Wikipeetia: Ee'iyalaaya a'laülaasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC
----
Páginas con tamaños de imagen que contienen px adicionaleshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%A1ginas_con_tama%C3%B1os_de_imagen_que_contienen_px_adicionales
Wikipeetia: A'anaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa
A'anaa (alijunaiki: armar chinchorro, proviene de la palabra süi, jama'a = chinchorro, hamaca) tü a'anaaka shia tü aainjaaka süi müsia a'anaa jama'a sutuma wayuu. Süpünala woushinuu sümaiwa süpüla nalatirüinjatüin sümüin nachounyuu süma naikeyuu süpüla watta ka'i.
Sukuwa'ipa saainjia süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Sukuwa'ipa_saainjia_süi
Jamalu'ulu sümüin wayuu tü a'anaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Jamalu'ulu_sümüin_wayuu_tü_a'anaaka
Sukuaippa tü a'anaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Sukuaippa_tü_a'anaaka
Sükalia saainjia wanee süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Sükalia_saainjia_wanee_süi
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: A'laülaakuwa'ipashajia
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BClaakuwa%27ipashajia
==A'laülaakuwa'ipashajia==
A'laülaakuwa'ipashajiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BClaakuwa%27ipashajia#A'laülaakuwa'ipashajia
Wikipeetia: A'laüle'era aa'in
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BCle%27era_aa%27in
Alaü'le'era aa'in (alijunaiki: ser prudente) tü ala'üle'eraaka aa'in shia tü sukuaipaka sujutu wayuu sümaiwa süpüla nounajitnüinjatüin sulu'u tü wopu analuutka otta laülainjatüin nain watta kai süpüla jülüjainjatüin nain nakuaipapü,ükat na laülayuukanat, atama'asü tü oushu'ukalü maalia süpüla yootuinjatüin nama na süikeyuukana süchiki tü sukuaipaka wayuu süpüla kojutuinjatüin amüin waneepia.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: A'ttieekalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27ttieekal%C3%BC
A'ttieekat Shia süpüshua'a tü nüpünajakat wane wayuu; makatka maiki, pitchuushi, waana, kalaapaasü, wüirü je waneeirua. Tü a'ttieekat sulu'usü wane yüüja, aa'inmajünüsü suulia shikajüin mürüt, wuchii.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: A'yatawaa jüpüla anaatawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27yatawaa_j%C3%BCp%C3%BCla_anaatawaa
A'yatawaa jüpüla anaatawaa na akumalaakat Alpina, USAID, OIM müsia Kansiyeriakaa julu'u mmakat Ichipkii (Uribia), yala Amuruluu, Waletpaa müsia Siiapala. Jukumaja akua'ipalü müsia ju'yataain müima'a jia jüpüla anaataa jukua'ipa wayuu, apünüin ji'ipapa'a tü jüikakaa anain:
A'ttaalee anooipa'ajeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27yatawaa_j%C3%BCp%C3%BCla_anaatawaa#A'ttaalee_anooipa'ajee
Wikipeetia: Aamaka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka
Aamakaa (alijunaiki: Cementerio) Shia eere shi'itaanüin wane wayuu eekai ouktüin, otta eere shijitünüin shiipüse natüma naa kasayuukana sünain. Tü aamakaakalü a'wanaja'awaisü sukua'ipa saainjia.
Aamakaa sulu'u nakua'ipa naa wayuukana.https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Aamakaa_sulu'u_nakua'ipa_naa_wayuukana.
A'inralaa sünain aamaka-ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#A'inralaa_sünain_aamaka-ouktaa
Sulu'uku tü outaaka mainma ma'aka saa'in:https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Sulu'uku_tü_outaaka_mainma_ma'aka_saa'in:
Outaa süka katkouse, eewawaa, pasiruawaa otta e'iyajirawa.https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Outaa_süka_katkouse,_eewawaa,_pasiruawaa_otta_e'iyajirawa.
Ver ademáshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Ver_además
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Aapüshana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aap%C3%BCshana
Aapüshana (alijunaiki: clan del zámuro) shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi wuchii natuushikai naa aapüshanakana nia chi samutkai; "watuushi chi samutkai", müshii.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Achajaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achajaya
Achajaya( Alijunaiki: buscador ) es un sistema que fácilita información a cerca de una investigación que se está realizando, es dónde las personas tienen accesibilidad mas rápida, a la información que requieren al momento, es una herramienta factible y eficaz que nos brinda la tecnología.
Tü achajayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achajaya#Tü_achajaya
Wikipeetia: Ache'e
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ache%27e
Ache'eka (alijunaiki: oreja o pabellón auricular) shia eepünaale aapajünüin wane pütchi jee müsia shipijana kasairua, tü maka sulu'usu süche'e wayuu otta müsia mürülü eekai kache'ein. Tü ache'eka süsüla otta sütaa wayuu shi'ipajee shikii.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ache%27e#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Achiawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa
Achiawaa (alijunaiki: Aconsejar, exhortar) tü achiawaaka sukua'ipa wayuu laülaayuu süpüla anaatiraa pütchi eere kasa alatüin sümüin tü apüshiikat sulu'u suumain; süpüla tia eesu tü achiawaaka müinka mojulaale wane apüshii eekai achonluin ma'aka sa'in alünyuu müsia asiipü achiaanüshii suulia tü mojujirawaaka sünainje wane kasachiki, eesü achiawaa natuma naa wayuu laülaayukana.Resolución de conflictos en la sociedad Wayuu contemporáneaPalabra y poder.
Tü wayuu jietkat sünain tü achiawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Tü_wayuu_jietkat_sünain_tü_achiawaaka
Sukua'ipa tü achiawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Sukua'ipa_tü_achiawaaka
Sujutu sünüiki laülaayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Sujutu_sünüiki_laülaayuu
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Achikii Wajiira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira
==Achikii Wajiira==
Achikii Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Achikii_Wajiira
Tü Palajutuú'ka Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Tü_Palajutuú'ka_Wajiira
Tü Palajatukaa Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Tü_Palajatukaa_Wayuu
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Achikiimaajatü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achikiimaajat%C3%BC
Achikiimaajatü (alijunaiki: curriculum vitae) Shiia wanee pütchii latiinjewalü kalüko tü alataka sunain ka'atouwa, shiia wanee karalo'utakana ein akotchajunüin siia ashajunüin tü sainraka alijuna/wayuu müin (Ekirajaaka'anain, ayatawaka'anain siia nünainjeka).
Jamüin Akumaja Achikiimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikiimaajat%C3%BC#Jamüin_Akumaja_Achikiimaajatü
Akumajana wanee achikiimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikiimaajat%C3%BC#Akumajana_wanee_achikiimaajatü
Wikipeetia: Achimpajawa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achimpajawa
Achimpajawaa shia wane su'uluku nemi'ira naa wayuukana. Süshalira tooloyuu; tepichi otta miyo'uyuu.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achimpajawa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Ai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ai
Tü Ai (alijunaiki: Yuca, Mandioca, Manihot esculenta)
Achikiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ai#Achikii
Wikipeetia: Ainawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ainawaa
Tü A'inawaakat shia wane su'uluku tü nashalirakat na wayuukana. Wane suwala'ata sünülia shia a'inawaa süka yoshushula.
Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa
Wikipeetia: Aipia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aipia
Aipia (alijunaiki: Trupillo, prosopis juliflora) jia wanee wunu'u süpüshi tü kanüliakalü sutuma alijuna Acacia Farnesiana, wainma shiipüse sünain sütüna, sutuma tia cha'aya Epaainya kanüliasu Espinillo blanco. Tü wunu'ukat cheje'ewalü kojuyasü icha Meejiko otta müsia Ameerika Pasanainjatkat, eesü shia sonnaa tü palaakat cha'aya Australia otta müsia uuchejeeru'u sulu'u Aasia.
Aipia namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aipia#Aipia_namüin_naa_wayuukana
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aipia#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Ajapü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajap%C3%BC
Ajapü Mano
Wikipeetia: Ajawajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajawajawaa
Tü Ajaawajawaakat (alijunaiki: tejo wayuu) shia wane su'uluku nemi'ira naa wayuukana. Süshalira tooloyuu; tepichi otta miyo'uyuu.
Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa
Wikipeetia: Akalio'ushajülee
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akalio%27ushaj%C3%BClee
Akalio'ushajülee (alijunaiki: Blog, bitácora digital, ciberdiario) es una página web que se actualiza periódicamente y que muestra en orden cronológico artículos de uno o varios autores, apareciendo primero el más reciente, donde el autor conserva siempre la libertad de dejar publicado lo que crea pertinente.
Wikipeetia: Akatkulaajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akatkulaajaa
Akatkulaajiaa (alijunaiki calculadora) es un dispositivo usado para realizar cálculos matemáticos. Aunque las calculadoras modernas incorporan cálculos generales, se diseñan para realizar ciertas operaciones en específico, por lo que hay muchos tipos de calculadoras; por ejemplo, existen calculadoras gráficas especializadas en campos matemáticos gráficos como la apünüinsheke'eirüyaawatia y la atijaayayaawatia.
Wikipeetia: Akatkulaajiapana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akatkulaajiapana
Akatkulaajiapana (alijunaiki: Hoja de cálculo) shiia wanee püroküraama eere anain supüla akümajiaa anaaka apüla awanajaa tü atijaaya numeraa otta müsia ashajiapüle'numeraa , antunusu anain müin saa'in wanee tapüla aainjushi müinka wanee Kulaala (Tü makaa eesü supüla sukumujüin wanee matüriisü piamaja'apüinrü sha'washa'watüsüka siia palastasü).
Wikipeetia: Akatkulaajülü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akatkulaaj%C3%BCl%C3%BC
Akatkulaajülü (alijunaiki calculadora de software) es un programa de software que consiste en una calculadora usada en la komputatoora, en el taleepana serulaalü o en el PDA.
Wikipeetia: Akoosto
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akoosto
Akoosto (alijunaiki: Agosto) Nia chii mekiisatkai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu apuniunka kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Akuwa'ipaa eejatülee mmanain
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akuwa%27ipaa_eejat%C3%BClee_mmanain
Tü Akuwa'ipaa Eejatülee Mmanain (alijunaiki: Sistema de Posicionamiento Global, GPS) shia wanee a'yatawaajiraaya kassa atamüinree süka eraajakaa soo'u Mma ipunaje (Satélite GNSS), anaasü supüla eraajaa soo'u kassa chaa wattapüna, shiyawatie mmakat supushua'a, shiyawatie jalain kamion, jalain wayuu siia eke ein kamaanain GPS Ayawatie, tairü shiain palitchon waraa soo'u shiakua. Tü a'yatawaajiraaya aainjunusu, eitanusu siia joolu'u a'yataipaa sutuma Shipiia Aimajakaa chaa Mma Mulo'usu Ameerikajatü.
Wikipeetia: Aküjalaa jüchikuwa wayentuuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ak%C3%BCjalaa_j%C3%BCchikuwa_wayentuuna
Aküjalaa jüchikuwa wayentuuna (alijunaiki: Mito acerca de la piedra del destino)
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Süchikuu pülaiwa'a mmapa'akathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchikuu_p%C3%BClaiwa%27a_mmapa%27akat
Wikipeetia: Alapajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa
Alapajaa (alijunaiki: visita solidaria) shia nuwaraijaapa wane wayuu shi'iree ounajawaa no'u wayuu eekai kasa alatüin namüin, tia maka shi'iree yalain naya namaa jee sünain aapajawaa kasa aashajaanaka saa'ujee. Sünain sukuwa'ipa wayuu, anasü alapalaa napüshi kataiwa'a no'u.
Sünain ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Sünain_ouktaa
Süküjala wayuu laülaayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Süküjala_wayuu_laülaayuu
Wainma sukua'ipa alapajaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Wainma_sukua'ipa_alapajaaka
Ekiira sünain alapajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Ekiira_sünain_alapajaa
Alapajaa saa'u wayuu ayuuisuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Alapajaa_saa'u_wayuu_ayuuisu
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Albania
https://guc.wikipedia.org/wiki/Albania
Pueulo Albania, es un municipio de Kolomwia, situado en el Wajiira. Es el municipio más joven de este Departamento, junto con el municipio de Uribia, creado el 19 de marzo de 2000.
Climahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Clima
Historiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Historia
División administrativahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#División_administrativa
Corregimientoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Corregimientos
Comunidadeshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Comunidades
Resguardos indígenashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Resguardos_indígenas
Wikipeetia: Alberto Antonio González Pava
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava
Alberto Antonio González Pava (Marakaaya, Zulia, Venezuela, 2 de Noviembre de 1990) es un actor, escultor y artista plástico venezolano de origen wayuu.
Nüchikuahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Nüchikua
Exposicioneshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Exposiciones
Incursión en la actuaciónhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Incursión_en_la_actuación
El filme ha sido presentado en Festivales como:https://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#El_filme_ha_sido_presentado_en_Festivales_como:
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Aleemasain
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aleemasain
Amma Aleemasain (alijunaiki: Manaure) waneshia pueulo (je süwaa) oulia Kolomwia, kawitalaka anainjee Depawameentaka oulia Wajiira. Limita por el norte con el mar Caribe, por el noroccidente con el municipio de Uribia; por el sur con el municipio de Maicao y por el occidente con el municipio de Riohacha.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Alfabeto en wayuunaiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki
→ Aacheemaajatü wayuu
Las vocaleshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Las_vocales
Vocales largas o geminadas: aa, ee, ii, uu, üühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Vocales_largas_o_geminadas:_aa,_ee,_ii,_uu,_üü
Las consonanteshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Las_consonantes
CHhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#CH
Jhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#J
Khttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#K
Lhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#L
Mhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#M
Nhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#N
Ñhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Ñ
Phttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#P
Rhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#R
Shttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#S
Shhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Sh
Thttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#T
Whttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#W
Yhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Y
Ꞌhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Ꞌ
Wikipeetia: Aliita
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aliita
Aliita (alijunaiki: tapara, crescentia cujete) Nia wane wunu'u süpüshi tü kanüliakalü Crescentia cujete. Chi wunu'ukai yaletüshi iipünamüin, nüsa'watüin ja'rai waara naja'apüin.
Pütchi sünainjee Aliitahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliita#Pütchi_sünainjee_Aliita
Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliita#Nuchikimajatü
Wikipeetia: Alijunaiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunaiki
Tü Alijunaiki (alijunaiki: la lengua de los alijuna, idioma español) shiia sunüiki alijuna joolü tü antusu chejee Iberikalaje, yootunusu sulü Ameerika Latiina, Eipaainya siia Mma Mulo'usu Ameerikajatü, sutuma tü shiia piamajutka anuiki yootashanakaa so'ü Mmakat sutuma tü alijuna kanuika shiia, suchikeje tü Chinaa Mantarim sukaa 420 miyonkaa, siia yootunusu sutuma waneskalia siia piatua anuiki 460 miyonkaa; sulatiruin 500 miyonkaa Chinaaka yootaka mantarim, kaajat nojoyulia ayawajunuin tü Chinaaka matijainka yoota wanneya anuiki, sutuma tü ees supüla shiian tü apünuinjutka anuiki so'ü Mmakat.
Alijunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Alijunaiki
Pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%BCtchi
Wikipeetia: Alijunaiki Tutko
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunaiki_Tutko
Alijunaiki Tutko, el idioma hablado por los árabes o tutkos. Es el octavo idioma más hablado en el mundo (por número de hablantes nativos) y es la única lengua oficial en veinte países y cooficial en al menos otros seis, y una de las seis lenguas oficiales de la ONU y es también la lengua religiosa del Islam.
Alijunaiki Tutkohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Alijunaiki_Tutko
Pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%BCtchi
Wikipeetia: Alijunakai tutkos
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunakai_tutkos
Alijunakai Tutkos (alijunaiki: Personas del Medio Oriente) shiia wanee mmakat müin sain sumioüshe Mmakatpa Asia. Sutuma alijunaka chejeeka sunulia musuu Orientee Pürooksima.
Tü Shiia Su'uyashe Alijuna sulü tü Mmakat Orientaa Meriiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunakai_tutkos#Tü_Shiia_Su'uyashe_Alijuna_sulü_tü_Mmakat_Orientaa_Meriia
Wikipeetia: Alijunapiapa'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunapiapa%27a
Alijunapiapa'a (alijunaiki: ciudad) suele utilizarse para designar una determinada entidad político-administrativa urbanizada. En muchos casos, sin embargo, la palabra también se usa para describir un área de urbanización contigua (que puede abarcar diversas entidades administrativas).
Wikipeetia: Ama
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ama
thumb|250px|Niyaakuwa centauro icha partenónthumb|250px|Belerofonte otta Quimera (425–420 n. C)thumb|250px|Ejeerajuushi nutuma Ange Vergèce (Francia, 1554).
Nukuwa'ipa ama nümaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Nukuwa'ipa_ama_nümaiwa
Ama namüin na wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Ama_namüin_na_wayuukana
Ama sümaa e'ejetuuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Ama_sümaa_e'ejetuuin
Nüshein chi amakaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Nüshein_chi_amakai
Tü amakalüirua sünain tü aashiajawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Tü_amakalüirua_sünain_tü_aashiajawaaka
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Amasoona (Kolomwia)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Amasoona_(Kolomwia)
Tü Mma'ipakat Amasoona (Alijunaiki: Departamento Amazonas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Amasoona (Kolomwia)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Amasoona_(Kolomwia)
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Amasoona (Wenesueela)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Amasoona_(Wenesueela)
Tü Mma'ipakat Amasoona (Alijunaiki: Estado Amazonas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amasoona_(Wenesueela)#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Ameerika Uuchimüin
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ameerika_Uuchim%C3%BCin
Ameerika Uuchimüin (Alijunaiki: América del Sur) shiia mmakat chejeka molümüin sunainje mmakat mioüsuka Ameerika. Ekuwatoorü naa pasanain sunain Ameerika Uuchimüin shiia áapaka mioü sa'ata mma sunainje Ameerika kajamüin chaain achirua sunainje Mmakat Ameerika ipunamüin.
Ameerikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ameerika
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Wikipeetia: Amulo'ujalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Amulo%27ujal%C3%BC
Amulo'ujalü (alijunaiki: lupa) es un instrumento óptico que consta de una lente que desvía la luz de modo que se forma una imagen virtual ampliada del objeto por detrás de una. La imagen se llama virtual porque los rayos que parecen venir de una base parecieran pasar realmente por la lupa.
Wikipeetia: Amuuyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Amuuyuu
Tü amuyuuka: Sunülia tü mmapa'akat eere shi'ikajaanüin na apüshiikana outuskana, wanee mma kojutsü atumaa, kanainjejanasü, mma süttüsü eere eere tü e'iküleekalü sutuma wayuu.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amuuyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Amüchi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi
Amüchi (alijunaiki: múcura) Shia wanee sükorolo wayuu, ainjuushi süka pootchi, müsüka saa'in posu, süpülajanainjatü wuin, eesü eekai süpülain a'lakajawaa otta waneeirua süpüla anaaja wane kasa.
Sukumajia wanee Amüchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Sukumajia_wanee_Amüchi
Sukuwa'ipa namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Sukuwa'ipa_namüin_naa_wayuukana
Süchikua amüchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Süchikua_amüchi
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Ana Estela Nava González
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez
Ana Estela Nava González (Walerü, 23 no'u kashikai akoosto'u no'u chi juyakai 1943) Eetaasü wanee wayuu jemeisü sulu'u tü mma Walerü münaka, Suuria, Wajiira, Wenesueela; so'u tü ka'ika piama shikii apünüinmüin, chii kashika'i akoosto'u, nünain chii juya po'loo po'lootuamüin shikii mekietsatmüin pienchi shikii apünüinmüin.Wayuunaiki es lengua oficial, pero no difundida en La Guajira
Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Süchikimaajatü
Tü shikirajaaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Tü_shikirajaaka_anain
Sünüiki Pochahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Sünüiki_Pocha
Süpüshii Pochahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Süpüshii_Pocha
Shi'yataain Pochahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Shi'yataain_Pocha
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Ana María Campos
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Mar%C3%ADa_Campos
Ana Mariia Kampo wanee jietrü yalayatsü süpüla tüü taashinjatüin Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Anaajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anaajawaa
Anaajawaa (alijunaiki: Segundo velorio) tü anaajawaakat shia tü piantuaka ojoitaa. Ayu'nnusu tü jiipükat jüpüla jo'otojonüinjatüin suchikejee anaajaanüsü julu'u wanee jiipapala.
Anaajawaa sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaajawaa#Anaajawaa_sutuma_wayuu
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaajawaa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Anaatawa pütchi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi
Anaataa pütchi (alijunaiki: Mediar con la palabra) tü sükuaipa sujutu wayuu sümaiwa, ei'taanüsü shikii natuma na laülayuukanat süpüla noulaaküinjatüin watta kai na aikeyuukana namaa na asiipüükana süpüla nakuaipainjatüin musia napütüinjatüin napüla na nachoinkana. Tü anaataaka pütchi shia eepa wane kasa alatüin sümüin tü apüshikat, eesü wane outkajawa palajana süpüla asakira sünain tü kanainjejatükat tü mojujirawaaka süpüla anainjatüin sünaatia tü pütchika.
Sujutu tü pütchikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi#Sujutu_tü_pütchikat
Sukua'ipa tü anaataaka pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi#Sukua'ipa_tü_anaataaka_pütchi
Chi pütchipü'ükai süpüla nünaatüin tü pütchikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi#Chi_pütchipü'ükai_süpüla_nünaatüin_tü_pütchikat
Wikipeetia: Anajia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anajia
Alijunaiki: Monitor, Pantalla de computadora.
Wikipeetia: Anneerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC
Anneerü (alijunaiki: carnero, ovejo) shia wanee mürülü cha'aya Wajiira, aapaanüsü süpüla mürüla sutuma Wayuu. Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua wuchiirua otta kasa supushuwa'a shia Ovis Orientalis Aries.
Jaleje'ewalü tü anneetkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC#Jaleje'ewalü_tü_anneetka
Anneerü sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC#Anneerü_sümüin_wayuu
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Ansuwaateki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ansuwaateki
Tü Mma'ipakat Ansuwaateki (Alijunaiki: Estado Anzoátegui) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Departamento Antioquia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Departamento_Antioquia
Tü Mma'ipakat Antiookia (alijunaiki: Departamento Antioquia) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Sukua'ipamaajatü Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Kolompia
Wikipeetia: Antirawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa
Antirawaa (alijunaiki: encuentro) tü antirawaakat shia tü o'utkajawakat sutuma wayuu süpüleerua kasa eekai alatüin sümüin tü apüshiikat, muinyaka saa'in wanee achunta jieyu, awalaaja paünaa, ayotnajiira shikiira sujuitia majayutnu, alapaja, ana'ajawaa jiipü, aküja süchiki lapü süpüla kou'jeinjatüin shia atumaa.
Achuntaa jieyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Achuntaa_jieyuu
Paünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Paünaa
Awalajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Awalajaa
Ayonnajirrahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Ayonnajirra
Wikipeetia: Anuana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anuana
Anuana suka wayuunaki (suka alijünaiki Rey de los Gallinazos)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Anüikii
https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCikii
Tü Anüikiika (alijunaiki: Lingüística) Jiia tü acha'ajanaka sientipikat sünainje tü sukumü'jaiwa tü anüiki, jee siia tü atijanaka sutuma tü yootakalirüa suchukujee. Tü pütchiika «lingüista» antünüsü anaain palajanaa sulü tü karalo'uta 1 sünain kalüko I sooüje tü ashaajünaka Choix des poésies des troubadours, sooü juyaa 1816 nutuma Raynouard.
Yooto wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Yooto_wayuunaiki
Wikipeetia: Anükii jümüin mmakat
https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCkii_j%C3%BCm%C3%BCin_mmakat
== ANÜKII JÜMÜIN MMAKAT ==
ANÜKII JÜMÜIN MMAKAThttps://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCkii_j%C3%BCm%C3%BCin_mmakat#ANÜKII_JÜMÜIN_MMAKAT
Wikipeetia: Anüliaa waaramaajatü
https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCliaa_waaramaajat%C3%BC
Anüliaa waaramaajatü (alijunaiki: Código de barras) nes un código basado en la representación mediante un conjunto de líneas paralelas verticales de distinto grosor y espaciado que en su conjunto contienen una determinada información, es decir, las barras y espacios del código representan pequeñas cadenas de letras y números. De este modo, el código de barras permite reconocer rápidamente un artículo de forma única en un punto de la cadena logística y así poder hacer inventario o consultar sus características asociadas rápidamente.
Wikipeetia: Süpülajanaa tü pütchikalüirua cho'ujaaka ashajünüin sulu'u Wikipeetia
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCp%C3%BClajanaa_t%C3%BC_p%C3%BCtchikal%C3%BCirua_cho%27ujaaka_ashaj%C3%BCn%C3%BCin_sulu%27u_Wikipeetia
{| style="border-spacing: 1px; border-collapse: separate; width:100%; text-align:center; font-size:0.9em; padding:2px 3px 2px 3px;" class="hp-portalen"
Wikipeetiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wikipeetia
Wikipeetia: Anüliaashajio'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCliaashajio%27u
Anüliaashajio'u (alijunaiki: firma) es una escritura gráfica o Grafo manuscrito que representa el nombre y apellido, o título, que una persona escribe de su propia mano y se usa con fines identificatorios, jurídicos, representativos y diplomáticos. Su fin es identificar, asegurar o autentificar la identidad de un autor o remitente, o como una prueba del consentimiento y/o de verificación de la integridad y aprobación de la información contenida en un documento o similar y tiene carácter legal.
Wikipeetia: Anülü
https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCl%C3%BC
Anülü (alijunaiki: Telar) shiia wanee ayatawajatkaa supüla eiina kulüka, ainjunusu sukaa wunuu siia kuchuwera siia ees supüla ainjushi sutuma Wayuu siia sutuma ainjusuka mioü sutuma alijuna.
Aainjaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Aainjaa
Anülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:An%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Apain
https://guc.wikipedia.org/wiki/Apain
Apain / Japain (alijunaiki: huerto) jia tü shi'ipakalü mma eere apünajünüin tü nekakalo'u wayuu, nnojotsü joolu'ujutüin tü a'yatawaakat sünain, eesü süka'lia wamaa. Kottusu sümaa tü arüleejaaka, akatsa'a nnojolüin wainmain tü apünajakat, paliraasü maka sa'in maiki, ai (yuca), pejetchi, kalapaasü, meruuna, wiirü, kepeshuuna, waana, püla'ana, piruua; maka pejere sünain uuchi.
A'yatawaa sünain wanee apainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Apain#A'yatawaa_sünain_wanee_apain
Apain / yuuja (huerta wayuu)https://guc.wikipedia.org/wiki/Apain#Apain_/_yuuja_(huerta_wayuu)
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Apain#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Apuure
https://guc.wikipedia.org/wiki/Apuure
Tü Mma'ipakat Apuure (Alijunaiki: Estado Apure) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Población indigena en Apurehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Apuure#Población_indigena_en_Apure
Wikipeetia: Apünajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCnajaa
Tü apünajaaka sutuma wayuu shia süntapa sükalia juya woumainpaa eesü talaata sümaiwa süka jouleerün attieka sainküin suumain wayuu eesü juyapü asalijaawaa waüyee, sü'ü wüirü, kalapaasü, meruuna otta musia maiki, waana, katsaalia sumaa pitshuushi. Joutsü tü attiekat , eesü emiraa sainküin wajiira sümaiwa, shia shipijaaka o'u wayuu.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCnajaa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Apünüinsheke'einrü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCn%C3%BCinsheke%27einr%C3%BC
Chi Apünüinsheke'einrü (alijunaiki: triángulo) es, en geometría, un polígono determinado por tres rectas que se cortan dos a dos en tres puntos que no se encuentran alineados. Los puntos de intersección de las rectas son los vértices y los segmentos de recta determinados son los lados del triángulo.
Matemaatikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Matemaatika
Wikipeetia: Apüriirü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCriir%C3%BC
Apüriirü (alijunaiki: Abril) Niai chii pienchikai kashi suluu shiyawashe juya natuma naa alijunakana. Apununuin shikii ka'i, shia palaa tü piama shikii kashi.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Apürika
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCrika
Apürika (Alijunaiki: África) es el tercer continente del mundo por extensión. Limita al norte con el mar Mediterráneo, al oeste con el océano Atlántico, al sur con la unión de los océanos Atlántico e Índico y al este con el mar Rojo y el océano Índico.
Apürikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ap%C3%BCrika
Wikipeetia: Araaukat
https://guc.wikipedia.org/wiki/Araaukat
Tü Mma'ipakat Araaukat (Alijunaiki: Departamento Arauca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Araaukathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Araaukat
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Araawa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Araawa
Tü Mma'ipakat Araawat (Alijunaiki: Estado Aragua) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Aran Epieyu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aran_Epieyu
Aran Epieyu (Bahía Honda, Mmakat Ichitkii, Wajirra, Kolompia) po'olo chikii akaratsemüin (27) sünain kashikat juunio saa'u chi juyai 1983).
Nüchiküahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aran_Epieyu#Nüchiküa
Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aran_Epieyu#Kulaalayaawatia
Wikipeetia: Arcadio Montiel
https://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel
Arcadio Montiel, nacido el 20 de Abril de 1949, es diputado a la Asamblea Nacional de Venezuela por el partido PODEMOS como representante de los pueblos indígenas de Venezuela para el período 2010-2015. Es de origen wayuu, de linaje Uraliyuu.
Biografíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel#Biografía
Estudios Realizadoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel#Estudios_Realizados
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Aroowa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aroowa
Aroowa (alijunaiki arroba) es un símbolo usado en computación que aparece en las direcciones de correo electrónico y otros servicios de red que utilizan el formato usuario@servidor. Esta relación se deriva del hecho de que, en inglés, el símbolo @ se lee at ('a' o 'en') y por lo tanto indica que el usuario está hospedado 'en' el servidor, en vez de ser local.
Komputasionhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Komputasion
Wikipeetia: Aruuwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aruuwa
Aruuwa es una isla del Mar Caribe, que se encuentra a 25 km al norte de la península de Paraguaná, al noroeste de Venezuel, al este de la península de La Guajira y al oeste de la isla de Curazao. Formó parte de las Antillas Holandesas, aunque desde el 1 de enero de 1986 es un País autónomo dentro del Reino de los Países Bajos.
Wikipeetia: Arüleeja
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja
Arüleejaa ( alijunaiki Pastoreo) sünainjee tepichin chi jintüikai e'itaanüshi nütüma nutuushi otta nüshi sünain arüleejaa süpüla nütüjüinjachin nukuwa'ipa watta ka'i. Chi jintüi arüleejüikai, achijiraashi maalii sünain ali'ichajaa nümülüin süpüla yajaushi nüsüin süpülapünaa arüleeja.
Wayuu sünain arüleejahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Wayuu_sünain_arüleeja
Sukuai'pa arüleejahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Sukuai'pa_arüleeja
Wayuukana süma tü mürülükalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Wayuukana_süma_tü_mürülükalü
Yajeewat tü annerükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Yajeewat_tü_annerükalüirua
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Ko'oi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27oi
Ko'oi (alijunaiki: avispa) tü ko'oikalü waneeira wuchii joutshaataka sulu'u noumain na wayuukana. Mainma sukua'ipa na ko'oikalü, kanülia müshi naya sutuma wayuu süpüla nayaawatüinjatüin jaralin shiain.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Asakaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asakaa
Asakaa (alijunaiki: saludar) Tü asakaka sutumaa wayuu waneejatü sümuin sukua'ipa suulia sukua'ipa alijuna, na asakünaka naya na antüshiikana natüma na nepialu'ujanakana, jüchikijee nasakünüin aikaletnushii juupuuna wanee luma, asinnushii kepein, uujolu, ekitnushii eküülü, yootuna amanii naya.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Asanaalü Walekerülü'ü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asanaal%C3%BC_Waleker%C3%BCl%C3%BC%27%C3%BC
Alijunaiki: Navegador web, Navegador de internet.
Wikipeetia: Ashajia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashajia
Tü Ashajia (alijunaiki: tiza) shia wanee potchichon Kasutot ainjunaka makatka saa'in wariia ko'usü, anas supüla ejeerajaa wane kasa, karalo'uta, pisaara sutuma alijuna ekirajunüin Wayuu . tü makala yaa cho'ujaasü supüla ashajaa.
Wikipeetia: Ashe'inpala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashe%27inpala
Ashe'inpalaa (alijunaiki: Mantón) Tü ashe'inpalaakalü nüshe'in wayuu toolo süpüla oju'ittaa sünain alapajaa saa'u ouktaa je jiipü, süpüla wane ouutkawaa, süpüla oju'ittaa alijunapiapa'amüin. Tü ashe'inpalaakalü süpülajatü na'atüin wayuu toolo süpüla awaraijawaa, süpüla ayaataa naa'u wane wayuu sulu'umüin wane mma, sünain wanee mi'ira, sünain wane maüna, sünain achuntaa wane jierü.
