpando Senior High School ba naŋ da boɔlɔ Kpando Sekondary sakuuri e la sakuuri naŋ be Kpando Municipal District Volta Region a Ghana paaloŋ poɔ. O paahi a sekondary sakuuri ata naŋ be a Kpando poɔ. A Sakuuri Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kpando_Senior_High_School#A_Sakuuri_Yele Sakuuri Biiri Naŋ Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kpando_Senior_High_School#Sakuuri_Biiri_Naŋ_Parɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Gagok Gagok waa la a Korean vocal music ka dɔba aneŋ pɔgeba zaa kɔkɔɛ maŋ lantaa a yieloŋ poɔ. Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gagok#Sommo_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Chakkirako Chakkirako (Japanese: チャッキラコ) e la a seɛre tigri kaŋa naŋ be a Miura, Japan, teŋɛ põɔ. Ka ba naŋ na di a tigri ŋa a yuoni baara poɔŋ wule la bee waaneŋ la popeɛloŋ kaŋa ko ba. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chakkirako#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala Holy Week in Guatemala waa la tigibo ba naŋ maŋ tigi sɔre zuŋ a wulo ba limanehoo naŋ seŋ lɛ, ka ba boɔla ka yeltuuri, ka "hermandad" la maŋ e ka a yɛlɛ lantaa. A yeltuuri ko a Holy Week kaŋa zaa maŋ taa la processional floats aneŋ sobie, ka a maŋ waa ŋmempuori yɛlɛ enfuomo aŋa a Passion of Christ, bee Marian enfuomo, anaa zaa ka boŋ zaane na baŋ be la be, aŋa a allegorical sobie ko saints. Dabaŋkroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Dabaŋkroŋ Pre-columbine erahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Pre-columbine_era Holy Week naŋ be Medieval Europehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Holy_Week_naŋ_be_Medieval_Europe Bourbon Leɛ maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Bourbon_Leɛ_maaloo 19th saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#19th_saŋa 20th saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#20th_saŋa Koseɛre yieme kaŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Koseɛre_yieme_kaŋa Sculptureshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Sculptures Arte efímerohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Arte_efímero Yeltuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Yeltuuri Guatemala Cityhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Guatemala_City Antigua Guatemalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Antigua_Guatemala Leɛkaa kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Leɛkaa_kyɛ_Meŋ Sɛge Biŋ Aneŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Sɛge_Biŋ_Aneŋ_Sommo_Yizie Sɛge biŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Sɛge_biŋ sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_processions_in_Guatemala#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe Candombe waa yile aneŋ seɛre waabo kaŋa naŋ yi Uruguay paaloŋ poɔ a paare a liberated African slaves. A yuoni 2009, a United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) sɛgɛɛ candombe eŋ o Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity. Yiibo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Yiibo_zie Zipoore mine anaŋ yihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Zipoore_mine_anaŋ_yi Argentina poɔŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Argentina_poɔŋ Uruguay poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Uruguay_poɔ A biibo yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#A_biibo_yɛlɛ Argentinahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Argentina Uruguayhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Uruguay Uruguayan candombehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Uruguayan_candombe candombe gaŋgaa ŋmeɛre gaŋdaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#candombe_gaŋgaa_ŋmeɛre_gaŋdaa Argentine Candombehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Argentine_Candombe Uruguayan Candombe Seɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Uruguayan_Candombe_Seɛre Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candombe#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/N%C5%8Dgaku Nōgaku (能楽) waa la a Japanese deme saaŋkompare deɛne deɛmbo kaŋa. O maŋ taa la deɛmbo lanleebo ba naŋ boɔla ka noh, aneŋ a seɛ ka ba boɔla ka kyōgen (狂言). Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C5%8Dgaku#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/N%C5%8Dgaku#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance thumb|Chhau dance performing artists O yuori waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#O_yuori_waabo Chhau waaloŋ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Chhau_waaloŋ_mine A Chhau seɛre parɛɛ ata ŋa la ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#A_Chhau_seɛre_parɛɛ_ata_ŋa_la_a Neɛ zaa naŋ woŋ o yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Neɛ_zaa_naŋ_woŋ_o_yɛlɛ Yipɔge yeli tuuri mine naŋ be o poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Yipɔge_yeli_tuuri_mine_naŋ_be_o_poɔ Chhau maskhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Chhau_mask Enfuomo dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Enfuomo_daga Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Sommo_yizie Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Naŋ_kanna_gɛrɛ Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Chhau_dance#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance) thumb|Serbian kolo from Šumadija Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Dabaŋkoroŋ Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Waaloŋ Yielehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Yiele Saaŋkonoŋ seɛre bonsuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Saaŋkonoŋ_seɛre_bonsuuri A South Slavic circle seɛre minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#A_South_Slavic_circle_seɛre_mine Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Sommo_yizie Externalhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#External Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Naŋ_kanna_gɛrɛ Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kolo_(dance)#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Khon Khon (Thai: โขน, pronounced [kʰǒːn]) e la ba seɛre yeli kaŋa a yi a Thailand. Khon maŋ deɛne la a yi a Ayutthaya Kingdom poɔŋ. Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khon#Yipɔge Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khon#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Processional_giants_and_dragons_in_Belgium_ane%C5%8B_France A processional giants and dragons (French: Géants et dragons processionnels) a ko Belgium ane France taa la ba yɛlɛ mine ba naŋ maŋ poɔŋ a processional giants deme eŋ, naŋ a UNESCO naŋ de eŋ ba gama poore a Intangible Cultural Heritage a yuoni 2008, naŋ baŋ naŋ sage a November 2005 poɔ. deɛne Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Processional_giants_and_dragons_in_Belgium_ane%C5%8B_France#deɛne_Zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Horezu_ceramics Horezu ceramics: e la doge mɛɛrɛ mine ba naŋ maŋ de la  saakom yɛlɛ yaga a soŋ ne ba Toma.  A dakɔroŋ saŋ na  saakonnoŋ pampana boɔlo la  olari Street of Horezu, na ka doge mɛɛrɛbɛ maŋ mɛ dogre aŋ asaŋna. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Horezu_ceramics#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Dutar A dutar (also dotar; Persian: دوتار, romanized: dutâr; Russian: Дутар; Tajik: Дутор; Uzbek: Дутор; Uyghur: دۇتار, romanized: Dutar; simplified Chinese: 都塔尔; traditional Chinese: 都塔爾; pinyin: Dū tǎ ěr; Dungan: Дутар) e la a Iranian long-necked two-stringed lute found a ko a Iran ane Central Asia. O yuori na yi la a "two strings", دوتار do tār (< دو do "two",تار tār "string"), Ka anaŋ gba a Herati dutar naŋ ko a Afghanistan taa la pie ne anaare. UNESCO Intangible Cultural Heritagehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dutar#UNESCO_Intangible_Cultural_Heritage Dēɛ-Yoe Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dutar#Dēɛ-Yoe_Mine Kaa Kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dutar#Kaa_Kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dutar#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang A namsadang () e la Korean yɔyɔɔreba deɛŋdeɛneba naŋ taa dɔba aneŋ pɔgeba deɛŋdeɛneba naŋ maŋ deɛnɛ deɛŋ parɛɛ parɛɛ aŋa, acrobatics, yiele, seɛre aneŋ deɛmbo aŋa circus. Noba na naŋ maŋ lantaa maale ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Noba_na_naŋ_maŋ_lantaa_maale_o Namsadang norihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Namsadang_nori Pungmul norihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Pungmul_nori Beona-norihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Beona-nori Salpanhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Salpan Eoreumhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Eoreum Deotboegihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Deotboegi Deolmihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Deolmi Baudeogihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Baudeogi Yipɔge tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Yipɔge_tɔna O leɛwaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#O_leɛwaabo Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namsadang#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan Ashiqs of Azerbaijani Saakonnoŋ zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Saakonnoŋ_zannoo Dakoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Dakoroŋ Dɔgebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Dɔgebo Azerbaijani Ashiq yiele parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Azerbaijani_Ashiq_yiele_parɛɛ Deɛne ba naŋ baŋ yagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Deɛne_ba_naŋ_baŋ_yaga Nemboŋyeni zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Nemboŋyeni_zaa Pɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Pɔge Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ashiqs_of_Azerbaijan#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas Candlemas,ka ba la boɔla ka Feast of the Presentation of Jesus Christ, the Feast of the Purification of the Blessed Virgin Mary, or the Feast of the Holy Encounter,e la a Christian holiday enna a presentation of Jesus at the Temple. O maŋ di te kyaare a Jesus naŋ be Luke 2:22–40 nɔ iraa. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Dabaŋkoroŋ Customshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Customs France and Belgiumhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#France_and_Belgium Germanyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Germany Luxembourghttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Luxembourg Puerto Ricohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Puerto_Rico Canary Islands and Philippineshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Canary_Islands_and_Philippines Guatemalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Guatemala Mexicohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Mexico Peruhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Peru Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Candlemas#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Xiriirka_ka_dhexeeya_siyaasadda_filimada_iyo_warshadaha Xiriirka ka dhexeeya siyaasadda filimada iyo warshadaha Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Wiki World Heritage Intangible Contest 2023https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Wiki_World_Heritage_Intangible_Contest_2023 https://dga.wikipedia.org/wiki/Doina A doina ( Romanian maaloo:[' doina]) waa la Romanian yieluŋ kaŋa gɔɔloŋ, kaapɔge ne Middle Eastern pare, Romainan saakonnoo nandaanoo yieluŋ, ane a Lãutãreascã poɔ. O meŋ da yi la klezmer yieluŋ. Yiibu zie ne parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doina#Yiibu_zie_ne_parɛɛ Doina Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doina#Doina_Parɛɛ Pampana waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doina#Pampana_waaloŋ Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Doina#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Morna A morna (boɔloo e Portuguese ane Cape Verdean Creole: [ˈmɔɾnɐ]) O e la seɛre ne yiele deɛne naŋ yi Cape Verde. Lɛ a baŋ tutaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Morna#Lɛ_a_baŋ_tutaa Melodic structurehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Morna#Melodic_structure https://dga.wikipedia.org/wiki/Nijemo_kolo Nijemo kolo (boɔluu[ nijê:mo kôlo]) waa la seɛre naŋ ba saana naŋ yi Dalmatian hinterland saakonnoo Southern Croatia. A yuoni 2021 o da sɛge la UNESCO Intangible Cultural Heritage Lists poɔ. Mannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nijemo_kolo#Mannoo La maaleŋ nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nijemo_kolo#La_maaleŋ_nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nijemo_kolo#Sommo_Yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nijemo_kolo#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva La mare de déu de la salut festiva Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Piiluu Parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Parɛɛ Laŋkpolo seɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Laŋkpolo_seɛre A yieloŋ kɔkɔre deɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#A_yieloŋ_kɔkɔre_deɛbo Melody aneŋ harmonyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Melody_aneŋ_harmony Scaleshttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Scales Rhythmshttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Rhythms Taximhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Taxim A yieloŋ boŋ ŋme bomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#A_yieloŋ_boŋ_ŋme_boma bouzoukihttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#bouzouki Boŋ ŋme boma mine meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Boŋ_ŋme_boma_mine_meŋ Lyricshttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Lyrics Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Yipɔge Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Dabaŋkoroŋ Yiibo ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Yiibo_zie Smyrna stylehttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Smyrna_style 1922–1932https://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#1922–1932 1930shttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#1930s Metaxas censorship, new directionshttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Metaxas_censorship,_new_directions Postwar periodhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Postwar_period The revivalhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#The_revival Pampana ŋa yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Pampana_ŋa_yɛlɛ United States Poɔŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#United_States_Poɔŋ Rebetiko rockhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Rebetiko_rock Performers of rebetiko on 78 rpm recordingshttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Performers_of_rebetiko_on_78_rpm_recordings Discographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Discography See also[edit source]https://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#See_also[edit_source] Noteshttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Notes Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/La_mare_de_d%C3%A9u_de_la_salut_festiva#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nh%C3%A3_nh%E1%BA%A1c Nhã nhạc (Vietnamese: [ɲǎːˀ ɲàːˀk], 雅樂, "elegant music") e la ba saakom yieloŋ kaŋa ba naŋ maŋ yieli Vietnam poɔ. Vietnamese merɛ yieloŋ ba naŋ ma yieli , a yieli ŋa e la tɛɛtɛɛ. Nhã Nhạc[edit]https://dga.wikipedia.org/wiki/Nh%C3%A3_nh%E1%BA%A1c#Nhã_Nhạc[edit] Boŋ-ŋmeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nh%C3%A3_nh%E1%BA%A1c#Boŋ-ŋmeɛre Maaloo Naŋ A Nguyễn dynasty Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nh%C3%A3_nh%E1%BA%A1c#Maaloo_Naŋ_A_Nguyễn_dynasty_Nyɛ UNESCOhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nh%C3%A3_nh%E1%BA%A1c#UNESCO Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nh%C3%A3_nh%E1%BA%A1c#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nh%C3%A3_nh%E1%BA%A1c#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Space_of_Gong_Culture_in_the_Central_Highlands_of_Vietnam A space of gong culture be la a Vietnam Highlands (Vietnamese: Không gian văn hóa Cồng Chiêng Tây Nguyên) e la a a Uriginal a Central Vietnam na a ba yiri saakom bone a gongs deme naŋ maale nyɔge velaa. https://en. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Space_of_Gong_Culture_in_the_Central_Highlands_of_Vietnam#Sommo_Yizie Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Space_of_Gong_Culture_in_the_Central_Highlands_of_Vietnam#Sommo_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong_Munisipal_As%C9%9Bmbole Mampong Munisipal Asɛmbole e la a desekyere laa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Sekyere west Desekyere kpoŋ 1988 poɔ, ba naŋ da kuri yi a Sekyere desekyere kansil koroo poɔ. Teŋkpoŋ ane o Tembili Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Teŋkpoŋ_ane_o_Tembili_Mine Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mampong_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BC A pütchipü'ü, or pütche'ejachi (a Wayuu kɔkɔreŋ, "messenger of the word"; Spanish: palabrero), waa la a Wayuu noba saaŋkompare kiri ŋmaabo sɔ tuuroo nimizeɛ kaŋa maŋ maŋ ŋmaa dambo. A pütchipü'ü yeli nimizeɛ la ka maŋ de maale noba naŋ maŋ wa taa nɔkpeɛne taa sogo. Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BC#Kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BC#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa thumb|Professor Asmerom Legesse in Abbaa Gadaa cloth. O woreehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#O_woree Lubahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Luba Baalliihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Baallii Gadaa tigri diibo (Gogeessa Gadaa)https://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Gadaa_tigri_diibo_(Gogeessa_Gadaa) Peɛhi bɔ yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Peɛhi_bɔ_yɛlɛ Pɔgeba tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Pɔgeba_toma Pampana waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Pampana_waaloŋ Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Sommo_yizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gadaa#Bibliography https://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu == Kunqu == Kunquhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Kunqu Dakoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Dakoroŋ O noɔ bee gɔne e la anaare pare  Melodies  Chinese.https://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#O_noɔ_bee_gɔne_e_la_anaare_pare_Melodies_Chinese. Bammohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Bammo Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Waaloŋ Maalooziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Maaloozie Eebozie eroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Eebozie_eroŋ Tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Tɔna Irigyinihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Irigyini Fujianhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Fujian Zhejianghttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Zhejiang Eroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Eroŋ Sommoyiibu ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kunqu#Sommoyiibu_zie https://dga.wikipedia.org/wiki/Chinese_paper_cutting A bomaale ŋa ba naŋ boɔla paper cutting (Chinese: 剪紙; pinyin: jiǎnzhǐ) a China paaloŋ poɔ be la be saŋa zaa a te yi a 2nd century CE saŋa, saŋa ŋa a Cai Lun, kɔɔte naŋ da be a Eastern Han dynasty wɔgre ŋa a da maale gampɛlɛ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun   Backgroundhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Background A senselloo waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#A_senselloo_waabo Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Kɔkɔre Sɛgebo yi gbamgbale aneŋ kɔkɔɛ leɛre emmohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Sɛgebo_yi_gbamgbale_aneŋ_kɔkɔɛ_leɛre_emmo Synopsishttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Synopsis Sini deɛnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Sini_deɛne Yieloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Yieloŋ Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Yeŋe_linkiri Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daredevils_of_Sassoun#Naŋ_kanna_gɛrɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa_Munisipal_Desekyere Asokwa Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asokwa_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Namur_stilt_jousting alt=Painting (~1720) representing a joust on stilts in Namur. Decorative Art Museum, Namur. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namur_stilt_jousting#Dabaŋkoroŋ Namur stilt jousts pampana yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namur_stilt_jousting#Namur_stilt_jousts_pampana_yɛlɛ Accoladeshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namur_stilt_jousting#Accolades Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Namur_stilt_jousting#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso_Munisipal_Desekyere Kwadaso Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwadaso_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes thumb|A half-set being played Yuori waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Yuori_waabo Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Dabaŋkoroŋ Tuninghttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Tuning Boŋ ŋme boma parɛɛ parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Boŋ_ŋme_boma_parɛɛ_parɛɛ O zannoo piiloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#O_zannoo_piiloo O zannoo so kyɛleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#O_zannoo_so_kyɛlee O zannoo paaleehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#O_zannoo_paalee Chanterhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Chanter O ŋmeɛreba minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#O_ŋmeɛreba_mine Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Kaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Uilleann_pipes#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Seal_cuting Seal buobɔ bee seal ŋmaabo bee zhuanke Chinese poɔ(篆刻), e la ba sããkonnoŋ deɛne yelkaama kaŋa China poɔ a wa tasoga a yaare a East Asia. Ba boɔlɔ o la veɛloŋ ŋmaabo a seal poɔ ( a nimitɔɔre naŋ maŋ ŋmaa maroo, a gaŋ a lambori saazu) meŋ ba naŋ boɔlɔ " sealengraving ). Dakoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seal_cuting#Dakoroŋ Sakuuri tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seal_cuting#Sakuuri_tɔna Gɔɔre ba naŋ baŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seal_cuting#Gɔɔre_ba_naŋ_baŋ Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seal_cuting#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Seal_cuting#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kui Kui e la Kazakh lesiri deɛne ba naŋ taa dombyra Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Kuihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Kui Wiki World Heritage Intangible Contest 2023https://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Wiki_World_Heritage_Intangible_Contest_2023 https://dga.wikipedia.org/wiki/Timkat thumb|An [[Ethiopian Tewahedo ceremony at Fasilides' Bath in Gondar, Ethiopia, celebrating Timkat (Epiphany).]] Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Timkat#Baŋ_ka Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Timkat#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Akyn Aqyn bee akyn((Kazakh: ақын, Kyrgyz: акын, maale la [ɑˈqɯn]; kaa saa bigire aqin bee o e la yelwiiraa ba naŋ maale bee yieluŋ yiele  a Kazakh ne Kyrgyz saakonnoŋ poɔ. Aqyns taa tɛɛtɛɛloŋ )اقىن  ne Zhyraus bee manaschys, naŋ waa yieluŋ nɔɔre ba naŋ Kyɛ  bee senselloŋ sellɛ naŋ maŋ kyɛ. Kazakh aqynshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akyn#Kazakh_aqyns Kyrgyzaqynshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akyn#Kyrgyzaqyns Daŋsɛgerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akyn#Daŋsɛgere Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akyn#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akyn#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas A Fallas (Valencian: Falles; Spanish: Fallas) e la saaŋkonoŋ tigiri diibo ba naŋ maŋ di yuoni zaa te kyaare a Saint Joseph teɛroo yɛlɛ a yi teŋe na ba naŋ boɔla ka Valencia, Spain paaloŋ poɔ. A nimbize bebie anuu ŋa tigiri diibo maŋ piili la a 15 te tɔ 19 Maakye kyuu,https://books. A yuori waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#A_yuori_waaloŋ Falles aneŋ ninotshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Falles_aneŋ_ninots Yeli ere mine a Fallas saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Yeli_ere_mine_a_Fallas_saŋa Teŋsogo Yuobo (La Crida)https://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Teŋsogo_Yuobo_(La_Crida) La Despertà https://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#La_Despertà La Despertàhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#La_Despertà La Mascletàhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#La_Mascletà La Plantàhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#La_Plantà L'Ofrena de florshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#L'Ofrena_de_flors Els Castells aneŋ La Nit del Fochttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Els_Castells_aneŋ_La_Nit_del_Foc Cavalcada del Fochttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Cavalcada_del_Foc La Cremàhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#La_Cremà Saaŋkonoŋ Bonsuuri suubohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Saaŋkonoŋ_Bonsuuri_suubo Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Dabaŋkoroŋ Fallas suspensionshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Fallas_suspensions Secció Especialhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Secció_Especial Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Fallas enfuori dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Fallas_enfuori_daga Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_Fallas#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_fallas Kpoŋ ŋmaaroŋA Fallas ( Valencian: Fallas; Spanish Fallas) e la saakonnoŋ tigiri naŋ maŋ de yuoni zaa naŋ maŋ leɛ teɛrea Joseph soŋ yɛlɛ  a Valencia teŋɛ, Spain poɔ. A bebie anuu ba naŋ maŋ di a tigri la a Much bebiri pie ne anuu te ta o bebiri pie ne awai,[1 ] kyɛ ka Mascletá, fuupireyaare deɛne maŋ e la bebidanweɛ a te ta a bebiri awai a Much kyuu poɔ. Ayiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_fallas#Ayiibuzie Yelerree a Fallas sagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Valencia_fallas#Yelerree_a_Fallas_saga https://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores thumb|370x370px|Flying Men starting their dance, Teotihuacan Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Dabaŋkoroŋ Vɛɛsere minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Vɛɛsere_mine Totonac vɛɛsehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Totonac_vɛɛse Intangible Cultural Heritage aneŋ a saaŋkonoŋ maale bimbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Intangible_Cultural_Heritage_aneŋ_a_saaŋkonoŋ_maale_bimbo Yipɔge mine poɔ o naŋ behttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Yipɔge_mine_poɔ_o_naŋ_be Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Danza_de_los_Voladores#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Hung_king_festival A Hùng Kings' Temple tigiri ( Vietnamese: Giỗ Tổ Hùng Vương or Lễ hội đền Hùng) e la Vietnamese tigiri maŋ de la yuoni zaa a yi a February kyuu bebie anii a te ta a bebie pie ne yeni ka maŋ leɛ teɛre a Húng Vúòng bee Húng Naa. A tigiri bebiri daare, naŋ maŋ e pannoo vuo a Vietnam a yi 2007 o maŋ e la a bebie pie daare Tigirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hung_king_festival#Tigiri A yeltuuri meŋɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hung_king_festival#A_yeltuuri_meŋɛ Melanyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hung_king_festival#Melanyɛ Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hung_king_festival#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sega Sega ( French : Séga) e la yieluŋ kpoŋ a yieluŋ parɛɛ poɔ a Mauritius Réunion. O e deɛne yoŋ naŋ e yieluŋ, sensellɛ selloo ne saakonnoo seɛre. Mannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sega#Mannoo Pampana kyilluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sega#Pampana_kyilluu Sommoyiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sega#Sommoyiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mak_yong Mak yong ( (Jawi: مق يوڠ; Thai: มะโย่ง, RTGS: ma yong)  e la saakonnoo deɛne serɛ naŋ yi northern Malaysia, a gaŋ a zaa Kelantan teŋɛ. A Pan- Malaysia deme la da saŋe a deɛne ŋa naŋ waa yɛɛre deme tigri a o naŋ done yelerree zuiŋ ne Hindu- Buddhist  sere ka a bebiri ta a Islam naŋ be a Asian irigyin naŋ waa tɔɔre. Dakoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mak_yong#Dakoroŋ Yeltuuri deɛnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mak_yong#Yeltuuri_deɛne Meŋ nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mak_yong#Meŋ_nyɛ Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mak_yong#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Longquan_celadon thumb|Flask, Yuan dynasty, 1271-1368 Technical aspects aneŋ decorationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Longquan_celadon#Technical_aspects_aneŋ_decoration Daare kyɛ wuoro lannataahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Longquan_celadon#Daare_kyɛ_wuoro_lannataa Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Longquan_celadon#Dabaŋkoroŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Longquan_celadon#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Longquan_celadon#Sommo_yizie Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Longquan_celadon#Naŋ_kanna_gɛrɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp A Celtic harp waa la a ŋa triangular frame harp saaŋkonoŋ bonne ko a Celtic nations naŋ be a northwest Europe. Ba maŋ la