Ashe'inpala (manta de gala)https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashe%27inpala#Ashe'inpala_(manta_de_gala)
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ashe%27inpala#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Asijuushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asijuushi
Asijuushi (alijunaiki: ovejo asado) Tü eküülu asijuushika shia tü shi'irukuuka anneerü akashajuushi jemetajuushi süka ichii süma seita ei'taana münüsia so'u asijaaleka.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Asonuushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asonuushi
Asonuushi sünülia wane akuwai'pa sünain a'yatawaa sünain aainjaa sükorolo wayuu ma'aka sa'in sükorolo ama, muula, püliikü, katto'ui, piyu'ula, kaparoote, shein, wüsi mantaalüja, shipeyonse ama, shaakuma, shi'ira.....
Süchikuwaa osoonoohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Asonuushi#Süchikuwaa_osoonoo
Wikipeetia: Asüwaai
https://guc.wikipedia.org/wiki/As%C3%BCwaai
Tü Mma'ipakat Asüwaai (alijunaiki: Provincia de Azuay) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Asüwaaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:As%C3%BCwaai
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Wikipeetia: Atalejaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atalejaa
Atalejaa (alijunaiki: toque de kaasha) tü atalejaaka shia tü ataletaaka kaasha. Tü kaashaka akumajuushi Süka süsa seiwa ootojushi je'e piamasü uraichi shiatia etna'ajünüsü Süka shiera kasha.
Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee
Wikipeetia: Atkawaa Karawoowajatü (1821)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821)
Atkawaa Karawoowajatü (alijunaiki: Batalla de Carabobo) Shiia wanee atkawaa supüla ajutala sukuwaitpaa Wenesueela sajapülü tü alijunaka chejeewai Epaainya, chii kamanakat atchen niia Simoon Woliwaa palajanachikai sunain tü makaa.
Atkawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821)#Atkawaaka
Aleyajanaa tü 1na. Atkasuka siia Alejaa Suliioü Wurkos (Burgos)https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821)#Aleyajanaa_tü_1na._Atkasuka_siia_Alejaa_Suliioü_Wurkos_(Burgos)
Oünaa Natuma Alijunakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821)#Oünaa_Natuma_Alijunaka
Wikipeetia: Atkawaa Woyakaajatü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Woyakaajat%C3%BC
Atkawaa Woyakaajatü (alijunaiki: Batalla de Boyacá) shiia atkawaaka shimüinsuka so'ü sukettajie siia sajalajie anaain tü Outkajapüle Ajutajie'ka tü Jeketka Kuranadaa (Campaña Libertadora de Nueva Granada) siia tü atkawaaka Kajutkaa so'ü tü anaaka soou Ameerika Uuchimüin tü makaa ainjunusu sutuma tü alijuna sumaiwa.
Achikii Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achikii_Kolomwia
Wikipeetia: Atkawaa soo'opüna Lamuunaka Marakaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya
Tü Atkawa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya (alijunaiki: Batalla Naval del Lago de Maracaibo) jia wanee atkawa shirokosu wuin, alaatusu sunain kai 24 Juulio sunain juyaa 1823, chaamüin soou Wuinka Marakaaya ein tü mma'ipakat Suuria, Wenesueela.
Jetsüirü atkawa sumaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya#Jetsüirü_atkawa_sumaiwa
Sutchen Atkasukahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya#Sutchen_Atkasuka
Atkawakaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya#Atkawakaa
Wikipeetia: Atpajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atpajawaa
Atpajawaa Wainma shikakalü wayuu sümaiwa yaa sulu'u woumain, tü kanüliakalü atpajawaain sütüma wayuu laülayuu. Wainma tü wunu'u ekünakalü achon, atpajünakalü sümaiwa, makatka: yosu, paruluwa, jasa, atuunolu, jamüche'e, shoo'o, aipia, wayamüi, ka'liiyuu, kajü, paleunsa, jupeechi, aliita, kousholu, jumu'u, koujiirü, ji'irawaai, jontoroyooi, mokochira, jaipai, yo'ule, waira, kane'wa, mashula, jaishi, otta waneeirua nnojotkalü we'raajüin.
Atpajawaa münüsü wane'eya makatka:https://guc.wikipedia.org/wiki/Atpajawaa#Atpajawaa_münüsü_wane'eya_makatka:
Wikipeetia: Atpanaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atpanaa
Atpanaa (alijunaiki: Conejo, liebre) Nia wanee mürüt süpüshi tü Leporidae, kepiashi mmalu'u, sulu'u maka eere atpanaapüle, kalu'uko aipirua sünainmüin po'oloo atpanaa sulu'u tü nepiakat eere jiet otta müsia toolo; chi alu'watakai so'u supüshika atpanaa nia chi toolokai, akajamüin, nia kachonka sümaa watta saalii atpanaa jieyuu
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Atsüinjirawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ats%C3%BCinjirawaa
Atsüinjirawaaka (alijunaiki: Lucha libre wayuu) tü atsüinjirawaakat aainjünüsü jüpa'a wane mma lakayaasü, müsü ja'in tü piyoui eere ayonnajünüin tü yonnakat, piamainjana naa atsüinjiraakana, jintüin otta jima'ai eekai katsünin, waneeshiainchi chi ojuttiinnakai mmolu'u.Juegos tradicionales y deportivos en el Festival de la Cultura Wayúu
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ats%C3%BCinjirawaa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Atunkule
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule
Tü Atunkule (alijunaiki: Dormitorio) shia eere nutunkuin wane wayuu sulu'u wane miichi süpüla eemerawaa aipa'awai. Tü atunkuleeka wainma sukua'ipa, eesü atunkulee eekai akumajuushi süka pootshi, waneeirua süka yotojolo.
Atunkulee sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Atunkulee_sümüin_wayuu
Maima sünaa sü'i lumaapühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Maima_sünaa_sü'i_lumaapü
Soomüin sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Soomüin_sukua'ipa
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Atüjia
https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BCjia
La física (del latín physica, y este del griego antiguo τὰ φυσικά, neutro plural de φυσικός, "naturaleza") es la ciencia natural que estudia las propiedades y el comportamiento de la energía y la materia, así como también cualquier cambio en ella que no altere la naturaleza de la misma, el tiempo y el espacio y las interacciones de estos cuatro conceptos entre sí.
Atüjiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:At%C3%BCjia
Wikipeetia: Atülaantika (Kolomwia)
https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BClaantika_(Kolomwia)
Tü Mma'ipakat Atülaantika (Alijunaiki: Departamento Atlántico) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BClaantika_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Aweerü Jiakomeeta Fuminaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aweer%C3%BC_Jiakomeeta_Fuminaya
Aweerü Jiakomeeta Fuminaya (alijunauki: Abel José Giacometto Fominaya) niia chii alüwatakai soou sa'atkaattein chaa mma Süchipküjatü soou mmakat Wajiira, chii sa'atkaattein eikalashi sunain makaa chaa kai 2 eneeroulü so'ü juyaa 2012Personal de la alcaldía . Alcaldía de Uribia.
Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aweer%C3%BC_Jiakomeeta_Fuminaya#Nuchikimajatü
Wikipeetia: Awopujülü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Awopuj%C3%BCl%C3%BC
Awopujülü (alijunaiki: router)
Wikipeetia: Ayaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ayaa
Tü Ayaa (alijunaiki: relámpago) shiia suchuwala tü juyaa juyaapüle so'ü mma, tü makaa akumüjusu chaa ipünaje soou sirumaka sutuma sütchin juyaa.
Ayaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaa
Wikipeetia: Ayaakuwaapalajana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ayaakuwaapalajana
Ayaakuwaapalajana (alijunaiki: Álbum Fotográfico) Shiia wanee katpeeta (Ees ayatüin wanee Karalo'uta) ein anajanüin ayaakuwa supüla erajaana ma'apaan.
Wikipeetia: Ayaawajai ayaatia wayuunülia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ayaawajai_ayaatia_wayuun%C3%BClia
Ayaawajiaa ayaatia wayuunülia (Alijunaiki: PIN) es el número usado por los teléfonos celulares BlackBerry para identificarse en la red de mensajes BlackBerry Messenger.
Wikipeetia: Aüliijana
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%C3%BCliijana
Aüliijana (alijunaiki: collar) jüpushuaya tü aüliijanakalü juma'anakalü wayuu jükorolo wayuu anajananüsü julu'u pachiisha wainma ji'ipa'apa tü aüliijanakalü eesü tü kanuliakalü sattapierü, manaliaa, tu'uma, kasushii, jüpüshuaya tü kakuunakalü aüliijana münüsü jütüma wayuu
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: COVID 19
https://guc.wikipedia.org/wiki/COVID_19
COVID 19 jia wane wanülüü jeketü eekalü müinma yaa süpa'alu mmakalü. Jialaa tü anajirawaaka julu'u wounmain, müsia julu'u wakuwa'ipa maa aka tü aluwatawaa jülu'u wounmainkaa, eesü jüpüla Sotüin waa'in tü Wakua'ipakat paala.
Tü shipikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/COVID_19#Tü_shipika
Achikii a'apanüsu anooipa'ajanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/COVID_19#Achikii_a'apanüsu_anooipa'ajana
Wikipeetia: Castilletes
https://guc.wikipedia.org/wiki/Castilletes
Castilletes (alijunaiki: Castilletes) shiia wanee mma antunaa'ka anain chaa Wajiira, chaaya anasü süpülaa eitanaa tü'ü palajanaa'ka ipaa süpülaa ashaala jee siia erajünawa sajat'tie Kolompia jee siia Wenesuweela. Eree shiia chooujashatasü sümüin Wenesuweela, kaa jamüin shii eein atijaanüin jalain ajat'tüin Kolomwia, siia süpülaa atijaanaa sajat'tie wuinkaa palaajeka jee sulüjeenaka wuinka sulü palaa shirooko Sugolfoin Wenesueela.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Castilletes#Shi'ipajee_sukua'ipa
Ver ademáshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Castilletes#Ver_además
Wikipeetia: Chajaruuta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chajaruuta
Chajaruuta (alijunaiki: Machete) shia wanee rüiit joüchon, sumaanaka Wayuu süpüla ayataa saa'u mojuui.
Wikipeetia: Cheeke
https://guc.wikipedia.org/wiki/Cheeke
Cheeke (alijunaiki: Cheque) Shiia wanee karalo'uta kanüliasü neerü'majatü, aküjunüka sutuma wanee wayuu/alijuna supüla awalaja wanee kassa juyalaa, tü makaa ashajunusu supüla ayulaa neerü sulüje kuwenta anajunaka sulü wankoo. Chii kamanakai kuwenta nushajüin tü karalo'uta cheeke supüla niü'lüin neerü sulüje wankoo; siia eesü supüla nuwalajain wanee juyalaa sumüin waneeyan
Wikipeetia: Chiipü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chiip%C3%BC
Chiipü (alijunaiki: Circuito integrado, chip, microchip)
Wikipeetia: Chimporaasü (Ekuwatoorü)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chimporaas%C3%BC_(Ekuwatoor%C3%BC)
Tü Mma'ipakat Chimporaasü (alijunaiki: Provincia de Chimborazo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Chimporaasü (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Chimporaas%C3%BC_(Ekuwatoor%C3%BC)
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Wikipeetia: Chirinchi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chirinchi
Chirinchi jo yootshi (alijunaiki: aguardiente) tü chirinchika akumajünüsü süka paneera jee wuin aashu'jünüsü sünain aipirüa ka'i süpüla alakajüna sulu'u wanee lampiika sünülia sü'lakajaain wayuu tooloyuu kayaawasesü nutuma süpüla suju'itüin anashaatain, sünülia tü palajatüka aju'itüin SHIKIISHA'IRA.
Sukua'ipa Chirinchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Chirinchi#Sukua'ipa_Chirinchi
Wikipeetia: Chocho
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chocho
chocho:(trompo wayuu) mi'iroui ayulu'ushi sünaijee aliita eekale ko'oyoin ke'ichisü wunu'u eekai lotuin ko'usu niatapa'a mi'iroui sutuma wayuu ashaitiee shimi'ira tooloyuu e'iyatia sukuiapa wayuu.
Wikipeetia: Chokoo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chokoo
Tü Mma'ipakat Chokoo (alijunaiki: Departamento Chocó) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Chokoohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Chokoo
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Choote
https://guc.wikipedia.org/wiki/Choote
Tü Choote (alijunaiki: achote, onoto, bija) es un árbol de las regiones tropicales de América, cultivado específicamente en Colombia, México, Venezuela, Ecuador y Andes de Perú desde la época precolombina. De su fruto se obtiene la especia llamada del mismo modo, empleada en la gastronomía latinoamericana.
Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Choote#Usos
Wikipeetia: David Hernández Palmar
https://guc.wikipedia.org/wiki/David_Hern%C3%A1ndez_Palmar
David Hernández Palmar Wayuu iipuana, aainjüi peliikula, ayujai o'uyaakuaa otta shikiipü'üjanashi aainjalü peliikula cha'aya wenesulaana.La honda de David.
Videografíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Hern%C3%A1ndez_Palmar#Videografía
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Hern%C3%A1ndez_Palmar#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Deltaa Amakuura
https://guc.wikipedia.org/wiki/Deltaa_Amakuura
Tü Mma'ipakat Deltaa Amakuura (Alijunaiki: Estado Delta Amacuro) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Deltaa_Amakuura#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Departamento Wajiira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Departamento_Wajiira
Mma'ipakat Wajiira, Departamento de La Guajira tu alijunaiki es uno de los 32 Departamentos en que se constituye Colombia. Está situado al norte del país y pertenece al grupo de departamentos de la Región Caribe colombiana.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: E'inaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27inaa
Jia tü sükumalaka wayuu süka jiitpai, otta wanee wutia. Ako'ojoonüsü tü jiitpaikai sünain ajapüü,jüpüla ashatünüinjatüin wanee kanasü.
Tü jietkalü jia tü atüjaka e'inaa.https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27inaa#Tü_jietkalü_jia_tü_atüjaka_e'inaa.
Tü ei'yatünaka sünain tü sünakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27inaa#Tü_ei'yatünaka_sünain_tü_sünaka
Wikipeetia: Einasee
https://guc.wikipedia.org/wiki/Einasee
E'inasee (Tulu) (alijunaiki: silla) sünüliaka Maii tü einasheekalü Tulu agua suchuntiaka natuma naa watushinukana sümaleiwaya,Tulu shia tü aikajüleekakalü atumaa eesü,napüla naa tepichikana,napüla naa alaulaayuukana jee süpüla wayuu de türa arütkain sutuma türa wayuu ou'najajirain souu,maima sukuaipapala tü tulukalü eesü sulu patsuwai, makalaka süikajüle tü a'nutkalü jee süikajule tü wayuu alaulaayuu süma oojoo eesü tulu süpülajana türa wayuu majayülü,eesü tulu suluu saja'puinkalü.
Wikipeetia: E'irukuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu
E'irukuu (alijunaiki: clanes maternos) wanoujiraain tü wakuappakalü sünainje shi'iruku tü weikalü maka we'raajiraain tü saalinkalü we'iruku, sünainjee tia ayaawatünüsü nakuaippa naa wa'laülayuukana saa'u nayain anouktüin wakuaippa sünainjee saalin we'iruku, je müsia nayaja'a a'luwataaka waa'u süpüla anouktaa kasachiki sünainjee wanee mojujirawaa atumaa.¿LOS ANIMALES SON MIS ABUELOS O SON PARTE DE UNA ORGANIZACIÓN POLÍTICA?
E'irukuuka wayaawase sutuma weihttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#E'irukuuka_wayaawase_sutuma_wei
Tü e'irukuuka koumainsühttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Tü_e'irukuuka_koumainsü
E'irukuu süpüla kottirawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#E'irukuu_süpüla_kottirawaa
E'irukuu (pütchi süka alijunaiki)https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#E'irukuu_(pütchi_süka_alijunaiki)
Los clanes como herencia maternahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Los_clanes_como_herencia_materna
Clanes territorializadoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Clanes_territorializados
Clanes como lazos unificadoreshttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Clanes_como_lazos_unificadores
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: E'isuttajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa
E'isuttajaa (alijunaiki: hilar) tü e'isuttajaaka shia tü awaleerajaka jiitpai süka isutta sutuma wayuu, joyotüsü süpüla awaleeraja, sünaatüin sünain süpü'ü tü isuttaka, piantuasü sukuaipa tü jiitapaika süpüla awaleerajüna, oko'ojünüsü shiipaaya süpüla sainjünüinjatüin mapa sü'i kayülainsü, pi'itouyaa, keinñaasü otta a'naa susu süka.
Isuttahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa#Isutta
Sujutu tü e'isuttajaaka jiitpaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa#Sujutu_tü_e'isuttajaaka_jiitpai
Ekirajaa sünain eisuttaja sulu'u ekirajüleekahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa#Ekirajaa_sünain_eisuttaja_sulu'u_ekirajüleeka
Wikipeetia: E-karalo'uta
https://guc.wikipedia.org/wiki/E-karalo%27uta
E-karalo'uta (alijunaiki: Libro electrónico, e-book) es una versión electrónica o digital de un libro o un texto publicado en internet o en otros formatos electrónicos. También suele denominarse así al dispositivo usado para leer estos libros, que es conocido también como "e-reader" o lector de libros electrónicos.
Wikipeetia: Eeuro
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eeuro
Tü Eeuro (alijunaiki: Euro) shiia netka chejeewai Kot'ta Eeuropaa (Unión Europea) makaaya sulüko tü EeuroSonaa suitua shiia su'umashe: Alemaania, Autüria, Chiipüre, Epaainya, Esütoonia, Irülanta, Itaalia, Küreesia, Luksenputko, Maatta, Mmairua Neerülantia, Pirülantia, Püransia, Pottukaalü, Sülowaakia, Süloweenia siia Weerüjika.
Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda
Wikipeetia: Ei'rajeeria
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ei%27rajeeria
Ei'rajeeria (alijunaiki: instrumentos) jia tü eeka nama'ana na wayuukanairua süpüla kepijanainjatü sünain wane kasa mi'iraa otta sünain wane yonna, otta süpüla wane jayeechi.
Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee
Wikipeetia: Eipüse
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eip%C3%BCse
Eipüseyuu (alijunaiki: espinas) son formas puntiaguadas que aparecen en algunos árboles y cardones. La historia humana registra gran variedad de referencias culturales a esos agudos mecanismos de defensa vegetales.
Eipüsehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Eip%C3%BCse
Wikipeetia: Eirajaa Sümüin Kolompia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eirajaa_S%C3%BCm%C3%BCin_Kolompia
Eirajaa Sümüin Kolompia
Wikipeetia: Ekirajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa
Ekirajaa (alijunaiki: educación) shia tü a'yatawaaka sünain apünajaa suchikua suwashirüin wakua'ipa, sükajee mainmain kasa tü nekirajaakaa anain naa tepichikana natuma naa ekirajüliikanaEkirajaa süka sukua'ipa wayuu.
Süchiki ekirajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Süchiki_ekirajawaa
Tü nekirajaaka achiki tepichi natuma ekirajüliikanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Tü_nekirajaaka_achiki_tepichi_natuma_ekirajüliikana
Ekirajaa süpüla kamaneewahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Ekirajaa_süpüla_kamaneewa
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Wikipeetia: Ekirajaapülee
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee
Ekirajaapülee (alijunaiki: Universidad) es un establecimiento educativo de enseñanza superior y de investigación. Se puede ubicar en uno o varios lugares llamados campus o núcleos.
Origenhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Origen
En Américahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#En_América
Tü universidad münakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Tü_universidad_münakalü
Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Ekirajaapülee
Waima sukua'ipa tü ekirajaapüleekahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Waima_sukua'ipa_tü_ekirajaapüleeka
Wikipeetia: Ekirajawaa wakuwa'ipa süka piama anüiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa_wakuwa%27ipa_s%C3%BCka_piama_an%C3%BCiki
Ekirajawaa wakuwa'ipa süka piama anüiki (alijunaiki: Eduación Intercultural Bilingüe) es un modelo de educación intercultural donde se enseña simultáneamente en dos idiomas en el contexto de dos culturas distintas. Este tipo de educación se puede implantar en varias situaciones, por ejemplo cuando en una sociedad existen dos culturas y dos idiomas en contacto, y cuando una institución se encarga de difundir su cultura fuera de su área originaria.
Wikipeetia: Ekirajiapülee Katolikat Cecilio Acosta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Katolikat_Cecilio_Acosta
Tü Ekirajiapülee Katolikat Cecilio Acosta (alijunaiki: Universidad Católica Cecilio Acosta) es una universidad privada fundada en el año 1983 en Maracaibo, Venezuela. Es propiedad de la Arquidiócesis de Maracaibo.
Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Katolikat_Cecilio_Acosta#Enlaces_externos
Wikipeetia: Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_M%C3%BClo%27us%C3%BCka_sulu%27u_Wenesueela
Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela sulu'u alijunaiki Universidad Central de Venezuela shia eere nekirajaain na alijunaka jee wayuukana sulu'u mmakat Wenesueela. Tia ekirajüleeka chasü ottusu cha alijunapiapa'aka Karaaka.
Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee
Wikipeetia: Ekirajiapülee Suuria
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria
Tü Ekirajuiapülee Suuria, LUZ (alijunaiki: La Universidad del Zulia) shiia wanee ekirajapüle taashi'akuwaitpaa, antunusu anain soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela, shiia wanee ekirajupüle sumüin eke ein; antusu anainwa 65.000 ekirajanusuka sunain püreekürato siia posskürato, eitajushii sunain 11 pakuttade sulü tü alijunapiapa'a Marakaaya siia piama nu'uküleo, wanee chaa alijunapiapa'a Kawima siia waneeyan chaa Puntoo Pijoo, mma'ipakat Patkon.
Suchajaaka achiiki tü Ekirajupüle Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria#Suchajaaka_achiiki_tü_Ekirajupüle_Suuria
Achikii Tü Ekirajupüle Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria#Achikii_Tü_Ekirajupüle_Suuria
Pakuttade siia Kareera kanainjekahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria#Pakuttade_siia_Kareera_kanainjeka
Wikipeetia: Ekirajiapülee Wajiira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira
Tü Ekirajiapülee Wajiira (alijunaiki: Universidad de la Guajira) jiia wanee ekirajaapülee chaa mmakat Kolomwia. Tü mulo'usuka shipia antunusu anain uuchimüin orientee sünain alijunapiapa'a Süchiimma chaa ee Depattamenta Wajiira, ein shikii ekirajaawa mulo'usuka sünain mma Wajiira.
Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Suchukuwaje
Sujütala'iwa jee siia juyaa 1980https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Sujütala'iwa_jee_siia_juyaa_1980
Años 1990 hasta la actualidadhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Años_1990_hasta_la_actualidad
Cronologíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Cronología
Sedes y Programashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Sedes_y_Programas
Süchiimmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Süchiimma
Albaniahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Albania
Fonsecahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Fonseca
Maikouhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Maikou
Manaurehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Manaure
Villanuevahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Villanueva
Montería (Córdoba)https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Montería_(Córdoba)
Programas a distanciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Programas_a_distancias
Institucioneshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Instituciones
Sitio Web Oficialhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Sitio_Web_Oficial
Wikipeetia: Ekuwatoorü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC
Mmakat Ekuwatoorü (alijunaiki: República del Ecuador) shiia wanee Mmakat antunusu anain chaa souje ipanamüin sunain Ameerika Uuchimüin. Ekuwatoorü sunainjesu ipuna sumaa Kolomwia chaa suriiamüin siia wuinpeje sumaa Peruu siia wopumüin sumaa Wuinka Pasiipika, Ekuwatoorü mioüsu suliia Surinam siia Uruwai; sumioüshe mmakat shiia 283.
Joolü so'ü Kaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC#Joolü_so'ü_Kai
Suchukuwaje Mma'ipakat sulü Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC#Suchukuwaje_Mma'ipakat_sulü_Ekuwatoorü
Achiiki Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC#Achiiki_Ekuwatoorü
Wikipeetia: Emi'iraa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa
Emi'iraa (alijunaiki: juegos) Tü emi'iraaka müsüka ja'in tü ashaitaaka otta tü akua'ipaka. Mainma sukua'ipa tu emi'ijawaaka sutuma wayuu, aletüjülia sumaiwajee.
Shimi'ira wayuu paalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Shimi'ira_wayuu_paala
Shimi'ira jieyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Shimi'ira_jieyuu
Nimi'ira chi wayuu toolohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Nimi'ira_chi_wayuu_toolo
Awate'eraa amahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Awate'eraa_ama
Achimpajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Achimpajawaa
Ajaawajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Ajaawajawaa
Junaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Junaaya
Yosushulahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Yosushula
Soomüin tü pütchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Soomüin_tü_pütchika
Jukuwa'ipa pansaanüikiru'ulu juchikuwa wayunkeerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Jukuwa'ipa_pansaanüikiru'ulu_juchikuwa_wayunkeera
Shi'ipajee sukua'ipaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Shi'ipajee_sukua'ipaa
Wikipeetia: Eneero
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eneero
Eneero Nia chi palajachikai kashi sulu'u juyakat sulu'u tü kanüliakat "calendario gregoriano", apünüin shikii waneemuin ka'i nulu'u. Tü nünüliakat aapaaushi nünainje chi Maleiwa cheje'ewaikai Roma kanüliakai "Janus", piamakai nu'upunaa, chi saa'inkai tü so'ukat miichi je chi su'ttiakai je chi sajaalapshimüinkai.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Epaainya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epaainya
Epaainya (alijunaiki: España)
Epaainyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epaainya
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Wikipeetia: Eperü'üi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eper%C3%BC%27%C3%BCi
Eperü'üi (alijunaiki: Sapo) es un anfibios del orden científico Anura, que se caracterizan por no tener cola, un cuerpo corto y muy ensanchado, y por las patas posteriores más desarrolladas y adaptadas para el salto. Los sapos son el grupo más numeroso de anfibios; se estima que existen más de 5.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Epi Sutuma Wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epi_Sutuma_Wayuu
Sunu'use Wayuu (alijunaiki: Medicina tradicional Wayuu) shia tü shipikat ayuulii sütüma Wayuu, tü epi sünainmusu chi piachikai aka jamüin nia atijaaka saa'u sukuwaippa supanaa wüittüshii anakat supüla wanülü, tü piachikat sütüja ao'ulu supüshuwa'ale kapülakat süpana mojuui shia tü a'yatawaa sümaa lania shiaa süsheyuu süka jamüin shiain atüjain saa'u anatiraa suwanülüüshe wayuu.
Sunu'use Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Epi_Sutuma_Wayuu#Sunu'use_Wayuu
Wikipeetia: Epiase
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epiase
Epiase Sutuma Wayuu (alijunaiki): Medicina tradicional Wayuu) shiia tü shipiase tü Wanuluuka musia tü ayulika sutuma Wayuu.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wikipeetia: Epieyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epieyuu
Epieyuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi wuchii natuushikai naa epieyuukana nia chi waluuseechikai; "watuushi chi waluuseechikai", müshii.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Epinayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epinayuu
Epinayuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Epitsü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epits%C3%BC
Epitsü anü nuchukua uchikai epitsü nünülia shii ananajakai pasanain sunain woumain Wajiirü, shii yalakai wopumuin soo'ujee uuchikai Ouuipana, müsüjaa yalapunaa peje'etpunaa nain wososopo Jee küsinajaain, ejeere nirüin süpa'apunaa woumain süpula ka'kaa süpüshuaa apanapajiraain weinshi nümaa jepirachi wayuu wüinpeje'eewai wanaajachi nümaa.
Sünülia mmakat;https://guc.wikipedia.org/wiki/Epits%C3%BC#Sünülia_mmakat;
Wikipeetia: Erü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Er%C3%BC
Erü (alijunaiki: perro) sunulia sutuma tü atijaka shiia Canis lupus familiaris, shiia wanee ekut asalaa mürüt'püle sutuma Wayuu, antusu sunainje waliirü (Lobo) sutuma tü atijaka shiia (Canis Lupus). Sutuma su'umanain Wayuu eküsu wanee kassa suliia shikaka tü waliirü kajamüin shipiapasu alijuna eke ein soou mmakat; joolü tü erüka eküsu eke ein müin sain wayuu.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Estercilia Simanca Pushaina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Estercilia_Simanca_Pushaina
Estercilia Simanca Pushaina joüsu chaa juyaa 1975 sulü Rancheriaa Paraisaa soou mma Kaisemapa (Wajiira Molü), ashaajusu achiikipüle siia achiikijatu'anaa.
A'ttalee aamüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Estercilia_Simanca_Pushaina#A'ttalee_aamüinre
Wikipeetia: Facebook
https://guc.wikipedia.org/wiki/Facebook
Facebook shia wanee waleketpülee süpüla antiraaya sümaa po'lootuashaanain shikii miyonniirua ka'yataayakalü. Eesü süpüla sü'ttaain wayuu eeyaakalüjeene'e atijain mojukuu müsü ashajaa süka komputatoora.
Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua
Wikipeetia: Francisco Justo Pérez Van-Leenden
https://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden
Francisco Justo Pérez Van-Leenden (Süchiimma, Wajiira, Kolompia, 3 mayooulu'u no'u chi juyakai 1949 - Samatuipa'a, Kolompia, 13 juuliolu'u no'u chi juyakai 2019) Chi alijuna atüjakai ekirajüikai jule'erua tü anüikiikat, tü atüjaaka jüma ashajülin, mainma ni'yataain sünain sukuwai'pa nanüiki na wayuukana sulu'u tü Ekirajüleeka müle'usüka WajiiraFrancisco Justo Pérez van-Leenden: un vuelo hacia la inmortalidad.
Jüchiki Nükua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Jüchiki_Nükua'ipa
Jüchiki Naa'inrakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Jüchiki_Naa'inraka
Nükaralo'utasehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Nükaralo'utase
A'ttale eemüireehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#A'ttale_eemüiree
Achikii a'apanüsu anooipa'ajanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Achikii_a'apanüsu_anooipa'ajana
Wikipeetia: Fundación Wayuu Taya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Fundaci%C3%B3n_Wayuu_Taya
La Fundación Wayuu Taya es una ONG dedicada a mejorar las condiciones de vida de las comunidades indígenas, especialmente el pueblo wayuu, respetando sus tradiciones, culturas y creencias. Fue fundada por la modelo de origen wayuu Patricia Velásquez.
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Fundaci%C3%B3n_Wayuu_Taya#Referencias
Links externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Fundaci%C3%B3n_Wayuu_Taya#Links_externos
Wikipeetia: George Lavarca
https://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca
George Lavarca (La Concepción, Suuria, Wenesueela, 29 soo'opünaa nouyempüre no'u chi juyakai 1992) akumajüi jee aashajaai saa'u akua'ipa, wayuu nia, Jayaliyuu ni'iruku. Ojuitüshi sulu'ujee tü Ekirajiapülee Suuria süpüla a'yatawaa sünain Akumalaa jo ejeerajaa, tia no'u chi juyakai 2015Wale'kerü George Lavarca.
Nukuwa'ipamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Nukuwa'ipamaajatü
Nikirajaaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Nikirajaaka_anain
Nukuwa'ipa sünain akumajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Nukuwa'ipa_sünain_akumajaa
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Guillermo Ojeda Jayariyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Guillermo_Ojeda_Jayariyuu
Guillermo Ojeda Jayariyuu (wayuunaiki: I'iyermoo Ojeeda Jayaliyuu) Nia chii a'yataakai jo nia a'imaajüikai sukuwa'ipa tü Outkajawa Moloüsükalü Natuma Putchipü'üirua chaa mmakalü Kolompia, a'shaajüi ayaakua je achajaai kasa kanainjeeka, Wayuu nukuwa'ipa, joo'ushii chaa mma Pesüapü sünain wanee apüshii, piamasü nukuwa'ipa, müin suchon Wayuu je shia Alijuna.
Nüchukuwama'jaatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Guillermo_Ojeda_Jayariyuu#Nüchukuwama'jaatü
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Guillermo_Ojeda_Jayariyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Hugo Chávez Frías
https://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas
Hugo Rafael Chávez Frías (wayuunaiki: Hugoo Rapaeelü Chawee Püriia) joüshi chaa alijunapiapa'a Sawanetaa, Arüwetto Areewalo Toorealba soou mma'ipakat Wariinas so'ü akalia, 28 juulio sunain juyaa 1954. Niia wanee militaraa jee politikat wenesueelajechi, niia alüwatakai püresitente soou Mmakat Woliwariana Wenesueela anainje 2 pepüreero so'ü juyaa 1999.
Nuchukuwajeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas#Nuchukuwajee
Nukumajaka Chawees sumüin Müliasukaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas#Nukumajaka_Chawees_sumüin_Müliasukaa
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Ichii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii
Ichii (Alijunaiki:dividivi) shia wane wunu'u chejewatka Antillas, palaaje sünain Ameerika Uuchimüin, Ameerika pasanainkat otta müsia uuchipünaa sünain mmakat Meejiko. Tü sünüliaka sientipikat shia Caesalpinia coriaria.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Ichitkii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii
Ichitkii (alijunaiki: Uribia) jia wane mma eekalü sulu'u mmakat Kolompia, antünüsü anain palaaje sünain mmakat Wajiira, shikiisü sukua'ipa naa wayuukalüirua soo'opünaa Kolompia (Capital indígena de Colombia). Eesü saashin DANE 117.
Sünülia tü mmakalüirua sulu'u Ichitkiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sünülia_tü_mmakalüirua_sulu'u_Ichitkii
Wanteerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Wanteera
Escudohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Escudo
Sukumajaiwa Ichitkiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sukumajaiwa_Ichitkii
Sukuwaitpaa mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sukuwaitpaa_mmakat
Mmakat pejeeka sünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Mmakat_pejeeka_sünain
Na'yataaka anain na kepiaka sulu'u Ichipkiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Na'yataaka_anain_na_kepiaka_sulu'u_Ichipkii
Sukua'ipa mi'iraka saa'u mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sukua'ipa_mi'iraka_saa'u_mmakat
Eere outkajaain wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Eere_outkajaain_wayuukana
Mi'irakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Mi'irakalü
Maatsohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Maatso
Maayo-Juuniohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Maayo-Juunio
Nouyempüre-Tisiempüreehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Nouyempüre-Tisiempüree
Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Ee'iyatia_waleketpülee
Atalee Emüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Atalee_Emüinre
Wikipeetia: Iisho
https://guc.wikipedia.org/wiki/Iisho
Iisho (alijunaiki: Cardenalito, Cardinalis phoeniceus) iisho nia wanee wuchii jouchon, chi toolokei ,sikuulu ,süma kanas sakaapüna tü nütunakat mütsiia, süna tü jietkat senisatalü otaa sakapüna süsit iishosu.
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iisho#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Iita
https://guc.wikipedia.org/wiki/Iita
Iita (alijunaiki: Totuma, taza) shia sükorolo wayuu süpüla asaa wuin, kepein, uujolu, wunu'u, otta waneeirua. Ainjünüsü süka aliita, otta müsia pootchi a'lakajuushi.
Sulu'uku wane iitahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Sulu'uku_wane_iita
Iita sukurolo wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Iita_sukurolo_wayuu
Saja'apüin tü iitakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Saja'apüin_tü_iitakalü
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Iiwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Iiwa
Iiwa (alijunaiki: Pléyades, Los siete cabritos) chii Iiwakai nia wanee shili'iwala miyo'u; nüchon araliatui-warattui sümaa sa'wai-piuushi. Otta jo juyapa'a nia süchon woushi palaa, shii kasa supushu'ale shirokü wüinkat.
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iiwa#Referencias
Wikipeetia: Index
https://guc.wikipedia.org/wiki/Index
Wikipeetia: Inküleenaiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki
Inküleenaiki je Alijunaiki Krinko (alijunaiki: Idioma Inglés) shiia wanee anüiki ankülosajon, kanainjeka ayatawa, militaraa ejetsitaa, atijana sientipikat, akuwaitpaa siia waneepiiaka yootunusu soou mmakat Mioüka Püretaña siia tü Reinaka Mma Kottusu sunainje tü siküla XVIII, yaleje sutuma tü Imperiio Püritaniko antusu alümüin Mma Mulo'usu Ameerikajatü chaa sü'utpüna siküla XX, tü anüikika Inkülesu ekirajaanusu soou supüshuwale mmakat, sutuma makaa shiiasu anüikika erajunaka main sutuma alijuna.
Achukuwaje Inküleenaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki#Achukuwaje_Inküleenaiki
Sukumujaiwa tü Anüikikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki#Sukumujaiwa_tü_Anüikika
Suchukuwaje Inküleenaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki#Suchukuwaje_Inküleenaiki
Wikipeetia: Ipuana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ipuana
Iipuana:(alijünaiki grupo clanil), Shi'irukuu wayuu, shia tü ayaawatiekalü wanee apüüshii sulu'u wane mma epünaale waraitüin. Wane wayuu asakitnüshi so'u ni'irükü, müsia nupüshi supülaa nutüjaanajachin sa'u tü mma ere nupüshi.
Süchikua e'irukuu Iipuana.https://guc.wikipedia.org/wiki/Ipuana#Süchikua_e'irukuu_Iipuana.
Wikipeetia: Ira'eerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ira%27eer%C3%BC
Mma'ipakat Ira'eerü (alijunaiki: Estado de Israel; epüreenaiki: מְדִינַת יִשְרָאֵל, Medinat Yisra'el; araweenaiki: دَوْلَةْ إِسْرَائِيل, Dawlat Isrā'īl) jia wane mmakat chejee Orientee Meriia, eein outkajaain alijunapiapa'a otta müsia Jerusalee. Tü palajatüka outkajaapülee sünain A'yatawaapüle Ekonomiia otta müsia Acheekajala'a neerü pinansiera antünüsü anain chaa Tel Aviv otta müsia tü mioüsuka outkajawaapülee sünain ainaaka intustrialaa chaa Haipaa.
A'yatawapüle sünain aikkawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ira%27eer%C3%BC#A'yatawapüle_sünain_aikkawaa
Anaaka apüla eraja'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ira%27eer%C3%BC#Anaaka_apüla_eraja'a
Wikipeetia: Irama
https://guc.wikipedia.org/wiki/Irama
Irama jo uyala (alijunaiki: venado) es un animal de la familia Cervidae. Se los puede encontrar en Europa, Asia, América, norte de África y algunas zonas árticas.
En la cultura wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Irama#En_la_cultura_wayuu
Wikipeetia: Isashii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii
Isashii (alijunaiki:
Sukuaippa Isashiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Sukuaippa_Isashii
Isashii sulu'u mmakat Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Isashii_sulu'u_mmakat_Wajiira
Tü isashiika saa'u mmakat Wajiira 3 sukuaippahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Tü_isashiika_saa'u_mmakat_Wajiira_3_sukuaippa
Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Kulaalayaawatia
Wikipeetia: Ishi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishi
thumb
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Ishosü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishos%C3%BC
Ishosü (alijunaiki: Rojo) es un color que se asemeja al color de la sangre. El rojo es uno de los cuatro colores psicológicos primarios, junto con el amarillo, el verde y el azul.
Simbolismo del rojohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ishos%C3%BC#Simbolismo_del_rojo
Wikipeetia: Wosoleechi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wosoleechi
Iwana (alijunaiki: iguana) es un reptil de la familia Iguanidae nativo de zonas tropicales de Centroamérica, Sudamérica y el Caribe. Viven normalmente en árboles, alrededor de 1,2 m sobre el suelo.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Ja'ayaliyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ja%27ayaliyuu
Ja'ayaliyuu es un linaje wayuu, representado por el perro y el zorro.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Jaipai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jaipai
Jaipai (alijunaiki: Semeruco, malpighia punicifolia) Süpüshi tü Malpighiaceae. Shia wanee wunu'u jouutsu wajiira.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Jamüche'e
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jam%C3%BCche%27e
Jamüche'e (alijunaiki: cardón, cactus, tuna, opuntia wentiana) süpüshi tü wunu'uliaka Opuntia, yaajewalü ya'yaa mmakat Ameerika, otta müsia eesü antunüin anain chejee Mma Mulo'usu Ameerikajatü chamüinre'e uuchejee sünain Patagonia münakat, eere osotüin napüshua'a wunu'uliakat. Na Europaje'ewaliikana na'lüjüin wunu'uliakat tüü chaamüin palaapüna sünain Mediterraneo amünakat, eere susotüin süka anain mmakat süpüleerua.
Jamüche'e, süka alijünaiki tuna-Nopalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jam%C3%BCche%27e#Jamüche'e,_süka_alijünaiki_tuna-Nopal
Wikipeetia: Jasai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jasai
Jasai. Shia tü eere sükotchalain tü mmakat yaletüin shia, wane mma yütchonsü najaraitüin chi joutaikai , akumala müsian tü sajapüin.
Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC
Wikipeetia: Jatü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jat%C3%BC
Jatü (alijunaiki: flecha) tü jatüka sa'apüla kusina sümaa wayuu sümaiwajatü.
Maima sukua'pa tü jatükahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jat%C3%BC#Maima_sukua'pa_tü_jatüka
Sukumajia jatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jat%C3%BC#Sukumajia_jatü
Wikipeetia: Jayariyú Farías Montiel
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel
Jayariyú Farías Montiel (Jemeisü cha Marakaaya, Suuria, Wenesueela, 8 nünain kashikai apüriirü no'u chi juyakai 1978 - Anaajaasü cha Marakaaya, Suuria, Wenesueela, no'u chi ka'i 21 nünain kashikai settiempüre no'u chi juyakai 2017) wane jiet wayuu, a'walakajüt pütchi, aashajüt sulu'upünaa raawia otta shikiipüMis primeras palabras: KAꞋI - SOL je aluwataapükalü sünain tü karalo'uta Wayuunaiki.Jayariyú: Nia wanee karalo'uta Wayuunaiki especializado münaka suma Wenezuela, suma Suramérica wayuu aa'inrüma'in..
Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Süchikimaajatü
Shi'yataaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Shi'yataaka_anain
Eesü süpüla pi'rajaaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Eesü_süpüla_pi'rajaai
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Ee'iyatia_waleketpülee
Wikipeetia: Jayeechi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi
Jayeechi (alijunaiki: Canto) tü jayeechika o'ulakünüsü nutuma chi jayeechimaajachikai eere naashajaain otta müsia akuwentajüshii süchikuu kasa alatüin sümaiwajee. Tü jayeechika ei'rajünüsü sutuma wayuu sünain jutkataa otta müsia sünain mi'iraa eere oko'ulaain wayuu laülaayu.
Müsü shipijana jayeechikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Müsü_shipijana_jayeechika
Jayeechi sünain alapajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Jayeechi_sünain_alapajaa
Jayeechi süpüla ee'iyataa akua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Jayeechi_süpüla_ee'iyataa_akua'ipa
Jayeechi (pütchi süka alijunaiki)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Jayeechi_(pütchi_süka_alijunaiki)
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Je'episiya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Je%27episiya
Je'episiya (alijunaiki: Morado)
Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna
Wikipeetia: Je'yulu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Je%27yulu
Je'yulu / mashunuusai (alijunaiki:alacrán) chi kanüliakai je'eyulu jo mashunuusai jutuma wayuu nia wane wuchi jashichi joutchi ja'aka mojuui yaapüna wajiirapüna, nia wane wuchi malo'ukatai joutchi julu'upuna jüta wunu'u eekai ittüin otta eere jo'uluin ulumaachi ma'aka jain jüpana wünu'u o mojüii ekale küin otta müsia jülu'upuna isho'u ekai joucheniin.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Jeesü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jees%C3%BC
Jeesü (alijunaiki: Oso) es un animal carnívoro de la familia Ursidae. Comen de todo; comen frutos, raíces e insectos, además de carne.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Jeketü Espaatta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jeket%C3%BC_Espaatta
Tü Mma'ipakat Jeketü Espaatta (Alijunaiki: Estado Nueva Esparta) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeket%C3%BC_Espaatta#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Jemiai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jemiai
Jemiai / saamataa (alijunaiki: frío) A'ayula molü je molü'ülein ain, anainjee Shia, naaya acheekaakat, eesü saamataalein jia, antiraasüü ama ayuulii.
Wikipeetia: Jepira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira
Jepira (alijunaiki: Cabo de la Vela) Jia sojotojooya palaa eekalü shiroku palaaka Caribe; antüsü anain palaajee no'u chi mmakai Ameerika Uuchimüin, iipünajee no'u chi mmakai Wajiira sulu'u Kolompia. Palaajee sünain eesü maka 47 m s.
Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Süchikimaajatü
Sujutpala Jepira namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Sujutpala_Jepira_namüin_naa_wayuukana
Nantaiwaa na alijunakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Nantaiwaa_na_alijunaka
Palajanaka Ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Palajanaka_Ouktaa
Anaajaawaa (Ayulaa Jiipü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Anaajaawaa_(Ayulaa_Jiipü)
Wikipeetia: Jepirachi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jepirachi
Jepirachi (alijunaiki: leyenda de jepirachi) sutuma waimain waya wayuukana, akumajaasü kojuyasü kuwenta nüchikuwa chi Jepirachikai.
Anüü tü palajatka nüchikuwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepirachi#Anüü_tü_palajatka_nüchikuwa
Anüü suwalata tü kuentakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepirachi#Anüü_suwalata_tü_kuentakat
Wikipeetia: Jeyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu
Jeyuu (alijunaiki: hormiga) Shia wane wuchii meipüsesalü, kasa'ulesü, müsü aka saa'in ko'oi; süpüshi tü kanüliakat artrópodos. Kepiasü mmolu'u.
Biografía de las hormigashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Biografía_de_las_hormigas
Jalasü kepiain tü jeyuukalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Jalasü_kepiain_tü_jeyuukalü
Kasa shikaka Jeyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Kasa_shikaka_Jeyuu
Jeyuu sulu'u karalo'utahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Jeyuu_sulu'u_karalo'uta
shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Ji'irain Mma Kolompia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27irain_Mma_Kolompia
Título en alijunaiki: ¡Oh gloria inmarcesible!.
Sukua'ipamaajatü Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Kolompia
Wikipeetia: Ji'irain Mma Woliwarianakat Wenesueela
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27irain_Mma_Woliwarianakat_Wenesueela
Tü Ji'irain Mma Woliwarianakat Wenesueela (alijunaiki: Gloria al Bravo Pueblo) es una composición musical patriótica venezolana de 1810, la cual fue establecida como Himno Nacional de Venezuela decretado el 25 de mayo de 1881 por el Presidente Antonio Guzmán Blanco.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27irain_Mma_Woliwarianakat_Wenesueela#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Jieyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu
Jieyuukana e Jiet (alijunaiki: Mujeres, mujer) sünain sukuwa'ipa wayuu shia tü jieyuukana kojutaka ma'in anüikü süpüla anaate'eraa wane kasachiki, shia achajaaka analu'u süpüla süpüshi otta müsia shia tü ekirajaaka na tepichikana süpüla natüjaainjatüin jaralin naya, jaralin napüshi sulu'u ne'iruku, sükajee shiain naa jieyuukana alatitka shi'iruku sümüin süchonyuu. Tü sükaliakalü jieyuu sainküinpünaa mmakalü shia 8 maatso juyawai Süka'iyaa jieyuu sutuma ONU.
Tü kojutaaka atuma na jieyuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Tü_kojutaaka_atuma_na_jieyuukana
Sütapa'ala wane wayuu jierühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Sütapa'ala_wane_wayuu_jierü
Na jieyuukana sulu'u sukuwa'ipa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Na_jieyuukana_sulu'u_sukuwa'ipa_wayuu
Süyaawase wanee jierühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Süyaawase_wanee_jierü
Paasheje'eraa soo'omüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Paasheje'eraa_soo'omüin
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Jima'ai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jima%27ai
Jima'ai (alijunaiki: joven, adolescente) Jintüi toolo, tepichi nuulia wayuu laülaa. Sünain sukuwa'ipa wayuukalüirua cho'ujaasü wachecherüin wakua'ipa, napüleerua naa anteenaka wachiikeje mapa.
Nükuwa'ipa wayuu jima'aihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jima%27ai#Nükuwa'ipa_wayuu_jima'ai
Ni'imalaya wayuu toolohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jima%27ai#Ni'imalaya_wayuu_toolo
Wikipeetia: Jimijiaa jukuaippa wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jimijiaa_jukuaippa_wayuu
JIMIJIAA JUKÜAIPA WAYÜÜ
Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa
Wikipeetia: Jinnuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jinnuu
Jinnuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi mürülü natuushikai naa jinnuukana nia chi walitkai; "watuushi chi walitkai", müshii.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Jirnuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jirnuu
Jirnu es un linaje wayuu, representado por el zorro
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Jokoma
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jokoma
Jokoma. ( Aliijunaiki/Gusano)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Jolotsü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolots%C3%BC
Wanee shüliwala, nia shiiyaawase nachijiraainjanapa wayuu. Shia shiyawasee wayuu sünain aju'itaa sümaa ayaataa jee waraittaa.
Iiwa (Alijunaiki: Primavera - Constelación de Pléyades)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolots%C3%BC#Iiwa_(Alijunaiki:_Primavera_-_Constelación_de_Pléyades)
Patünainjanaa (Trio de estrellas)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolots%C3%BC#Patünainjanaa_(Trio_de_estrellas)
Wikipeetia: Jorge Luis Pocaterra
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jorge_Luis_Pocaterra
Jorge Luis Pocaterra González (wayuunaiki: Jorge Lüii Pükaatera Gonsalee) Palajachikai sünain ashajaa tü wayuunaikikaa, ashaajüi jee ekiraajüi wayuunaiki, ainjüshii karalo'uta suchukuwaje Ekiraaja Akuwaitpaamajatü sünain Anüiki.
Karalouktakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jorge_Luis_Pocaterra#Karalouktakana
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jorge_Luis_Pocaterra#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: José Angel Fernández Silva Wuliana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Angel_Fern%C3%A1ndez_Silva_Wuliana
José Angel Fernández Silva Wuliana, palajachikai sünain ashajaa tu wayuunaikikaa. Jooushii chaa Pala'aipo'u,Poeta en lengua wayuu (indígena venezolano) Goajira venezolana, el 23 de enero de 1961, el poeta es además Sociólogo y magíster en Antropología, egresado de la Universidad del Zulia.
Karalouktakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Angel_Fern%C3%A1ndez_Silva_Wuliana#Karalouktakana
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Angel_Fern%C3%A1ndez_Silva_Wuliana#Referencias
Wikipeetia: José Prudencio Padilla
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Prudencio_Padilla
José Prudencio Padilla López (Wayuunaiki: Jusee Pürutensio Padiya Loopes) Joüshi soou mma Süchiimma chaa mmakat Kolomwia so'ü kai 19 Maatso so'ü juyaa 1784 – Ouktushi chaa Wokotaa, Kolomwia so'ü kai 2 Outuuwüre so'ü juyaa 1828.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Prudencio_Padilla#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Joutai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai
Joutai (alijunaiki: viento) na joutaikana nnojoishii süpüla we'rüin, akatsa'a watüjaapaje'e saa'u eein naya sünainjee nawawalakat. We'rüin naya sükajee suwawala tü wunu'upanakalirua, sükajee sülo'onoin tü palaakat otta sükajee sükalira tü sirumakat.
Nanülia naa joutaikanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Nanülia_naa_joutaikana
Joutai wuinpejeekuaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_wuinpejeekuai
Joutai uucheje'ewaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_uucheje'ewai
Joutai wopujeekuaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_wopujeekuai
Joutai palaajeekuaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_palaajeekuai
Matshi, mantüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Matshi,_mantüin
Jojotshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Jojotshi
Tepichikuahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Tepichikua
Wawaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Wawai
Wa'alehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Wa'ale
Wuinsurulajuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Wuinsurulajuin
Wikipeetia: Ju'i
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27i
Ju'i (alijunaiki: grillo) es un insecto de color marrón a negro, con hábitos nocturnos. Sus patas están adaptadas al salto, sin embargo saltan menos que los saltamontes, lo que los hace más torpes.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Ju'uluku jukuwa'ipa kamaneewa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27uluku_jukuwa%27ipa_kamaneewa
Ju'uluku jukuwa'ipa kamaneewa: Kojutusu tü kamanewaakalü jutuma wayuu, anasü pütchi nümüin wayuu kamaneekai, kamaneeshi ain münüshi. Ekirajünüshii wayuu jünaijee tepichiiwaáya jünain asakaa wayuu jünain pansaawaa asouttia namüin wayuu laülayuu nnojoliire nasaküin, wayuu malasü münüsü eekai mamanein, kachuntiawaisü asakiaa natuma wayuu namüin laülaayuu:
Jukuwa'ipa asakiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27uluku_jukuwa%27ipa_kamaneewa#Jukuwa'ipa_asakia
Wikipeetia: Juan Francisco Gómez Cerchar
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Francisco_G%C3%B3mez_Cerchar
Juan Francisco "El Kico" Gómez, es de origen wayuu de linaje Jusayuu. Resultó electo como nuevo Gobernador para el Departamento
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Francisco_G%C3%B3mez_Cerchar#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Juan Manuel Santos
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Manuel_Santos
Juan Manuel Santos, palajachikai sünain ashajaa tu Kolomwia. Es un político, periodista y economista colombiano, presidente de Colombia desde el 7 de agosto de 2010.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Manuel_Santos#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Junaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Junaaya
Junaaya (alijunaiki: honda wayuu) junaaya sünülia wanee korolo olojie,ainjünüsü suka makui ouuttajüüshi,sulü'üjain wayuu tooloyu sunain waraittaa,sünain olojoo, sünain mekeeraa. tü sa'apüla'ükalü wane ipa o'ulaka pootchi; wanee korolo ka'atsüinsü olojiesü otta e'ipiria kasa ekai mojülain.
Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa
Wikipeetia: Junia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Junia
Tü Junia (alijunaiki: uvita playera) es un árbol de tamaño medio de la familia Polygonaceae, que se encuentra en las playas tropicales de América y el Mar Caribe, incluyendo el sur de la península de la Florida, en Estados Unidos. Es uno de los árboles emblemáticos del Estado Vargas (Venezuela).
Frutoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Junia#Frutos
Wikipeetia: Junu'use wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Junu%27use_wayuu
Junu'use wayuu (Medicina wayuu) tü junu'useka wayuu anasü jüpüla ayuuli maima.
Aainjia otta apülajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Junu%27use_wayuu#Aainjia_otta_apülajaa
Wikipeetia: Junu'use wayuu jüpüla wanülü jeketü covid-19
https://guc.wikipedia.org/wiki/Junu%27use_wayuu_j%C3%BCp%C3%BCla_wan%C3%BCl%C3%BC_jeket%C3%BC_covid-19
Chii Jukuwa'ipa aluwatawaa kolompia, n'ia ayaawataaka jukuaipa na'a wayuukana ju'luu noumain, jaalii tüü, oonoshi jumma tü ji'piika wayuu jüpüla eiyajaa tü ayuulee e'ka joolu'u.
Wikipeetia: Jupütala tü wanülüüka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jup%C3%BCtala_t%C3%BC_wan%C3%BCl%C3%BC%C3%BCka
Jünainjee wanee wanülüü kakaliaa anuu jüpütanajün.
Anoipaajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jup%C3%BCtala_t%C3%BC_wan%C3%BCl%C3%BC%C3%BCka#Anoipaaje
Wikipeetia: Juransiiku Miranta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juransiiku_Miranta
Juransiiku Miranta (alijunaiki: Sebastián Francisco de Miranda Rodríguez) (Karaaka, 28 Maatso 1750 – San Fernando, Cádiz, 14 Juulia 1816) conocido como Francisco de Miranda, fue un político, militar, diplomático, escritor, humanista e ideólogo venezolano, considerado «El Precursor de la Emancipación Americana» contra el Imperio español. Conocido como «El Primer Venezolano Universal» y «El Americano más Universal» , fue partícipe de la Independencia de los Estados Unidos, de la Revolución Francesa y posteriormente de la Independencia de Venezuela, siendo líder del «Bando Patriota» y gobernante de la Primera República de Venezuela
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Juriicha
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha
Juriicha / Juriichi (alijunaiki: vísceras de ovejo o chivo fritas con cebo o aceite) shia wanee eküülü, aainjünüsü sünainjee shiyülain sümaa shi'iruku anneerü, otta müsia kaa'ula. Ka'akasü süle'e, süpana, süsoso, saa'in, so'oroloin, süliipütche, sumüchetse jee sü'wüi.
Saainjiapala tü juriichikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha#Saainjiapala_tü_juriichikalü
Sai'wana tü juriichikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha#Sai'wana_tü_juriichikalü
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Juulio
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juulio
Juulio (alijunaiki: Julio) Nia chii akaratshikai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimiun; shia palaa tu apuniunka kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Juunio
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juunio
Juunio (alijunaiki: Junio) Nia chii aipiruakai kashii suluu apunuin shikii. shiaa palaa pienchikai kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Juurala tü eejirawaakat
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juurala_t%C3%BC_eejirawaakat
Juurala tü eejirawaakat es un documental en wayuunaiki cuya historia muestra la lucha del pueblo wayuu por el bienestar de la madre tierra (ma'a), la pureza del agua y vida del medio ambiente. En alijunaiki significa "La Raíz de la Resistencia"La voz de los pueblos indígenas, “tierra, agua y dignidad” y está dirigida por Jorge Montiel.
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juurala_t%C3%BC_eejirawaakat#Referencias
Wikipeetia: Juusayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juusayuu
Juusayuu : Shia wanee E'irukuu wayuu, eitanüsü wanain nütüma laülakai Utta, aluwatanüshi sümaiwa nütüma Male'iwa .shi'iruku Wei tia.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Juya jeketü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC
Juya jeketü (alijunaiki: Año Nuevo) tü juya jeketü münaka shia wane mi'ira mülo'u aainjünaka süpa'apünaa tü mmapa'akat. Tü juya jeketü sünainjeejatü tü süyaawaseka kashikalüirua jee müsia chi ka'i, sükajee ayaawajünüin süka tü ayaawajütka ka'i, tü süyaawaseka waneepia sutuma alijuna otta wayuuirua shia tü 1 eneeroulu'u wanaa sümaa waawatachon tü jouktaika.
Mi'iraa soo'opünaa tü mmapa'akat no'u chi Juya jekechikaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Mi'iraa_soo'opünaa_tü_mmapa'akat_no'u_chi_Juya_jekechikai
Juya jeketü natuma naa Chiinaje'ewaliikanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_natuma_naa_Chiinaje'ewaliikana
Juya jeketü namüin naa Etíopehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Etíope
Juya jeketü namüin naa Mapuche münakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Mapuche_münaka
Juya jeketü namüin naa Aymarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Aymara
Juya jeketü namüin naa Judío münakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Judío_münaka
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Juyo'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juyo%27u
Juyo'u (alijunaiki: Arturo, Arcturus, Alfa Bootis) Shia tü apünüinkalü shili'wala warattaka ma'i sulu'upünaa aitu'u pi'uupa , nünainjee chi Sirio (α Canis Majoris) jo Canopus (α Carinae); Se trata, por lo tanto, de la estrella más brillante del hemisferio celeste norte. Su constelación es Boötes, «El Boyero».
JUYO'U:https://guc.wikipedia.org/wiki/Juyo%27u#JUYO'U:
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juyo%27u#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Jüchikuwa mma'ala jumaa wanee wayuu jier
https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCchikuwa_mma%27ala_jumaa_wanee_wayuu_jier
Jüchikkua mma'ala jüma wanee wayuu jierü (alijunaiki: Relato sobre maa'ala y una mujer wayuu) jümaiwale'eya ma'i, e'iwa'aya tü pülaakat, mma'ala wanee wayuu jierü anasüche'echonshaata ma'i, eejanale nala jima'aliikana muliashaanain naya ji'ire jüka jamüin anasüche'echon shia. Jiasa'a jia mma'ala jumaiwa wanee wayuu jiet pülashaana a'inru nnojotsü kamaneein namüin naa jima'aliikana müliakana shii're.
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Jüküjala Wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCk%C3%BCjala_Wayuu
Chii waliru akulajaashikai
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Jülirü
https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BClir%C3%BC
Jülirü (alijünaiki: mariposa) Tü Julirü shia wane uchii ayü'laasü sünainje jokoma, wüchi kantülesü süpüla juya, saashin wayuu laülaayu. Antüsü sünain ana'alawaa süpülee juya; eesü sünain miyo'uin, sünain ja'apüin, müsia sünain jo'uuchein.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BClir%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Jüyaawase mmakat kolompia
https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCyaawase_mmakat_kolompia
Tü jüyaawasekat mma, o'uliwo'u jüpüla a'awaajúnaa watta ka'i.
Ee'irajaa Sümüin Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCyaawase_mmakat_kolompia#Ee'irajaa_Sümüin_Kolompia
Wasüsü sümüin Wanteerakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCyaawase_mmakat_kolompia#Wasüsü_sümüin_Wanteeraka
Wikipeetia: Ka'iirua sünain semaana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27iirua_s%C3%BCnain_semaana
Ka'iirua sünain semaana
Wikipeetia: Ka'iyaawatia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27iyaawatia
Ka'iyaawatia (alijunaiki: reloj) es un instrumento capaz de medir el tiempo natural (días, años, fases lunares, etc.) en unidades convencionales (horas, minutos o segundos).
Wikipeetia: Ka'ñaruushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27%C3%B1aruushi
Kaañaruushi (alijunaiki: caña de azúcar) es una planta proveniente del sureste asiático. La expansión musulmana supuso la introducción de la planta en territorios donde hasta entonces no se cultivaba.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Kaa'ulaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaa%27ulaa
Kaa'ulaa /Koo'ulaa (alijunaiki:Cabra) tü kaa'ulaka pienchi su'ui, kachesü, kousu, keichisü, keimatüsü, kaleesü, kouwasü, kasisü, koisü süta eesü sulu'u ishotot, palitat, aloukatat, mutsia jee kasutot ekajasü saaka mojui otta sawanapaa, pala'achon main antasü kaa'ula chaya wajiraje onosü wayuu süma
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Kaalütaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaal%C3%BCtaa
Tü Mma'ipakat Kaalütaa (Alijunaiki: Departamento Caldas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kaalütaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaal%C3%BCtaa
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Kaarai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai
Kaarai (alijunaiki: Burhinus bistriatus) Chi kaaraikai nia wane wuchii o'unaja'awaishii sünain mma eekai yüütüin otta müsia waraitüshii weinshi eere anooulin. Eeshi sulu'u tü mmakalü Euroopa, eeshi cha'aya África sulu'u palaajeru'u je sulu'u su'uluku tü mmakalüirua cha'aya Asia.
Nukuwa'ipapalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai#Nukuwa'ipapala
Nukuwa'ipa süpüla kachooinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai#Nukuwa'ipa_süpüla_kachooin
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Kaatset
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaatset
Kaatset (alijunaiki: cárcel) es el lugar donde son encerrados las personas que cometen un crimen y forma parte del sistema de justicia de un país o nación. También pueden ser instalaciones en las que se encarcele a los prisioneros de guerra.
Kaatsethttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaatset
Wikipeetia: Kaau'kaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaau%27kaa
Tü Mma'ipakat Kaau'kaa (Alijunaiki: Departamento Cauca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kaau'kaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaau%27kaa
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Kaaule o'ukaasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaaule_o%27ukaas%C3%BC
Kaaule o'ukaasü (alijunaiki: fibra óptica) es un medio de transmisión empleado habitualmente en redes de datos; un hilo muy fino de material transparente, vidrio o materiales plásticos, por el que se envían pulsos de luz que representan los datos a transmitir. La fuente de luz puede ser un rayo láser o un LED.
Wikipeetia: Kaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaaya
Kaaya (alijunaiki: calle) es un espacio dentro de las ciudades o pueblos, con forma de linea, que permite la circulación de personas y, en su caso, vehículos y da acceso a los edificios y solares que se encuentran a ambos lados. Pueden ser de tierra, asfalto, concreto o ladrillos.
Wikipeetia: Kaa'aulayawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaa%27aulayawaa
thumb|250px|Ayonnajaa ju'utpuna kaa'ulayawaa
Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa
Wikipeetia: Kachuweera ashajiaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kachuweera_ashajiaa
Kachuweera ashajiaa (alijunaiki: máquina de escribir)
Wikipeetia: Kaketaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaketaa
Tü Mma'ipakat Kaketaa (alijunaiki: Departamento Caquetá) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kaketaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaketaa
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Kakuuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kakuuna
Kakuuna (wayuunaiki: sükorolo wayuu) tü kakuunaka sükorolo wayuu süpüla aju'itaa eepünaale naya sünain wanee outkajawaa jee müsia sünain wanee mi'ira. Tü kakuunaka wane korolo kojutusu ma'in sükajee süma'anain wayuu washirü otta süma'ana wayuu eekai anaajain kasa sümüin maka aapünüin sümüin sutuma soushi jo süma'anajee wane lapüt.
Jamakua'ipalüin süma'anain wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kakuuna#Jamakua'ipalüin_süma'anain_wayuu
Wikipeetia: Kalaapako
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalaapako
Tü Mma'ipakat Kalaapako (alijunaiki: Provincia de Galápagos) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Kalaapakohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kalaapako
Wikipeetia: Kalapaasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalapaas%C3%BC
Kalapaasü (alijunaiki: patilla, sandia. citrulus vulgaris).
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Kalekale
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalekale
Kalekale (alijunaiki: Perico: Aratinga pertinax) es un ave de la familia Psittacidae que es originaria del norte de Sudamérica (Colombia, Venezuela, Brasil y las Antillas holandesas) y que ha sido introducida en Puerto Rico y ciertas islas de las Antillas Menores.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Kamaneewa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kamaneewa
Kamaneewa: ( Alijunaiki = ser bondadoso ) Tü shia wanee sujutka akuaipa , ekirajünüshi na tepiichikana sünainje motsoyutnuin naya süpüla muloinjanain naya sulu'u tü ana'akat. Sünainje tü atüjakat eesü alaüle'era a'in natuma na wayuukana süpüla nachecherüin nain sünain tü sukuaipaka wayuu.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Kanasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC
Kanasü (alijinuaki: estampados wayuu) Tü kanasüka shia tü sanasiankaa e'inaa, atulaa, anaa, asonoo, aka'najaa amüchi, iita, susu, süi, si'ira, uwoma, alepü, kutpeera jee waneirüa sutuma wayuu.
Jaleje'ewat tü kanasüka süpüla wayuu .https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC#Jaleje'ewat_tü_kanasüka_süpüla_wayuu_.
Waima sukua'ipa tü kanasüka.https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC#Waima_sukua'ipa_tü_kanasüka.