boɔla o ka cláirseach a Irish paaloŋ, clàrsach a Scottish Gaelic, telenn a Breton aneŋ telyn a yi Welsh. Dabaŋkoroŋ piiloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#Dabaŋkoroŋ_piiloo O waaloŋ aneŋ o tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#O_waaloŋ_aneŋ_o_toma O endaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#O_endaare O ŋmeɛbo sɔbie minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#O_ŋmeɛbo_sɔbie_mine Noba naŋ da lannataa kyɛ ŋmeɛrɛ aneŋ a sigoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#Noba_naŋ_da_lannataa_kyɛ_ŋmeɛrɛ_aneŋ_a_sigoo Nyɛntaare minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#Nyɛntaare_mine Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#Bibliography Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Celtic_harp#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Pasillo Pasillo ( English little step, hallway or aisle) is la Colomian yieluŋ pare naŋ yaare a territories naŋ maale 19th dakoroŋ Viceroyalty a New Granada: ba naŋ dɔge o Colomian Andes a wagere naŋ zɔɔ faa ba naŋ so bamine, o yaare la ziere mine; a gaŋ a zaa Ecuador ( be ka o waa teŋɛ zaa yieluŋ )) ne a tanne irigyin naŋ be Venezuela ne pana. Venezuela maŋ yeli la a yieluŋ ŋa ka "vals"(Spanish for " Waltz "). Dakoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pasillo#Dakoroŋ Ecuador poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pasillo#Ecuador_poɔ Yieluŋ yielebe [edit source]https://dga.wikipedia.org/wiki/Pasillo#Yieluŋ_yielebe_[edit_source] Aseŋminehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pasillo#Aseŋmine Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pasillo#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Mould-Iddrisu Betty Nah-Akuyea Mould-Iddrisu (dɔgebo bibirɛ la 22 March 1953) e la a Ghanaian lawyer aneŋ pɔleteesa a ko a katawie paati. O da e la , Ministar a ko Education Ghana paaloŋ poɔ a youni 2011 aneŋ 2012 poɔ. O Sakuuri Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Mould-Iddrisu#O_Sakuuri_Yele O Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Mould-Iddrisu#O_Toma_Yele Pɔleteesa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Mould-Iddrisu#Pɔleteesa_Yele O Attorney-General a ko Ghana Paaloŋ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Mould-Iddrisu#O_Attorney-General_a_ko_Ghana_Paaloŋ_Yele O Toma Barɛbɔ Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Mould-Iddrisu#O_Toma_Barɛbɔ_Yele Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Betty_Mould-Iddrisu#Meŋa_Yele https://dga.wikipedia.org/wiki/Mudiyett Mudiydttu e la sããkonnoo yeltuuri zie kyɛ e flk seɛre deɛne naŋ yi Kerala yeltuuri selloo naŋ wuli Kali yelsonne ne a A Kali - Darika saadayelhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mudiyett#A_Kali_-_Darika_saadayel Mudiyett Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mudiyett#Mudiyett_Meɛroŋ A teŋɛ yelerreehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mudiyett#A_teŋɛ_yelerree Leɛre koobo ne Kyiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mudiyett#Leɛre_koobo_ne_Kyiluu Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mudiyett#Meŋ_la_nyɛ Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mudiyett#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival A Latvian Song and Dance Festival (Latvian: Vispārējie latviešu Dziesmu un Deju svētki) waa la a is amateur choral kpoŋ kaŋa aneŋ seɛre deɛne kaŋa naŋ be a donɛɛ poɔ kyɛ la waa yelikpoŋ a Latvian saaŋkonoŋ aneŋ ba laŋkpeɛbo poɔŋ. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival#Dabaŋkoroŋ 1873–1940: Piiloo, Latvia sommeŋa taabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival#1873–1940:_Piiloo,_Latvia_sommeŋa_taabo 1940–1985: Latvia ka noba pa aneŋ exilehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival#1940–1985:_Latvia_ka_noba_pa_aneŋ_exile 1990–present: Latvian sommeŋa deɛbo la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival#1990–present:_Latvian_sommeŋa_deɛbo_la_nyɛ Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival#Sommo_yizie Yeŋe linkiri minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Latvian_Song_and_Dance_Festival#Yeŋe_linkiri_mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Klapa Klapa yieluŋ e la sããkonnoo  yieluŋ naŋ yi Dalmatia,  Croatia. A yelbiri klapa leɛroo la laŋkpole naŋ e zɔɔmine  naŋ na baŋ tu o piiluu a yi a puoruu yieluŋ yielebe zie. Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Klapa#Waaloŋ Pampana zenɛ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Klapa#Pampana_zenɛ. Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Klapa#Meŋ_la_nyɛ Sommoyiibuzie.https://dga.wikipedia.org/wiki/Klapa#Sommoyiibuzie. https://dga.wikipedia.org/wiki/Menora Kpoŋ ŋmaaroŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Menora#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/H%C3%B9ng_Kings%27_Festival thumb|Hùng Vương altar on Giỗ Tổ Hùng Vương at a school Tigirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/H%C3%B9ng_Kings%27_Festival#Tigiri A yelituuri kpoŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/H%C3%B9ng_Kings%27_Festival#A_yelituuri_kpoŋ Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/H%C3%B9ng_Kings%27_Festival#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/H%C3%B9ng_Kings%27_Festival#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun Pantun (Jawi: ڤنتون) e la Malay noɔre yelwiiraa  naŋ de maane yeŋ ne ennoɔ. O maŋ taa la duolo pie ne ayi taa ABAB lanleebo. Yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun#Yiibuzie Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun#Yipɔge Bagneba mine yeli ka pantun wulu gane yaŋ kaapɔge a kure ta ŋa Malay kɔkɔre. Muhammad Haji Salleh sage ka pantun yi la grew kyɛ yaare Srivijaya kyɛ la yaare Palembang bee Malayu zaa. Palembang naŋ da wa yaare, pantun tenne ayi na zaa na baŋ ba yageroŋ kyɛ ka ba zaa yele a kɔkɔboŋyeni na. Kyɛ a ba kyee a yipɔge da taa la a Malay yelkããyeli a yi a25th dakoroŋ.  Yelkaama ba naŋ naŋ ne a ŋa Malay Annals  ne Hang Tauah taa la a dakoroŋ  pantun sɛgere .https://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun#Bagneba_mine_yeli_ka_pantun_wulu_gane_yaŋ_kaapɔge_a_kure_ta_ŋa_Malay_kɔkɔre._Muhammad_Haji_Salleh_sage_ka_pantun_yi_la_grew_kyɛ_yaare_Srivijaya_kyɛ_la_yaare_Palembang_bee_Malayu_zaa._Palembang_naŋ_da_wa_yaare,_pantun_tenne_ayi_na_zaa_na_baŋ_ba_yageroŋ_kyɛ_ka_ba_zaa_yele_a_kɔkɔboŋyeni_na._Kyɛ_a_ba_kyee_a_yipɔge_da_taa_la_a_Malay_yelkããyeli_a_yi_a25th_dakoroŋ._Yelkaama_ba_naŋ_naŋ_ne_a_ŋa_Malay_Annals_ne_Hang_Tauah_taa_la_a_dakoroŋ_pantun_sɛgere_. Sããkonnoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun#Sããkonnoo Mannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun#Mannoo Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun#Meŋ_la_nyɛ Sommoyiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pantun#Sommoyiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Regong_arts A Regong arts bee (Rebgong art)https://en.wikipedia. Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Regong_arts#Yipɔge Regong yelkaama tɛɛtɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Regong_arts#Regong_yelkaama_tɛɛtɛɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Regong_arts#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amenaa thumb|Ŋmenaa https://dga.wikipedia.org/wiki/%C5%8Amaraa thumb|Ŋmaraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Andon%C9%9B%C9%9B thumb|Andonɛɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kyenkyo%C9%94laa thumb|Kyenkyoɔlaa (sogɔ) https://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_procession_of_Echternach EKpoŋ ŋmaaroŋchternach seɛre piiluu A piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_procession_of_Echternach#A_piiluu Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_procession_of_Echternach#Yipɔge Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_procession_of_Echternach#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabre_East_Munisipal_Desekyere Kwabre East Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana. Ba da kuri o la ka o e desekyere asɛmbole 1988 poɔ ka o da e Kwabre desekyere, saŋa na o naŋ da wa kuri yi a Kwabre-Sekyere desekyere kansil kpoŋ kyɛlee eŋɛ; te ta saŋa na a o luo seŋ naŋ da wa wɛle na leɛ Afigya-Kwabre desekyere kɔmpare seŋ 1 nyɔgevenne 2007 (naŋ nyɛ eebo 29 Fɛboɔre 2008); kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Kwabre East Desekyere, naŋ da zɛge do are munisipal desekyere asɛmbole vuo na leɛ Kwabre East Munisipal 1 nyɔgevenne 2017 (naŋ nyɛ eebo 15 maakye 2018). Yeŋɛ liŋkerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabre_East_Munisipal_Desekyere#Yeŋɛ_liŋkere Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kwabre_East_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum Talchum (탈춤 t'alch'um) e la Korean seɛre naŋ maŋ seɛ kyɛ noba eŋ nyɔbuge woɔre, a maŋ taa yieluŋ ne seɛre wearing a mask, Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum#Yipɔge Yeltuurihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum#Yeltuuri Ziere ba naŋ maŋ deɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum#Ziere_ba_naŋ_maŋ_deɛ Gɔɔloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum#Gɔɔloŋ Teɛroŋ bommaale a Talchum poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum#Teɛroŋ_bommaale_a_Talchum_poɔ Galleryhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum#Gallery Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Talchum#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Frevo Frevo e la seɛre ne yieluŋ gɔɔroŋ na yi Recife, Pernambuco,Brazil yipɔge a lanne Brazilian Carnival. A yelbiri frevo yi la frever, a Portuguese yelbiri ( to boil) poɔ. Yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frevo#Yiibuzie Baabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frevo#Baabo Yieluŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frevo#Yieluŋ Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frevo#Meŋ_la_nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Frevo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai_Munisipal_As%C9%9Bmbole Bekwai Munisipal Asɛmbole e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://www. Baaroo kyɛlkyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Baaroo_kyɛlkyɛ Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bekwai_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator  |aka=Kun L'Bokator|focus=Striking, ground fighting, stick fighting, sword fighting, battlefield|hardness=Full-contact|country= Cambodia|creator=|parenthood=Various ancient medieval martial arts used by the Khmer military|famous_pract=San Kim Sean (Grandmaster)}}   Lɛ na a staale naŋ maŋ irihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Lɛ_na_a_staale_naŋ_maŋ_iri Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Dabaŋkoroŋ Pampana yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Pampana_yɛlɛ O naŋ be yipɔge mine poɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#O_naŋ_be_yipɔge_mine_poɔ Enfuomo dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Enfuomo_daga Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bokator#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae Ganggangsullae (Hangul: 강강술래) e la Korea seɛre naŋ da maŋ waane bonkɔɔre maaloo a Korea yipɔge poɔ. O maŋ la taa la yieluŋ yiele, seɛre ne deɛne naŋ e pɔgeba deɛne. A yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#A_yiibuzie Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#Yipɔge Korea's yipɔge nimitɔɔre gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#Korea's_yipɔge_nimitɔɔre_gaabo Zobaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#Zobaa Yeltuuri tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#Yeltuuri_tɔna Meɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#Meɛroŋ Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#Meŋ_la_nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ganggangsullae#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ejisu_Munisipal_As%C9%9Bmbole Ejisu Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la Ejisu-Juaben Munisipal Desekyere kpoŋ eŋɛ 1988 poɔ, naŋ da kuri yi a Ejisu-Juaben -Bosomtwe Desekyere kansil, te ta saŋa na a o sazu-sapare sɛŋ naŋ da wa wɛle na kuri Juaben Munisipal Desekyere 15 maakye 2018 eŋɛ; kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Ejisu Munisipal Desekyere. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejisu_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben_Munisipal_As%C9%9Bmbole Juaben Munisipal e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Ejisu-Juaben Munisipal Desekyere kpoŋ eŋɛ 1988 poɔ, naŋ da kuri yi a Ejisu-Juaben-Bosomtwe Munisipal Desekyere kansil koroo eŋɛ, te ta saŋa na a o sazu-sapare sɛŋ naŋ da wa wɛle na kuri Juaben Munisipal Desekyere 15 maakye 2018 eŋɛ; kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Ejisu Munisipal. Zipeɛre Mine Nyaabuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Zipeɛre_Mine_Nyaabu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Juaben_Munisipal_As%C9%9Bmbole#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Terer%C3%A9 Tereré  ( of Guaraní origin) https://dle.rae. Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Terer%C3%A9#Yipɔge A maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Terer%C3%A9#A_maaloo Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Terer%C3%A9#Meŋ_la_nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Terer%C3%A9#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nanguan Nanguan (Chinese: 南管; pinyin: Nánguǎn; Pe̍h-ōe-jī: Lâm-kóan; lit. 'southern pipes', me naŋ e  nanyin, nanyue, xianguan, or nanqu) e la Chinese yieluŋ gɔɔloŋ na yi a a southern province a Fujian. A saama gaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nanguan#A_saama_gaabo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nanguan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bosome_Freho_Desekyere Bosome Freho Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosome_Freho_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosome_Freho_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomte_Desekyere Bosomtwe Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Nimipɛle Ziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomte_Desekyere#Nimipɛle_Zie Yɛroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomte_Desekyere#Yɛroŋ Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomte_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bosomte_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%90%E1%BB%9Dn_ca_t%C3%A0i_t%E1%BB%AD thumb|Đờn ca tài tử Orchestra in Saigon, 1911 A yuori waabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%90%E1%BB%9Dn_ca_t%C3%A0i_t%E1%BB%AD#A_yuori_waabo Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%90%E1%BB%9Dn_ca_t%C3%A0i_t%E1%BB%AD#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%90%E1%BB%9Dn_ca_t%C3%A0i_t%E1%BB%AD#Yeŋe_linkiri Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/%C4%90%E1%BB%9Dn_ca_t%C3%A0i_t%E1%BB%AD#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura/Sekyedumase_Munisipal_Desekyere Ejura Sekyedumase Munisipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana. Ba da kuri o la ka o e desekyere asɛmbole 1988 poɔ, a e Ejura Sekyedumase Desekyere, ba naŋ da kuri yi a Sekyere Desekyere koroo ane Offinso Desekyere kansil lomboe eŋɛ. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura/Sekyedumase_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ejura/Sekyedumase_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma_Desekyere Atwima Kwanwoma Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Nenzure Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma_Desekyere#Nenzure_Mine Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma_Desekyere#Ganzanne Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Kwanwoma_Desekyere#Zipeɛre https://dga.wikipedia.org/wiki/Asankrangwa_Senior_High_School Asankrangwa Senior High School (ba naŋ bɔŋa ASANCO) e la sekondary sakuuri naŋ be Asankragua a Wassa Amenfi West District naŋ be Western Region a Ghana paaloŋ poɔ. Yele Parɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asankrangwa_Senior_High_School#Yele_Parɔɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dompoase_Senior_High_School Dompoase Senior High School (ba naŋ bɔŋa DOSS) e la daba neŋ pɔgeba sekondary sakuuri naŋ be Dompoase, Adansi North District naŋ be Ashanti Region a Ghana paaloŋ poɔ. Yale Parɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dompoase_Senior_High_School#Yale_Parɔɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Hakata_Gion_Yamakasa_Festival Hakata Gion Yamakasa (博多祇園山笠) e la Japanese tigiri ba naŋ maŋ di a yi 1st te tɔ 15th July Hakata, Fukuok Kushida Jinja poɔ. A tigiri yel-erre kponzie zaa maŋ are la Kushida Jinja. Kyɛŋe Dɔlle Gbɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hakata_Gion_Yamakasa_Festival#Kyɛŋe_Dɔlle_Gbɛɛ Hakata desekyerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hakata_Gion_Yamakasa_Festival#Hakata_desekyere Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hakata_Gion_Yamakasa_Festival#Kaa_kyɛ_meŋ Yɛŋe liŋkerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hakata_Gion_Yamakasa_Festival#Yɛŋe_liŋkere Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hakata_Gion_Yamakasa_Festival#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Asare_Bediako_Senior_High_School Asare Bediako Senior High School (ba naŋ bɔŋa ABSEC) e la daba neŋ pɔge ba sekondary sakuuri a ko Akrokerri naŋ be Adansi North District a Ashanti Region a Ghana paalooŋ poɔ. Yele Parɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Asare_Bediako_Senior_High_School#Yele_Parɔɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz thumb|7,000 dancers in Rennes for the Fest Noz Yaouank 2015 (Startijenn on stage) Fest nozhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz#Fest_noz A seɛre minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz#A_seɛre_mine A yieloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz#A_yieloŋ A programmehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz#A_programme Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fest_noz#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College Bishop Herman College, ka ba maŋ ŋmaa geraa ka BIHECO, waa la dɔba yoŋ sakuuri kpoŋ ŋa fo naŋ maŋ baare kyɛ gaa Yunivɛsiti naŋ be a Kpando a Volta Region a Ghana poɔ. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College#Dabaŋkoroŋ Bishop Herman College e la daba Catholic sekondary sakuuri fara a ko Roman Catholic Church naŋ be Volta Region a Ghana paaloŋ poɔ. Dutch missionaries da waane aŋa sekondary sakuuri ŋa. O da e la sekondary sakuuri naŋ da moola yaga a Ghana paaloŋ poɔ. French missionary, ba naŋ da bɔŋa Bishop Augustine Herman, naŋ da tona Keta Diocese a youni '1923 aneŋ 1945 poɔ. archdiocese naŋ be Ho kaara aŋa sakuuri ŋa ka ba ,motto e "Sicut Miles Christi" ("As Soldiers of Christ"). A sekondary sakuuri youri dɔgolee la BIHECO, ka a sakuuri biiri e BIHECans, ka sakuuri biiri naŋ paree e BHOBUs.https://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College#Bishop_Herman_College_e_la_daba_Catholic_sekondary_sakuuri_fara_a_ko_Roman_Catholic_Church_naŋ_be_Volta_Region_a_Ghana_paaloŋ_poɔ._Dutch_missionaries_da_waane_aŋa_sekondary_sakuuri_ŋa._O_da_e_la_sekondary_sakuuri_naŋ_da_moola_yaga_a_Ghana_paaloŋ_poɔ._French_missionary,_ba_naŋ_da_bɔŋa_Bishop_Augustine_Herman,_naŋ_da_tona_Keta_Diocese_a_youni_'1923_aneŋ_1945_poɔ._archdiocese_naŋ_be_Ho_kaara_aŋa_sakuuri_ŋa_ka_ba_,motto_e_"Sicut_Miles_Christi"_("As_Soldiers_of_Christ")._A_sekondary_sakuuri_youri_dɔgolee_la_BIHECO,_ka_a_sakuuri_biiri_e_BIHECans,_ka_sakuuri_biiri_naŋ_paree_e_BHOBUs. A 28 February 1952 poɔ la ka aŋa sekondary sakuuri ŋa da pilee. O da e la sekondary sakuuri fara a ko Catholic Church naŋ be Volta Region. French Catholic bishop, Auguste Herman, youri baŋ da diɛ ko a sekondary sakuuri.https://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College#A_28_February_1952_poɔ_la_ka_aŋa_sekondary_sakuuri_ŋa_da_pilee._O_da_e_la_sekondary_sakuuri_fara_a_ko_Catholic_Church_naŋ_be_Volta_Region._French_Catholic_bishop,_Auguste_Herman,_youri_baŋ_da_diɛ_ko_a_sekondary_sakuuri. Bishop Herman naŋ e la sekondary sakuuri naŋ moola yaga a be a Volta Region poɔ. Ba da die la maiden edition of the National Robotics Competition.https://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College#Bishop_Herman_naŋ_e_la_sekondary_sakuuri_naŋ_moola_yaga_a_be_a_Volta_Region_poɔ._Ba_da_die_la_maiden_edition_of_the_National_Robotics_Competition. Kpɛ Kyeerɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College#Kpɛ_Kyeerɛ Bishop Lodonu's House (House 7), e la youri ba naŋ diɛ bɔŋa sakuuri biiri naŋ parɛɛ. alumnus, Bishop Francis Anane K. Lodonu. ( Bishop korɛɛ naŋ be Ho Diocese).https://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College#Bishop_Lodonu's_House_(House_7),_e_la_youri_ba_naŋ_diɛ_bɔŋa_sakuuri_biiri_naŋ_parɛɛ._alumnus,_Bishop_Francis_Anane_K._Lodonu._(_Bishop_korɛɛ_naŋ_be_Ho_Diocese). kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bishop_Herman_College#kaa_kyɛ_meŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu Kihnu e la ilaŋ naŋ be Baltic Sea poɔ. Ne gbuli 16. Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu#Yipɔge Kɔkɔrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu#Kɔkɔre Gyograpi ane zie waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu#Gyograpi_ane_zie_waaloŋ Enfuomohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu#Enfuomo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu#Kaa_Kyɛ_Meŋ Yiŋɛ Liŋkerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu#Yiŋɛ_Liŋkere Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kihnu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae Yeongsanjae (영산재, 靈山齋) e la a Korean Buddhist tigri kaŋa ba naŋ deɛne iri bagre a Siddhartha Gautama teŋɛ poɔŋ, pampana ŋa ka ka ba ne o ka o e Lotus Sutra.https://books. Yipɔge Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Yipɔge_Yɛlɛ Seɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Seɛre Barachumhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Barachum Beopgochumhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Beopgochum Nabichumhttps://en.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#cite_note-14https://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Nabichumhttps://en.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#cite_note-14 Yieloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Yieloŋ Tuubuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Tuubu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yeongsanjae#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kakunodate-matsuri right|thumb|300x300px|Floats naŋ lere a Kakunodate-matsuri daare, Sentɔmbare 2008 Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kakunodate-matsuri#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kakunodate-matsuri#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Castell A castell (Catalan pronunciation: [kəsˈteʎ]: literally, castle) e la nensaalaa meɛroŋ naŋ maŋ sããkonnoŋ bone naŋ maŋ mɛ tigiri zie a Catalonia (Spain ) ziere mine, pampana a be la Catalonia ziere kyɛlɛɛ na, a Balearic island  ne a Valencian tenne. Yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Castell#Yiibuzie Yelbie naŋ wulu a noba naŋ be a tower zaa poɔ :https://dga.wikipedia.org/wiki/Castell#Yelbie_naŋ_wulu_a_noba_naŋ_be_a_tower_zaa_poɔ_: Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Castell#Meŋ_la_nyɛ Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Castell#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fileteado thumb|A self-referencing example of the art form. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fileteado#Dabaŋkoroŋ O waaloŋ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fileteado#O_waaloŋ_mine Enfuomo dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fileteado#Enfuomo_daga Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fileteado#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fileteado#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_Devils_of_Corpus_Christi Dancing Devils of Corpus Christi e la Venezuelaa puoruu tigiri yuori naŋ yiri paa  naŋ maŋ de Corpus Cristi, naŋ maŋ dire a Yɛɛzu naŋ be a Eucharist poɔ. Gbɛɛ yaga o maŋ e la a yɔɔmine pie ne yeni naŋ be a irigyin naŋaŋ taa noba naŋ gaŋ 5000 a ba poɔ la ka ba maŋ ire a neɛ naŋ seɛ vilaa a yuoni na. Dakoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_Devils_of_Corpus_Christi#Dakoroŋ Yɔɔminnoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_Devils_of_Corpus_Christi#Yɔɔminnoo Yarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_Devils_of_Corpus_Christi#Yare Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dancing_Devils_of_Corpus_Christi#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse A Marches of Entre-Sambre-et-Meuse waa la a teŋe deme maakyebo mine, a yi a kyuu Mɛrnoɔre te tɔ Ɔɔtoorebare, a Belgium paaloŋ a yi a Entre-Sambre-et-Meuse. A saaŋkompare religious processions ka ba naŋ de ko saints bilii, naŋ maŋ guro parishes yi deɛ la pɔge zie zaa a folkloric waaloŋ, ka a ŋmempuori ta bɔre kpɛlaŋ. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#Dabaŋkoroŋ A prosɛɛseŋ tuubohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#A_prosɛɛseŋ_tuubo Nyaaraa ŋmarebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#Nyaaraa_ŋmarebo Intangible Cultural Heritagehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#Intangible_Cultural_Heritage Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#Sommo_yizie Gama poore o naŋ na baŋ nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#Gama_poore_o_naŋ_na_baŋ_nyɛ Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Marches_of_Entre-Sambre-et-Meuse#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/St._Mary%27s_Seminary/Senior_High_School St. Mary's Seminary/Senior High School (SMASCO), ba naŋ da bɔŋa St. https://dga.wikipedia.org/wiki/Khene right|thumb|490x490px|A khene player in Isan Yieloŋ Deɛbuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khene#Yieloŋ_Deɛbu Parɛɛ parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khene#Parɛɛ_parɛɛ A Southeast Asia puoriŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khene#A_Southeast_Asia_puoriŋ Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khene#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khene#Baŋ_ka Gama poore ba naŋ kaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khene#Gama_poore_ba_naŋ_kaa Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khene#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna A Finnish sauna (   , Swedish: bastu) waa la a Finnish aneŋ Estonian culture nimigye gyɛlee kaŋa.Lisa & Kristen Dobbin. Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#Dabaŋkoroŋ A sauna piiloo ytiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#A_sauna_piiloo_ytizie sauna bomaalehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#sauna_bomaale sauna parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#sauna_parɛɛ Nyɔɔre saunahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#Nyɔɔre_sauna Daare saunahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#Daare_sauna Feŋteŋdigrii saunahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#Feŋteŋdigrii_sauna Mobile saunashttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#Mobile_saunas Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Finnish_sauna#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Khaen A  khaen (/ˈkɛn/; spelled "Can" me naasaale [citation needed]; Lao: ແຄນ Thai: แคน, RTGS: khaen, naŋ maŋ boɔle ka [kʰɛ̄ːn]; Khmer: គែន - Ken; Vietnamese: khèn or kheng) e la a  Lao noɔre bompeɛlaa naŋ maŋ peɛle, naŋ maŋ maale yi bamboo,  taa voɛ bilii nu naŋ maŋ maale pɛnnoo tuoro yire.A khene e la a teŋɛ zaa boŋŋmeɛraa a Laos. Tuninghttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khaen#Tuning Khenehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khaen#Khene Meŋlanyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Khaen#Meŋlanyɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Kopa%C4%8Dka_(folk_dance) Kopačka (Macedonian: Копачка; Bɔrfɔ kɔkɔre: koɔreba seɛre) waa la a Macedonian oro, folk dance saaŋkompare seɛre, a yi a irigyin ba naŋ boɔla Pijanec, zie ŋa tanne naŋ pore yaga a be a North Macedonia ŋmetɔpuree sɛŋ. Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kopa%C4%8Dka_(folk_dance)#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kopa%C4%8Dka_(folk_dance)#Naŋ_kanna_gɛrɛ Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kopa%C4%8Dka_(folk_dance)#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Epic_of_K%C3%B6ro%C4%9Flu A Epic of Koroghlu (Azerbaijani: Koroğlu dastanı; Turkish: Köroğlu destanı; Turkmen: Görogly dessany; Uzbek: Goʻr oʻgʻli dostoni) e la a ba nentegroŋ kaŋa a ka a Turkic noba, ane a Oghuz Turks deme zaa,https://en.wikipedia. Koroghluhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Epic_of_K%C3%B6ro%C4%9Flu#Koroghlu Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Epic_of_K%C3%B6ro%C4%9Flu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Zvon%C4%8Dari Zvončari ("bellmen") e la a boma mine ba naŋ biŋ ba teŋɛ kaŋa naŋ peɛle a Rijeka, Croatia. O da e la a UNESCO's Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity a yuoni 2009 poɔŋ. Mannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zvon%C4%8Dari#Mannoo Kaa Kyɛ Meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zvon%C4%8Dari#Kaa_Kyɛ_Meŋ Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zvon%C4%8Dari#Sommo_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zvon%C4%8Dari#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam Koodiyattam (Malayalam: കൂടിയാട്ടം; IAST: kūṭiyāṭṭaṁ; lit. 