Shiaakuase süma jamaluluin shia:https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC#Shiaakuase_süma_jamaluluin_shia:
Wikipeetia: Kane'wa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kane%27wa
Kane'wa (alijunaiki: Mamón, talisia oliviformis) Wanee wunülia ekajünüsu süchon, e`najünüsu sunainjee süchonñu ,jo`usu sulia sulu tü mma mexico ,brazil, veneezuelaa musia colombia.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Kantaawa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kantaawa
Kantaawa (alijunaiki: candado) es un dispositivo de seguridad que se utiliza como cerradura portátil cuando las puertas donde se ubica no permiten colocar una cerradura normal. El candado resulta más barato que una cerradura y es muy fácil de utilizar.
Wikipeetia: Karaaka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karaaka
Karaaka (alijunaiki: Santiago de León de Caracas, conocida tradicionalmente como Caracas) es la ciudad capital de Venezuela, así como el principal centro administrativo, financiero, político, comercial y cultural de la nación. Se encuentra ubicada en la zona centro-norte costera del país, a unos 15 km de la costa del mar Caribe y se sitúa dentro de un valle montañoso a una altitud promedio de 900 msnm.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Karalo'uta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27uta
Karaloꞌuta (alijunaiki: libro) Jiia wanee ayatanakaa sutuma alijuna, ayütnusu, ashajushi jee kachepajüsu alüpüna maima karaloꞌuta, perkamino jiia kassa anaaka apüla ashajaa; anaatetnusu siia aiꞌmajunusu sumaa shirouꞌshe, tü makaa erajunusu sukaa anulia kuwietta. Sutuma sunüiki tü UNESCO, wanee karaloꞌuta einjatu sumana 49 (Pienchii shiiki sumaa Mekiettsat) apanaa.
Jaꞌata wanee Karaloꞌutahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27uta#Jaꞌata_wanee_Karaloꞌuta
Wikipeetia: Karateerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karateer%C3%BC
Karateerü (alijunaiki: Carretera) jia wane wopü eere alatüin eeke ee'in, jütatüsu'u namüin na wayuukanairü eere alaatein chaapünai. Akumajanüsü süpüla alatüin Kemion; maima sukuwaitpaa karateerü otta müsia oünusü wattamüin chaa sünain waneeirü mma, eesü müin sunulia: autopista, türoonkalü, avenida, cayee jee waneeirü.
Wikipeetia: Karawoowat
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karawoowat
Tü Mma'ipakat Karawoowat (Alijunaiki: Estado Carabobo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karawoowat#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Kariinya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kariinya
Tü Kariinya (alijunaiki: kali'na, kari'ña) son una etnia indígena amerindia del norte de Sudamérica, se dividen en diferentes tribus o grupos independientes que comparte la lengua y ciertas tradiciones.
Kari'ñas en Venezuelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kariinya#Kari'ñas_en_Venezuela
Wikipeetia: Karipiita
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karipiita
Karipiita (alijunaiki: Caripito) es una ciudad del Estado Monagas en Venezuela. Cuenta con unos 48.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karipiita#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Karouya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya
Karouya (alijunaiki: Sinamaica) shia wane mma sulu'u tü mmapa'akalü Wajiira, sulu'u Suuria, waapünaa sünain Wenesueela.Indígenas, poder y mediaciones en la Guajira en la Transición de la colonia a la República Yaletüsü shia soo'opünaa 10 msmn, palaaje sünain eeshi chi süchii limuuna otta antüsü sünainmüin Laaka Karouya.
Süchikuwa sünüliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Süchikuwa_sünülia
Süchiki sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Süchiki_sukuwa'ipa
Eekalü süpüla a'yatawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Eekalü_süpüla_a'yatawaa
Süchiki tü mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Süchiki_tü_mmapa'akalü
Mma kottusuka sulu'u Karouyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Mma_kottusuka_sulu'u_Karouya
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Wikipeetia: Kasanaare
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasanaare
Tü Mma'ipakat Kasanaare (alijunaiki: Departamento Casanare) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kasanaarehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kasanaare
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Kashi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kashi
Kashi (alijunaiki: luna; ayaawase: [decrescent symbol (fixed width).svg|☾]) Nia chii kashikai e'ewaikai aipa'awai, chii kashikai süleeyatüin tü mmakat juya'awai.
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Kashiirua sünain juya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Kashiirua sünain juya
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Kasipoluin
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasipoluin
Kaspolüin (alijunaiki: arco iris) chi kaspolüinkai nia chii akumajakai nüchikeeje juya, akumajaashi sunainje tu shiraka juya, jiimatushii iipüna. Ajuitushi süpulatu niiyulain kaikai.
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Kasiwano'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasiwano%27u
Kasiwano'ulü pütchi suka wayuunaiki Pütchi suka alijünaiki( Culebra sabanera)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Kasoliina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasoliina
Kasoliina (Alijunaiki: gasolina) ajüitsü sünainjee tü peetürolio münaaka e'eka su'upüna mmakat eikajanaka sülümüin eere ayatanüin sümaa. Tü kasoliinaka anasü süpüla süwatain tü e'ejetüka jee siia suwatain sünainjee wanee mma o'ota sünaimüin waneeya.
Wikipeetia: Kasuutolu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasuutolu
Kasutot (alijunaiki: blanco) es un color que es producto de la suma de todos los colores. Se asemeja al color de la nieve, aunque otras sustancias de máxima reflectancia, como la magnesia y la baritina (sulfato de bario), resultan ejemplos más específicos del color blanco.
Simbolismohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kasuutolu#Simbolismo
Wikipeetia: Katnajapü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Katnajap%C3%BC
Tü Katnajapü (alijunaiki: León) niia wanee Apürika pa'a.
Mürütkanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:M%C3%BCr%C3%BCtkana
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Kattajeena
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kattajeena
Pueulo Kattajeena, es una ciudad colombiana, capital del departamento de Bolívar. Fue fundada el 1.
Kattajeenahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kattajeena
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Pueulokanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pueulokana
Wikipeetia: Katto'ui
https://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui
Katto'ui (alijunaiki: bolso) akumajuushi sutuma wayuu süpüla kachetüinjatüin sütu'upa'a miichi otta müsia süpüla ayaataa süka icha wattapünaa.La mochila Wayúu, parte de la tradición de Colombia
Tü katto'uikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Tü_katto'uikat
Süchiki jamakua'ipaluin tü katto'uikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Süchiki_jamakua'ipaluin_tü_katto'uikat
Walekerühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Walekerü
Yo'olo suchiki walekerühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Yo'olo_suchiki_walekerü
Tü Katto'uikat sümaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Tü_Katto'uikat_sümaiwa
Kanasühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Kanasü
Sükorolocheinnu tü katto'uikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Sükorolocheinnu_tü_katto'uikat
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Katünasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kat%C3%BCnas%C3%BC
Alijunaiki: Avión
Wikipeetia: Kayushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kayushi
Kayushi. (alijunaiki: Caimán) es una especie de reptil carnívoro que habita los diferentes tipos de cursos de agua dulce, ciénagas y pantanos en el sur de México, Centroamérica y el noroeste de Sudamérica.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Kayuusi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kayuusi
Kayuusi (alijunaiki: cactus, pilosocereus russelianus) Pilosocereus russelianus müsü sünülia natuma na e'raajaka sukuwa'ipa wunu'upanaka. Wanee wunu'u jouutsu wajiirapünaa, shikajüin mürülü jalouisü sümüin wayuu, sünainje tü kayuusikat ayunnusü yotojolo süpüla piichi, süpüla luma, sümaiwa tü kayuusikalü ekünapü'üsü tü süchonkalü eesü shi'itujunule süpüla ekünaa, aainjünüsü süpüla asünaa, kachonsü waneepia jou'usü sa'apünaa mma eekai ataishiin.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Ka'laira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27laira
Tü Ka'laira (alijunaiki: Tigre, Jaguar) shiia aipirüakaa mürruüt supüshii tü eepeeyüikai (aapüshii Felidae) sunainjeejatü Panthera. Antünüsü nee anain chaa mma Asiajejatü; eküii asaala jee siia shiia mürrutkaa mioukaa'main, eesü supülaa sumioushe ayaatüin shipüsee ka'laira miokaa'main.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Keesü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kees%C3%BC
Keesü (alijunaiki: Queso) Tü keesü münaka akumajünüsü süka süchiira pa'a jee ka'ulaa aliichajünüsü ejitünüsü sükuaajain anne'erü saka süpüla shikeesajain. Kasusu so'u ekünüsü süma suchualaa jee a'i otta müsia ekülü ekünajui.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Kemion
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kemion
Kemion (alijunaiki: Camión) Shiia wanee e'ejetü supülasu eikajawa kassa wattapüna, tü kemionka waneejatü suliia tü karitaa joüchon siia tü chirincheraa toyotaa kajamüin nojotsu kata'palain souje, tü kemionka soujesü wanee chasis
Kemion kajutka ma'in sumüin Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kemion#Kemion_kajutka_ma'in_sumüin_Wayuu
Wikipeetia: Kepein
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein
Kepein (alijunaiki: café): Wanee asuushi ainjünüsü jüka jüchon kepein e'itujuushi otta ayüüjaaushi. Asüüshika tü jemetsü ma'in.
Süchikuwaa tü kepeinka süntaiwa'a yaamüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein#Süchikuwaa_tü_kepeinka_süntaiwa'a_yaamüin
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein#Shi'ipajee_sukua'ipa
Origen del cultivo del caféhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein#Origen_del_cultivo_del_café
Wikipeetia: Kepeshuuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kepeshuuna
Roo kepeshuunamaajatü (alijunaiki: arroz con frijoles) es un plato típico de la cocina wayuu.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Kintiia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kintiia
Tü Mma'ipakat Kintiia (alijunaiki: Departamento Quindío) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kintiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kintiia
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Ko'okiishajia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27okiishajia
Ko'okiishajia (alijunaiki: lapicero) es un instrumento de escritura, que se caracteriza por su punta, que contiene una bola de metal, que al contacto con el papel, dosifica la tinta a medida que se la hace rodar, del mismo modo que un desodorante de bolita. Básicamente es un tubo de plástico o metal que contiene la tinta, teniendo en un extremo la punta de escritura.
Wikipeetia: Ko'ujiirü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27ujiir%C3%BC
Tü Ko'ujiirü (alijunaiki: caujil, merey, anacardo, castaña de cajú, Marañon: Anacardium occidentale) es un árbol de la familia Anacardiaceae, nativo del nordeste de Brasil, Bolivia y de la región de las Guayanas. Actualmente todos sus componentes han sido utilizados en diferentes áreas, desde la elaboración de dulces y cosméticos, hasta la creación de medicamentos para tratar diferentes enfermedades.
Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27ujiir%C3%BC#Usos
Usos no alimenticioshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27ujiir%C3%BC#Usos_no_alimenticios
Wikipeetia: Kokiwakoowa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kokiwakoowa
Mma Kokiwakoowa, Marakaaya, Wenesueela. Es la cuarta parroquia en orden de creación del Estado Zulia, lleva el nombre originario del Golfo de Venezuela, así fue llamado por los primeros pobladores de la región.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kokiwakoowa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Koko
https://guc.wikipedia.org/wiki/Koko
Koko. (Alijunaiki: Coco, cocotero) es un fruto comestible, obtenido del cocotero, la palmera más cultivada a nivel mundial.
Uso del coco en la cocina wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koko#Uso_del_coco_en_la_cocina_wayuu
Wikipeetia: Koleejia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia
Koleejia (alijunaiki: Escuela) shia eere ekirajaanüin wayuu jee wayuuirua. Eere outkajaain eekai ekirajaweein sünain wane kasa otta nukumajeein nukua'ipa süpüla lotüin tü nikiiru'uko mapeena.
Aa'innaka sulu'u wane koleejiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Aa'innaka_sulu'u_wane_koleejia
Süchikü tü sünüliakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Süchikü_tü_sünüliaka
Ekirajaapüle sümüin Wayuu Kusinahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Ekirajaapüle_sümüin_Wayuu_Kusina
Nakua'ipa na wayuuria sulu'u tü Laülaasükalü Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Nakua'ipa_na_wayuuria_sulu'u_tü_Laülaasükalü_Pütchi_sulu'u_Oumainwaa_Mülo'usükalü_Woliwariaana_Wenesueela
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Wikipeetia: Kolompia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kolompia
Vietnam
Suchukuwaje Mma'ipakat sulü Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kolompia#Suchukuwaje_Mma'ipakat_sulü_Kolomwia
Vietnamhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kolompia#Vietnam
Wikipeetia: Komputatoora
https://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora
Komputatoora (alijunaiki: computadora) shia wanee kachuweera elekturonika ajuupajaka otta müsia aluwataaka achikimaajatü wattamüin. Wanee Komputatoora kalu'usu mainma sitkuwiitaa kottusu otta waneeirua kasa müinka saa'in tü akumalaa tü nümanakai chi ka'yatayaakalü.
Su'uyaawase tü Komputatoorahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora#Su'uyaawase_tü_Komputatoora
Akuwaitpaa Komputatoorahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora#Akuwaitpaa_Komputatoora
Wikipeetia: Komputatoora alü'üjüüi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora_al%C3%BC%27%C3%BCj%C3%BC%C3%BCi
Komputatoora alü'üjüüi (alijunaiki: Computadora portátil, laptop) es una computadora que es fácilmente transportable, que pesa normalmente entre 1 y 3 kg. Los ordenadores portátiles son capaces de realizar la mayor parte de las tareas que realizan los ordenadores "de escritorio", con similar capacidad y con la ventaja de su peso y tamaño reducidos; sumado también a que tienen la capacidad de operar por un período determinado sin estar conectadas a una red eléctrica.
Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua
Wikipeetia: Kooki'iwai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kooki%27iwai
Kooki'iway o "Kokiwakoowa" (alijunaiki: Coquivacoa) era un líder wayuu con dominio sobre grandes regiones de la península de La Guajira. Su descripción se corresponde con la del cacique llamado por los españoles que salió al encuentro de Alonso de Ojeda y Américo Vespucio cuando llegaron a la región el 9 de Agosto de 1499.
Achikii Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achikii_Wajiira
Achikii Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achikii_Wenesueela
Wikipeetia: Kookooche'erü (ajüttüleepala)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kookooche%27er%C3%BC_(aj%C3%BCtt%C3%BCleepala)
Chi Kookooche'ekai / Kookooche'rü / Kookooche'erü. Naatta chi kachuuwe`ekai nia oojuitüikai kasairüa sünain nutpünaa pasaanain nuunain chi kachuweerakai piraala mushii.
Eesü waneeya nituma chi kookonchee`rûhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kookooche%27er%C3%BC_(aj%C3%BCtt%C3%BCleepala)#Eesü_waneeya_nituma_chi_kookonchee`rû
Wikipeetia: Koorütowat (Kolomwia)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Koor%C3%BCtowat_(Kolomwia)
Tü Mma'ipakat Koorütowat (alijunaiki: Departamento Córdoba) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koor%C3%BCtowat_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Kujeere
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kujeere
Tü Mma'ipakat Kujeere (Alijunaiki: Estado Cojedes) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Kujeerehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kujeere
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Kulaala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kulaala
Tü Kulaala (alijunaiki: corral) münakat shia tü suutkajaayaka tü mürütkalüirua. Shia eere nekerulitnüin na mürütkana süpüla e'merawaa süchikije arüleejüna tü annetkana otta müsia tü kaulakalü.
Sukumajia wanee kulaalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kulaala#Sukumajia_wanee_kulaala
sujutu tü kulaaka sumuin wayuu.https://guc.wikipedia.org/wiki/Kulaala#sujutu_tü_kulaaka_sumuin_wayuu.
Wikipeetia: Kuntinamaatka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuntinamaatka
Tü Mma'ipakat Kuntinamaatka (alijunaiki: Departamento Cundinamarca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Kuntinamaatkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuntinamaatka
Wikipeetia: Kuruusa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuruusa
Kurusaa (alijunaiki: Cruz) sünainje anüiki laatin (Crux) shiia wanee ayaakuwa ein eje'ipajaain piama liiniairua akümajaka wanee asheke'einwaa pansawaa, yalejee jayaasü jee siia ket'tasü müin eje'ipajaasü tü liiniaka anainmüin shi'iotopüna süpüla müinjatu. Tü shiakuwaa Kurusaaka wat'tajesü sukalia chaa jümaiwa: Chaa Ejiiptoo, Chiina jee chaa Cnosos Creta (Ein antuna anain tü kurusaaka marmoljekaa, kakaliaka chejee siküla XV n.
Kurusaa sumüin Sukuwaitpaa Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kuruusa#Kurusaa_sumüin_Sukuwaitpaa_Wayuu
Wikipeetia: Kuruusü Ishosü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuruus%C3%BC_Ishos%C3%BC
Tü Kuruuusü Ishikoo (alijunaiki: Cruz Roja jee Movimiento Internacional de la Cruz Roja y de la Media Luna Roja) es un movimiento humanitario mundial de características particulares y única en su género, por su relación particular con base en convenios internacionales con los estados y organismos internacionales por un fin netamente humanitario.
Wikipeetia: Kusu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kusu
Kusu (alijunaiki: red)
Wikipeetia: Kusupa'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kusupa%27a
Kusupa'a (Alijunaiki: Ciberespacio)
Wikipeetia: Kuuna Yaala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuuna_Yaala
Kuuna Yaala (alijunaiki: Guna Yala) es una comarca indígena en Panamá, habitada por la etnia Guna. Antiguamente la comarca se llamaba San Blas hasta 19982 y como Kuna Yala hasta 2010.
Economíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kuuna_Yaala#Economía
Wikipeetia: Kuwainiia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuwainiia
Tü Mma'ipakat Kuwainiia (alijunaiki: Departamento Guainía) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Kuwainiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwainiia
Wikipeetia: Kuwawiaare
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuwawiaare
Tü Mma'ipakat Kuwawiaare (alijunaiki: Departamento Guaviare) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Kuwawiaarehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwawiaare
Wikipeetia: Laa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Laa
Laa (alijunaiki: jagüey) shia wane süpütaala süchi süsha'walapüleru wüin süchikejee wane juya, antususu anain sulu'u mma eere nnojolüin juyaka otta müsia eere ain miyaasüü chaa uucheje saa'u Ameerika Uuchimüin, sulu'u wane laa eesü sükotchajünüin wüin süpüla aapa sünain wane kasa sulu'u pinchika. Sünain miyaasüüka nnojotpa juya, eesü mekietsalüin kashi eere yüütüin juyaka, sulu'u tü laakaliru apütaasü wüin aapanaka süpüla nasüin na mürülüka, eesü jagüey münüin sutuma na alijunaka.
Laahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Laa#Laa
Wikipeetia: Laapi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Laapi
Laapi (alijunaiki: lápiz) es un instrumento de escritura o dibujo generalmente para realizar tareas, consiste en una barrita de pigmento (generalmente de grafito y una grasa o arcilla especial, pero puede también ser pigmento coloreado de carbón de leña) y encapsulado generalmente en un cilindro de madera fino, aunque las envolturas de papel y plásticas también se utilizan.
Wikipeetia: Laara
https://guc.wikipedia.org/wiki/Laara
Tü Mma'ipakat Laara (Alijunaiki: Estado Lara) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Laaserü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Laaser%C3%BC
Laaserü (alijunaiki: láser)
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Laaser%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Lania
https://guc.wikipedia.org/wiki/Lania
¿Kasa wayuu Lania?
Lania süpüla:https://guc.wikipedia.org/wiki/Lania#Lania_süpüla:
Jaralüü kajapülüka Lania?https://guc.wikipedia.org/wiki/Lania#Jaralüü_kajapülüka_Lania?
Sujutu Laniahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lania#Sujutu_Lania
Wikipeetia: Eemerawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eemerawaa
Eemerawaa (alijunaiki: descansar) wane wayuu eemeraasü weinshi süchikejee a'yatawaa, süchikejee wane kasa eekai sa'inrüin paala, makatka tü arüleejaaka mürülü, ousaa apainru'u, aja'itaa wuin otta kasa eekai mapüsain atuma wane wayuu.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Lapü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC
Tü Lapükalü (alijunaiki: El sueño): Wainma sukuwa'ipa tü lapükalü namüin naa wayuukana. Tü lapükalü antawa'isü namüin naa wayuukana natunkapa, wanaa sümaa neemeraain süchikijee süpüshua tü naa'inrakalü.
Süchiki lapühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Süchiki_lapü
A'lapüjawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#A'lapüjawaa
Sümaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Sümaiwa
Wainma sukua'ipa tü lapükalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Wainma_sukua'ipa_tü_lapükalü
Sü'lapüjaakalü anain wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Sü'lapüjaakalü_anain_wayuu
Soo'omüin tü pütchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Soo'omüin_tü_pütchika
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Leechi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Leechi
Leechi (Alijunaiki: Leche)
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Leiqui Uriana Henríquez
https://guc.wikipedia.org/wiki/Leiqui_Uriana_Henr%C3%ADquez
Leiqui del Carmen Uriana Henríquez es una productora de cineManifiesto de solidaridad con Leiqui Uriana de origen wayúu. Es la co-productora del documental "Shawantama'ana" y la directora del documentar Pütchipüüi para la UNESCO.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leiqui_Uriana_Henr%C3%ADquez#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Leonel Muñoz
https://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz
Leonel Muñoz (Jemeishi cha San Rafael Majaana, Suuria, Wenesueela, saa'u piama shikii aipirüamüin (26) nüka'iya kashikai Nouyempüre no'u chi juyakai 1965).
Nukua'ipamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Nukua'ipamaajatü
Sukua'ipa tü nukumajakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Sukua'ipa_tü_nukumajakat
Eere ni'iyatüin ayaakuwakat nümüiwa'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Eere_ni'iyatüin_ayaakuwakat_nümüiwa'a
Karalo'utakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Karalo'utakana
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Shi'ipajee_sukua'ipa
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Wikipeetia: Liiura
https://guc.wikipedia.org/wiki/Liiura
Liiura (alijunaiki: libra esterlina; inküleenaiki: sterling pound) es la moneda del Reino Unido así como de las Dependencias de la Corona y Territorios de Ultramar británicos. En sus demás territorios coloniales se usan diferentes monedas pero que están igualmente con su tasa de cambio fijadas a la de la libra esterlina: la libra gibraltareña, libra de las Malvinas y la libra de Santa Elena.
Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda
Wikipeetia: Looja
https://guc.wikipedia.org/wiki/Looja
Tü Mma'ipakat Looja (alijunaiki: Provincia de Loja) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Loojahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Looja
Wikipeetia: Luma
https://guc.wikipedia.org/wiki/Luma
Luma (alijunaiki: enramada) Tü lumakalü shia eere suutkajaain wayuu, jemioushi, eere anain süpúla yooto, koottirawa, anaata sukua'ipa kasa. Numuin wayuu shiawasee anaa, lotusü tü münaka suupüna, kojutusü aantirawa e'iruku sulu'u.
Süpüla akumalaa wanee luma:https://guc.wikipedia.org/wiki/Luma#Süpüla_akumalaa_wanee_luma:
Wikipeetia: Luwopu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu
Luwopu (alijunaiki: Cauce, Cañada) shia wanee anou sulu'upünaa uuchi, moulii so'uu. Jouutsu wajiira süchikanainkalü wuin, akumajaasü süchiirua tü mmakat süjaralijaakat wuinkat sütüma juya kaüliakalü ma'in.
Sanyaa wuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Sanyaa_wuin
Sukua'ipa namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Sukua'ipa_namüin_naa_wayuukana
Tü luwopuka kaseyuusehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Tü_luwopuka_kaseyuuse
Apünüin sukua'ipa tü luwokukahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Apünüin_sukua'ipa_tü_luwokuka
Wikipeetia: Ma'leiwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa
Ma'leiwa (alijunaiki: Dios)
Putchi Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Putchi_Ma'leiwa
Kasa wayuu Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Kasa_wayuu_Ma'leiwa
Jamüsü nukua'ipa Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Jamüsü_nukua'ipa_Ma'leiwa
Jalashi Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Jalashi_Ma'leiwa
Nüpülain Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Nüpülain_Ma'leiwa
Yootoo nümaa Ma'leiwa nüpütala wapüla(El padre nuestro )https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Yootoo_nümaa_Ma'leiwa_nüpütala_wapüla(El_padre_nuestro_)
Jaraikai Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Jaraikai_Ma'leiwa
Wikipeetia: Ma'liichi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27liichi
Ma'liichi (alijunaiki: enea, totora) es una planta herbácea acuática de la familia Typha que crece fuera del agua entre 1 y 3 metros. Suelen crecer en estanques, lagunas y pantanos.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Maa'ala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maa%27ala
Maa'ala (alijunaiki: Cascabel: Crotalus durissus)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Maachon
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon
Maachon (aliijunaiki: Abuela) Tü maachon münaka shia tü wayuu jiet laü'laakat süntapa'a jalejee yaa, asakünüsü, antüsü pia maachon münüsü, shia tü oushiika natuma na tepichi süikeyuukana kasakana sünain müshia naa wayuu kojutuka amuin shia. Maachon müshii nachoin naa suchoinkana, müshia naa wayuu kasakana sünain sünainjee shi'iruku.
Sujutu tü maachonkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Sujutu_tü_maachonkalü
Maachon sünain ekirajaa sulu'u akua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Maachon_sünain_ekirajaa_sulu'u_akua'ipa
Maachon namaa süchoin mushia naa süikeyuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Maachon_namaa_süchoin_mushia_naa_süikeyuukana
Maachon sünain outaja süike'eyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Maachon_sünain_outaja_süike'eyuu
Wikipeetia: Maatso
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maatso
Maatso (alijunaiki: Marzo) Nia chii apunuin kashii suluu tu juyakat, sullu shiyawajiyaa sükashia alijuna, esuu apünuin shiki waneshiaümuin ka'i. sulu'ujetu tü laatinka Martivs, shiaa palaa tü palaajanajatkat kashii shiyawajiyaa sükashia Romanokat.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Maawui
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui
Maawüi (alijunaiki: algodón, gossypium herbaceum) Süchiki maawüi, tü maawüika wane wunu'u wüitüsü süpana, kachonsü sünainje süsii, tü sisiikat kasutat, akotchajünüsü mainmapa shia süpüla asichajünaa palajana, joutsü sa'aka mojui müsia shia sainküinsü tu mmapaakat, eesü süpüla süpünajünuin miichipaa, tü maawuikat asichijünüsü su'ulia tü sü'ükalü sutuma laülayuu sumaiwa süpüla suwalerajuin süka atia sünain süse'ewain wayuu jietkat otta laülayuu.¿Qué es el algodón?
Asichaja maawüihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui#Asichaja_maawüi
Isuttahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui#Isutta
Shi'ipajee Sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui#Shi'ipajee_Sukua'ipa
Wikipeetia: Maayo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maayo
Maayo (alijunaiki: Mayo) Nia chii jara'ikai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana. suluu apunuin shiki sumaiwajattüka natuma naa romanokanaa
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Maiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki
Maiki (alijunaiki: maíz) tü maiki münaka wane eküülü apunajuushi jutuma wayuu, eekai ama'ana wane apain, otta nutuma chira wayuu eekai apunajülin, tü maikikalü apünajünüsü juyapo'ulü.Cocina guajira dominical | Las bebidas del maíz
Mainma sukuwa'ipa tü maikikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Mainma_sukuwa'ipa_tü_maikika
Maiki sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Maiki_sümüin_wayuu
Je'rasü sükuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Je'rasü_sükuwa'ipa
Jamüsü sü'lakajaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Jamüsü_sü'lakajaaya
Shiyaakuwairua maikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Shiyaakuwairua_maiki
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Maiko'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u
Tü pueuloka Maiko'u (alijunaiki: Pueblo de Maicao) jia wanee pueulo miyo'u palaaje sünain Ameerika Uuchimüin. Sulu'u Mmakat Wajiira, saa'u Kolompia; wattasü suulia Süchiimma (Riohacha) sünainje 76 km otta suulia alijunapiapa'aka Marakaaya wattasu sünainje 103 km.
Süchiikü Sünüliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Süchiikü_Sünülia
Sukuwa'ipa mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Sukuwa'ipa_mmakat
Eeka süpüla E'rajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Eeka_süpüla_E'rajaa
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
A'ttaalee eemüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#A'ttaalee_eemüinre
Wikipeetia: Majayülü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC
Majayülü (alijunaiki: señorita) sulu'u sukuwa'ipa wayuu shia wanaa sümaa shimiyo'ulaain tü achonlu jietkalü, süpüla laülaainjatüin saa'in.Sukuwa'ipa wanee majayut.
Sukuwa'ipa wanee majayülü wanaa sümaa asürünnaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Sukuwa'ipa_wanee_majayülü_wanaa_sümaa_asürünnaa
Ka'wayuusesühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Ka'wayuusesü
Asürülaa Majayulühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Asürülaa_Majayulü
Aju'itiraahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Aju'itiraa
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Wikipeetia: Majayut (película)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Majayut_(pel%C3%ADcula)
Majayut ("Señorita") es un documental en wayuunaiki, de Elizabeth PirelaDocumental wayuú gana premio del público en festival francés que fue reconocido con el Premio del Público al Mejor cortometraje, en la décima segunda edición de Rencontres du cinéma sud-américain de Marseille de 2010. El documental cuenta cómo es el proceso de transformación de una niña wayuú en señorita, y el protocolo que debe seguir un muchacho para pedirla en matrimonio.
Linkshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majayut_(pel%C3%ADcula)#Links
Wikipeetia: Makütaleena
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mak%C3%BCtaleena
Tü Mma'ipakat Makütaleena (Alijunaiki: Departamento Magdalena) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Makütaleenahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Mak%C3%BCtaleena
Wikipeetia: Manuel Román Fernández
https://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez
Manuel Román Fernandez (Jemeishi kantaraalia (La Candelaria- Guajira Estado Zulia- Venezuela) ka'i mekisat kashi maatsou no'u juya po'loo po'lootua shikii mekietsat aipirua shikii piamamüin (1962) - ouktushi Maiko'u (Kolompia) ka'i mekietsat kashi nouyempüre no'u chi juyakai 2021.
Nüshiirua naya'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Nüshiirua_naya'a
Tü nütujaaka apüleeruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Tü_nütujaaka_apüleerua
Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Ee'iyatia_waleketpülee
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Wikipeetia: Mapüja
https://guc.wikipedia.org/wiki/Map%C3%BCja
Tü Mapüjaka (alijunaiki: Sauce guajiro, espinillo, parkinsonia aculeata) es un árbol de la subfamilia Caesalpinioideae, dentro de la familia de Fabaceae. Se encuentra desde el oeste de Texas y sur de Arizona hasta México, el Caribe, Sudamérica desde el sur al norte de Argentina, y las islas Galápagos.
Especie invasorahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Map%C3%BCja#Especie_invasora
Wikipeetia: Maraaja
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maraaja
Maraaja (Vidrio) Shia wane material inorgánico duro, frágil, transparente y amorfo que se encuentra en la naturaleza, aunque también puede ser producido por el ser humano. El vidrio artificial se usa para hacer ventanas, lentes, botellas y una gran variedad de productos.
Wikipeetia: Marakaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya
Marakaaya (alijunaiki: Maracaibo) shia wanee alijunapiapa'a sulu'u tü mmakat Suuria, wopujeeru'usü sulu'u tü mma miyo'usükat Wenesueela. Shia wanee pueulo miyo'u kojutusu sükajee eein Petüroolia sulu'u cha Sojotojooya palaa wenesueelaje shiroku tü lamuunaka Marakaaya.
Süchiki sünülia Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Süchiki_sünülia_Marakaaya
Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Süchikimaajatü
Napülapünaa na alijunakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Napülapünaa_na_alijunaka
Sukumajaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Sukumajaiwa
Ka'ruwarat shirokujeeka palaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Ka'ruwarat_shirokujeeka_palaaka
Sükalia sajapülü Epaainyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Sükalia_sajapülü_Epaainya
Taashisü otta Aluwataasü saa'u sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Taashisü_otta_Aluwataasü_saa'u_sukuwa'ipa
Ousutunusu petürrolia shiuupüna mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Ousutunusu_petürrolia_shiuupüna_mmakat
Marakaaya müinma yaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Marakaaya_müinma_yaa
Oülana'anain siia Suchukuwaje Marakaaya so'ü Mmakat'jein shiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Oülana'anain_siia_Suchukuwaje_Marakaaya_so'ü_Mmakat'jein_shiia
Tü Suikaka Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Tü_Suikaka_Marakaaya
Suyashe Petürooliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Suyashe_Petüroolia
Alüwatasuka soou Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Alüwatasuka_soou_Marakaaya
Sukuwaitpaa Mma soou Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Sukuwaitpaa_Mma_soou_Marakaaya
Achiiki Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Achiiki_Marakaaya
Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Kulaalayaawatia
Wikipeetia: Mariya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mariya
Mariya (alijunaiki: Amarillo)
Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna
Wikipeetia: María Colombia Menases Ja'yaliyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu
María Colombia Menases de Mejía (Laülaka Kolompia) Shia wanee wayuu kepiapüsü sulu'u mmakat Wajiira Kolompia. Wayuu kojutüka akuwa'ipalü sütüma a'in ma'in shia napüla wayuu otta alijuna sa'inküinpüna mmapakat.
Jükua'ipa tü ja'inrakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Jükua'ipa_tü_ja'inraka
Jüchiki jükalia jemelin otta jaleje'ewalüin jiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Jüchiki_jükalia_jemelin_otta_jaleje'ewalüin_jia
Jüchiki tü a'innaka otta lo süchiki Sukuwa'ipa sunatia shipusehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Jüchiki_tü_a'innaka_otta_lo_süchiki_Sukuwa'ipa_sunatia_shipuse
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Mashale'e
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mashale%27e
El chimachimá o caracara chimachima (Milvago chimachima), es una especie de ave falconiforme de la familia Falconidae propia de América Central y del Sur.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Mayaapo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mayaapo
Mayaapo (alijunaiki: Mayapo) jia wanee palaa cha'yaa Wajiira kolompiana, e'raajünashaanasü ma'in süka jamüin wulesü tü wuinka otta müsia sutuma kasuutoluin tü jasaika sotpa'a palaaka. Antünusu anain waapünaa jünain Süchimma (Riohacha), süka 17 km, chaa no'upünaa chi juyakai 1984 tü INCORAMayapo: un paraíso en venta münaka shikeerotirüin tü mmakalüirua chaapüna sulu'u tü resguardo namakaa naa alijunakana süka jamüin su'umain wayuu.
Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mayaapo#Ee'iyatia_waleketpülee
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mayaapo#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Maünaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%C3%BCnaa
Maünaa: Shia tü sujutuwakaa wane kasa sülatüle nümüin wane wayuu amaünajitshi
Maima sükuaipa tü maünaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%C3%BCnaa#Maima_sükuaipa_tü_maünaaka
Wikipeetia: Meejiko
https://guc.wikipedia.org/wiki/Meejiko
Meejiko (alijunaiki: México; Estados Unidos Mexicanos) shia wane mma saa'uje Ameerika.
Meejikohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Meejiko
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Wikipeetia: Meerida
https://guc.wikipedia.org/wiki/Meerida
Tü Mma'ipakat Meerida (Alijunaiki: Estado Mérida) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Meeridahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Meerida
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Meeta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Meeta
Tü Mma'ipakat Meeta (Alijunaiki: Departamento Meta) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Meetahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Meeta
Wikipeetia: Mekeerüü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mekeer%C3%BC%C3%BC
Mekeerüü (alijunaiki: buscar ganado) tü mekeeraaka nülaakajatülia chi wayuukai sünainjee tepichin nia, machikülee nürülejuin mekeeshi , naa wayuu arülejaka namüliin alüjachonsü nain sülia machikajaalin shia, mmakasain joütaleu aipa miasü jee jamü sümüin tü mürü`ukalüirüa türülaamüsü, yalaa eesü nain chi wayuukai sülia amüloijüin shia ,mekeepaa chi wayuukai nuniirüin süchirüa süwüi, nüsakira nain wayuu ewanain nümaa , chi wayuu mekeekai eesü aipaa nou atunkashi epünalee sawalin nou, atamamüshia waatachechon mekeeruin nüchuküa sünainmüin nüntüin sünain.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Meriida, Wenesueela
https://guc.wikipedia.org/wiki/Meriida,_Wenesueela
Pueulo Méridapa'a, mma Woliwarianakat Wenesueela (alijunaiki: Santiago de los Caballeros de Mérida) es la capital del municipio Libertador y del estado Mérida y la principal localidad de los Andes venezolanos. Fue fundada en 1558 por el capitán Juan Rodríguez Suárez.
Pueulokanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pueulokana
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mi%27ira_m%C3%BClo%27u_s%C3%BCnain_sukuaippa_wayuu
Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu (alijunaiki: Festival de la Cultura Wayuu) tü palajana mi'iraka sünain sukuaippa wayuu ainjunusu chaa Juyaa 1984 süpüla achajawa tü Majayut (Señorita), süchikijee ainjunusu suchukua'a cha juya 1985 sünain su'uyashe Ichitkii; otta müsia sünain juya 2006 ekerotusu sulu'u Anajat'kaa Sukuwaitpaa Mmakat Kolomwia (Patrimonio Cultural de Colombia).
Shiia tü Ainjunaka Sunain Sukuwaitpaa Shimi'iraka Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mi%27ira_m%C3%BClo%27u_s%C3%BCnain_sukuaippa_wayuu#Shiia_tü_Ainjunaka_Sunain_Sukuwaitpaa_Shimi'iraka_Wayuu
Wikipeetia: Miguel Angel Jusayú
https://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA
Miguel Ángel Jusayú (Wayuunaikiru'u: Mikeelü Anjerü Juusayuu) nia chi palajachikai wayuu sünain ashajaa tü wayuunaikikat otta chi e'itaakai wanee sukua'ipa süpüla ashajünüinjatüin tü pütchikat wayuunaikiru'u. Niakai ashajüi, aküjai otta müsia ekirajüi wayuunaiki sulu'u tü ekirajüleekalüirua müinka saa'in tü Ekirajaapüleeka Suuria, eere a'yataain nia paala sulu'u tü Escuela de Letras eere nikirajüin wayuu otta alijuna sünain nakua'ipa na wayuukana.
Jaleje'ewai niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Jaleje'ewai_nia
Tü naashajaaka wayuuiwa niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Tü_naashajaaka_wayuuiwa_nia
Nüchikuu jintüikai shuahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Nüchikuu_jintüikai_shua
Tü nüshajüinkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Tü_nüshajüinka
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Argenis Angulo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo
Argenis Alexander Angulo Parra (Marakaaya, Suuria, Wenesueela, jemeishi no'u chi ka'i 23 no'u kashikai juulio süpüla juyakai 1983) nia wane a'walakajüi pütchi, aashajai sulu'upünaa raawia, ashajüi pütchi otta atüjashi aashajawaa, wenesueelaje'ewai nia. Niapü'üshi chi laülaakai saa'u tü Camara Junior Internacional.
Jaleje'ewai niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Jaleje'ewai_nia
Nikirajaaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Nikirajaaka_anain
Alaülaashi saa'u tü Cámara Junior Internacionalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Alaülaashi_saa'u_tü_Cámara_Junior_Internacional
Shi'ipajee sukuaippahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Shi'ipajee_sukuaippa
Wikipeetia: Miichi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi
Miichi, piichi jee pinchi (alijunaiki: casa) shia eere nepijaain naa wayuukana, eere miyo'in chi toolo sümaa türa jierü. Eejatüle tü yootuin woushi wamaa, eejanülee watunkuin sünainmüin miyo'uin waya.
Sukumajie wane miichihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Sukumajie_wane_miichi
Suumain wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Suumain_wayuu
Sukua'ipa shipia wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Sukua'ipa_shipia_wayuu
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Miraanta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Miraanta
Tü Mma'ipakat Miraanta (Alijunaiki: Estado Miranda) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Mma
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mma
frameless|right
Partes de Tierrahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mma#Partes_de_Tierra
Tü Mmakat naajüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mma#Tü_Mmakat_naajüin_naa_wayuukana
Wikipeetia: Mma Mulo'usu Ameerikajatü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mma_Mulo%27usu_Ameerikajat%C3%BC
Tü Mma Mulo'usu Ameerikajatü (alijunaiki: Estados Unidos de América, Estados Unidos) shiia wanne Mma so'ü Ameerika Palaamüin.
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Wikipeetia: Mmakat Maara
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara
Mmakat Maara (Alijunaiki: Municipio Mara) shiia wanee mmakat sa'akaje 21 (Piama shikii waneeshimüin) mma sunainje tü mma'ipakat Suuria, ein Wenesueela, kottapa'a sumaa tü alijunapiapa'a Marakaaya, San Püransiiko jee Lossata münusu kaa shiiain outkajawa metüroopolitanat alijunapiapa'a Marakaaya.
Atijaaya Palajanakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Atijaaya_Palajanaka
Suchukuajee Sukuwaitpaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Suchukuajee_Sukuwaitpaa
Jalaapünasü einhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Jalaapünasü_ein
Suchukuwaje sunulia mmakat Maarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Suchukuwaje_sunulia_mmakat_Maara
Mma'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Mma'ipa
Suchikii Maarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Suchikii_Maara
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Mmakat Wajiira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira
Mmakat Wajiira sulü'ü alijunaiki Municipio Guajira. Sa'atkaattein joolü niia Hebert Chacón.
Suchukuwajeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Suchukuwajee
Sunüliiakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Sunüliiaka
Sukuwaitpaa Mmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Sukuwaitpaa_Mma
Sunuliakalirü Wajiirühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Sunuliakalirü_Wajiirü
Oumainpahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Oumainpa
Shiatakaa'anain wayuukanairühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Shiatakaa'anain_wayuukanairü
Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Enlaces_externos
Wikipeetia: Mo'uwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mo%27uwa
Mouwa (alijunaiki: Paloma Torcaza) nia wane wuchii anachonsü main müsüsain sai wane majayüt unaapajatü.shia sülaaulaska yoroona süma iitsü.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Mohamad Jaafar Dasuki Hajj
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mohamad_Jaafar_Dasuki_Hajj
Mohamad Jaafar Dasuki Hajj niia chii jekechiikai atkaatein saau Maikau chaa Wajiira.
Süchikimaajatü wayuuiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchikimaajat%C3%BC_wayuuirua
Wikipeetia: Molokoono
https://guc.wikipedia.org/wiki/Molokoono
Molokoono (alijunaiki: morrocoy) es una tortuga terrestre de nombre científico Chelonoidis carbonaria nativa de las sabanas y bosques, desde Panamá hasta las Guayanas, Brasil, Paraguay, y el norte de la Argentina. Se alimenta con flores (especialmente rojas y amarillas), hojas, fruta caída, hongos silvestres, insectos, gusanos vivos y carne de lagartijas, aves o peces, fresca o descompuesta.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Monaaka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Monaaka
Tü Mma'ipakat Monaaka (Alijunaiki: Estado Monagas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Limita por el este con el estado Delta Amacuro y el Océano Atlántico, por el sur con el estado Bolívar, por el oeste con el estado Anzoátegui y por el norte con el estado Sucre.
Monaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Monaaka
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Mutsia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mutsia
Yuui (alijunaiki: Negro) E'iyatia tü miyo'usükalü piyuushi, wanaa sümaa nnojorüle'einya waratshii. Müsü aka süta je süno'u tü müshaijakalü.
Tü süküjakalü achikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mutsia#Tü_süküjakalü_achiki
Wikipeetia: Muurai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Muurai
Muurai (alijunaiki: Poponax tortuosa) Shia wane wunu'u una'apüsü; asotüsü sümüiwa'a, nnojotsü apünajuushin, emiyo'ulaasü sümüiwa'a. Tü muuraikalü mematüsü aka saa'in süpana aipia je keipüsesü, wainma ma'in shiipüse.
Tü ayuulii shiiyajakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Muurai#Tü_ayuulii_shiiyajakalü
Wikipeetia: Muusa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Muusa
Muusa (gato) mürülü ji'iyatia ji'iruku wayuu ulianayuu, otta mürülüin nia piichipa'a jüpüla olojoo kookoche'erü, kamalainshi maain amüüin jutuma wayuu aka wulein piichipa'a nutuma, chi muusakai aishi apülaa jüka alojulin nia, ekinnüshi nia eküülü, leechi jüchira ka'aula, eeshise'e nia kirale ma'ai kuraalalu'u aka nüsinnnawalin jüli'ichajapa wayuu.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Mürütkana
https://guc.wikipedia.org/wiki/M%C3%BCr%C3%BCtkana
Mürütkana (alijunaiki: Animal) Shiia supüshuwale sumüluin alijuna/wayuu ekaa a'amana wanee mürüt. Sulü tü sunüikika tü atijaaka supüleru'u münusu mayaa Metazoa (Metazoos) maima sukuwaitpaa tü mürütkana kajamüin ees awanajain ein etnüin, müin eucariotas, heterótrofos, pluricelulares y tisulares.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Naapa (Ekuwatoorü)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Naapa_(Ekuwatoor%C3%BC)
Tü Mma'ipakat Naapa (alijunaiki: Provincia de Napo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Naapa (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Naapa_(Ekuwatoor%C3%BC)
Wikipeetia: Nakalia A'yataalii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Nakalia_A%27yataalii
Nakalia A'yataalii (alijunaiki: día del trabajador)
Wikipeetia: Nakalia Ekirajülii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Nakalia_Ekiraj%C3%BClii
Nakalia Ekirajülii (alijunaiki: Día del Maestro)
Wikipeetia: Nariiña
https://guc.wikipedia.org/wiki/Narii%C3%B1a
Tü Mma'ipakat Nariiña (Alijunaiki: Departamento Nariño) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Nariiñahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Narii%C3%B1a
Wikipeetia: Amurulu'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u
Amurulu'u (alijunaiki: Nazareth) shia wane mma cha'aya palaaje sünain Wajiira kolompiaana, sulu'u tü mmapa'akalü Wajiirü. Palaamüinsü nünain chi uuchikai Makuira.
Süpüla o'unaa Amurulu'umüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Süpüla_o'unaa_Amurulu'umüin
Süchikuu Amurulu'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Süchikuu_Amurulu'u
Tü eekalü cha'ayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Tü_eekalü_cha'aya
Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Kulaalayaawatia
Wikipeetia: Nemesio Montiel Fernández
https://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez
Nemesio Montiel Fernández (Jemeishi Aliitasii, Wajiira, 25 nükalia kashikai Nouyempüre so'u tü juyakat 1943 - Anaajaashi cha'aya Marakaaya, 26 nükalia kashikai Apüriiro'u so'u tü juyakat 2021) Nia chi palajachikai antropólogo wayuu. Ekirajaashi sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela, aashajaai soo'opünaa sukuaippa wayuu, alü'üjüi sukua'ipa wayuu je ashajüi karalokta.
Nüpüshikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Nüpüshikalü
Nukuaippamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Nukuaippamaajatü
Naashajaaka achiirua weinshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Naashajaaka_achiirua_weinshi
Tü jülüjaka naa'in waneepiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Tü_jülüjaka_naa'in_waneepia
Nukuwa'ipa sümaa politikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Nukuwa'ipa_sümaa_politikat
Tü nüshajüinkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Tü_nüshajüinka
Tü nüshajalaka otta ni'yataainka sulu'u akirajiapüleekathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Tü_nüshajalaka_otta_ni'yataainka_sulu'u_akirajiapüleekat
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Nohelí Pocaterra
https://guc.wikipedia.org/wiki/Nohel%C3%AD_Pocaterra
Nohelí Pocaterra (wayuunaiki: Nüweli Pükaatera) Wayuu shiia ji'iru'ku Uriana, jooüsü sünain kai 18 soou kashii Settiempüre sünain juyaa 1936, chaa mma'ipa Peña, pasanain'püna sünain Pala'aipo'u jee siia Karouya. Chaa mmakat Wajiira sulü mma'ipakat Suuria ein Wenesueela.
Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nohel%C3%AD_Pocaterra#Suchukuwaje
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nohel%C3%AD_Pocaterra#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Nouyempüre
https://guc.wikipedia.org/wiki/Nouyemp%C3%BCre
Nouyempüre (alijunaiki: Noviembre) Nia chii poloo waneeshi kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu mekietsakai kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Nuumerokana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Nuumerokana
Nuumerokana
Wikipeetia: O'otowaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27otowaa
O'otowaa (alijunaiki: bicicleta)
Shawantama'anahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Shawantama%27ana
Wikipeetia: O'ulijaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27ulijaa
O'ulijaa / Alü'jaa (alijunaiki: consentir, mimar) sumüin Wayuu, o`ulijaa shia achekaa alü`üjaa jo`uu jumaa tepichi. Naataa Sumün sukuaipaa alijuna junain o`ulijaa.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: O'upünawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27up%C3%BCnawaa
O'upünaa jee O'upünawaa (alijunaiki: Rostro o Rostros)
Jouya we'rüi shiyakuairua mainma o'upünaa jee o'upünawaa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27up%C3%BCnawaa#Jouya_we'rüi_shiyakuairua_mainma_o'upünaa_jee_o'upünawaa_wayuu
Wikipeetia: Ookotuushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ookotuushi
Ookotuushi (alijunaiki: mazamorra) tü ookotuushikalü süsüin wayuu wajira'a aainjuushi süka maikki.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Ouktaa namüin na wayuukana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana
Ouktaa namüin na wayuukana (alijunaiki: la muerte para los wayuu) shia wanaa sümaa sükatalaain saa'in wane wayuu suulia tü shi'irukukat, o'unüsü tü saa'inkat Jepiramuin eere saa'in süpüshua'a tü ouktüsükalüirua. Wanaa sümaa ouktüin wane Wayuu anainjatü ma'in sukuaippa, supüla talatüinjatüin saa'in tü ouktüsükat.
Ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Ouktaa
Müsü sukua wanee ouktaa natuma wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Müsü_sukua_wanee_ouktaa_natuma_wayuukana
Aamakaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Aamakaa
Asiruuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Asiruu
Anaajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Anaajawaa
Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Süchikimaajatü
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Oumala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Oumala
Ommala (alijunaiki: Sirio, Alfa Canis Majoris) es la estrella más brillante que el ojo humano puede distinguir en el firmamento.
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Oumala#Referencias
Wikipeetia: Ounuwaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ounuwaa
Onnuawaa (alijunaiki: solidaridad colectiva) naa wayuukana, waraitushin sunain onnuawaa, achuntushii kaaliwaa namuin naa nupüshikana, musia namuin naa wayuu na'leewain.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Outkajawa Mulo'usükalü Natuma Putchipü'üirua
https://guc.wikipedia.org/wiki/Outkajawa_Mulo%27us%C3%BCkal%C3%BC_Natuma_Putchip%C3%BC%27%C3%BCirua
Chaa Nouyempüre so'u juyaa 2008 tü Putchipü'ürua chaa Wajiira ein Kolomwia sii Wenesueela, aket'tanusu tü Outkajawa Moloüsükalü Natuma Putchipü'üirua (alijunaiki: Junta Mayor Autónoma De Palabreros).
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Outkajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Outkajawaa
Outkajawaa sutuma wayuu (alijunaiki: Reunión o Reunirse) Tü outkajawaaka sümüin wayuu shia eere sujutkajaain mainma wayuuirua, sutuma wayuu mainma sukua'ipa tu Outkajawaaka , eesu suupuna luma, aipia otta ichii; eere jemiyan ka'i, süpüla wanee yootaa mainma kasa. Eeinjatülee wanee outkajawaa aapitnüsü tü wayuu wachekaka einjatüin sünain tü Outkajawaaka, eenajaanüsü apüshii, jee tü werajüinkalüirua, tü kepiakalüirua wa'ütpünaa.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Outsu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Outsu
Outshi, Outsü (alijunaiki: mediadora espiritual) na wayuu outsü naya naa anouktaka nakua'ipaka naa wayuukana süka tü süseyuukalüirua.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Outuuwüre
https://guc.wikipedia.org/wiki/Outuuw%C3%BCre
Outuuwüre (alijunaiki: Octubre) Nia chii poloo kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu mekiisalu kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Paaluwachon
https://guc.wikipedia.org/wiki/Paaluwachon
Pueulo
Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paaluwachon#Kulaalayaawatia
Wikipeetia: Paarü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Paar%C3%BC
Paarü (alijunaiki: pala) es una herramienta de mano utilizada para excavar o mover materiales como la tierra, arena o piedras pequeñas. Consta básicamente de una superficie plana con una ligera curvatura que sirve para cavar en la tierra y transportar el material y de un mango de metal o madera con el que se maneja.
Wikipeetia: Palaajenaiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Palaajenaiki
Palaajenaiki, lengua hablada por los Palaajewai. Es una lengua en grave peligro de extinción, pero que gracias a un programa de la UNESCO y la ONG PROANDES, se está revitalizando y reintroduciendo su uso en las comunidades y escuelas añu.
Palaajenaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Palaajenaiki
Wikipeetia: Parouja
https://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja
Parouja (alijunaiki: Añú) naya wane wayuuirua parouja münüshin natuma na wayuukana, kouralashii naya sulu'u tü mmakat Karouya, sa'ütpa'a tü süchii limuuna. Tü noumainka na paroujakana piamashii shi'ipa, eesü wane shi'ipa sulu'u Mara otta tü wane yalasü sulu'u mmakat Wajiira.
Süchikuu nakua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Süchikuu_nakua'ipa
Jalasü noumain na paroujakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Jalasü_noumain_na_paroujakana
Tü kasa mojusu süpüleerua nakua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Tü_kasa_mojusu_süpüleerua_nakua'ipa
Süchikuu tü na'yataainkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Süchikuu_tü_na'yataainka
Na'yataaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Na'yataaka_anain
Nakua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Nakua'ipa
Nepiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Nepia
Naküjala na paroujakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Naküjala_na_paroujakana
Sukua'ipa wane ouktaa natuma na paroujakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Sukua'ipa_wane_ouktaa_natuma_na_paroujakana
Tü nanüikikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Tü_nanüikika
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Palaaka Kariiwe
https://guc.wikipedia.org/wiki/Palaaka_Kariiwe
Palaaka Kariiwe (alijunaiki. Mar Caribe) es un mar abierto tropical del océano Atlántico, situado al este de América Central y al norte de América del Sur.
Sukuwa'itpa Mmakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_Mmaka
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Palaapünaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Palaap%C3%BCnaa
Palaapünaa (Alijunaiki: norte) palaapünaa juka wayuunaiki jia tü epünaale jülatüin tü palaakalü e'iyatiasü wane kasa julü'ü jüküwaipa wayuu muinka chale'e wanaapünaa jümaa tü palaakalü.
Wikipeetia: Palafito
https://guc.wikipedia.org/wiki/Palafito
Tü palafitos shiia shiipia tü añu palaajewai, tü saatkaaliruua shirrokosuu wuinka, tü miichiikat saa'usu wuinkat, aiinjushii sotpa'a shochimaa, epunaalee julatuin wuinka julu'u jiattain, eesü jumayaa sukumajalunee sootpaa palaa, mussukajain chakaa chile. Wenezuela: Tü palafitos, miichii ecológicas jumaiwajaakat sulu'u América.
Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palafito#Kulaalayaawatia
Wikipeetia: Palawaipo'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u
Palawaipo'u (alijunaiki: Paraguaipoa) shia wanee mma sulu'u Wajiira so'u Mma'ipakat Suuria no'u chi mmakai Wenesueela. Sünüliaka sutuma wayuu müsü yaa: Palaa Ei'pou, "De frente al Mar".
Palawaipo'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Palawaipo'u
Süchikü Palawaipo'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Süchikü_Palawaipo'u
Tü eekat süpüla e'raajahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Tü_eekat_süpüla_e'raaja
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Shi'ipajee_sukua'ipa
Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Enlaces_externos
Wikipeetia: Pali'ise
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pali%27ise
Pali'ise (alijunaiki: Arrabidaea chica) Sünülia natuma na atüjaka ayaawata sünülia wunu'upanaka shia arrabidaea chica. Tü wunu'uka antüna anaira uuchitujee (MAKUIRA), palaapüna wopumüin jaa'ujee Nasaree, wane wunu'u jerutnu apananalü jüma ja'apüyüin jia,maima pütsü junoo'u eesü jünain ishooin otta ishooshootain jia.
Aainjia otta apülajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Pali%27ise#Aainjia_otta_apülajaa
Wikipeetia: Pan
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pan
Pan es un alimento básico que forma parte de la dieta tradicional en Europa, Oriente Medio, La India y América. Se suele preparar mediante el horneado de una masa, elaborada fundamentalmente con harina de cereales, sal y agua.
Eküülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC
Panhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pan
Wikipeetia: Panteera
https://guc.wikipedia.org/wiki/Panteera
Tü Panteera (alijunaiki: bandera) es una pieza de tela, normalmente rectangular, aunque puede adoptar formas muy variadas, que se sujeta por uno de sus lados a un asta, o se cuelga. Se utiliza para identificar o representar a una persona o grupo de personas.
Wikipeetia: Panteera Wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Panteera_Wayuu
Panteera Wayuu (alijunaiki: Bandera Wayuu) shiia yootaka so'ü tü panteera sumüin Wayuu, chii yoótushikai palajanaá so'ü makaá niia chií eiküikai sukuwaitpaa Wayuu Elimenes Zambrano Sapuana chaá Aleemasain-Manaure so'ü mma Wajiira (Kolomwia), sunain palajanaá sukalia "Ouutkajawaa so'ü Wakuwaitpaa" chaa kai 14 Eneroulü so'ü juyaa 2012. Tü Panteeraka ajuitüsu suchikeje yoóta 10 Juyaa (Po'loo Juyaa), suchikeje asakirá tü laa'ülaayuko, Wayuuirüa eke ein chaa Wajiira Wenesueela siia Kolomwia; antunusú anain sukuwaitpaa tü Panteera Wayuu.
Müsuu Sukuwaitpaa shiakuwaa Panteeraka Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Panteera_Wayuu#Müsuu_Sukuwaitpaa_shiakuwaa_Panteeraka_Wayuu
Wikipeetia: Patkon
https://guc.wikipedia.org/wiki/Patkon
Tü Mma'ipakat Patkon (Alijunaiki: Estado Falcón) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Patricia Velásquez
https://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez
Patricia Carola Velásquez Semprún (Marakaaya, Suuria, Wenesueela, 31 Eneero sünain juyaka 1971) shiakat a'yataasu sünain ashataa ayaakuwa otta müsia sünain akumalaa peliikula, shiakat süchon wayuu akaisa'a o'unüsü wattamüin jo'uuchoinwa shia, chajatü kepian cha Püransia otta müsia cha Meejiko.
Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Süchikimaajatü
Wayuu Taya süpüla akaaliijahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Wayuu_Taya_süpüla_akaaliija
Ayaakuwaa eere a'yataain shiakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Ayaakuwaa_eere_a'yataain_shiakat
Attaale eemüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Attaale_eemüinre
Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Ee'iyatia_waleketpülee
Wikipeetia: Patsua
https://guc.wikipedia.org/wiki/Patsua
Patsua (alijunaiki: peonío, Ceiba bruja: Ceiba pentandra) nia wane wunu'u süpüshi tü Fabaceae, wane wunu'u cheje'ewalü Ameerika uuchejee otta müsia sa'ato'upünaa chi palaakai Caribe palaamüin sünain Kolompia jee Wenesueela. Tü wunu'uliaka türa antüsü sünainmüin 12 jo 17 m iipünaamüin, ishosü susiika jee keipüsesü.
Patsua (pionío)https://guc.wikipedia.org/wiki/Patsua#Patsua_(pionío)
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patsua#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Pausayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pausayuu
Paüsayuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Peesü kolompiaje'ewolu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pees%C3%BC_kolompiaje%27ewolu
Peesü kolompiaje'ewolu (alijunaiki: peso colombiano) es la moneda actualmente usada en Colombia. Su abreviación formal es COP (ISO 4217), e informalmente es abreviada COL$.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda
Wikipeetia: Pentüraii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pent%C3%BCraii
Pentüraii (alijunaiki: Pendrive, Memoria USB) es un dispositivo de almacenamiento que utiliza una memoria flash para guardar información. Se lo conoce también con el nombre de unidad flash USB, lápiz de memoria, lápiz USB, minidisco duro, unidad de memoria, llave de memoria, entre otros.
Wikipeetia: Pepüreero
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pep%C3%BCreero
Pepüreero (alijunaiki: Febrero) Nia chii piama kashi, suülujetchikai juya. Shiyawajiaka juyaka suluu piama shiki mekiisatmüin musia kai sulu juya süma piama mekisat tu alatakat so'opuna juyaka.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Peruu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Peruu
Mma Peruu (alijunaiki: República del Perú) Sulü tü aimaaranaiki jee siia keechwanaiki müsuu Piruw, tü mma Peruu jiia wanee mmakat antünaaka anain wopumüin sünain mma Ameerika Uuchimüin. Palaamüin sünain antiraasü sümaa mmakat Ekuwatoorü jee siia Kolomwia, wuinpumüin sümaa Wurasiirü, uuchimüin'wuinpeje sümaa Woliiwia, uuchimüin sümaa mmakat Chiilee jee siia wopumüin sümaa Wuinka Pasipikaat.
Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Peruu#Suchukuwaje
Wikipeetia: Petüroolia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pet%C3%BCroolia
Tü Petüroolia (alijunaiki: petróleo), del griego: πετρέλαιον, "aceite de roca", es una mezcla de hidrocarburos que no se disuelve en el agua. Es usado como combustible y para producir plásticos, cosméticos, textiles y solventes químicos.
Petürooliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pet%C3%BCroolia
Wikipeetia: Pichiincha
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pichiincha
Tü Mma'ipakat Pichiincha (alijunaiki: Provincia de Pichincha) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Pichiinchahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pichiincha
Wikipeetia: Piichipala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Piichipala
Piichipala o Miichipala (alijunaiki: ranchería) es una comunidad wayuu en La Guajira. Están compuestas por un grupo de casas que se encuentran a varios minutos de camino una de la otra; de esta manera se facilita el cuidado de los rebaños y hace posible compartir la comida y el agua.
Piichipalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Piichipala
Wikipeetia: Piloosopia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Piloosopia
Tü Piloosopia (del latín philosophĭa, y éste del griego antiguo φιλοσοφία, 'amor por la sabiduría') es el estudio de una variedad de problemas fundamentales acerca de cuestiones como la existencia, el conocimiento, la verdad, la moral, la belleza, la mente y el lenguaje.Teichmann, Jenny; Evans, Katherine C.
Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Piloosopia#Nuchikimajatü
Wikipeetia: Piruwachon
https://guc.wikipedia.org/wiki/Piruwachon
Piruwachon (alijunaiki: Los filúos) jiia ee outkajain Wayuu, pejeesü sunain pueuloka Pala'aipo'u, chaa mma Wajiira soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Piruwachon#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Piyooui
https://guc.wikipedia.org/wiki/Piyooui
Piyooui (alijunaiki: circulo de danzar) wanee mma aneekuushi sünainjee isashiin shia, wulesü atumaa waneepia, süpülajatü ayonnajaa.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Pottukeesa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pottukeesa
Tü Mma'ipakat Pottukeesa (Alijunaiki: Estado Portuguesa) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Puelopa'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Puelopa%27a
Pueulo (alijunaiki: pueblo)
Wikipeetia: Pushaina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pushaina
Pushaina wane eiruku
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Putumaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Putumaaya
Tü Mma'ipakat Putumaaya (Alijunaiki: Departamento Putumayo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Putumaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Putumaaya
Wikipeetia: Püla'ana
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCla%27ana
Pülaana (Alijunaiki: Plátano)
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Püliikü
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC
Püliikü je Püliiki (alijunaiki: burro) (Equus africanus asinus) nia wane mürülü pinchipa'aje'ewai süpüshi tü équidos. Nüpüshikalüirua icha sümaiwa chasü Africa, aapaanüsü süpüla mürulaa müinka sa'ain tü amakalüirua ichaa Asia, sünainjee tia chi püliikükai aapaanüshi natuma naa wayuukana supüla aja'itaa jee süpüla awa'te'era sünain ashanajirawaa.
Süchiku sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Süchiku_sukua'ipa
Püliikü süma'ana wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Püliikü_süma'ana_wayuu
Sütüriiyase sümaa süshenchein püliikühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Sütüriiyase_sümaa_süshenchein_püliikü
Sukua'ipa süta püliikühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Sukua'ipa_süta_püliikü
Sujutu Püliikühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Sujutu_Püliikü
Wikipeetia: Püranseenaiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCranseenaiki
Püranseenaiki (alijunaiki: idioma francés) es una lengua romance hablada Francia y en los territorios franceses de ultramar, donde es hablado en muchos casos, junto con otras lenguas como el tahitiano, en la Polinesia Francesa, o con dialectos como el «créole» en la Reunión, en Guadalupe, en Martinica o en los Estados Unidos (francés cajun).
Wikipeetia: Pütchapalaa Jeketü
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchapalaa_Jeket%C3%BC
Pütchapalaa Jeketü (alijunaiki: Nuevo Testamento) es la parte de la Biblia compuesta por un conjunto canónico (autorizado) de libros y cartas escritas después del nacimiento de Jesús de Nazareth. Se le designa así desde los días de Tertulianus en la Iglesia cristiana.
A'inwaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27inwaa
Wikipeetia: Pütchapalaa Kama'airü
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchapalaa_Kama%27air%C3%BC
Pütchapalaa Kama'airü (alijunaiki: Antiguo Testamento) es la primera parte de las Biblias cristianas. Contiene el Pentateuco (La Torá de Moisés; el único libro dictado y Escrito por Dios mismo y entregado a Moisés en el Monte Sinaí) y otras series de libros históricos, de saberes tradicionales judíos y proféticos.
A'inwaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27inwaa
Wikipeetia: Pütchi
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi
Pütchi (alijunaiki: Palabra) shia süttia anüiki sünain yootirawaa süchiki wainma kasa, süpüla lotuin tü aashajawaaka.
Waima sukua'ipa pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi#Waima_sukua'ipa_pütchi
Pütchi sünain wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi#Pütchi_sünain_wayuunaiki
Wikipeetia: Pütchi kama'airü
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi_kama%27air%C3%BC
Pütchi kama'irü (alinaiki) jia tu wanüikikat nnojolüitpaka aashajaanüin, otta nnojotsü ennaajünüin natuma naa tepichikana, jima'aliikana, majayünnuukana, tüü pütchikalüirua amülouisü jutuma jüpalirajünüin jüma alijunaiki, jiasa ma'aulu yaa me'erajuusat, naya'ale ne'e na laülayuuka achuntaka jüka nayain ee'rajüin jia.