'combined act') waa la a saaŋkompare deɛne waaloŋ kaŋa naŋ a paaoŋ Kerala, India. O yizie piiloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#O_yizie_piiloo Boŋmeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#Boŋmeɛre A deɛne staale minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#A_deɛne_staale_mine A deɛŋdeɛŋ gaŋdaare minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#A_deɛŋdeɛŋ_gaŋdaare_mine O naŋ leɛ sigirehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#O_naŋ_leɛ_sigire Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#Sommo_yizie Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#Naŋ_kanna_gɛrɛ YeŋE linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Koodiyattam#YeŋE_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Toguz_kumalak Toguz korgool (Kyrgyz: тогуз коргоол - "peere awae naŋ sigire") bee togyzkumalak (Kazakh: тоғыз құмалақ), e la ŋmɛ ŋmɛreba bayi deɛne a mancala yideme poɔ ba naŋ maŋ deɛn Central Asia poɔ.http://worldnomadgames. Bɔɔdehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Toguz_kumalak#Bɔɔde Deɛne piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Toguz_kumalak#Deɛne_piiluu Deɛne ŋmɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Toguz_kumalak#Deɛne_ŋmɛbo Kyakyahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Toguz_kumalak#Kyakya Yɛŋɛ liŋkerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Toguz_kumalak#Yɛŋɛ_liŋkere Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Toguz_kumalak#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Misterio_de_Elche A Misterio de Elche (Spanish boɔlɔɔ: [misˈteɾjo ˈðe ˈeltʃe]), a naasaalaa  Mystery deɛne a Elche bee Elche Mystery deɛne ne a Catalan Misteri d'Elx  poɔ (Valencian boɔlɔɔ: [misˈtɛɾi ˈðɛʎtʃ]), e la  yipɔge gaŋgaa na yi a Middle Ages naŋ wulu a reenacts ne a  Vaareko Maariya soŋ dapare kpeɛbo yɛlɛ. Yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Misterio_de_Elche#Yiibuzie Yieluŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Misterio_de_Elche#Yieluŋ Deɛnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Misterio_de_Elche#Deɛne Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Misterio_de_Elche#Meŋ_la_nyɛ Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Misterio_de_Elche#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Idrija_lace Idrija lace e la a bobbin tape lace kaŋa, a ko a Slovenia deme. A megre ŋa na be ne a bobbins poɔŋ kyɛ leɛ be a wagere na meŋɛ poɔŋ lace, ba maŋ leɛ o la omeŋɛ kyɛ leɛ tage o lantaa ka o toɔŋ nyɔge velaa. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Idrija_lace#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo Pizza (/ˈpiːtsə/ PEET-sə, Italian: [ˈpittsa]; Neapolitan: [ˈpittsə]) e la Italian bal bondiraa naŋ maŋ taa gbɛɛ viliŋgu, mun-peɛrɛte ne sɛŋkyi zɔŋ o zuŋ ne kɔmmie, biroŋ kãã, ane gbɛɛ yaga bondi-tona mine (aseŋ zoŋ-nyɛnnoo, guru, gyɛnle, olives, zɛvaare, nɛne amk.) Naŋ maŋ de ɔnne ne bon-ɔnnaa toloŋ kpaŋkpaŋ eŋɛ, saaŋkonnoŋ poɔ vũũ ɔnne poɔ. E lɛ yihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#E_lɛ_yi Yelkorɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Yelkorɔ O Maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#O_Maaloo Seɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Seɛbo Parehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Pare Biroŋkããhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Biroŋkãã Tɛɛtɛɛ ane Gɔɔloŋ irehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Tɛɛtɛɛ_ane_Gɔɔloŋ_ire Tɛɛtɛɛ parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Tɛɛtɛɛ_parɛɛ Gɔɔloŋ irehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Gɔɔloŋ_ire A yizie yi irigyinnehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#A_yizie_yi_irigyinne United Stateshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#United_States Argentinahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Argentina Irekɔɔdehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Irekɔɔde Pizza ane laanfeeloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Pizza_ane_laanfeeloŋ Bondirii mine naŋ yineŋ lɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Bondirii_mine_naŋ_yineŋ_lɛ Kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Kaa_kyɛ_meŋ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pizzaiolo#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_Munisipal_Desekyere Atwima Nwabiagya Municipal Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana. Ba da kuri o la ka o e desekyere asɛmbole 1988 poɔ ka o da e Atwima Desekyere. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_Munisipal_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_Munisipal_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Hachinohe_Sansha_Festival Hachinohe Sansha Taisai (八戸三社大祭) e la a Japanese teŋ deme tigiri kaŋa ba naŋ maŋ di gyɔlaai kyu, 31 to August 4 a Hachinohe, Aomori Prefecture, Japan. O e la a bee kyaare neŋ la a ziiri ata ama Shinto shrines: Ogami (霊神社), Shinra (新羅神社), ane Shinmei (神明宮) shrines. Meŋ Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hachinohe_Sansha_Festival#Meŋ_Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Hachinohe_Sansha_Festival#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Zhusuan Zhusuan (Chinese: 珠算; pinyin: zhūsuàn; literally: "bead calculation") e la yeŋ zannoo zie a ko a Chinese abacus deme. A kyaare neŋ a yuoni 2013 ba da de la a UNESCO Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity. Yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zhusuan#Yipɔge Ba Yipɔge Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zhusuan#Ba_Yipɔge_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Zhusuan#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Lefkara_lace thumb|Lefkaritiko or Lefkara lace Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lefkara_lace#Dabaŋkoroŋ Ziiri na ba naŋ maala a yagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lefkara_lace#Ziiri_na_ba_naŋ_maala_a_yaga Momaale boma aneŋ maaloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lefkara_lace#Momaale_boma_aneŋ_maaloo Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lefkara_lace#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/South_joumou South joumou (/dʒuːmuː/; French: soupe au giraumon) e la Haitain cuisine zeɛre. A yuoni 2021 poɔ, joumou zeɛre da poɔ la a UNESCO Intangible Cultural Heritage List. Meŋlanyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/South_joumou#Meŋlanyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/South_joumou#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne right|thumb|Thieboudienne Dabaŋkoroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Dabaŋkoroŋ Bondiri porihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Bondiri_pori Bondirii mine naŋ yini ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Bondirii_mine_naŋ_yini_o Recipehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Recipe Parɛɛ parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Parɛɛ_parɛɛ Paaloŋ paaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Paaloŋ_paaloŋ Bal balhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Bal_bal renderings minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#renderings_mine Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Sommo_yizie Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Thieboudienne#Naŋ_kanna_gɛrɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/St._John%27s_School,_Sekondi St. John's School e la daba youn sekondary sakuuri a ko Roman Catholic naŋ be Sekondi a Western Region naŋ be a Ghana paaloŋ poɔ. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga A Patum de Berga (   ), bee ŋmaa poɔ La Patum, waa la saaŋkompare tigri kaŋa naŋ pore ka ba maŋ di yuoni zaa a Catalan teŋe naŋ be Berga (Barcelona) aCorpus Christi wɔgre. O maŋ taa la seɛre parɛɛ parɛɛ ( in Catalan, balls) ka a teŋe deme maŋ su bonsuuri naŋ wulo ba gaŋdaloŋ, kyɛ ka a boŋmeɛre ŋmeɛbo tuutaaloŋ maŋ tuuro a —a tabal, ŋa gɔma naŋ wulo a tigri yuori—bee band music. Ballshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#Balls O yizie aneŋ o tɔnahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#O_yizie_aneŋ_o_tɔna Bruce Springsteen yieloohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#Bruce_Springsteen_yieloo Enfuomo dagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#Enfuomo_daga Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Gama mine poore fo naŋ na baŋ sɛge yihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#Gama_mine_poore_fo_naŋ_na_baŋ_sɛge_yi Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Patum_de_Berga#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Karatsu_Kunchi Karatsu Kunchi (唐津くんち; the suffix "kunchi" muni la tigri ) e la   Japanese tigri naŋ maŋ di yuoni zaa a Karatsu, Saga Prefecture, on Japan's island of Kyūshū tenne poɔ. Yɛlɛ yaare ne Karatsu Kunchihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Karatsu_Kunchi#Yɛlɛ_yaare_ne_Karatsu_Kunchi Hikiyama naŋ maŋ deɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Karatsu_Kunchi#Hikiyama_naŋ_maŋ_deɛ hikiyama yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Karatsu_Kunchi#hikiyama_yoe Bondirii ne yipɔgehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Karatsu_Kunchi#Bondirii_ne_yipɔge Bebiri ne Yelerreehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Karatsu_Kunchi#Bebiri_ne_Yelerree Sommo yiibuziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Karatsu_Kunchi#Sommo_yiibuzie https://dga.wikipedia.org/wiki/Congolese_r%CA%8Bmba Congolese rumba, yuori kaŋa la African rumba, e la seɛre yieluŋ bɔgre naŋ yire a Congo Democratic Republic (naŋ da e Zaire) ane a Congo Republic (naŋ da e French Congo). Ne o lanleebu, kɔkɔre gaaloo ane yelbi-yielii, Congolese rumba nyɛ la donɛɛ zaa ŋmaa ŋmene kyigi emmo a e Africa music heritage kyɛlee. Yelkorɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Congolese_r%CA%8Bmba#Yelkorɔ Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Congolese_r%CA%8Bmba#Yizie Late 1920s–1950shttps://dga.wikipedia.org/wiki/Congolese_r%CA%8Bmba#Late_1920s–1950s Ziyuo Congolese rumba leɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Congolese_r%CA%8Bmba#Ziyuo_Congolese_rumba_leɛbo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Congolese_r%CA%8Bmba#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery thumb|300x300px|Two tiles, circa 1560, fritware, painted in blue, turquoise, red, green, and black under a transparent glaze, [[Art Institute of Chicago (Chicago, USA)]] Kaanyɛ:Chinese porcelain tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Kaanyɛ:Chinese_porcelain_toma A Iznik kɔŋdoge maale beebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#A_Iznik_kɔŋdoge_maale_beebo İznik aneŋ Kütahyahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#İznik_aneŋ_Kütahya Imperial tonton ziiri naŋ be Istanbulhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Imperial_tonton_ziiri_naŋ_be_Istanbul Miletus yɛgo laalee (15th century)https://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Miletus_yɛgo_laalee_(15th_century) Fritwarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Fritware Blue-and-white yɛgo laa (1480–1520)https://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Blue-and-white_yɛgo_laa_(1480–1520) Blue-and-white yɛgo laare parɛɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Blue-and-white_yɛgo_laare_parɛɛ Ottoman kɔɔte naŋ boŋdaaroo: Süleyman a bonvelaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Ottoman_kɔɔte_naŋ_boŋdaaroo:_Süleyman_a_bonvelaa 'Golden Horn ware' (c. 1530 – c. 1550)https://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#'Golden_Horn_ware'_(c._1530_–_c._1550) 'Damascus yɛgo laare' (c. 1540 – c. 1555)https://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#'Damascus_yɛgo_laare'_(c._1540_–_c._1555) Polychrome ceramics (1560–1600)https://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Polychrome_ceramics_(1560–1600) Tileshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Tiles Kɔŋdogrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Kɔŋdogre Laarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Laare Bomaale minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Bomaale_mine Leɛ sigibo (1600–1700)https://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Leɛ_sigibo_(1600–1700) Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Sommo_yizie Yiziirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Yiziiri Naŋ kanna gɛrɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Naŋ_kanna_gɛrɛ Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Iznik_pottery#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Yuompaalaa_Yelwiiraa Yuompaalaa Yelwiiraa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Yelwiiraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Yelwiiraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Nikhil_Pal_Sharma Nikhil Pal Sharmahttps://www.aninews. Apeareancehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nikhil_Pal_Sharma#Apeareance Careerhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nikhil_Pal_Sharma#Career Awards & Recognitionshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nikhil_Pal_Sharma#Awards_&_Recognitions World Recordshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nikhil_Pal_Sharma#World_Records Additional Distinguished National and International Accoladeshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nikhil_Pal_Sharma#Additional_Distinguished_National_and_International_Accolades Referenceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nikhil_Pal_Sharma#References https://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi_Metropolitan_As%C9%9Bmbole Kumasi Metropolitan Asɛmbole (kyɛŋmaabo naŋ e KMA) e la a 261 Metropolitan, Munisipal ane Desekyere Asɛmbola (MMDAs) Ghana poɔ.https://ghadmissionforms. Yelkorɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi_Metropolitan_As%C9%9Bmbole#Yelkorɔ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi_Metropolitan_As%C9%9Bmbole#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri Yiri e la yuori yelbiri kaŋa a yelbie gaŋgyire põɔ. O e la bon-meɛraa kaŋa Dagaaba naŋ maŋ mɛ ka iri are a waa zie neɛ naŋ baŋ kpɛ bee laŋ tambie taa ka iri are a e kpeɛŋaa ka ba kpeɛrɛ. Yiri Tɔnɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri#Yiri_Tɔnɔ Yiri Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri#Yiri_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_North_Desekyere Atwima Nwabiagya North Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana. O da daŋ paale la a Atwima Nwabiagya Desekyere kpoŋ eŋɛ 17 Fɛboɔre 2004 eŋɛ; te ta saŋa na a o saazu sɛŋ naŋ da wa wɛle na kuri Atwima Nwabiagya North Desekyere 15 Maakye 2018 eŋɛ; kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Atwima Nwabiagya Munisipal Desekyere ana yuoni na ne zu ka o da zɛge do are a munisipal desekyere vuo araa. Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_North_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima-Nwabiagya_North_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua_Desekyere Atwima Mponua Desekyere e la a desekyere lezaa-ayi ne ata na kaŋa naŋ be a Ashanti irigyiŋ poɔ, Ghana, ane ona la a westernmost desekyere a Ashanti itigyiŋ poɔ. O da daŋ paale la a Atwima Desekyere kpoŋ eŋɛ 1988 poɔ; te ta saŋa yidaandɔɔ John Agyekum Kufuor naŋ da wɛle o kyɛlee ne o yidaandɔɔloŋ na kuri Atwima Mpouna Desekyere 12 Nyɔgevenne 2003 (naŋ nyɛ eebo 18 Fɛboɔre 2004) eŋɛ; kyɛ ka ba leɛ pore o kyɛlee na ka Atwima Nwabiagya Desekyere (naŋ da zɛge do are munisipal desekyere asɛmbole vuo araa 15 maakye 2018 eŋɛ na leɛ Atwima Nwabiagya Munisipal Desekyere). Ziiri noba naŋ be yagahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua_Desekyere#Ziiri_noba_naŋ_be_yaga Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Atwima_Mponua_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Accra_Academy Accra Academy e la dɔba sekondary sakuuri naŋ be Bubuashie a peɛle Kaneshie a Greater Accra Region, Ghana paaloŋ poɔ. Ba taa la biiri naŋ gaŋa a sakuuri poɔ neŋ ba ŋa ne naŋ waa na a sakuuri bebiri zaa. Yeli Parɔɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Accra_Academy#Yeli_Parɔɔ https://dga.wikipedia.org/wiki/Pot Doge (dɔglee) e la bone kaŋa ba naŋ maŋ de yage a mɛ ne. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses A American sini deɛŋdeɛŋ pɔgeba ŋa yoe tɔŋ tu la taa ba yoe sɛgebo sɛgebi piiloo a Bɔrfɔ sɛgebie poɔŋ. A yoe tɔŋ tu taa ŋa taa la a deɛŋdeɛŋ pɔgeba ŋa ba naŋ dɔge a America poɔ kyɛ ka ba mine meŋ nyɛ a America paaloŋ deme arezie wɔgre mineŋ. Ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#A Bhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#B Chttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#C Dhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#D Ehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#E Fhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#F Ghttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#G Hhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#H Ihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#I Jhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#J Khttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#K Lhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#L Mhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#M Nhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#N Ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#O Phttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#P Qhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#Q Rhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#R Shttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#S Thttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#T Uhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#U Vhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#V Whttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#W Yhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#Y Zhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#Z See alsohttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#See_also Referenceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#References External linkshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_film_actresses#External_links https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses A Bɔrifɔ sɛgebie tõɔ tutaa yoe ba naŋ boɔla ka "list of American television actresses" taa atekele, a Wikipiideɛ poɔŋ. Ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#A Bhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#B Chttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#C Dhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#D Ehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#E Fhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#F Ghttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#G Hhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#H Ihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#I Jhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#J Khttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#K Lhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#L Mhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#M Nhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#N Ohttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#O Phttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#P Qhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#Q Rhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#R Shttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#S Thttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#T Uhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#U Vhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#V Whttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#W Yhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#Y Zhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#Z See alsohttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#See_also Referenceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_American_television_actresses#References https://dga.wikipedia.org/wiki/Kosiera Kosiera e le yuori yelbiri a yelbie gaŋgere poɔ.https://www. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Kosiera#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Kiristabiiri Kiristabiiri e la noba nŋ na sage de Naaŋmene ka o e ba soŋna ne ba faara a teŋɛ zu poɔ ne a dapare poɔŋ. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/African_countries_yoe_ne_a_noba_simbo A yoe ŋa waa la a pampana 55 African countries yoe ne a nensaaleba simbo, ka a tutaaloŋ te kyaare neŋ a demographic pare are yi a pampana nensaaleba sɔrebo bee a demographic data. Africa waa la a donɛɛ naŋ po-eŋ paaloŋ ayɔpoi kaŋa naŋ baabo naŋ e kpoŋ, pampana ka o paara ne 2. Tablehttps://dga.wikipedia.org/wiki/African_countries_yoe_ne_a_noba_simbo#Table See alsohttps://dga.wikipedia.org/wiki/African_countries_yoe_ne_a_noba_simbo#See_also Noteshttps://dga.wikipedia.org/wiki/African_countries_yoe_ne_a_noba_simbo#Notes Referenceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/African_countries_yoe_ne_a_noba_simbo#References https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_chapters_in_the_Quran A Quran po-eŋ la Surah (chapters) a Bɔrfɔ boɔloo poɔŋ kyɛ la maaleŋ po-eŋ Ayah (verses) a Bɔrfɔ boɔloo poɔŋ. A sɛgebiri Ayah ŋa leɛbo meŋa a Bɔrfɔ kɔkɔre poɔ la "Sign [of Allah]". Tabole naŋ taa a surahs zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_chapters_in_the_Quran#Tabole_naŋ_taa_a_surahs_zaa Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_chapters_in_the_Quran#Baŋ_ka Citationshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_chapters_in_the_Quran#Citations Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_chapters_in_the_Quran#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_chapters_in_the_Quran#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards | ratings = Noba naŋ mɔnna a tigibohttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Noba_naŋ_mɔnna_a_tigibo Noba naŋ da di kyɛotaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Noba_naŋ_da_di_kyɛotaare Grand Prixhttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Grand_Prix Excellent Work Awardshttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Excellent_Work_Awards New Artist Awardshttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#New_Artist_Awards Best Vocal Performancehttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Best_Vocal_Performance Special Prizehttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Special_Prize Special Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Special_Award Japan Composer's Association Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Japan_Composer's_Association_Award Special Achievement Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Special_Achievement_Award Special International Music Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Special_International_Music_Award Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/64th_Japan_Record_Awards#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards | venue = New National Theater, Tokyo Presentershttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Presenters Winners and winning workshttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Winners_and_winning_works Grand Prixhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Grand_Prix Best Singer Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Best_Singer_Award Best New Artist Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Best_New_Artist_Award Excellent Work Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Excellent_Work_Award New Artist Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#New_Artist_Award Best Album Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Best_Album_Award Excellence Album Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Excellence_Album_Award Good Planning Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Good_Planning_Award Special Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Special_Award Special Topic Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Special_Topic_Award Special Honor Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Special_Honor_Award Achievement Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Achievement_Award Special Achievement Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Special_Achievement_Award Encouragement Award by Japan Composer's Associationhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Encouragement_Award_by_Japan_Composer's_Association Best Composer Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Best_Composer_Award Best Songwriter Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Best_Songwriter_Award Best Arranger Awardhttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#Best_Arranger_Award Referenceshttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#References External linkshttps://dga.wikipedia.org/wiki/58th_Japan_Record_Awards#External_links https://dga.wikipedia.org/wiki/So%C9%94_(cutlase) Soɔ e la boŋ kaŋ te naŋ maŋ de ŋmaa ne daare, nɛne aneŋ ane amk. Soɔ tonahttps://dga.wikipedia.org/wiki/So%C9%94_(cutlase)#Soɔ_tona Yeli faare mine nensaala naŋ a baŋ de soɔ ehttps://dga.wikipedia.org/wiki/So%C9%94_(cutlase)#Yeli_faare_mine_nensaala_naŋ_a_baŋ_de_soɔ_e https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_European_countries A yoe ŋa waa la a European countries: Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_European_countries#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Mystery_Play_of_Elche }} Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Mystery_Play_of_Elche#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians A yoe ŋa waa la a Yienyielibe kori aneŋ nempaane yoe naŋ be a Ghana paaloŋ poɔ. Afrojazzhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Afrojazz Afropophttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Afropop Afrobeatshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Afrobeats Dancehallhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Dancehall Gospelhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Gospel Soul/ RnBhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Soul/_RnB Highlifehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Highlife Hiplifehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Hiplife Reggaehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Reggae Yieŋ sɛgrebahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Yieŋ_sɛgreba Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_Ghanaian_musicians#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Daare Daare e la teere mine bee teɛ ba naŋ maŋ kyɛ ŋmaa. Daa Dagaaba lankpeɛbo poɔŋ e la bonyeni kyɛ ka Daare e bonyaga. Daare Bee Daa Tɔna Dagaaba Lankpeɛbo Poɔŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Daare#Daare_Bee_Daa_Tɔna_Dagaaba_Lankpeɛbo_Poɔŋ. Daare Bee Daa Kyeɛbo Faaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Daare#Daare_Bee_Daa_Kyeɛbo_Faaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_K%C9%94k%C9%94re_Zannoo_T%C9%94n%C9%94_Ko_Dagabiiri Dagaare kɔkɔre zannoo taa la tɔnɔ yaga ko dagabie zaa naŋ be a teŋɛ zu kyɛ a wuli o meŋɛ ka dagabie la kyɛ meŋ boɔrɔ ka o soŋ vɛŋ a kɔkɔre baa velaa bebiri kaŋa zuiŋ bee eŋɛ. Sakue Yaga Dagapaaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_K%C9%94k%C9%94re_Zannoo_T%C9%94n%C9%94_Ko_Dagabiiri#Sakue_Yaga_Dagapaaloŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine A Ghana Irigyine waa la a gɔmenante po-eŋ danweɛ soba a Ghana paaloŋ poɔ te kyaare o kaabo yɛlɛ. A yi a yuoni 2020 poɔ, o paaŋ taa la irigyine pie ne ayoɔbo pampana, kyɛ ka a meŋ la po-eŋ deskyire 260 eŋaŋ aŋametropolitan, municipal aneŋ district assemblies (or MMDA's). Pampana irigyinehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#Pampana_irigyine Saŋa zaa irigyin korihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#Saŋa_zaa_irigyin_kori Sommeŋa deɛbo saŋa - 6 Maakye 1957https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#Sommeŋa_deɛbo_saŋa_-_6_Maakye_1957 Saŋa naŋ pare kyɛ ko sommeŋa wɔgre aneŋ aneŋ repɔblik danweɛ sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#Saŋa_naŋ_pare_kyɛ_ko_sommeŋa_wɔgre_aneŋ_aneŋ_repɔblik_danweɛ_soba Repɔblik yiiloŋ sobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#Repɔblik_yiiloŋ_soba PNDC Saŋahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#PNDC_Saŋa See alsohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#See_also Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Irigyine#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Adisadel_College Adisadel College, ka o kraa bɔŋbɔ naŋ e "Adisco", e la Anglican bedaba sakuuri naŋ be Cape Coast, a Ghana paaloŋ poɔ. Adisadel College e la sekondary sakuuri kɔɔrɛ kaŋa naŋ be a Ghana paaloŋ poɔ. Yale Meŋa Naŋ Parɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adisadel_College#Yale_Meŋa_Naŋ_Parɛ A Sakuuri Zɔɔ Kaaribahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adisadel_College#A_Sakuuri_Zɔɔ_Kaariba https://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri_%C5%8Ba_Po%C9%94_Y%C9%9Bl%C9%9B Dɔɔ kaŋa ne o pɔge la da kpeɛrɛ, ba kultaa nyɔvore poɔ da kyenɛ la velaa a yi ba bɔtaa piiloŋ saŋa. MAASO -A- WOORE  POƆ TAABO NE DƆGEBOhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yiri_%C5%8Ba_Po%C9%94_Y%C9%9Bl%C9%9B#MAASO_-A-_WOORE_POƆ_TAABO_NE_DƆGEBO https://dga.wikipedia.org/wiki/Ghana_Senior_High_Technical_School_(Takoradi) Ghana Secondary Technical School e la science aneŋ technology secondary sakuuri naŋ be Takoradi west coast a Ghana paaloŋ poɔ. O e la sakuuri e la sakuuri kɔɔri naŋ paarɛ ata. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare https://dga.wikipedia.org/wiki/Zimaanliire_te_ta_zinyaa%C5%8B-k%C9%94l%C9%94k%C9%94l%C9%94 A zisoɔre e la limbiriŋ Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Africa Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Ghanahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Ghana West Africahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:West_Africa Yelwiiraahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Yelwiiraa https://dga.wikipedia.org/wiki/Bile%C9%9B_Yuori_Porebo Bileɛ Yuori Porebo e la tuuroŋ kaŋa Dagaaba naŋ maŋ tu toore de saana/bileɛ eŋ ba yie poɔ ka lɛ wuli ka o soba ba la e saana, kyɛ e ba kaŋa a ba laŋkpeɛbo poɔ. Bileɛ yuori na baŋ e la a ama kaŋa zaa: Bal Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bile%C9%9B_Yuori_Porebo#Bal_Yoe Yokpɛglɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bile%C9%9B_Yuori_Porebo#Yokpɛglɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Sori_tuubu_%E2%80%9CV%C9%94lta_Bakpo%C5%8B%E2%80%9D_po%C9%94 Kuunyɛ, Naa beɛre, nyɛ la yuomo pie ne ayoɔbo. O seŋ la sori tuubu ŋaa. N Tamale gaabo sori tuubuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Sori_tuubu_%E2%80%9CV%C9%94lta_Bakpo%C5%8B%E2%80%9D_po%C9%94#N_Tamale_gaabo_sori_tuubu Tuusidee 17.00https://dga.wikipedia.org/wiki/Sori_tuubu_%E2%80%9CV%C9%94lta_Bakpo%C5%8B%E2%80%9D_po%C9%94#Tuusidee_17.00 Tuusidee 20.00https://dga.wikipedia.org/wiki/Sori_tuubu_%E2%80%9CV%C9%94lta_Bakpo%C5%8B%E2%80%9D_po%C9%94#Tuusidee_20.00 https://dga.wikipedia.org/wiki/Lists_of_horror_films A yoe ŋa waa la lists of horror films. Wɔgre zaa ana baŋ waala dabeɛŋ deɛne ne genres mine (ka action, thriller, aneŋ science fiction films) zaa paare. Yuompie pie vuorihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lists_of_horror_films#Yuompie_pie_vuori A deɛŋ ziiri gbulohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lists_of_horror_films#A_deɛŋ_ziiri_gbulo Aŋa subgenrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lists_of_horror_films#Aŋa_subgenre Bonvoore naŋ deɛne a deɛŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lists_of_horror_films#Bonvoore_naŋ_deɛne_a_deɛŋ Lantaa gbulo minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lists_of_horror_films#Lantaa_gbulo_mine Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Lists_of_horror_films#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1890s A yoe ŋa waa la list of horror films naŋ da yi a yuoni 1890s A yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1890s#A_yoe Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1890s#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1890s#Sommo_yizie Gyeremɛ ko yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1890s#Gyeremɛ_ko_yizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1890s#Bibliography Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1890s#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1900s A yoe ŋa waa la list of horror films naŋ da yi a yuomo 1900s saŋa. A yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1900s#A_yoe Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1900s#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1900s#Sommo_yizie Gyerenɛ ko yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1900s#Gyerenɛ_ko_yizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1900s#Bibliography Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1900s#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1910s A yoe ŋa list of horror films a yi a yuomo 1910s wɔgre. A yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1910s#A_yoe Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1910s#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1910s#Sommo_yizie Gyeremɛ yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1910s#Gyeremɛ_yizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1910s#Bibliography External linkshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1910s#External_links https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1920s A horror films yoe naŋ tutaa daaŋ yi la a yuomo 1920s poɔŋ. Yoe tutaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1920s#Yoe_tutaa Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1920s#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1920s#Sommo_yizie Gyeremɛ kuubu yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1920s#Gyeremɛ_kuubu_yizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1920s#Bibliography External linkshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1920s#External_links https://dga.wikipedia.org/wiki/Kumasi_High_School Kumasi High School, o graa naŋ e KUHIS, e la daba sekondary sakuuri a ko Ashanti region a Ghana paaloŋ poɔ. S. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1930s A horror films yoe naŋ tutaa daaŋ yi la a yuomo 1930s poɔŋ. A yoe tutaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1930s#A_yoe_tutaa Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1930s#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1930s#Sommo_yizie Gyeremɛ yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1930s#Gyeremɛ_yizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1930s#Bibliography External linkshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1930s#External_links https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1940s A horror films yoe naŋ tutaa daaŋ yi la a yuomo 1940s poɔŋ. A yoe tutaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1940s#A_yoe_tutaa Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1940s#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1940s#Sommo_yizie Gyeremɛ bɔyiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1940s#Gyeremɛ_bɔyizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1940s#Bibliography Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1940s#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1950s A horror films yoe naŋ tutaa daaŋ yi la a yuomo 1950s poɔŋ. A yoe tutaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1950s#A_yoe_tutaa Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1950s#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1950s#Sommo_yizie Gyeremɛ yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1950s#Gyeremɛ_yizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1950s#Bibliography Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1950s#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1960s Horror films naŋ yi a yuomo 1960s poɔ yoe la tutaa aketelehi la ŋa: Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_the_1960s#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1960 A horror films Yoe naŋ da yi a yuoni 1960 poɔ. Yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1960#Yoe Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1960#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1960#Sommo_yizie Gyeremɛ bɔyiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1960#Gyeremɛ_bɔyizie Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1960#Bibliography External linkshttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1960#External_links https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1961 A horror films yoe naŋ da yi a yuoni 1961 poɔŋ. Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1961#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1961#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1961#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1962 A horror films yoe naŋ da yi a yuoni 1962 poɔŋ. Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1962#Baŋ_ka Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1962#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1962#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1963 A horror films yoeŋa la da yi a yuoni 1963. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1963#Sommo_yizie Baŋ kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1963#Baŋ_ka Bibliographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1963#Bibliography Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1963#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Zen%C9%9B_%C5%8Ba_kuori Zenɛ ŋa kuori Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Nuule_Ne_Naabo_Etaa NUULEE NE NAABO ETAA A Sensɛlɛ Ŋa Yelnyɔgeraa La Kahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nuule_Ne_Naabo_Etaa#A_Sensɛlɛ_Ŋa_Yelnyɔgeraa_La_Ka https://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1964 A horror films yoe ŋa naŋ tutaa na daŋ yi la a yuoni 1964 poɔ. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1964#Sommo_yizie Gyeremɛ bɔyiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1964#Gyeremɛ_bɔyizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/List_of_horror_films_of_1964#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Dagaare_Voonebikparre Dagaare Mine la a ama mine naŋ puli a kyɛbe; Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Kusaal_Voonebikparre Kusaal voonebikparre mine meŋ la a ama naŋ puli kyɛ Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Ga_Voonebikparre Ga voonebikparre la mine ama naŋ puli kyɛ Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre A voonebiekparre ama la be a kɔkɔɛɛ ama poɔŋ... Kusaal Voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Kusaal_Voonebikparre Gonja Voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Gonja_Voonebikparre Ga Voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Ga_Voonebikparre Dagaare Voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Dagaare_Voonebikparre Ewe voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Ewe_voonebikparre Sisaali Voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Sisaali_Voonebikparre Fante Voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Fante_Voonebikparre Kasim Voonebikparrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/K%C9%94k%C9%94%C9%9B%C9%9B_Mine_Voonebikparre#Kasim_Voonebikparre https://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo GANE/GAMA SƐGEBO-LETTER/LETTERS WRITING GANE/LETE DOLO-FEATURES OF A LETTERhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#GANE/LETE_DOLO-FEATURES_OF_A_LETTER ZƆMENNE GAMAINFORMAL/FRIENDLY LETTERShttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#ZƆMENNE_GAMAINFORMAL/FRIENDLY_LETTERS ZƆMENNE GANE DOLO-FEATURES OF A FRIENDLY LETTERhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#ZƆMENNE_GANE_DOLO-FEATURES_OF_A_FRIENDLY_LETTER SεGERε GANTOOLE/TOOLA DAGA-WRITER'SADDRESShttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#SεGERε_GANTOOLE/TOOLA_DAGA-WRITER'SADDRESS 1.Dendene Aroo-Block/Straight Formhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#1.Dendene_Aroo-Block/Straight_Form 2. Dεnnaa Aroo-Indented/Slanted Formhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#2._Dεnnaa_Aroo-Indented/Slanted_Form 3.Dendene Aroo (yuobare)-Block/Straight Form (open)https://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#3.Dendene_Aroo_(yuobare)-Block/Straight_Form_(open) 4. Dennaa Aroo(Pagraa)-Indented/Slanted Form(Close)https://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#4._Dennaa_Aroo(Pagraa)-Indented/Slanted_Form(Close) SƐGEBO BEBIRI-DATEhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#SƐGEBO_BEBIRI-DATE PUORAA-SALUTATIONhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#PUORAA-SALUTATION ENDAA-BODYhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#ENDAA-BODY Numare-Subscriptionhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#Numare-Subscription Sεgrε Yuori- Writer's First Namehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#Sεgrε_Yuori-_Writer's_First_Name ZOMENNE GANE WAALEN/MEEBO MANNEWULUUhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#ZOMENNE_GANE_WAALEN/MEEBO_MANNEWULUU Aseŋ 1https://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#Aseŋ_1 Aseŋ 2https://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#Aseŋ_2 Aseŋ 3https://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#Aseŋ_3 TOMA/YELI BOOBO GANE DOLO-FEATURES OF Ahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#TOMA/YELI_BOOBO_GANE_DOLO-FEATURES_OF_A FORMAL/OFFICIAL LETTERhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#FORMAL/OFFICIAL_LETTER SEGRE GANTOOLE/TOOLA DAGA-WRITER'S ADDRESShttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#SEGRE_GANTOOLE/TOOLA_DAGA-WRITER'S_ADDRESS 5. Dendene Aroo---Block/Straight Formhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#5._Dendene_Aroo---Block/Straight_Form 6.Dεnnaa Aroohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#6.Dεnnaa_Aroo 7. Dendene Aroo (yuobare)Block/Straight Form (open)https://dga.wikipedia.org/wiki/Gane/Gama_S%C9%9Bgebo#7._Dendene_Aroo_(yuobare)Block/Straight_Form_(open) https://dga.wikipedia.org/wiki/N%C9%94kpe%C9%9Bne_Yelyages%C9%9Bgeraa Nɔkpeɛne ŋmɛ Bee KyaKya ŋmeɛbo Yelyagesɛgeraa.. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Zenebie Zenɛbie ;Zene biiri yaga naŋ ire te daga-paaloŋ poɔ be la ba yoŋ toɔraa. Zenɛ biiri naŋ kyilli zuiŋ ba maŋ erɛ la ba yɛlɛ zaa ba boɔbo. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa https://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West_Desekyere Upper Denkyira West Desekyere e la a desekyere lezare ne ayi na kaŋa naŋ be a Central irigyiŋ poɔ, Ghana.https://web. Tenne yoehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West_Desekyere#Tenne_yoe Zipeɛrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West_Desekyere#Zipeɛre Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Upper_Denkyira_West_Desekyere#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Wikipiide%C9%9B:Notable_Women_in_Ghana_(Art%2BFeminism) This is a campaign to add content about some notable women and other themes of artistic relevance to the Dagaare Wikipedia such as some dances and food. https://dga.wikipedia.org/wiki/Pito_(beer) right|thumb|Daaŋ na be ŋmane poɔ Boma Ba Naŋ Maŋ de dɔge ne daaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pito_(beer)#Boma_Ba_Naŋ_Maŋ_de_dɔge_ne_daaŋ daaŋ dɔgebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pito_(beer)#daaŋ_dɔgebo Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pito_(beer)#Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Pito_(beer)#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eugenia_Date-Bah Eugenia Date-Bah da e la Ghana zannezanna ane sɛge sɛgerɛ. O da e la mɛmba a University of Ghana Sociology department poɔ. Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eugenia_Date-Bah#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eugenia_Date-Bah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Gwollu_Defence_Wall Gwollu Defence Wall e la nimize-yelkorɔ dankyini naŋ be a Ɔpa Wɛse Irigyiŋ poɔ, Ghana.https://ghana. Yelkorɔhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gwollu_Defence_Wall#Yelkorɔ Kaa kyɛ meŋ nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gwollu_Defence_Wall#Kaa_kyɛ_meŋ_nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gwollu_Defence_Wall#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon Alice Teni Boon e la Ghana pɔleteesa naŋ da e begemaale die mɛmba ko a Lambussie gbandige yi 1999 te tɔ 2009.https://books. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne O Dompolehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#O_Dompole Pɔletesehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#Pɔletese 2000 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#2000_Nuuri_Neɛbo 2004 Nuuri Neɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#2004_Nuuri_Neɛbo Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Kaa Kyɛ Meŋ Nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#Kaa_Kyɛ_Meŋ_Nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Teni_Boon#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yennenga Yennenga wa e la pɔge netegeroŋ, kyɛ o ma meŋ da e Mossi neɛ na be Burkina faso poɔ.https://books. Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yennenga#Nyɔvore_Yɛlɛ Nyɔvore Waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yennenga#Nyɔvore_Waaloŋ Yelkannebaŋ Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yennenga#Yelkannebaŋ_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yennenga#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Adowa_dance Adowa e la seɛrɛ kaŋa a Akan noba naŋ maŋ seɛrɛ a Ghana poɔ kyɛ. O e la saakom seɛrɛ kaŋa ko ba, ba maŋ baŋ seɛ la a sɛre ŋa kuori zie, tigri zie bagere zie ane a taaba mine. Seɛre/Kyembohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adowa_dance#Seɛre/Kyembo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adowa_dance#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Saadayel_ne_yip%C9%94ge Saadayel ne Yipɔge YOƆRE NAŊ BULI TUOhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Saadayel_ne_yip%C9%94ge#YOƆRE_NAŊ_BULI_TUO https://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Annum Alice Annum (ba dɔge o la a 20 October 1948 a Accra poɔ) O e la Ghana zɔ-zoro kaŋa kyɛ o gaa la peɛnoo. O maŋ baŋ zo la 200 metres a 22. Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Annum#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ O Naasaala Paaloŋ KyaKya ŋmeɛbohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Annum#O_Naasaala_Paaloŋ_KyaKya_ŋmeɛbo Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Alice_Annum#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Saala_Ne_Vuulu%C5%8B Saala e la bon-furaa, o e la bone ba na maŋ te nyige weɛ poɔ. Gbɛɛ yaga daare la ka ba maŋ de lantaa bee a ŋmaa teɛ, a wuo moɔ eŋ a dare zu, kyɛ de tanne a eŋ kōɔ ka a tanne mãã. Vuuluŋ Taa La Parɛ Ayi N Naŋ Baŋ.https://dga.wikipedia.org/wiki/Saala_Ne_Vuulu%C5%8B#Vuuluŋ_Taa_La_Parɛ_Ayi_N_Naŋ_Baŋ. https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaba_Badoe Yaba Badoe ba dɔge la 1955 yuoni poɔ. O e la a Ghana-British deɛne deɛnɛ kaŋa, kyɛ naŋ e duori ŋmɛ yaara ane duoro sɛgebo. Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaba_Badoe#Toma_Yɛlɛ Deɛne Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaba_Badoe#Deɛne_Mine O Zi-Peɛre Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaba_Badoe#O_Zi-Peɛre_Mine Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaba_Badoe#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Sophia_Akuffo Sophia Abena Boafoa Akuffo JSC naŋ dɔge Borenyɛ kyuu beri lezare 1949, waa la a Ghana merɛ sɛredire a piili Gyoone beri pie ne awae 2017 wa tɔ a Borenyɛ kyuu beri lezare 2019. https://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival Damba e la tigiri kpoŋ naŋ be Ghana poɔ, noba naŋ naŋ di o la Northern, Savanna, Upper East ane Upper west naŋ be Ghana poɔ. Pampana Damba leɛ la Ghana zaa tigiri a maŋ tagera saamba yire ne a andonɛɛ lamboe zaa. Yel-errehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Yel-erre Yiele zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Yiele_zannoo Bibilii Dambahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Bibilii_Damba Somo Dambahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Somo_Damba Mue degebohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Mue_degebo Naabo gamohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Naabo_gamo Naa Dambahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Naa_Damba Noba puoroohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Damba_festival#Noba_puoroo https://dga.wikipedia.org/wiki/Gundonaa_Samata_Abudu Gundonaa Hajia Samata Abudu e la napɔge a ko Dagbon naŋ ba a Northern Region a Ghana paaloŋ poɔ. Napɔgeba zaa naŋ be a Yiri bɛla o pɔɔrɛŋ. O Dɔgebɔ Aneŋ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gundonaa_Samata_Abudu#O_Dɔgebɔ_Aneŋ_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gundonaa_Samata_Abudu#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia Abena Pokua Adompim Busia (ba dɔge o la a yuoni 1953 poɔ) o e la Ghana gansɛgerɛ a maŋ sɛge yelwiiri, pɔgeba yɛlɛ, univenity karema kyɛ la e neɛ naŋ maŋ are gɔbenneti gbɛbɔgereŋ a tona toma. O e a Kofi Abrefa Busia naŋ da waa a gɔbenneti gbaŋbire kaŋa pɔgeyaa kyɛ la e a deɛdeɛnɛ ŋa, Akosua Busia yɔɔ. Baabo ne gane zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Baabo_ne_gane_zannoo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Toma Sɛgerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Sɛgere Ghanaian arekoobohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Ghanaian_arekoobo Nyɔvore yɛlɛ minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Nyɔvore_yɛlɛ_mine O naŋ e Yele Maale Maalahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#O_naŋ_e_Yele_Maale_Maala Kyɔɔtaare ne baamohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Kyɔɔtaare_ne_baamo Meŋ la nyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Meŋ_la_nyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abena_Busia#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Portia_Dery Portia Dery e la sɛgere a yi Ghana noba naŋ baŋ ne o ne o bibiiri selloo kyɛ o maŋ sɛge la selloŋ ŋmaara ne sɛgewiiri meŋ. O toma yaare la magazines, anthologies ne platforms gyamaa lanne a UK sɛgewiiri gane binzie, Arts Beat,Afrincas anthology dendensoba, ne a Ayiba magazine,https://en. Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Portia_Dery#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Fatimatu_Abubakar Fatimatu Abubakar e la a Ghana begemaala kaŋa, O naŋ e la Poletese neɛ kyɛ naŋ e yɛ-yɛrɛɛ. O poɔ la a NPP poletese paate poɔ, onaŋ la tu a neɛ na naŋ maŋ kpaana a Ghana yidandɔɔ. O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Gane Zanne YɛLɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fatimatu_Abubakar#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Gane_Zanne_YɛLɛ Toma Ane O Poletese Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fatimatu_Abubakar#Toma_Ane_O_Poletese_Nyɔvore Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Fatimatu_Abubakar#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako Eureka Emefa Ahadjie Adomako e la Ghana neɛ naŋ zanne teɛre yɛlɛ ne gane bagena pampana naŋ e karema kpoŋ a zannoo bɔgere kaŋa ba naŋ boɔlɔ Department of Plant and Environmental Biology, a Ghana univɛniti poɔ. Adomako e la neɛ naŋ maŋ kaara a enyɛ kyakya na ba naŋ boɔlɔ National Science and Maths Quiz( NSMQ) a yi a yuoni 2011 te ta a yuoni 2015. Baabo ne Zannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako#Baabo_ne_Zannoo Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako#Toma National Science and Maths Quizhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako#National_Science_and_Maths_Quiz Kyɔɔtaare, emmo ne tuuroŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako#Kyɔɔtaare,_emmo_ne_tuuroŋ Meŋɛ nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako#Meŋɛ_nyɔvore Gama naŋ yaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako#Gama_naŋ_yaare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Eureka_Emefa_Ahadjie_Adomako#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/BugumChugu A Buɣim Chuɣu ( vuu tigiri ) e la a Dagomba tigiri dendeŋ a yuoni poɔ. O maŋ di la a kyuu dendensoba a lunar kyuu yuoni, a Bugum Goli ( a vuu kyuu ) a maŋ di a bebie awae a kyuu poɔ. Dagaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Dagaare Gampɛlɛ zaahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Gamp%C9%9Bl%C9%9B_zaa Tigrehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Tigre https://dga.wikipedia.org/wiki/Millet thumb|Pearl millet in the field Mannoohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#Mannoo Kyi Bie Millethttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#Kyi_Bie_Millet  Piiluuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#_Piiluu daaŋ doge bomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#daaŋ_doge_boma A e la bondirii ko nobahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#A_e_la_bondirii_ko_noba Meŋ Naŋ Kaa Kyɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#Meŋ_Naŋ_Kaa_Kyɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#Sommo_Yizie Yele Nyaabohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#Yele_Nyaabo Meŋɛ Soobuhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#Meŋɛ_Soobu Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Millet#Sommo_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Akosua_Adomako_Ampofo   O Nyɔvore Piiloŋ Ane O Gan-zanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akosua_Adomako_Ampofo#O_Nyɔvore_Piiloŋ_Ane_O_Gan-zanne_Yɛlɛ Gane Zanno Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akosua_Adomako_Ampofo#Gane_Zanno_Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akosua_Adomako_Ampofo#Sommo_Yizie Sommo Minehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Akosua_Adomako_Ampofo#Sommo_Mine https://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah Ayesha Harruna Attah (ba naŋ dɔge Disembare 1983) e la teɛre sɛgerɛ ba naŋ dɔge Ghana poɔ.https://www. Nyɔvore Piiluu ane Ganzannehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah#Nyɔvore_Piiluu_ane_Ganzanne Sɛgerehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah#Sɛgere Harmattan Rain (2008)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah#Harmattan_Rain_(2008) Saturday's Shadows (2015)https://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah#Saturday's_Shadows_(2015) Meŋɛ Nyɔvorehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah#Meŋɛ_Nyɔvore Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah#Toma Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ayesha_Harruna_Attah#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Mwinnabang_Ankor Anita-Pearl Mwinnabang Ankor O yuomo piiluu ne o zannoo.https://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Mwinnabang_Ankor#O_yuomo_piiluu_ne_o_zannoo. Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Mwinnabang_Ankor#Toma Nyɔvore yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Mwinnabang_Ankor#Nyɔvore_yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Mwinnabang_Ankor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Yaa_Asantewaa Yaa Asantewaa I (dɔgebɔ bebiri la a Ogɛtoberi 17, 1840 – October 17, 1921) da e la napɔge a ko Ejisu naŋ be Ashanti region poɔ. O bɛɛri, Nana Akwasi Afrane Okese, naŋ da e Edwesu naa la da ko O napɔgloŋ. Biographyhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Yaa_Asantewaa#Biography https://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance) thumb|A couple dancing bachata O waaloŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#O_waaloŋ Dakoroŋbaŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Dakoroŋbaŋ Variantshttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Variants Western "traditional"https://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Western_"traditional" Bachatangohttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Bachatango Bachata fusionhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Bachata_fusion Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Sommo_yizie Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Bachata_(dance)#Yeŋe_linkiri https://dga.wikipedia.org/wiki/Beatrice_Argyle_Man_Abbey Beatrice Agyeman Abbey e la a Ghana Chief Executive Officer anaŋ e a General manager of Media General, O be la a Ghana Tv kpoŋne mine naŋ be a Ghana poɔ, te seŋ TV3, Onua FM, 3FM, Connect FM, Akoma FM, ane MG Digital, AMK.https://en. Zannoo Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Beatrice_Argyle_Man_Abbey#Zannoo_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Beatrice_Argyle_Man_Abbey#Toma Kyɔɔtaarehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Beatrice_Argyle_Man_Abbey#Kyɔɔtaare Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Beatrice_Argyle_Man_Abbey#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Ankor Anita- Pearl Mwinnabang Ankor e la Ghanaian naŋ maŋ pentirɛ boma ba maŋ boɔle o la ka, Pɔge Pentire ( The female painter. A yuoni 2019, o da de la sini eŋ saseɛ dɔge kaŋa ba naŋ boɔlɔ Instagram naŋ wulu o meŋɛ naŋ pantire dankyine. O Nyɔnore Piiloŋ Ane O Gan-Zanne Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Ankor#O_Nyɔnore_Piiloŋ_Ane_O_Gan-Zanne_Yɛlɛ Tomahttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Ankor#Toma Meŋɛ Nyɔvore Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Ankor#Meŋɛ_Nyɔvore_Yɛlɛ Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Anita-Pearl_Ankor#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Aba_Appiah_Amfo Nana Aba Appiah Amfo (dɔgebɔ bebiri la a 30 Saptɛmbiri 1971) e la Ghanaian linguist, university administrator aneŋ paŋpaŋa Vice-chancellor a ko University of Ghana.https://en. O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Nana_Aba_Appiah_Amfo#O_Toma_Yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Ababio Ababio e la sãã yuori. Nentegrɛ mine naŋ di ana sãã yuori ŋa mine la bama: leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Ababio#leɛkaa_kyɛ_meŋ https://dga.wikipedia.org/wiki/Abunuabunu Abunuabunu e la zeɛre kaŋa naŋ be a Brong Ahafo Region a Ghana paaloŋ poɔ.https://en. Leɛ kaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abunuabunu#Leɛ_kaa_kyɛ_meŋ Yeŋe linkirihttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abunuabunu#Yeŋe_linkiri Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abunuabunu#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Margaret_Amoakohene Margaret Ivy Amoakohene (dɔgebɔ bebiri la 17 Jɔly 1960) e la Ghanaian academic and diplomat. O toŋ la toma zemaa a ko govɔmɛŋtɛ aneŋ academia. Meŋa Yele O Sakuuri Gaabɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Margaret_Amoakohene#Meŋa_Yele_O_Sakuuri_Gaabɔ_Yɛlɛ https://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_Wahab_Adam Abdul Wahab Adam (dɔgebɔ bebiri la a 8 Disembare 1938 https://en.wikipedia. Meŋa Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_Wahab_Adam#Meŋa_Yele O Toma Yelehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_Wahab_Adam#O_Toma_Yele Sommo Yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abdul_Wahab_Adam#Sommo_Yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Abolimbisa_Roger_Akantagriwen Abolimbisa Roger Akantagriwen (dɔgebɔ bebiri la 6 March 1964) e la Ghanaian Pɔleteesa aneŋ mɛmba a ko a Fourth Parliament of the Fourth Republic of Ghana a ko Builsa South Constituency naŋ be Upper East Region.https://en. O Meŋa Aneŋ O Sakuuri Gaabɔ Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abolimbisa_Roger_Akantagriwen#O_Meŋa_Aneŋ_O_Sakuuri_Gaabɔ_Yɛlɛ O Toma Yɛlɛhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abolimbisa_Roger_Akantagriwen#O_Toma_Yɛlɛ Sommo Yieziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Abolimbisa_Roger_Akantagriwen#Sommo_Yiezie https://dga.wikipedia.org/wiki/Addo_(surname) Addo waa la Ghanaian sãã yuori.https://en. Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Addo_(surname)#Sommo_yizie https://dga.wikipedia.org/wiki/Adjaye Adjaye e la sãã yuori. Nentegrɛ mine naŋ di a sãã yuori ŋa mine la bama: Surnames of Ghanaian originhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Gbuli:Surnames_of_Ghanaian_origin https://dga.wikipedia.org/wiki/Adjei Adjei e la sãã yuori.https://en. Leɛkaa kyɛ meŋhttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adjei#Leɛkaa_kyɛ_meŋ Sommo yiziehttps://dga.wikipedia.org/wiki/Adjei#Sommo_yizie