Wikipeetia: Pütchimaajatü
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimaajat%C3%BC
Pütchimaajatü (alijunaiki: diccionario) es un libro en el que se consultan palabras o expresiones que se encuentran ordenadas alfabéticamente. De dichas palabras o términos se proporciona su significado, definición, origen, ortografía y, en el caso de algunos idiomas, define su pronunciación, y forma gramatical.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimaajat%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Pütchimajana
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimajana
Pütchimajana (alijunaiki: Red de Comunicación del Pueblo WayuuPronunciamiento de La Red de Comunicación del Pueblo Wayuu (PUTCHIMAJANA) es una organización que agrupa a los medios alternativos de comunicacion operados por indígenas en Venezuela, como radios comunitarias, blogs de noticias y periódicos.
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimajana#Referencias
Wikipeetia: Pütchipü'üi
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi
Pütchipü'ü (alijunaiki: Mediador) Nia wane wayuu atüjashi aashajawaa je sütsüin nanüiki naa wayuukana. Nia chi e'ikajaakai nanüiki wane wayuu namüin wane sülatüle wane kasa namüin, niakai a'yataashi süpüla anaataa sukuaippa wane kasachiki otta anouktaa wane pütchi eekai nnojolüin pansaain nanainjee wane wayuuinua namüin wane wayuuinua je achajaashi süchiki anajiraainjanain wane wayuu eekai mojujiraain, otta eere wane mojujirawaa natüma naa wayuukana sümaa tü alijunakalüirua.
Wane Pütchipü'ü anaatüi sukuaippa wane pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Wane_Pütchipü'ü_anaatüi_sukuaippa_wane_pütchi
Sujutu nanüiki naa pütchipü'ükanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sujutu_nanüiki_naa_pütchipü'ükana
Sukuaippa wane aashajawaa nütüma wane pütchipü'ühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sukuaippa_wane_aashajawaa_nütüma_wane_pütchipü'ü
Sukuaippa wane aashajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sukuaippa_wane_aashajawaa
Sukuaippa aashajawaa süchiirua wane ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sukuaippa_aashajawaa_süchiirua_wane_ouktaa
Kanüliasü sutuma wayuu mayaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Kanüliasü_sutuma_wayuu_mayaa
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Püülükü
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BC%C3%BCl%C3%BCk%C3%BC
Püülükü (alijnaiki: puerco, cochino, cerdo) niia wanee mürüt süpüshii Suidae mürütsü sutuma asalaaka. Mioüsu main sütapaala o'ota ko'oyosü, mioü main shi'imata jee siia kona'kanosü, joüchon main süsa'aka jee siia kapatoüshesü sümaa motsosun tü süsiika.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Aapajia pütchia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aapajia_p%C3%BCtchia
Raawia (alijunaiki: radio) es el dispositivo electrónico que permite la recuperación de las señales vocales o de cualquier otro tipo, transmitidas por un emisor de radio mediante ondas electromagnéticas.
A'walakajütkalüirua pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27walakaj%C3%BCtkal%C3%BCirua_p%C3%BCtchi
Wikipeetia: Süchii ranchería
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchii_rancher%C3%ADa
Tü Rainkeriia (alijunaiki: Ranchería) es un pequeño río costero de Colombia, una artería fluvial muy importante en el departamento de La Guajira, al norte del país. Nace en el cerro La Horqueta, a más de 3.
Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC
Wikipeetia: Ramón Paz Ipuana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana
Ramón Paz Ipuana (Jemeishi cha'aya sulu'u tü mmakalü Yosuitpa, 17 nükalia kashikai tisiempüre so'u tü juyakalü 1937 - Palawaipo'u, anaajaashi 27 nükalia kashikai Outuuwüre so'u tü juyakakalü 1992) wanee wayuu e'raajuushi ma'in, ekirajüi, achajaakai waneepia atüjaa soo'opünaa nakua'ipa na wayuukana, ekirajaashi sünain süshajia je saashajaaya wanee pütchi, ashajüi karaloukta, jemeishi sulu'u tü mmakat Yosuuipa'a, wopumuin saa'ujee tü mmakat Palawaipo'u, uuchejee sünain tü mmakat Yawaasiru'u, eejechire nia tepichiiwa'a. Tü niipüsekat Ramón Paz Iipuana, chasü sulu'u naamaka na nüpüshikana, na iipuanayuukana, sa'aka nüla'ulayuu je nutuushinuu, sulu'u tü mmakat Yawaasiru'u, eejachire nia kepiain.
Nachiki na kasayuukana nünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Nachiki_na_kasayuukana_nünain
Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Ramón_Paz_Iipuana_wanaa_sümaa_jintülin_nia
Wane kasa alatüsü nümüin Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Wane_kasa_alatüsü_nümüin_Ramón_Paz_Iipuana_wanaa_sümaa_jintülin_nia
Nu'wayuuse je nüchooin Ramón Paz Iipuanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Nu'wayuuse_je_nüchooin_Ramón_Paz_Iipuana
Tü nikirajaakalü anain Ramón Paz Iipuanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Tü_nikirajaakalü_anain_Ramón_Paz_Iipuana
Karalo'utakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Karalo'utaka
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Shi'ipajee_sukua'ipa
Nüchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Nüchikimaajatü
Wikipeetia: Rapa Nui
https://guc.wikipedia.org/wiki/Rapa_Nui
Rapa Nui (rapanuiinaiki: Rapa Nui, «Mioü Rapa»; alijunaiki: Isla de Pascua) shai wanee mma sulü'ü wuin chaa Chiire eepünaa Polinesia, pasanain sünain wuinka Pasifikat pejeewasü sümaa Kalteraa sauu 3700 km. Sümioushee mmakat shia 163,6 km², shia mülousüka'main mma shiro'oko wuin e'eka chaa Chiire sotpaaka palaa, o'ota keepiaka chaaya shia 5035, akotchiiraka sünain Hanga Roa, eree mmulousuka alijunapiapa pasanain sünain mmakat.
Tü Sunüliaka Rapa Nuihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Rapa_Nui#Tü_Sunüliaka_Rapa_Nui
Süchukuajee Sukuwai'pa Rapa Nuihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Rapa_Nui#Süchukuajee_Sukuwai'pa_Rapa_Nui
Wikipeetia: Ratuuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ratuuna
Ratuuna (alijunaiki: Gris)
Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna
Wikipeetia: Risaraalüta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Risaraal%C3%BCta
Tü Mma'ipakat Risaraalüta (Alijunaiki: Departamento Risaralda) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Coordinates on Wikidatahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Coordinates_on_Wikidata
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Mapes amb diverses figureshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Mapes_amb_diverses_figures
Pàgines amb etiquetes de Wikidata sense traduccióhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%A0gines_amb_etiquetes_de_Wikidata_sense_traducci%C3%B3
Páginas con mapashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%A1ginas_con_mapas
Risaraalütahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Risaraal%C3%BCta
Wikipeetia: Rociree Silva
https://guc.wikipedia.org/wiki/Rociree_Silva
Rocireé Del Carmen Silva Fernández (Rusiree Karumen Sirwa Pernante) shia wanee majayut WayuuLas misses salen a recorrer los medios. La Verdad.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Rociree_Silva#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Roo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Roo
Roo (alijunaiki: arroz) es la semilla de la planta Oryza sativa. Se trata de un cereal considerado alimento básico en muchas culturas culinarias (en especial la cocina asiática), así como en algunas partes de América Latina.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Rouya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Rouya
Rouya, anajaaya, anakaaya (alijunaiki: espejo) jünulia wane korolo jukumain alijuna ayu'uluushi jünainje maraaja akumajünusu jupula anajaaya- anakaaya eere wane a'anawa, otta ere wane ashajawaa suka achepaa.
Rouyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Rouya
Wikipeetia: Rülipi
https://guc.wikipedia.org/wiki/R%C3%BClipi
Rülipi (alijunaiki: sábila) es una planta usada en la medicina alternativa como botiquín doméstico de primeros auxilios. Tanto la pulpa transparente interior como la resina amarilla exudada al cortar una hojas se usa externamente para aliviar dolencias de piel.
Süchikua Rülipi ,Rüipi , Rülipü ( Alijunaiki Sábila)https://guc.wikipedia.org/wiki/R%C3%BClipi#Süchikua_Rülipi_,Rüipi_,_Rülipü_(_Alijunaiki_Sábila)
Wikipeetia: Sa'atkaattein
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27atkaattein
Sa'atkattein (alijunaiki: alcalde) es la máxima autoridad del municipio que tiene carácter autónomo, jefe del ejecutivo municipal y administrador de los recursos propios de la municipalidad.
Wikipeetia: Sa'puana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27puana
Sapuana shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi wuchii natuushikai naa sapuanakana nia chi kaaraikai; "watuushi chi kaaraikai", müshii.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Sa'wainrü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27wainr%C3%BC
Sa'wainrü (alijunaiki: Tortuga de mar) son parte de una superfamilia de tortugas de mar. Consta de dos familias actuales, Cheloniidae y Dermochelyidae, que incluyen siete u ocho especies.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Samulu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Samulu
Samulu (alijunaiki: zamuro) Chi samutkai wane wuchii erajushi sûpa mmapakat sukaje nia`in ekajulûin tuu murutnu o`utuskalairua kaula, pûlikû, anneru, ama, erû, kajuya tuu nikatat, nikuin tuu jawaiskat isakat suchika shikuin tuu wane murutkalairua.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: San Andrés, Providencia y Santa Catalina
https://guc.wikipedia.org/wiki/San_Andr%C3%A9s,_Providencia_y_Santa_Catalina
Tü Mma'ipakat San Antüreesü, Pürowiteensia jee Santaaka Kataliina (Alijunaiki: Departamento San Andrés, Providencia y Santa Catalina) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Sukua'ipamaajatü Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Kolompia
Wikipeetia: San Rapaeelü Majana
https://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana
San Rapaeelü Majana (alijunaiki: San Rafael del Mojan) jiia wanee pueulo antünakaa anain sunain 41 km chejee alijunapiapa'a Marakaaya. Shiia ein outkajain sukuwaitpaa tü mmakat Maara, akumajaasu sunain juyaa 1872.
Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana#Suchukuwaje
Ayatawaa jee Sukuwaitpaa Mmakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana#Ayatawaa_jee_Sukuwaitpaa_Mmaka
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Santaa Rosa Wuinkana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Santaa_Rosa_Wuinkana
Santaa Rosa Wuinkana (alijunaiki: Santa Rosa de Agua) es un antiguo asentamiento de palafitos del pueblo añú, con 200 años de existencia, además de ser una comunidad de pescadores.
Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Marakaaya
Wikipeetia: Santaka Chikinkiraa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Santaka_Chikinkiraa
Tü Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Nuestra Señora del Rosario de Chiquinquirá, Virgen de Chiquinquirá) shiia wanee anulia erajunaka'anain tü Santaka Chikinkiraa sulü mma'ipakat Suuria, tü makaa antusu sumaiwa so'ü Wirjen Mariia.
Santaka Chikinkiraa chaa Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Santaka_Chikinkiraa#Santaka_Chikinkiraa_chaa_Kolomwia
Santaka Chikinkiraa chaa Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Santaka_Chikinkiraa#Santaka_Chikinkiraa_chaa_Wenesueela
Wikipeetia: Santanteerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Santanteer%C3%BC
Tü Mma'ipakat Santanteerü (Alijunaiki: Departamento Santander) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Santanteerühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Santanteer%C3%BC
Wikipeetia: Santanteerü Palaamüin
https://guc.wikipedia.org/wiki/Santanteer%C3%BC_Palaam%C3%BCin
Tü Mma'ipakat Santanteerü Palaamüin (Alijunaiki: Departamento Norte de Santander) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Santanteerü Palaamüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Santanteer%C3%BC_Palaam%C3%BCin
Wikipeetia: Seetula
https://guc.wikipedia.org/wiki/Seetula
Seetula (alijunaiki: cédula) es un documento privado que contiene datos personales de carácter público emitido por una autoridad administrativa competente para permitir la identificación personal de los ciudadanos.
Wikipeetia: Semaana Santa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Semaana_Santa
Semaana Santa (alijunaiki: Semana Santa)
Wikipeetia: Sesaarü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sesaar%C3%BC
Tü Mma'ipakat Sesaarü (Alijunaiki: Departamento Cesar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Sesaarühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sesaar%C3%BC
Wikipeetia: Settiempüre
https://guc.wikipedia.org/wiki/Settiemp%C3%BCre
Settiempüre (alijunaiki: Septiembre) es el noveno mes del año en el calendario gregoriano y tiene 30 días. Su nombre, que viene de la misma raíz latina de "séptimo" en Español, se debe a que era el séptimo mes en el calendario romano.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Shaapülaana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shaap%C3%BClaana
Shaapülaana (alijunaiki: plato típico wayúu) tü shaapülaanaka shia wane eküülü aainjünaka süka seepü, wiirü, kepeshuuna, asalaa.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Shawantama'ana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana
Shawantama'ana (alijunaiki: Terminal Wayuu de Maracaibo, Lugar de espera.) Aküjaa achiiki sükuaipa wayuu jüümaiwa anüiki atuushi, antüshii naa wayuukana guajirajee, yala`amüin maraca'aya, süpüla a`atapajaa pirawa so`otpaa lamuuna.
Shawantama'anahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Shawantama%27ana
Wikipeetia: Shawantama'ana (Marakaaya)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana_(Marakaaya)
Su nombre oficial es Surümüin tüü Ajattajurekat Wayuu "Elias Gonzalez" (alijunaiki: Terminal Wayuu "Elías González"), pero se le conoce con el nombre de Shawantama'ana, que en wayuunaiki significa "lugar de espera" o "lugar donde se está de pie". Está ubicado en la parte norte de la ciudad de Maracaibo, en la Parroquia Idelfonso Vásquez.
Wikipeetia: Shawantama'ana (película)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana_(pel%C3%ADcula)
Shawantama'ana en un film en wayuunaiki cuyo título significa "lugar de espera". Es un Terminal-mercado que está ubicado en la parte norte de la ciudad de Marakaaya (Wenesueela).
Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana_(pel%C3%ADcula)#Enlaces_externos
Wikipeetia: Shiiru'ku Wayuukalirua
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shiiru%27ku_Wayuukalirua
Shiiru'ku Wayuukalirua (alijunaiki: Clanes de los Wayuu) jiia jiiru'ku Wayuu, supüla shiiain jüyawasee wanne suliia waneirua nutuma Ma'leiwa chaa jümaiwa, sukumajaiwa mmakat Wajiira.
Shiia tuirua Sunuliia Shiiru'ku Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shiiru%27ku_Wayuukalirua#Shiia_tuirua_Sunuliia_Shiiru'ku_Wayuu
Wikipeetia: Shipi ayulee süpüla anaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa
Shipi ayulee süpüla anaa (alijunaiki: Plantas curativas) Naa wayuukana aneeshi waneepia süka wunu'u eekei anain süpüla wane wanülü otta müsia süpüla pasiirüa.
Jukuwa'ipa wayuu jüpüla anaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Jukuwa'ipa_wayuu_jüpüla_anaa
Chootehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Choote
Aruwalo'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Aruwalo'u
To'lopana- Kapooyohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#To'lopana-_Kapooyo
Samuttapaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Samuttapai
Maluwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Maluwa
Rülipü- Rülipihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Rülipü-_Rülipi
Wikipeetia: Shira kaa'ulaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shira_kaa%27ulaa
Shira kaa'ulaa (alijunaiki: sopa de ovejo) es un plato tradicional de la cocina wayuu.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Si'ichi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Si%27ichi
Si'ichi (alijunaiki: ñame, Pereskia colombiana) es una planta de la familia Dioscoreaceae, que es cultivada en todas sus variedades por sus grandes tubérculos que son ampliamente utilizados para la alimentación, siendo un producto básico para el consumo humano en Oceanía y el oeste de África. Su consumo es importante también en el Caribe.
Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Si%27ichi#Usos
Wikipeetia: Siensiiaka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Siensiiaka
Tü siensiiaka (del latín scientĭa, "conocimiento") es el conjunto de conocimientos sistemáticamente estructurados, y susceptibles de ser articulados unos con otros. La ciencia surge de la obtención del conocimiento mediante la observación de patrones regulares, de razonamientos y de experimentación en ámbitos específicos, a partir de los cuales se generan preguntas, se construyen hipótesis, se deducen principios y se elaboran leyes generales y sistemas metódicamente organizados.
Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Siensiiaka#Nuchikimajatü
Wikipeetia: Siijuana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Siijuana
Siijuana es un linaje wayuu, representado por la avispa.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Siina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Siina
Siina anneerü (alijunaiki: carnero cocido al sol) es un plato típico de la cocina wayuu.
Süchikua Siinahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Siina#Süchikua_Siina
Wikipeetia: Siiwetkepein
https://guc.wikipedia.org/wiki/Siiwetkepein
Siiwetkepein (Alijunaiki: Cibercafé) es un local público donde se ofrece a los clientes acceso a Internet y, aunque no en todos, también servicios de bar, restaurante o cafetería. Para ello, el local dispone de computadoras y usualmente cobra una tarifa fija por un período determinado para el uso de dichos equipos, incluido el acceso a Internet y a diversos programas, tales como procesadores de texto, programas de edición gráfica, videojuegos, copia de CD o DVD, etc.
Wikipeetia: Siruma
https://guc.wikipedia.org/wiki/Siruma
Siruma (Alijunaiki: Nube):
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Sojotojooya Parawanaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sojotojooya_Parawanaa
Tü Sojotojooya Parawanaa (alijunaiki: península de Paraguaná) está ubicada al norte del estado Falcón, en Venezuela. Es una zona semidesértica y con vegetación xerófila (cactus, dividivi, cují) casi en su totalidad.
Falkonhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Falkon
Wikipeetia: Sojotojooya palaa Wenesueela
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sojotojooya_palaa_Wenesueela
Tü Sojotojooya palaa Wenesueela (alijunaiki: Golfo de Venezuela) es un golfo situado en la parte meridional del mar Caribe, al norte de América del Sur entre las penínsulas de Paraguaná y de la Guajira y cuyas aguas y costas pertenecen casi en su totalidad a Venezuela (estados de Zulia y Falcón), con una pequeña parte de Colombia (departamento de La Guajira). Está conectado al lago de Maracaibo a través de un canal de navegación.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Woumainkathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkat
Wikipeetia: Sotpaapüna lamunaaka wiinnaa sünain Marakaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sotpaap%C3%BCna_lamunaaka_wiinnaa_s%C3%BCnain_Marakaaya
Tü Sotpaapüna lamunaaka wiinnaa sünain Marakaaya (alijunaiki: Costa Oriental del Lago de Maracaibo, COL) es una subregión administrativa del estado Zulia está compuesta por los municipios: Miranda, Santa Rita, Cabimas, Simón Bolívar, Lagunillas, Valmore Rodríguez y Baralt, del estado Zulia. Se distingue por ser la zona tradicional de la actividad petrolera del estado Zulia y donde todas las empresas y contratistas tienen su sede.
Achikiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sotpaap%C3%BCna_lamunaaka_wiinnaa_s%C3%BCnain_Marakaaya#Achikii
Economíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sotpaap%C3%BCna_lamunaaka_wiinnaa_s%C3%BCnain_Marakaaya#Economía
Wikipeetia: Sukuwa'itpa Maaka chaa Wajira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira
Wajirraka shiia tü mmakat palaajatüka so'ü Ameerika Uuchimüin, piamasü mma kalüko shiia: Wuinpejee Sunain (Kolompia) siía Wopumüin sunain (Wenesueela); Mussia Sunulïa majaasü: Chaa Wajiira Kolomwia (Wopumuïn) jee Wajiira yaa Wenesueela (Wuinpejee).
Tüirüa shiia süpalaashe Wajiirakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Tüirüa_shiia_süpalaashe_Wajiiraka
Uuchikalirua Chaa Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Uuchikalirua_Chaa_Wajiira
Juyaakeihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Juyaakei
Sunainjulee Mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Sunainjulee_Mmakat
Apaaka Sunainje Mmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Apaaka_Sunainje_Mma
Wikipeetia: Sunu'use Wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu
Sunu'use Wayuu: (alijunaiki: Medicina Propia) Naashin wayuu sukuwa'ipa sümaiwa tü sunu'use wayuu süpülajatü outajaa na'leche. Atüjaanakat aa'u sünainjee tü achajawaa atijalaa natuma naa ekirajaashii sünain pienchiirua shi'ipapaa atijalaa, tü ekirajütkaa Yarelis Laguna mushia na wayuu kepiakana Iruwama'ana.
Parulua:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Parulua:
Aichuwa:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Aichuwa:
Je'yutse:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Je'yutse:
Mokochira:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Mokochira:
Ichii:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Ichii:
Yawa:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Yawa:
Alouka:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Alouka:
Aliita:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Aliita:
Jale'esapa a apalainsü:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Jale'esapa_a_apalainsü:
Kaleena:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Kaleena:
Muurai:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Muurai:
Juurai:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Juurai:
To'olopana:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#To'olopana:
Yolujaapi:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Yolujaapi:
Jinnuuta:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Jinnuuta:
Wikipeetia: Susu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Susu
Susu / katto'ui / a'waliaa (alijunaiki: mochila)
Sunuliairua susuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Susu#Sunuliairua_susu
Aapanüsü Süpülahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Susu#Aapanüsü_Süpüla
Wikipeetia: Suukala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Suukala
Suukala (alijunaiki: azúcar, inküleenaiki: sugar)
Eküülükanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BCkana
Wikipeetia: Suuküree
https://guc.wikipedia.org/wiki/Suuk%C3%BCree
Tü Mma'ipakat Suuküree (Alijunaiki: Estado Sucre) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Suuküreehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Suuk%C3%BCree
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Suuküree (Kolomwia)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Suuk%C3%BCree_(Kolomwia)
Tü Mma'ipakat Suuküree (Alijunaiki: Departamento Sucre) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuk%C3%BCree_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Suuria
https://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria
Tü Mma'ipakat Suuria (Alijunaiki: Estado Zulia) shiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (piama shikii apünüinmüin) mma'ipakat yaa Wenesueela, tü Suuria sotpasuu Wuinka chaa Marakaaya. Tü Wuinka shiia muloüsuka sushawalie wuin soou Ameerika Uuchimüin siia yalaa ma'apunaa eesü tü muloüsuka sushawalie Peturolio siia kassü.
Suchukuwaje Sunulia Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Suchukuwaje_Sunulia_Suuria
Achiiki Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Achiiki_Suuria
So'ü Sukuwaitpaa Mmakat Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#So'ü_Sukuwaitpaa_Mmakat_Suuria
Mma Sulü Mma'ipakat Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Mma_Sulü_Mma'ipakat_Suuria
Wayuu Sulü Mma'ipakat Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Wayuu_Sulü_Mma'ipakat_Suuria
Wikipeetia: Suwatira puliiku
https://guc.wikipedia.org/wiki/Suwatira_puliiku
Awatirawaa püliikü (alijunaiki: carrera de burros) Shimi'ira wayuu sünmaiwa. Shia sa'a nakuentajüin wamüin na watuushinuukana, Chi taata Juya; sheitüshi sünain talatüin na'ain.
Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Süchi
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchi
Süchi (alijunaiki: río) es una corriente natural de agua que fluye con continuidad. Posee un caudal determinado, rara vez constante a lo largo del año, y desemboca en el mar, en un lago o en otro río.
Süchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchi
Wikipeetia: Süchiimma
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma
Süchiimma (alijunaiki: Riohacha) shia wane pueulo miyo'u sulu'usü tü mma miyo'usükat Kolompia shia sikiisüka tü mmakat Wajiira, sotpa'asü tü palaakat.
Sukuwa'ipamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sukuwa'ipamaajatü
Sunüliakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sunüliaka
Saa'u Sukuwaitpaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Saa'u_Sukuwaitpaa
Napülapüna na alijunakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Napülapüna_na_alijunakana
Sukuwa'ipa sükumajaiwa Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sukuwa'ipa_sükumajaiwa_Kolompia
Siküla XX jee siia XXIhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Siküla_XX_jee_siia_XXI
Sunüliairü mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sunüliairü_mmakat
Sukua'ippa Mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sukua'ippa_Mmakat
Mmakat pejekat sünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Mmakat_pejekat_sünain
Ayatawaka sulu'u Süchiimmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Ayatawaka_sulu'u_Süchiimma
Atalee Emüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Atalee_Emüinre
kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#kulaalayaawatia
Wikipeetia: Süi
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi
Süi, Jama'a jee O'ulaa (alijunaiki: chinchorro, hamaca) Tü Süikat eesü ama'anawaa süpüla ojulerawaa otta eemerawaa. Alü'jünusü atumawaa jalapünalee o'unünüin yaa; ma'aka jünain alapajaa otta jünain awaraijawaa ne'e.
So'u sainjia süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#So'u_sainjia_süi
Süna süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#Süna_süi
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#Shi'ipajee_sukua'ipa
sui patuwasu:https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#sui_patuwasu:
Wikipeetia: Sükalia Kama'ainairua Woumainru'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Kama%27ainairua_Woumainru%27u
Sükalia Kama'ainairua Woumainru'u (alijunaiki: Día de la Resistencia Indígena) es una festividad oficial celebrada el 12 de octubre en Venezuela, que coincide con el Día de la Raza que se celebra en otros estados de América Latina y con el Día de la Fiesta Nacional, en España. La festividad originalmente conmemoraba el descubrimiento de América por parte de Cristóbal Colón, y fue declarada durante el gobierno de Juan Vicente Gómez como festividad nacional.
Wikipeetia: Sükalia Mmapaapünaa wattapüna'aya wayuu atamüinree jierü
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Mmapaap%C3%BCnaa_wattap%C3%BCna%27aya_wayuu_atam%C3%BCinree_jier%C3%BC
Tü Sükalia Mmapaapünaa wattapüna'aya wayuu atamüinree jierü (alijunaiki: Día Internacional de la mujer indígena) shiia kaiká ein anatitnüin sukalia jieyuu. Chaa kai 5 (Jaraí) Settiempüre so'ü mmakat supüshuwale.
Sukuwaitpaa Jiettka Sulü Apüshikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Mmapaap%C3%BCnaa_wattap%C3%BCna%27aya_wayuu_atam%C3%BCinree_jier%C3%BC#Sukuwaitpaa_Jiettka_Sulü_Apüshika
Wikipeetia: Sükalia Santakalüirua
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Santakal%C3%BCirua
Sükalia Santakalüirua (alijunaiki: Día de Todos los Santos) es una tradición católica instituida en honor de todos los santos, conocidos y desconocidos, según el papa Urbano IV, para compensar cualquier falta a las fiestas de los santos durante el año por parte de los fieles.
Wikipeetia: Sütchin luusa joutaikajatkaa "Jepirachi"
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCtchin_luusa_joutaikajatkaa_%22Jepirachi%22
Sütchin luusa joutaikajatkaa Jepirachi (alijunaiki: Parque Eólico Jepírachi) es un parque eólico ubicado en el Departamento de La Guajira, en Colombia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wikipeetia: Sütchin luusa joutainainjeejetü "Tü Wajiirakaa"
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCtchin_luusa_joutainainjeejet%C3%BC_%22T%C3%BC_Wajiirakaa%22
Sütchin luusa joutainainjeejetü "Tü Wajiirakaa" (alijunaiki: Parque Eólico "La Guajira") jiia wanee eree akumüjunüin sütchin tü luusaka sükaa joutaika chaa Wajiira, sülu'u tü mmakat Suuria, Weneesuela.
Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Suuria
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Süttaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa
SÜTTAA (alijunaiki:Encierro) Wainma tü kasa kapülainka natuma naa wayukana wanee shia tü Süttaakat
Sukuwa'ipa tü süttakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#Sukuwa'ipa_tü_süttakat
Akachetnaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#Akachetnaa
O'ojitnaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#O'ojitnaa
Ojui'jünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#Ojui'jünaa
Wikipeetia: Süttiiya
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttiiya
Süttiiya (Alijunaiki: Sortija, Anillo)
Süttiiyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCttiiya
Wikipeetia: Taachira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Taachira
Tü Mma'ipakat Taachira (Alijunaiki: Estado Táchira) Jia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Shia saa'a oumainkat tüü, yalasü see'ruupünaa tü uuchikalü, pasanainpünaa sünain tü Cordillera de los Andes amünakalü.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Taleepana kekiisü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Taleepana_kekiis%C3%BC
Taleepana serulaalü (Alijunaiki: Teléfono inteligente; inküleenaiki: Smartphone) es un teléfono celular que tiene una mayor capacidad de computación y conectividad que un teléfono celular convencional. El término «inteligente» hace referencia a la capacidad de usarse como un computador de bolsillo, llegando incluso a remplazar a un computador personal en algunos casos.
Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua
Wikipeetia: Taleepana serulaalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Taleepana_serulaal%C3%BC
Taleepana serulaalü (alijunaiki: teléfono celular) es un dispositivo inalámbrico electrónico para acceder y utilizar los servicios de la red de telefonía celular o móvil. El servicio funciona mediante una red de celdas, donde cada antena repetidora de señal es una célula, si bien también existen redes telefónicas móviles satelitales.
Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua
Wikipeetia: Tarüjeeta ajuyaajia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Tar%C3%BCjeeta_ajuyaajia
Tarüjeeta ajuyaajia (alijunaiki: tarjeta de crédito)
Wikipeetia: Tisiempüre
https://guc.wikipedia.org/wiki/Tisiemp%C3%BCre
Tisiempüre (alijunaiki: Diciembre) Nia chii poloo piamamuin kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu poloo kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.
Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya
Wikipeetia: Toliima
https://guc.wikipedia.org/wiki/Toliima
Tü Mma'ipakat Toliima (Alijunaiki: Departamento Tolima) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Toliimahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Toliima
Wikipeetia: Toolarü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Toolar%C3%BC
Toolarü (alijunaiki: dólar) es el nombre de la moneda oficial de varios países, dependencias y regiones. El dólar de Estados Unidos es la moneda en circulación más usada en el mundo.
Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda
Wikipeetia: Tunkuraawa (Ekuwatoorü)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Tunkuraawa_(Ekuwatoor%C3%BC)
Tü Mma'ipakat Tunkuraawa (alijunaiki: Provincia de Tungurahua) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Tunkuraawa (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Tunkuraawa_(Ekuwatoor%C3%BC)
Wikipeetia: Turompa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Turompa
Turompa: tü turompakat, ee'irajeeria wayuu. Aainjuushi jüka kachueera natuma kakaliainnuu wayuu, nnojoliajee ma'i jukoroloin wayuu, jiasa'a jünaatünaka, jüpüla mi'iroulin otta jia'alajinnüintüin jünain eemerawaa juchiki a'yatawaa otta, mekeeraa müsia arüleejaa; ee'irajeeria kayeesü, a'yaatünüsü jüka ajapiraa, ke'ira müsia awaraluwaa, ayunnusü ji'irayaain, jayeechi, ji'ira wayuu, ji'ira mürülü.
Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee
Wikipeetia: Tü'liki
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC%27liki
Tü'liki (alijunaiki: cocina wayuu) jia eere ju'lakajaain wayuu, aainjuushi jüka: yotojolo jaajuna, aipia jüsepü, otta tü'likiru'u eesü eere jü'ulakajaanüin eküülü, eesü mmo'olu'ule eere jeje'eipajaanuin siki otta ipa jüpüjüle, eesü wane akumajuushi juka pootchi otta jüsa'a wunu'u, pawon jutuma wayuu. Otta müsia eesu ayuupala otta süi julu'uje jupula naikalaain naa e'iyouukana.
Tü eekat tü'likiru'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC%27liki#Tü_eekat_tü'likiru'u
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC%27liki#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Tü aashiajawaa su'utpünaajatkaa 69
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69
Aashichijawaa natümaa naa wayuukana so'u tü juyakalü 1769 (alijunaiki: "La Rebelión del '69") Shia wanee eejirawaa eejatkalü sünain wanee atkawaa namaa na alijunakana antakana wattajee. Sünain tia kasachikikalü wainma wayuu ouutkajaakalü süpüla eejirawaa.
2 nüka'iya kashikai mayo no'u chi juyakai 1769https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69#2_nüka'iya_kashikai_mayo_no'u_chi_juyakai_1769
Na'apüla na wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69#Na'apüla_na_wayuukana
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Türujiiya
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCrujiiya
Tü Mma'ipakat Türujiiya (Alijunaiki: Estado Trujillo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Türujiiyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:T%C3%BCrujiiya
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: USB
https://guc.wikipedia.org/wiki/USB
Tü USB wanee lakayaasüpülee anaajaalee USB epe'ipajuui anaajalee süpülajatü anaajawaa atijaayo'upala kottaleesü kanainsü wanee po'upünawaa USB (inküleenaiki: Universal Serial Bus).
Atijalaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Atijalaa
USBhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:USB
Wikipeetia: Ucharayu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ucharayu
Ucharayu es un linaje wayuu, representado por el turpial.
Linajes wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Linajes_wayuu
Wikipeetia: Ulewana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ulewana
Ulewana es un linaje wayuu, representado por el lagarto.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Uliyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uliyuu
Uliyuu es un linaje wayuu, representado por el oso hormiguero.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Ului
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ului
Tü Ului (alijunaiki: turpial, Icterus nigrogularis) wane wuchii jouutshatashi wajiirapünaa.Icterus nigrogularis
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ului#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Uraliyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uraliyuu
Uraliyuu _ Urariyuu : Es un linaje conformado por o clanes o castas segun la organizacion social propia de los indigenas wayuu, la cual es matriarcal , que se encuentran distribuidos en la Guajira Venezolana y Colombiana , esta representada por un totém que es la serpiente cascabel.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Uriyu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uriyu
Uriyu es un linaje wayuu, representado por la paloma tórtola.
Linajes wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Linajes_wayuu
Wikipeetia: Uuchi Epitsü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC
Tü Uuchi Epitsü (alijunaiki: Cerro la Teta) Shiia wanee Uuchi pasanain sunain mma Wajiira, palaamüin sunain Ameerika Uuchimüin souje mmakat Kolomwia. Sunainjatü Uuchipüirüa Wajiira, sumioüshe shiia 370m siia antunusu anain soou mma Wajiira Kolomwiana.
Suchukuwaje Uuchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC#Suchukuwaje_Uuchika
Jalaasü shiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC#Jalaasü_shiia
Sunain juyaapüle soouhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC#Sunain_juyaapüle_soou
Wikipeetia: Uuchipünaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchip%C3%BCnaa
Uuchipünaa (Alijunaiki: Sur)
Wikipeetia: Uujolu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu
Uujolu (alijunaiki: Chicha) shia wane asüüshi, otta wainma sukuwa'ipa saainjia. Müsüka saa'in awarianta natuma na kanüliakana Chibcha cha'aya Ecuador, Bolivia otta Perú.
Uujolu sünain wane alapajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu#Uujolu_sünain_wane_alapajaa
Sukuwa'ipa saainjünapa uujoluhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu#Sukuwa'ipa_saainjünapa_uujolu
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Uwon
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uwon
Uwon / uwoma (alijunaiki: sombrero) Tü uwonkalü eesü ama'anawaa süpula e'iyataa napülain naa eekana ama'ana, a'atünusü süpüla nnojolüinjanain ka'ipalain naya otta müsia nnojolüinjanain akuruluin naya. Eesü nama'ana wayuu tooloyuu otta jieyuu; wanee sümüin tü na'ataka naa tooloyuukana otta tü na'ataka naa jieyuukana.
Sainjia uwonhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uwon#Sainjia_uwon
Sukua'ipa atumawa uwonhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uwon#Sukua'ipa_atumawa_uwon
Wikipeetia: Venesueela (ee'irain)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Venesueela_(ee%27irain)
Venesueela shiaa ee'irain natumaa wenesueelaje'ewalü, nushajalaa jumaa ji'rain alijunakaaliiruwaa Pablo Herrero Ibaraz o'otta Jose Luis Armenteros Sanchez, suluupunashi paala Los Relampagos o'otta akumajakat sukuaipa ee'irain.
Letrahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Venesueela_(ee%27irain)#Letra
Wikipeetia: Waapünaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waap%C3%BCnaa
Waapünaa (Alijunaiki: Oeste, Occidente)
Wikipeetia: Waarika
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waarika
Tü Mma'ipakat Waarika (Alijunaiki: Estado Guárico) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Waarikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waarika
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Waarka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waarka
Tü Mma'ipakat Waarka (Alijunaiki: Estado La Guaira) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Waarkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waarka
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Waaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waaya
Tü Mma'ipakat Waaya (alijunaiki: Provincia de Guayas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Waayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waaya
Wikipeetia: Wachikua
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wachikua
Wachikua es un largometraje-documental estrenado en 2012. Dirigido por Aranaga EipeyuSe Mueve llega cargada de estrenos cinematográficos en su edición de julio.
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wachikua#Referencias
Wikipeetia: Wai-Pai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wai-Pai
Wai-Pai (alijunaiki: Wi-Fi) es un mecanismo de conexión de dispositivos electrónicos de forma inalámbrica. Los dispositivos habilitados con Wi-Fi, tales como: un ordenador personal, una consola de videojuegos, un teléfono inteligente o un reproductor de mp3, pueden conectarse a Internet a través de un punto de acceso de red inalámbrica.
Wikipeetia: Waikaipuura
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waikaipuura
Waikaipuura (nacido en lo que hoy en día es la ciudad de Los Teques, Wenesueela, alrededor de 1530; muerto en 1568), fue un nativo indígena, jefe de varias tribus Caribes, con el título de "Guapotori" —Jefe de jefes— originario del grupo Teques.
Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Waikaipuura#Enlaces_externos
Wikipeetia: Wajari
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wajari
Wajari (alijunaiki: danta) es un animal de la familia Tapiridae de tamaño mediano, con una longitud que varía desde el 1,8 m hasta los 2,5 m, con una cola de 5 a 10 cm de largo, y una altura en la cruz de 70 cm a 1 m y un peso de 220 a 300 kg. Sin embargo, la principal característica de la danta es su alargado hocico en forma de pequeña trompa, que usa principalmente para arrancar las hojas, hierbas y raíces que constituyen su alimento.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Walekerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waleker%C3%BC
Walekerü (alijunaiki: Araña) Shia wanee wuchii jachichi, asotüsü, shimiiwaisü waneepia. Ounjulaasü suulia Jo'uuchon wuchii.
Walekerü (araña süka alijunaiki)https://guc.wikipedia.org/wiki/Waleker%C3%BC#Walekerü_(araña_süka_alijunaiki)
Wikipeetia: Waliipanaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waliipanaa
Walipanaa o Cojoro en alijunaiki, población de Wenesueela en el Municipio Guajira del Estado Zulia.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Waliipanaa#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Waliliyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waliliyuu
Waliliyuu es un linaje wayuu, representado por las aves crepusculares.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Walirü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Walir%C3%BC
Walirü chi walitkai nia wane mürüt wunaa'inküinjachi, sa'akashi isashii, eküi asalaa.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Wamüsü müin wanteeraka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wam%C3%BCs%C3%BC_m%C3%BCin_wanteeraka
== WASÜSÜ MÜIN WANTEERAKA ==
WASÜSÜ MÜIN WANTEERAKAhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wam%C3%BCs%C3%BC_m%C3%BCin_wanteeraka#WASÜSÜ_MÜIN_WANTEERAKA
Wikipeetia: Wanuiki 93.9 FM
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wanuiki_93.9_FM
Wanuiki 93.9 FM es una radio comunitaria que transmite desde La Guajira, con sede en el Sector de Nueva Lucha II, Paraguaipoa, Municipio Guajira.
A'walakajütkalüirua pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27walakaj%C3%BCtkal%C3%BCirua_p%C3%BCtchi
Wikipeetia: Wanülü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wan%C3%BCl%C3%BC
Tü wanülü viru amuunaka moojulaasü amoojulu`u kasairua eepunale anaain kasaa mmatüjuuinsü aapira eesü noojoolookoi. Jia keireeka naa`in jia tü ayuuli eera mmalinchii, tü anaajüika`i kasaa eesü najaattüinruin numuunalanain numüin tü eeka, numana tü nunaajaka sulu`u tü kachuweeraka maimaasü eetasü wanee anaain.
Wikipeetia: Wanülüüpi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wan%C3%BCl%C3%BC%C3%BCpi
Wanülüüpi (alijunaiki: antivirus) son programas cuyo objetivo es detectar y/o eliminar virus informáticos. Comenzaron a aparecer durante la década de 1980.
Wikipeetia: Waraao
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waraao
Waraao es un pueblo indígena amerindio que habita en el delta del Orinoco y la costa de Guyana y Surinam. Hay más de 45.
Waraaohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waraao
Wikipeetia: Wariina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wariina
Tü Mma'ipakat Wariina (Alijunaiki: Estado Barinas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Wateriia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wateriia
Wateriia (alijunaiki: batería)
Wikipeetia: Watkisimeeta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Watkisimeeta
Jeketü Sekoowia chaa Watkisimeeta (alijunaiki: Nueva Segovia de Barquisimeto, Barquisimeto) jiia wanee alijunapiapa'a sulü Mma'ipakat Laara soou Wenesueela.
Laarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Laara
Watkisimeetahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Watkisimeeta
Wikipeetia: Waupeesü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waupees%C3%BC
Tü Mma'ipakat Waupeesü (Alijunaiki: Departamento Vaupés) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Waupeesühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waupees%C3%BC
Wikipeetia: Wayee jünain Kaau'kaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayee_j%C3%BCnain_Kaau%27kaa
Tü Mma'ipakat Wayee jünain Kaau'kaa (Alijunaiki: Departamento Valle del Cauca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wayee jünain Kaau'kaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wayee_j%C3%BCnain_Kaau%27kaa
Wikipeetia: Wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu
Wayuu (alijunaiki: "Guajiro", hombre poderoso, persona) naya naa wayuukana koumainka mmakalü Wajiira, palaamüin shi'ipoujee palaaka Kariwe iipünaa sünain mmakalü Kolompia jee müsia mmakalü Wenesueela; akatajaanüsü noumain natuma naa alijunaka cha sümaiwa, akatsa'a namüin naa wayuukana nnojotsü kasa eekai akatajaain nakua'ipa suulia noumain. Naa wayuukana naya müinma yaa naa kojuyaka akua'ipa sainküinpünaa tü mmakalü, sükajee mainmain naya soo'opünaa tü mmakalü.
Süchiki nouyasee naa wayuukana soo'opünaa tü noumainkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Süchiki_nouyasee_naa_wayuukana_soo'opünaa_tü_noumainka
Süchikuwajee wunu'upanaka jee mmakat cha wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Süchikuwajee_wunu'upanaka_jee_mmakat_cha_wajiira
Süchikü nanülia wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Süchikü_nanülia_wayuu
Na'yataain naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Na'yataain_naa_wayuukana
Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wayuu: Jintukaa Marakaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu:_Jintukaa_Marakaaya
Wayuu: Jintukaa Marakaaya (Alijunaiki Wayúu: La niña de Maracaibo) shiia wanee ayaakua akümüjünaka nütumaa Miguel Curiel o'ota müsiia ashatakaa shiia Daniel Alvarado, Karina Velázquez siia Asier Hernández.
Filmes en Wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Filmes_en_Wayuunaiki
Wikipeetia: Wayuunaiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki
Wayuunaiki (alijunaiki: Idioma Wayuu) shia nanüiki na wayuukana, tü süyaawaseka soo'opünaa tü mmapa'akalü süpüshuwa'a shia ISO 639-3: guc,Información del idiomaWayuu yootünusu natuma 400 miira wayuu süpa'apünaa tü mmapa'akalü, ekirajaanüsü sünainjee tü eii. Aashajaanüsü sulu'u tü mmapa'akalü Wajiira cha'aya Kolompia otta müsia sulu'u tü mmapa'akalü Suuria cha'aya Wenesuweera, tü wayuunaikikalü o'ttüsu sünainjee tü anüikikalü mülo'u arawaakaMansen, Richard y David Captain (2000) "El idioma wayúu (o guajiro)"; María Stella González de Pérez y Mª L.
Amülooijeesü tü anüikikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Amülooijeesü_tü_anüikikalü
A'yatawaa süpüla ayale'era sukuwa'ipa tü wayuunaikikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#A'yatawaa_süpüla_ayale'era_sukuwa'ipa_tü_wayuunaikikalü
Sukuwa'ipamaajatü tü wayuunaikikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Sukuwa'ipamaajatü_tü_wayuunaikikalü
Aacheemaajatü wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Aacheemaajatü_wayuu
Küramaatikaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Küramaatikaa
Süyaawase tü pütchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Süyaawase_tü_pütchika
Ayaawatia pütchi süpüla sünülia wayuu (Pro-nombres)https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Ayaawatia_pütchi_süpüla_sünülia_wayuu_(Pro-nombres)
Ayaawajia süka wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Ayaawajia_süka_wayuunaiki
Karalo'uta ekirajaaya wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Karalo'uta_ekirajaaya_wayuunaiki
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Wayuunaiki (karalo'uta)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki_(karalo%27uta)
Tü Karalo'uta Wayuunaiki shiia sunulia wanee karalo'uta ashajunaka a'alü tü anüikika Wayuunaikiru'u, tü karalo'utaka alüwakajat pütchii siia achikiimajaatü so'ü sukuwaitpaa Wayuu sunain mma Wajiira chaamüin Kolomwia siia soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela.
Achiikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki_(karalo%27uta)#Achiikimajatü
Wikipeetia: Wayuunkeera
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera
Wayunkeera (alijunaiki: muñeca de barro) sükorolopü'üsü wayuu jimo'otnuu sutuma nei otta müsia noushinuu paala sümaiwa.
Sukumajiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Sukumajia
Wayuunkeera süpüla a'laüle'era aa'inhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Wayuunkeera_süpüla_a'laüle'era_aa'in
Ekirajüsü tü laülaakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Ekirajüsü_tü_laülaakalü
La wayuunkeerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#La_wayuunkeera
Elaboración de la wayuunkeerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Elaboración_de_la_wayuunkeera
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wayuushe'in
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuushe%27in
Tü Wayuushe'in (Alijunaiki: manta wayúu) shiia sushein jieyuu wayuu anaka sumüin walatshi, kaí. Sumaiwa tü sushen wayuu ainjunusú sukaá mawuii siia kulüla, shiapujain wayuu sukaá sajapú.
Suwanajayaakuaipaat tüü Wayuushe'inhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuushe%27in#Suwanajayaakuaipaat_tüü_Wayuushe'in
Wikipeetia: Waü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%C3%BC
Chi Waü (alijunaiki: ocumo) es una planta de la familia Araceae, que es cultivada por sus grandes tubérculos, que son ampliamente utilizados para la alimentación,originaria de América Central, cultivada extensamente en las regiones tropicales, que producen cormos, ricos en almidón y que contienen entre 1 y 8,8% de proteína. Es muy semejante al taro.
Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%C3%BC#Usos
Wikipeetia: Waüyee
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%C3%BCyee
Waüyee/aa. Jia tuu a'ü e'itanakat apüla josso'in awayajushii suupula kaii, anajanuusuu supuula apünajaa, juntaapa juya(Juyapü).
Wikipeetia: Wenesuweera
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera
Wenesueela joolü arajunuipa sukaa anulia Mmakat Woliwariana Wenesueela (alijunaiki: Republica Bolivariana de Venezuela) shiia wanee mmakat soou Ameerika, antunusu anain palaamüin sunain Ameerika Uuchimüin, saataa shirokosu Palaaka Kariwe siia tuwane sunainjesu mmakat amerikana; tü outkapüle alijuna shiia alijunapiapaa Karaakas.
Antunapa Anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Antunapa_Anain
Sumaiwa soou Mmakat Wenesueela Pürekolonpina (Precolombina)https://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Sumaiwa_soou_Mmakat_Wenesueela_Pürekolonpina_(Precolombina)
Sukalia Antunapa anain Wenesueela sutuma Alijuna cheje Epaainyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Sukalia_Antunapa_anain_Wenesueela_sutuma_Alijuna_cheje_Epaainya
Ajutala Sukuwaitpaa suliia alijunaka Epaainyajewaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Ajutala_Sukuwaitpaa_suliia_alijunaka_Epaainyajewai
Mioü Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Mioü_Kolomwia
Suchukuwaje Mmaipakat sulü Mmakat Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Suchukuwaje_Mmaipakat_sulü_Mmakat_Wenesueela
Suchukuwaje Mma Sunain Wuitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Suchukuwaje_Mma_Sunain_Wuitaa
Pürunteraahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Pürunteraa
Mma kanainjeka supüla erajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Mma_kanainjeka_supüla_erajaa
Sukuwaitpaa mma kanainjeka Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Sukuwaitpaa_mma_kanainjeka_Wenesueela
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wepkam
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wepkam
Wepkam (alijunaiki: cámara web) es una pequeña cámara digital conectada a una computadora, la cual puede capturar imágenes y transmitirlas a través de Internet, ya sea a una página web o a otra u otras computadoras de forma privada.
Wikipeetia: Wichaata
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wichaata
Tü Mma'ipakat Wichaata (Alijunaiki: Departamento Vichada) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wichaatahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wichaata
Wikipeetia: Wiia Losaata
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wiia_Losaata
Wiia Losaata (alijunaiki: Villa Losada) es un sector de La Concepción, en el municipio Jesús Enrique Lossada, del Estado Zulia. El sector cuenta con 300 habitantes aproximadamente, en su mayoría de etnia wayuu.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wiia_Losaata#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wiinna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wiinna
Wiinna (Alijunaiki: Este, Oriente)
Wikipeetia: Wikiakuaipa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikiakuaipa
Tü kanüliakalü Wikipeetia (alijunaiki: Wikipedia) jia wanee ansikülopeetia jutatüsü. Sükorolo Fundasionko Wikimeetia.
Suchukuwaje Sukuwaitpaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikiakuaipa#Suchukuwaje_Sukuwaitpaa
Wikipeetia: Wikipeetia Wayuunaikiru'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u
Wikipeetia süka wayuunaiki (alijunaiki: Wikipedia en wayuunaiki) shia eere akotchajünüin tü sukua'ipaka wayuu sulu'u Wikipeetia. Müinma yaa eesü maka pütchi ashajuushi sulu'u.
Sukua Wikipeetia sulu'u woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Sukua_Wikipeetia_sulu'u_woumainkalü
Juyakai 2011https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Juyakai_2011
Juyakai 2019https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Juyakai_2019
Juyakai 2022https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Juyakai_2022
Oju'itusu Wikipeetiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Oju'itusu_Wikipeetia
A'yatawaa anaka süpüla ekirajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#A'yatawaa_anaka_süpüla_ekirajawaa
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wo'olu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wo%27olu
Wo'olu / woot shia wane einushi akumajushi supula nalujain nanetse na to'oloyukana. Sunainje ti'a kachetusu sunain tu si'irakat.
Wikipeetia: Woliiwa (nneerü)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwa_(nneer%C3%BC)
Woliiwa (alijunaiki: Bolívar (unidad monetaria)) es la moneda oficial de Venezuela; fue establecida en 1879 como unidad monetaria por el presidente Antonio Guzmán Blanco, llevando su nombre en honor a Simón Bolívar, El Libertador, héroe de la independencia latinoamericana. Su emisión es controlada por el Banco Central de Venezuela (BCV) quien acuña las monedas e imprime los billetes en su propia Casa de la Moneda, además de velar por la estabilidad monetaria.
Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Wikipeetia: Woliiwat (Ekuwatoorü)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Ekuwatoor%C3%BC)
Tü Mma'ipakat Woliiwat (alijunaiki: Provincia de Bolívar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.
Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC
Woliiwat (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woliiwat_(Ekuwatoor%C3%BC)
Wikipeetia: Woliiwat (Kolomwia)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Kolomwia)
Tü Mma'ipakat Woliiwat (Alijunaiki: Departamento Bolívar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Woliiwat (Wenesueela)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Wenesueela)
Tü Mma'ipakat Woliiwat (Alijunaiki: Estado Bolívar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela
Wikipeetia: Woliiwia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwia
Mma Woliiwia, Estado Plurinacional de Bolivia tu alijunaiki, Wuliwya Suyu tu aimaaranaiki, Bulibya Mamallaqta tu keechwanaiki, Tetã Volívia tu waaraniinaiki. Bolivia es un país sin litoral marítimo situado en el centro de América del Sur que cuenta con una población de cerca de 10,5 millones de habitantes; limita al norte y al este con Brasil, al sur con Paraguay y Argentina, y al oeste con Chile y Perú.
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Woliiwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woliiwia
Wikipeetia: Wouliyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wouliyuu
Wouliyuu es un linaje wayuu, representado por la perdiz.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Woumainkalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC
Woumainkalü (alijunaiki: Nuestro territorio) shia sünülia tü mmapa'akalü eere kepiain naa wayuukana. Noumainsü sümaiwajee sünainmüin joolu'u.
Jalapünaasü noumain naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Jalapünaasü_noumain_naa_wayuukana
Sünülia tü mmakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Sünülia_tü_mmakalüirua
Sünülia süka wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Sünülia_süka_wayuunaiki
Uuchi eekalü wajiirapünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Uuchi_eekalü_wajiirapünaa
Suuyashe wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Suuyashe_wajiira
Wunu'uliakalüirua sulu'u Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Wunu'uliakalüirua_sulu'u_Wajiira
Shi'yataaka anain na wayuukana cha'aya Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Shi'yataaka_anain_na_wayuukana_cha'aya_Wajiira
Shiyaakuwa wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Shiyaakuwa_wajiira
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Woumainkat (documental)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkat_(documental)
Woumainkat es un documental en wayuunaiki dirigido por Leiqui Uriana, David Hernández Palmar y Miguel Iván Ramírez.Los wayuu se defienden en “Nuestra tierra”.
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkat_(documental)#Referencias
Wikipeetia: Woummain'kalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woummain%27kal%C3%BC
Süchiki woummain namüin na wayuukana
Wikipeetia: Woyakaat
https://guc.wikipedia.org/wiki/Woyakaat
Tü Mma'ipakat Woyakaat (Alijunaiki: Departamento Boyacá) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Woyakaathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woyakaat
Wikipeetia: Wuiila
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuiila
Tü Mma'ipakat Wuiila (alijunaiki: Departamento Huila) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.
Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia
Wuiilahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuiila
Wikipeetia: Wuinka Marakaaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_Marakaaya
Tü Wuinka Marakaaya está ubicado en el occidente de Venezuela, en el estado Zulia. Posee cerca de 13.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_Marakaaya#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wuinka soou Karouya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_soou_Karouya
Tü Wuinka soou Karouya (alijunaiki: Laguna de Sinamaica) antunusü anain chaa palaamüin sünain mma'ipakat Suuria, wattalü sünain wanee oora suliia alijunapoapa'a Marakaaya chaa mmakat Wenesueela.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_soou_Karouya#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wuitus
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuitus
Wuitus (alijunaiki: Azul)
Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna
Wikipeetia: Wuitüsü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuit%C3%BCs%C3%BC
Wuitüsü (alijunaiki: Verde)
Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna
Wikipeetia: Wuliana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuliana
Wuliana es un linaje wayuu, representado por el jaguar.
E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu
Wikipeetia: Wunu'usha'itia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wunu%27usha%27itia
Wunu'usha'itia (alijunaiki: Palanca de mando, joystick)
Wikipeetia: Wuraichi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi
Wuraichika / uraichi (alijunaiki: araguaney o Tabebuia billbergiiAraguaney) Sünülia natuma na atüjaka ayaawata sünülia wunu'upanaka shia Tabebuia billbergii. Tü wuraichika shiyaawasesü naa kepiakalü Wenesueela, e'itaanüsü süpüla nayaaseinjatüin sulu'u karalo'uta nüjutmaajatuka soo'u kashikalü maayo'u no'u chi juya 1948.
Akumajünakaa sünainjeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi#Akumajünakaa_sünainjee
Araguaney (Wuraichi)https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi#Araguaney_(Wuraichi)
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Wushu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wushu
wushu(alijunaiki olla de presión wayuu); neitaain wayuu namaiwajana a'alakajaaya poi, shaapülaana,waa'a,itujolu tu eküülü jawatakalü ,ainjüsü juka wane potchi kanuliasü lpa'aü chuja otta sirüa wanee potchi ja'apünajatü jalalashii cha'aya winpumuin,
Wikipeetia: Wüi
https://guc.wikipedia.org/wiki/W%C3%BCi
Wüi (alijunaiki: culebra) Tü wüika jaratüsü jupa'a mmaka, eesü eekai jouchon, eesü eekai mulo'uin. Eesü wüi eekai anamiain otta eekai jashichin.
Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua
Wikipeetia: Wüirü
https://guc.wikipedia.org/wiki/W%C3%BCir%C3%BC
Wüirü (alijunaiki: auyama, calabaza, Cucurbita maxima) es una planta de tallos flexibles y trepadores. Tiene hojas de gran tamaño y nervaduras bien marcadas; presenta abundante vellos en hojas y tallo.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Yanama
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama
Yanama (alijunaiki: Trabajo colectivo) Sukua'ipaka wayuu anashaanasü, wainma tü sa'anasianka. Eesüje kojutaa atumawaa, alaüle'era aa'in, ayawataa akua'ipa, anaataa pütchi, akalijirawaa.
Sukua'ipa ayanamajaa natuma naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama#Sukua'ipa_ayanamajaa_natuma_naa_wayuukana
Yanama süpüla anajirawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama#Yanama_süpüla_anajirawaa
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Yanilú Ojeda
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yanil%C3%BA_Ojeda
Yanilú Ojeda es la directora y productora del film Shawantama'anaEl largometraje "Shawantama'ana" tendrá su estreno nacional.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanil%C3%BA_Ojeda#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Yaraküi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yarak%C3%BCi
Tü Mma'ipakat Yaraküi (Alijunaiki: Estado Yaracuy) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela.
Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela
Yaraküihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Yarak%C3%BCi
Wikipeetia: Yeen
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yeen
Yeen (alijunaiki: yen) es la moneda utilizada en Japón. Es la tercera moneda más valorada en el mundo, luego del dólar de Estados Unidos y el Euro.
Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda
Wikipeetia: Yonna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna
Yonna (alijunaiki: baile-danza) shia wanee akuwa'ipa kapülanshaataasü sutuma tü wayuukalüirua. Apünüinsü tü kasa sulu'ukalü achiki: Achajaasü anaawaa sümaa süpushuwa'a tü kasa eekalü, akaalinjirawaa, otta sukuwa'ipa tü shuli'walakalüirua, ka'ikai, kashikai, namaa naa wayuukana.
Sukuwa'ipa saainjia wane yonnahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Sukuwa'ipa_saainjia_wane_yonna
Yonna süpüla e'iyatünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Yonna_süpüla_e'iyatünaa
Tü yonnakalü eesü müleka saainjünüle shi'ichijee wanee lapühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Tü_yonnakalü_eesü_müleka_saainjünüle_shi'ichijee_wanee_lapü
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Yootirawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa
thumb|250px|Yootirawaa Jalitpa'a
Sukuwa'ipa wane yootirawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa#Sukuwa'ipa_wane_yootirawaa
Yootirawaa süchiirua wane kasachikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa#Yootirawaa_süchiirua_wane_kasachiki
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Yosuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu
Yosu (alijunaiki: Cardón - Stenocereus griseus) E'raajünüsü süka tü pütchikaa (Stenocereus griseus), shia wanee wunu'ulia kojuyaka soo'opünaa tü mmakat eere josoin je eere yüütüin tü juyakat; müinka chapünaa Baja California, cha México, Ariisonaa chaa EEUU, Kosta riika jee Wenesueela otta Kolompia.
Yosu sümüin Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Yosu_sümüin_Wayuu
Tü Yosukalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Tü_Yosukalü
Yosusii, süsii Yosuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Yosusii,_süsii_Yosu
Süchon Yosuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Süchon_Yosu
Sulu'u Epiyasein Tü Yosukalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Sulu'u_Epiyasein_Tü_Yosukalü
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Yusmeiro Petit
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yusmeiro_Petit
Yusmeiro Alberto Petit Castillo es un jugador de béisbol profesional venezolano, nacido en Maracaibo, de linaje Epinayuu. Juega para los Giantes de San Francisco de las Grandes Ligas.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yusmeiro_Petit#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Yuupa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa
Tü Yuupa (alijunaiki: Los Yukpa) jiia wanee Pueulo kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat Kolomwai siia mmakat Wenesueela siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü alijunaka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas.
Su'umain Yuupahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Su'umain_Yuupa
Shiiatain Yuupahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Shiiatain_Yuupa
Achuntaa amüraajahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Achuntaa_amüraaja
Sunüiki Yuupahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Sunüiki_Yuupa
Wikipeetia: Yuwan
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yuwan
Yuwan (alijunaiki: yuan) es la moneda de la República Popular de China. Su nombre oficial en chino simplificado: 人民币, chino tradicional: 人民幣 significa la "moneda del pueblo" y es emitida por el Banco Popular de China.
Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda
Wikipeetia: Aacheemaajatü wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu
Aacheemaajatü wayuu – Eesü tü ashajiaa kepijanasü sumüiwaa, tü jia tü jukumainkat alijuna jüpüla jüshajia tü pütchikat, jooluꞌu jia washajiasü wanüiki juulia amülouliin, otta wapütajatüin namüin na waikeyuukana. Tü Jaꞌraisüirua tü aipiruakat akumajuushi jüpülaꞌaya tü wanûikikat Wayuunaiki: anaaka jo naya:
La Lengua Maternahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu#La_Lengua_Materna
El alfabeto wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu#El_alfabeto_wayuunaiki
Tü ashajia palajana junainjehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu#Tü_ashajia_palajana_junainje
Wikipeetia: Jüli'wai
https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCli%27wai
thumb|[[Kashi sümaa Jüli'wai]]
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Ka'i
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27i
thumb|Ka'i
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Uruwai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Uruwai
Vietnam
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Wikipeetia: Pütchi jekennuu süka wayuunaiki
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi_jekennuu_s%C3%BCka_wayuunaiki
Wikipeetia: Nüchikuwa atpanaa numaa uyaaliwa.
https://guc.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCchikuwa_atpanaa_numaa_uyaaliwa.
AKÜJALAA NÜCHIKUWA KO'IJAAPA NUMAA TAATA UYAALIWA
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Akujalaakalü jüchiki Alewolu'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akujalaakal%C3%BC_j%C3%BCchiki_Alewolu%27u
Alewolú'u jünülia wanee mma anasü ma'in julu'u jeruluulin ma'in jia ka'ayatapünaa yaaya wuinpümuin nüralo'u chi uuchikai Iitujolu, wanee mma anasü ma'in jüpula jiraajüinjatüin eere jülatireein ka'i jumaa jüpüshi, juchonnii jumaa jüitkeyuu müsia jütünajutuirua julu'u wayuuin otta musia julu'u alijunain naya.
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Institución Etnoeducativa Integral Rural Internado Indígena de Nazaret
https://guc.wikipedia.org/wiki/Instituci%C3%B3n_Etnoeducativa_Integral_Rural_Internado_Ind%C3%ADgena_de_Nazaret
Institución Etnoeducativa Integral Rural Internado Indígena de Nazaret jünülia wanee ipa natuma naa wayuu wuinpeje'ewoliikana, a'ikale'eruushi joo'u juyaka 1.911, nutuma chi kapüchiinakai Antonio de Valencia müshia pürai Crispin de la Palma.
Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee
Wikipeetia: Tayakai jumaa tapüshi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Tayakai_jumaa_tap%C3%BCshi
Niitainrujutu wayuu, ma'ima julu'u ni'itku, ma'aka tayakai, kepiashi jümaa tei, müshia tashi.
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Ecos de la Makuira 90.3 FM
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ecos_de_la_Makuira_90.3_FM
Tü awalakajütkalü putchi Ecos de la Makuira 90.3 FM CHasü julu'u tü mmakat Amurulu (corregimiento de Nazareth zona norte extrema de la Alta Guajira)
A'walakajütkalüirua pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27walakaj%C3%BCtkal%C3%BCirua_p%C3%BCtchi
Wikipeetia: Walamüt
https://guc.wikipedia.org/wiki/Walam%C3%BCt
Walamüt, jünulia wane wüchii wüna'apüjatü, nia wane wüchii kasuutai jünain mütsiiyain nuluuwainpünaa, eere nia mojuuipa'ashi wanepia eküshii tú wuchii ja'akajatkalü mojuui maáka jain ku'lu wawachi,wosoolehi, iru'ui, wosokoroi; chi wuchii kanuliakai walamüt nnojoishi jouluin ja'apünaa tü mmpa'kalü wane'ewaishi eere simaaluunain mmapa'akalü, mushia nia matüjainsai piichipünawa ja'akashi mojuui wanepia.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Mannulia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mannulia
Mannulia- manna( Medicina tradicional wayuu): wunu'u asüüshi jüpüla ayuule mojuipa'asü ja'apüna namünashi otta joonna lüwopüshi esü tü mannakalü, jia wane wanu'u asúnüsü jünain asirajüüshi otta jünain alakajuushii, tü mannakalü katüisü jia asünaklü jütuma wayuu jünain asirujuushi júka ipa. asünüsü juka wane ita aliita natüma wayuu eekale ayuuliin nule'erupünaa naashin na wayuu asakana tú mannnakalü anasü jumüin wanülü ekai mepiirüin asüsü mannakalü.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Kache'ewaa sünain pütchi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kache%27ewaa_s%C3%BCnain_p%C3%BCtchi
KACHE'EWAA SÜNAIN PÜTCHI".
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Aküjalaa jüchiki Wolunka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ak%C3%BCjalaa_j%C3%BCchiki_Wolunka
Naashen naa watuushinukana Taata Male'iwa paala jumaleeiwa'aya ma'i nukumajuin wanee piichi anache'echonshaanasü jüka yotojolo nüsakalajala cha'ya wunaapüje jünainjee tü yosu jutsuka'irua, nüchaja'alewolin tü jusa'ainjatüka otta musia tü a'ipiasepaka jüpüla jiinnajie tü jutujunaka jumaa jüralaajunaka jüpüla jukumajaainjatüin tü piichika, jüchikajee kettaain nütuma tüya naapaka tü pootshika, nukumajaka wanee wayuu jier anache'echonshaanasü Wolunka Jünülia, juchikajee kettain nutuma nikerotiraka jia pa'ülümuin ma'aka jaain wane kasa nukorolo julu'u aishaanain jumaa kojutushaanain nutuma. Jiasa wanee ka'i maínma ma'i tü wayuu kaainjarannuukalü, ma'aka jaain puloi julu'u junanajaku jumaka junainru'upuna tü piichika jumaa juyakalachonnin tü yotojoloko jietta'ya jüpüla jirüinjatüiruin wanee wayuu julamia anasche'echonshaata ma'i yala pa'ülu, jüchikajee tüya ju'unaka jünain aküja jüchiki tü wayuu jirakalü yala' pa'ülü numuin juya, yalajee yalaala ke'eketsü nain ji'ire
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Kasipa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasipa
thumb|JASIPA|derecha|293x293px
¿kasawayuu chi kasipakai?https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasipa#¿kasawayuu_chi_kasipakai?
Wikipeetia: Masülein
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein
Masülein junülia wane mma'apa eere no'umain wayuu Ipuana Maije'ewalii namaiwa wuinpumuin eejere neki natuma wayuu laülaayuu ko'uliwo'üka naya namaiwainka jüpüla aanta yaamüin Masüleinmüin.
Reseña histórica de la comunidad educativa de Masüleinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein#Reseña_histórica_de_la_comunidad_educativa_de_Masülein
Mejoramiento de la sedehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein#Mejoramiento_de_la_sede
Infraestructurahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein#Infraestructura
Wikipeetia: Kaa'ulayawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaa%27ulayawaa
Akumajünüsü ma'aka wanee kashi jüpüleerua juttuin,aapitnushii naa wayuukana shaitajakana,niasa'a chi jujuluwaijachikai aneekünüshi,aashajanamaachi naa jieyukana shaitajakana jüntapa tia kaikat,juttajatkalü a'u tü shaitaka antapashii naa wayuukana mmalia, jia tia müsün, anüüle antüin tü kaikat juttajatka a'u tü shaittakat,katatayaa müsü nemia alüüjakat kepeshuuna, wuirü,keesü,jeero,katsaalia,kayawaata,wayamüt,kayuusuma'a yosuma'a jayajaya,sawa jüjü'ü aliita maimasü tia kettajayaa müsü ja'u tü waneka kashi,ayonnajayaa müsü ayonnajakalia, e'irajayaa müsü e'irajakalia, jimeyaasü jimeyaakalia,aloojoyoyaa müsü a
Wikipeetia: Meruuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Meruuna
Meruuna (alijunaiki: melón) wanne apünajushi, supünajuin wayuu ekajünüsu otta apünajünüsü juyaTü Meruunakat wanne apünajushi, supunajuin wayuu ekajünüsu otta apünajünüsü juyapülee, chi meruunakai nia chi apünajüi joüshikai otta ajüirrashikai sulu’uje tü mmakat, shialeeka shia süpushii napünajüin naa wayuukana ma'aka sain tü kalapaasükat otta tü iruuwakat.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Ichii (eküülü)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii_(ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC)
Ichii (alijunaiki: sal) shia tü se'ichiise wayuu ejitünaka sa'aka eküülü sü'lakajaapa wane wayuu.
Süchiki süwashiruin Manaure; tü ichiikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii_(ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC)#Süchiki_süwashiruin_Manaure;_tü_ichiikat
Tü Ichiikat sumainwaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii_(ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC)#Tü_Ichiikat_sumainwaa
Wikipeetia: Keeralia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Keeralia
Keeralia (alijunaiki: Personaje mitológico wayuu) Jünulia yolujaa ja'apünaajachi mmapa'a jumaiwajeeinka pülaiwa'a mmapa'a, nnojoluiwa'a jouulüin piichi ja'apünaa tü mmakalü eesü jouulüin tü keeraliaka, yüütüiwa'a ja'in tü mmapa'akalü eepünaale watchuwashii otta eere jouulüin kayuusu'ulia, otta jonna wanee lüwopü müle'u ayulaashi chii keeraliakai.Asombros del pueblo wayuu
Ji'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Keeralia#Ji'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Kousholü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Koushol%C3%BC
Kousholü (alijunaiki: Caujaro, cordia dentata) Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua ayaawataa sünülia wunu'upanaka shia cordia dentata.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Ulerii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ulerii
thumb|250px|Ulerii
Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC
Wikipeetia: Oushu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Oushu
thumb|250px|sujutu oushii
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Wolunka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wolunka
Eesü wane Mma Wotkasaainru’u sümüsü wayuu yala wüiinpümüin, sulu’u mmkat tia shia eejatüle sukumajaain suurala wayuu sümaiwa süpüla mainmainjatüin shia. O'ulaka yala eejatü kepiain Wolunka.
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Aküjaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ak%C3%BCjaa
EETAASHI WANEE WAYUU,KAMANEESHI MAI ANASU NUSAKIA NAMUIN WAYUU.NIIKIRAJUIN NULUIN TEPIWAYASUNAIN KAMANEWAA OTTA JUNAIN ASAKAA,SUPULA PAISAAINJATUIN NASOKUTIA NAMUIN LAULAAYUU.
Wikipeetia: Aikale'era wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aikale%27era_wayuu
AIKALE'ERA WAYUU:
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Shaitaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shaitaa
Shaintaa (alijunaiki: juegos) tü shataakalü nairuin na tepichikana natepichi jieyukana ashaitushii suka wayunkeera naa tooloyuukana ashaitushii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashatajashii sunain arulejaa, sunain mekeru, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka suputku tu nayataikat nepialu´u.
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shaitaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Mokochira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mokochira
Mokochira (Alijunaiki: Pereskia Guamacho) nia wanee wunu'ulia asotüshi so’opuna tü mmakat Wajira, chi wunu’uliakai chii esu ma’akasain 8 meetüra nimiouse otta na’atajachii sulia tü wanne wunu’uliaka ekalü yaa Wajira, süka jamuin chi mokochirakai keimpuseshi nia, otta tü nimpüsekat pülasü süka jamuin ko’ojüle wanee wayuu sutuma tu shipusekat tü mokochirakat ayuisü wayuu sutuma, sewu’ushi wayuu sutuma, mushijasee pülain chi mokochirakai.
Süchiku Mokochira sumaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mokochira#Süchiku_Mokochira_sumaiwa
Wikipeetia: Sarulu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sarulu
Shia wane wuii pintaalu, jaapü esü süsawaajule pienchi waara tuu sajapüin, laaütasu jee chapatusu tuu sutapaa.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Anajirawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anajirawaa
Wainma sukuaippa süpüla eeinjatüin wane Anajirawaa sütüma wayuu.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Sawa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sawa
Sawa (alijunaiki: maíz tostado molido) tü sawaka shiküin wayuu sümaiwa,shimia wayuu eepünale nunuin wattapüna sünain arüleja,ajaitaa lairukumuin,sünain asukaa.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Jolo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolo
Jolo
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Siapana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Siapana
Siapana sünülia wanee mma sulu'u Ichitki, chasü Wuinpumüin eere waimain tü wuchii sia münaka, Shiaja Siapana sünülia.
Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC
Wikipeetia: Edicto Barroso
https://guc.wikipedia.org/wiki/Edicto_Barroso
Edicto Cipriano Castañeda Barroso (Wajiira, Kolompia; 26 de septiembre de 1941) eraajünüshi ma'aka Edicto Barroso. Toloo wayuu, jemeishi wareipa jo´uushi cha'aya wuipumuin, sijona ni'iruku.
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Edicto_Barroso#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Epaya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epaya
Nia chi wachon jemeishikai palajana otta tü wachon palajatkat. Na wayuukana talatshii namaa nachon ne'irumakana,eesüjase ekawaa wana sümaa nujuittüin wane jo'uu yaa sa'uu Mmakat.
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Emiirua
https://guc.wikipedia.org/wiki/Emiirua
Shia tü wachon chiiruajatkat shimiirua tü epayaakat. Emiirua türa münüsü sütüma wayuu eepünaale shia waraittüin.
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Malawain
https://guc.wikipedia.org/wiki/Malawain
Sünülia wane wunu´ulia miyo'u malokkatsü tü süsiikat sünain wattain saali sünain tü süpanakat. Tü wunu'uliakat anasü süpüla aainjia miichi tü sütünakalüirua sümaa tü süsa'akat müsü aka sa'in tü cañaguate sümakat alijuna.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Süpülajana yootirawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCp%C3%BClajana_yootirawaa
Püjüttaa eere kamalain pümüin yoota wamaa otta süpüla pütüjaai saa'u tü wa'yataainka
Wikipeetia: Kookooche'rü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kookooche%27r%C3%BC
Kookooche'rü (alijunaiki: ratón - rata)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Wankeeta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wankeeta
Sünülia wane ayuupala aainjushi nutuma wayuu, ayu'uluushi sünainje wane wunu'u kanüliasü patsua münüin. Eeshi wayuu eekai nütüjain ma'i aainjaa tÜ wankeetakat anashaanasü ma'i nütüma.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Türiiya
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCriiya
Tü türiiyakat shia tü e'itaanakat sünain püliiku, muula je ama süpüla so'otooinjatü wayuu sa'uu, cheojaasü süpüla ajaittia, ayaatia je alapajia.Eeshi wayuu eekai atüjain aainjaa türiiya anashaanasü ma'i tü saainjiakat nutuma.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Ousaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ousaa
Tü ousaakat shia müleka eere wane attiee okotchijaashi wayuu süpüla aashajawaa so'oupüna wane yanama süpüla mama'ajaainjatüin tü ayataawakat sükajee tia. Talatsü na'in wayuu müleka anale nuk
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Olojoo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Olojoo
Okotchijaasü wayuu tooloyuu süchiirua aashajawaa so'uupünaa tü olojookot. Paala sümaiwa olojünapü'üsü tü iramakat je müsi'ia tü uyalakat, tü püichikat, tü atpanaakat, ajalajawaa sünülia tiairua sütüma wayuu.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Ashunuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashunuu
Shia tü jierü eweetakat nüchiiruaje chi toolokai, nushunuu münüsü sütüma wayuu süka niiyetse kojutsü nutuma kojutshi nia sütumaya. Shia nushunuu wayuu alu'uwataka nao jamüle nukuaippa sutuma wayuu, je oktapa nia shia aluwataaka sa'u tü nukorokalüirua otta shia aape'etka tü niipüsekat süsalijünapa müleka meire nia.
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Anamia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anamia
Chi anamiakai nojotsü kasajatüin nümüin tü mojulawaakat, nojoishi kaachijaralin, nojotshi katkaaralin, nojoishi jieyuuulin, asoktüshi süka anakat akuaippa sümüin wayuu, anamia nia sümüin tepichi. Chi anamiakai nia aikalaaka süpüla pütchi müleka süntüle wane maüüna sünainmüin saalinjee saainjala.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Pansaa akuwa'ipa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pansaa_akuwa%27ipa
Pansawaa akuaippa shia müleka lotule nüikika, lotüle tü na'inkat, lotüle sukuaippa tü naashajaakat achiki sümüin wayuu. Nojoishi oonoonüin amaa wayuu eekai nojolüin pansaain nukuaippa, nojotsüsa pansaain nukuaippa chira wayuukai müsü wayuu nujuuna'ata.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Kojutaa amüin wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kojutaa_am%C3%BCin_wayuu
kojutaa amüin wayuu ottusü sünainjee nüpüshi makatka nii nüshi wayuule kojutu amüinchii wayuu naya ouushikajaashi chi nachonkai süchiirua tü nakuaippakat. Müleka wayuule anashii na nüpüshikana achianajachi nia motsoyüliwa'aya suulia mojutüin wayuu nutuma.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: O'unajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27unajawaa
Tü O'unajawaakat shia müleka su'uneere wane wayuu süpüla analawaa sümüin süpüshi, yapasü sütüma shimia o'ulaka sükoloin sümüin wayuu e'ewarüle shia yapasü püliikuirua eekai anapülin süpüla o'una müleka wattale Mma su'unajatkalü alu'u.
Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa
Wikipeetia: Kekiiwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kekiiwa
Tü kekiiwaakat ottusü motsoyünnüiwa'aya waya, jamüshija wane jintüi kachume'eseshi nia motsoyüliwa'aya nojoishi müliain kasale cheojaain nümüin o'ulaka süntüle wayuu ounnuasü eittüshi nia sa'u.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Kakoloinwaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kakoloinwaa
Wane akuaippaa anasü tü kakoloinwaakat, sütüjainpüleeruat wayuu jieyuu sümaa tooloyoo, müleka nounajaai sünain analawaa eemüin napüshi otta eemüin wayuu natünajut kakoloinshii naya shiirakaayainjat wayuu napanapa e'ewaliire naya otta müsi'iya eere ouusütawaa wana namaa keichisü atumawaa tü koloushikat.
Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu
Wikipeetia: Achuntaa jieyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achuntaa_jieyuu
250px|thumb
Süpaünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achuntaa_jieyuu#Süpaünaa
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achuntaa_jieyuu#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Akutajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akutajaa
Ni'yataain wayuu toolo tü akutajaakat ya nipialu'u otta wane mma yapasü nutuma süpüla nüpünajüinjachin sulu'u tü nittiakat. Ottushi joo nia sünain akutajaa tia mmakat süka chajaruuta je müsi'iya polu niayataayakat wayuu sünain akutajaa.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Asukaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asukaa
Tü asukaakat shi'iyataain wayuu tooloyuu sümaa jieyuu, shia asaajakat siki süpüla asemaaijatüin shia süka jamüin cheojaasü süpüla sü'ülakajaaya eküütkat otta süpüla kasa nojotkalü eeküülüin makatka sa'in supua awarianta, je müsi'iya nasema eekai müliashiin asaajünüsü tia sikikat süpüla jotüinjatüin so'u wane kashi.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Awajaa siki
https://guc.wikipedia.org/wiki/Awajaa_siki
Shia kettaapa sikikat ayujunin anuuipa'amüin otta müsi'iya shia sünain awajünaa sutuma tooloyuu sümaa jieyuu.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Iruwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Iruwa
Iruwa (alijunaiki: vitex compressa) Wane wunu miyo'u ma'i suttia wayuu laülaayuu yuuicheinsü tü süchonkat, jemetsü ma'i tü süchonkat aimajünüsü sutuma wayuu laülaayuu suulia sütpajüin shia wüchi otta müsi'iya müraüt eekai eein ne'e otta shia kasalajanasü sütpajüle wayuu ne'e eekai eein. E'ewaisü tü laülaayuukat sünain a'atapa sa'uu.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Kashuushira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kashuushira
Kashuushira (alijunaiki: Bastardia viscosa) Wane mojuuin jerutcheein apanalü jouutsü ya sulu'upünaa woumain nojotsü ma'i shikaajüin tü mürütkalüirua, e'waisü shia juyapü.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Yawa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yawa
Yawa (alijunaiki: pringamoza, jatropha urens) Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua sukuwa'ipa tü wunu'upanaka shia jatropha urens. Wane mojuui jouutsü juyapü jashichi ma'i shia aletüsü wayuu ma'aka sa'in ko'oi anasü ma'i shia süpüla ayuulia sünain süshiijia wayuu atu'junusü suuralakat asüna.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Alama
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alama
Alama: Tü alamakat, shia wane mujui, ajuittüsü soo'opünaa mmakalü supushu'ale, anasü süpüla shiküin mürülü, paa'a, anneerü, ka'ula. Jouutsü juyapü yaaya woumainpa'a.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Püürüla
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BC%C3%BCr%C3%BCla
Püürüla (alijunaiki: Cadillo, cenchrus echinatus) Wane shi'ipapa alama keinsesü anasü süpüla shiküin püliiku, mojulaasü ma'i tü süchooinkat atükülajaasü sünain washein waraittüle waya sa'akapünaa.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Kojosu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kojosu
thumb
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Jime juriichi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jime_juriichi
Jime juriichi (alijunaiki: Pescado Frito) tu jime jurichiika wane ekajüshi sutuma wayuu, alojunusü nutuma chi wayuu toolokai , süka küsu shiroküje'e tu pala'aka suma tu wuin pusiasüka. Supüla tu alo'ojoka ayawatunui'jatu sukuwaipa sulo'olo Pa'ala.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Kaasha
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaasha
Kaasha (alijunaiki: Tambor) Tü kaashaka akumajünüsu suka wanee súsaa wunuu, sutaa anner, paa'ata, piama kashera.
Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee
Wikipeetia: Waana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waana
Tü waanakat wanee attiee kama'airü, musu sa'in suliia maiki jemetsü ma'in uujolu, ayajawushi otta yaja ainjünüka sutuma wayuu Suka tü waanakat Anasü ma'in süpüla shiküin tepichi otta majayutnnuu. Chi wayuu eekai wattain saali nüpünajüin tü waanakat, ainmajünüsü suulia uchii sutuma wayuu laülaayuu.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Paipai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai
thumb|Paipa sünain wayuu jierü
Sükumajia Paipaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai#Sükumajia_Paipai
Kasa anaka apüla Papaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai#Kasa_anaka_apüla_Papai
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Püsha
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsha
Pütchi wopüje'ewalü sünülia tü alepü sümakat wayuu yaajat yaa chipkiipünaa je müsi'iya chaya wüimpümüinpünaa münüsü sutuma jieyuu cha'aya süchiima.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Shotshot
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shotshot
Wane wüittüshii jouutsü juyapü nojotsü jottale'eolu. Tü shotshotkat jemetachon eejuulu anasü süpüla sojoojüin tepichi shunuire.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Roo sümaa siina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Roo_s%C3%BCmaa_siina
thumb
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Se'empana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Se%27empana
Se'empana (alijunaiki: sen)
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Waratse
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waratse
WARATSE
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Asürülawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/As%C3%BCr%C3%BClawaa
Tü asürülawaakat sütüinjainpüleeruat wayuu müleka eere kasain ottaain, makatka eere eekai keewain wayuu asürütnütshi sütüma wayuu laülaayuu süpüla nüsüinjachi wane jawaapia eekai anain süpüla makatka tia. Chi keewainshikai nojoishi eküinjachin wane ka'i wane'eraya niküin saapünapa nümüin wane maiki asheperajaaushi sa'uu pali'i.
Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu
Wikipeetia: Apüralaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCralaa
Apüralawaa suulia kasa eekai na'inrapü'üin makatka asaa yootshi je müshi'iya nükaijapü'üin yüi otta müshi'iya müleka eere wane ayuuli nünain apüralaashi suulia ekaa eküülü eekai süpülaji'irüin tü ouutsükat nuulia. Otta wayuu no'oojüle wunu'u lania.
Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu
Wikipeetia: Pulowi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pulowi
Puluwi eetajü'ülia shia nnojolüiwa'aya kasakat shia nierüinka juya paala sümaiwa nnojolüiwa'aya nümaain Mmakat nu'ulaaka shia juya saalinje machoin ya shiroku tü wüinkat ayatale'ekaya shiroku wüin.
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Chaama
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chaama
Wane laülaa jierü kepiasü unainküin saashin laülaayuu mioyuushaana ma'i tü süchirakat jotontataasü tü süchirakat yaa sünainru'ujee, je müsi'iya tü laülaakat ekülü wayuusan meruuneemasü ma'i wayuu sümüin otta shiya'aya mïyouyushaana ma'i wüshi süma'ana joo tü a'lakajaayakat wayuu sütüma.
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Epeyüi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epey%C3%BCi
Chi epeyüikai saashi wayuu laülayuu kalaira, epeija'waishi sümüin majayütnüü eekai süttüin sulu'u paü antawaiyaashi ma'aka na'in wane wayuu jima'ai eekai müliain shi'ire wane jierü sünain amüraaja, shi'ireejatü ne'e nümeejüin tü jietakat süpüla niküin shia wattamüin.
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Sawai piyuushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sawai_piyuushi
Piyuushi eetajü'ya wana sümaa warattuuin wana nümaa Ka'i wana nümaa Kashi. Naashin Ka'i nojolinjachi arütkaain Piyuushi nünanmüin warattuuin, so'u ka'i nürütkaalü a'uu amüleerü isha nütüma so'oupünaa Mmakat süpüshua naashin Ka'i nümaa Maleiwa.
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Eechuwaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eechuwaa
Eechuwaa (alijunaiki: Jatropha gossypiifolia) Tü eechuwakat wane wunu'u jouutsü süpa'apünaa Mmakat süpüshua,kerachonsü tü süsa'akat wunu'usü sutuma wayuu tü shirakat süsa'a. Otta müsi'iya tü süsa'akat wainma ayuuli anakat apüla.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Samüttapai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sam%C3%BCttapai
Samüttapai (alijunaiki: petiveria alliacea) Sünülia natuma na atüjaka ayaawataa sukuwa'ipaka wunu'upanaka shia petiveria alliacea. Wane mojuui jouutsü chaya una'apü keejusu müsüka sheeju uyaaliwa sunu'uya wayuu laülaayuu anasü ma'i süpüla shunui otta ayuuli eekai eein nia atüjaaka sa'uu chi wayuu a'yataakai sünain eiyajaa wayuu.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Kalai'pana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalai%27pana
Kalai'pana (alijunaiki: Aspidosperma cuspa) Sünülia natuma na atüjaka ayaawataa sukuwa'ipa tü wunu'ukalüirua shia Aspidosperma cuspa. Tü kalai'panaka süta wunu'u anasü süpüla asüna aire süle'e wayuu otta aapünüsü nutuma chi wayuu atüjakai eiyajaa wayuu eekai ayuulin.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Maluwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maluwa
Maluwa (alijunaiki: Bursera tomentosa) Sünülia natuma na e'raajüshiikana sünülia wunu'u shia Bursera tomentosa. Süsa'a wunu'u wüimpüje'ewat jemetsü ma'i sheeju anasü süpüla shunui otta a'ajünaa juyapü jashichire ma'i tü juyakat otta süpüla kaittaa wepia'apünaa.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Jawaapia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jawaapia
Jawaapia (alijunaiki: Melochia crenata) Jawaapia münüsü tü sünu'uyakalüirua wayuu keerapa shia asirujuushin otta oko'ojuushin awayajünüsü süpüla ka'i süpüla josoinjatüin shia süpüla aikkünaa sümüin wayuu cheojaakat amüin
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Alouka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alouka
Alouka (alijunaiki: croton malambo) Tü süta wane wunu'u kanüliasü alouka münüin, shia wunu'uka atumaa tü sütakat oshojünüsü shia sutuma wayuu süpüla sunu'uyainjatüin anasü tü aloukakat süpüla wayuu eekai alin süle'e sutuma uliyuuna.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Waraaralü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waraaral%C3%BC
Waraaralü (alijunaiki: Aristolochia anguicida) Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua sünülia wunu'upanaka shia aristolochia anguicida. Tü waraaratka wanee wunu'u jouutsü cha'aya eere una'apüin ma'i sa'in Mmakat ko'osü sünain tü wunu'uliakalüiru.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Suurala aipia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Suurala_aipia
Chi aippiakai wunü'ü miyo'u nu'ulia jouutsü yaaya woumainpa'a wattasü ma'i tü nuuralakat mmaapü, anashi süpüla aainjia piichi nutuma wayuu eekai ku'uyamalin je müsi'iya aainjia anua nutuma wayuu apalaainsüjachi.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wikipeetia: Shira wüi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shira_w%C3%BCi
Wane wunu'u shirokusü yootshi eeshi chi wüikai shiroku eittaawushi sütüma wayuu atüjakat nüpüleerua antüna anaichi sulu'u luwopü. Anasü ma'i tü shirakat wüin süpüla wayuu eekai yülüin süsüinjatü yootchon watua asüshi otta eittanaanajatü süpüshi sa'uu tü yütsükat.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wikipeetia: Ishisü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishis%C3%BC
Ishisü (alijunaiki: Croton punctatus) Wunu'u ishisü eittaanü shiroku wüin je müsi'iya shiroku yootsü, anasü süpüla alii ale'e. Eesü tü kalaipanakat eesü tü kepisuutakt je misi'iya tü kiinouttakat sünain süpüshin tü wunu'u ishisükat.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Poloona
https://guc.wikipedia.org/wiki/Poloona
Poloona wane ayuuli jouutsü süittüle juya akurutsü ma'i tü wayuukalüirua sütüma. Süpüla anainjachin wane wayuu alakajünüijatü süpana wunu'u eekai anain süpüla tia kettaapa shia eittaanüijatü yaaya nuupüna.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wikipeetia: Oushuwaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Oushuwaa
Wane ayuuli ja'isü ma'i wayuu sütüma antüsü tü ayuulikat nünain wayuu eekai kale'eru'uin ayuuli süpüla, süpüla naawalaainjachi wane wayuu no'ojüinjachin süka alouka je müsi'iya süpana wunu'u eekai saamatüin.
Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee
Wikipeetia: Sirumatu'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sirumatu%27u
Sirumatu'u münüsü cha iipünaa eere wainman tü jolotsükalüirua je misi'iya eere tü siruma kasuukot eejeejachire nuweetüin chi juyakai eejee jachire nuweetüin chi ka'ikai eejee jachire nuweetüin chi kashikai.
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Walerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waler%C3%BC
Suchikua Walerü (alijunaiki: Guarero)
Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC
Wikipeetia: Nneerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Nneer%C3%BC
thumb
Sujutu nneerü sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nneer%C3%BC#Sujutu_nneerü_sutuma_wayuu
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nneer%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Emia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Emia
thumb
Sujutu sumuin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emia#Sujutu_sumuin_wayuu
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emia#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Che'esaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Che%27esaa
Che'esaa (alijunaiki: arete) Piama ta cheesaa ayataakai numaa chi aluwataashikainia.Aretes
Anasü che'esahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Che%27esaa#Anasü_che'esa
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Che%27esaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Monku
https://guc.wikipedia.org/wiki/Monku
Monku (alijunaiki: Mango) Tü monkuka suchon wane wunulia ekajuin sutuma wayuu. Shia pusiasumain maluupain, ashusuin wuintapa Shia.
Sukaliou monkuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Monku#Sukaliou_monku
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Monku#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Ekawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekawaa
thumb
¿Kasa ekanaka Ekiira ?https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekawaa#¿Kasa_ekanaka_Ekiira_?
Soumuin tü putchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekawaa#Soumuin_tü_putchika
Wikipeetia: Karalo'utapülee
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27utap%C3%BClee
thumb
Jamusu sukua'ipa shiatayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27utap%C3%BClee#Jamusu_sukua'ipa_shiataya
Soomuin tuu putchikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27utap%C3%BClee#Soomuin_tuu_putchikat
Wikipeetia: Mojuui
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui
Mojuui (alijunaiki: maleza) Mojuui münüsü tü wüittüshii jouutkalü juyapü tü nojotkalü ekünüin achon.
Jalasü mojuuihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui#Jalasü_mojuui
Jalasü mojuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui#Jalasü_mojuin
Shi'ipajee sükuaippahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui#Shi'ipajee_sükuaippa
Wikipeetia: Ejejerawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ejejerawaa
thumb
¿Kasatüü Ejejerawakaa?https://guc.wikipedia.org/wiki/Ejejerawaa#¿Kasatüü_Ejejerawakaa?
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ejejerawaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Ekirajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa
thumb
Ekirajawaa sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa#Ekirajawaa_sutuma_wayuu
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Ajapüna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajap%C3%BCna
thumb
Sükümaajia Ajapünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ajap%C3%BCna#Sükümaajia_Ajapüna
Wikipeetia: Ekiaala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekiaala
thumb
Sujutta sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekiaala#Sujutta_sutuma_wayuu
Soo'omün tü putchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekiaala#Soo'omün_tü_putchika
Wikipeetia: O'u
https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u
thumb
Sukuaipa o'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u#Sukuaipa_o'u
O'u mulo'uyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u#O'u_mulo'uyuu
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Wikimedistas Wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikimedistas_Wayuu
thumb
Süchikü nayatain na Wikimedistakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikimedistas_Wayuu#Süchikü_nayatain_na_Wikimedistakana
Wikipeetia: Ipa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ipa
Ipa (alijunaiki: piedra)
Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC
Wikipeetia: Ashajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashajaa
ashajaa (alijunaiki: escribir) wane akuwa'ipa nutuma wayuu.
Wikipeetia: Iruwama'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Iruwama%27a
Iruwama'a
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Püsichi
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsichi
Wane wuchii waraittüshi aippa'awai asüi nia isha kepiashi nia sulu'u wunu'u eekai ko'uin,nojottüin tü püliikukat ya sunutpa'a süpüla nüsüin tü süshakat.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Wanpirai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wanpirai
Wane wuchii koyoroloi nia watta'a maalü siyaawase süpüla süchiji'iraainjatüin tü wayuukalüirua, anasü ma'i tü niyorolokat wattachon,o'ulaka nia wuchii shiyaawaseka tü wayuu walepüshanakalüirua.otta aapishii wayuu sünaaranüintüin amüin ekünaajünüsü kaasa noojosüü siküinjatü teepichi koyoroloy nütüma shiküüinchi wayuu alaarayüü
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Monkulonseerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Monkulonseer%C3%BC
Wane wuchii miyo'u ma'i no'u waraittüi nia aippa'awai eküi nia kookoche'erü je müsi'iya wuchii eekai jo'uuchein.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Warulapai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Warulapai
Wane wuchii miyo'uyuu ma'i , anachonsü tü nünaka , saakapünachon tü noiko paai, süma wane mutsiiatalü je mmatalü , tü warulapai jietka mayoujasat muloü nülia chi tolookei. Muloü nupato'u, olojüi nia atpanaa, kaliina, iwana je müsi'iya wuchii eekai jo'uuchein.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Wuyala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuyala
Wane mürüt unainküinjachi müshi aja sa'in ka'ula jemetsü ma'i tü ni'irukukat, eesü wuyala yaa sainküinpünaa tü anouuikat eere joulüin kayuusia shikakat achon tü wuyalakat.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Shokooin
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shokooin
Tü shokooinkat wane wuchiichein jo'uuchein kepiashii naya sulu'u ishi nakumala nayakana süka napatou ayalajushi naya sü'itüinjatüle juya.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Aliuuka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka
Aliuuka (alijunaiki: tarde) shia tü süyaawaseka tü ka'ikaa wanaa sümaa o'unuin nuwarala ka'i süpülapünaa nüntüin chi kashikai.Tarde, diccionario
Aliuuka sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka#Aliuuka_sümüin_wayuu
Aapajaa kuwenta aipa'awaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka#Aapajaa_kuwenta_aipa'awai
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Chünü'ü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ch%C3%BCn%C3%BC%27%C3%BC
Chi chünü'ükai wane wuchii jo'uuchon asüi shira tü susiikat wunu'u eere wunu'u kasiin eeshi chi wuchiikai wawaatüin sü'ütpünaa waawatshi nia waneepia eere wainmain süsii wunu'u.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Yooui
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yooui
Yooui (alijunaiki: lobo azul) nünülia natuma na atüjaka süpüleerua ayaawata sukuwa'ipa wuchii shia ameiva ameiva. Chi yoouikai süpüshi kulu otta washaalü wainma yooui ya süpa'apunaa tü anouuikat ya woumainpa'a miyo'u tü youuikat suulia kulu.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Maleeya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maleeya
Tü maleeyakat wane junuunai müsüka sa'in ko'oi ekaajuui tü sünainkat sutuma wayuu, jemetsü ma'i shia müsü aka sa'in She'jü mapa.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Junuunai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Junuunai
Wainma si'ipapa'a tü junuunaikat eesü junuunai eekai mottsoin eesü junuunai eekai miyo'uin otta eesü eekai müttsiiyain je eekai malokkatüin, wainma anakat amüin tü jünuunaikat,che'ojaasjü ma'i wamüin tü jünuunaikat süpüla anainjatüin tü attieekat.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Jiisolü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jiisol%C3%BC
Tü jiisokkat she'e palaa je müsi'iya wüin jamatsü, atpajünüsü sutuma wayuu süpüla ekünaa jemetsü ma'i sümaa roo, anasü ma'i suulia shi'iruku paa'a.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Yaawe
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yaawe
thumb|Yaawe süka wayuunaiki.
Yaawe sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yaawe#Yaawe_sümüin_wayuu
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yaawe#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Mei
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mei
Mei (alijunaiki: zancudo)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Tüitüi
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCit%C3%BCi
Tüitüi wane wuchii eküi asalaa je müsi'iya niküin wuchii eekai mottsoin nuulia nuwala'ata chi naaikai.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Toomasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Toomas%C3%BC
Toomasü
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Warutta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Warutta
Warutta
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Wawaachi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wawaachi
Wawaachi Wanee wuchiichein jouushii yaaya sulu'u woumain mushii aka sa'in toomasü ayatüsü tü sükuaippakat toomasü natuma ekünaajuui naya sutuma wayuu.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Jime
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jime
Jime
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Ji'rupu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27rupu
Ji'irupu
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Waakawai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waakawai
Waakawai (alijunaiki: Halcón culebrero)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Oorolii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Oorolii
thumb|250px
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Püsiuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsiuu
Püsiuu (alijunaiki: zanate mexicano) Wane wuchii yuucheinsü jouutsü yaapünaa sulu'upünaa makat süpüshua ya Wajiira shiküin eekai wanaain sümaa anachensü ma'i eere suutkajaain.
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsiuu#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Maasi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Maasi
Massi (Pito Wayuu)
Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee
Wikipeetia: A'laülaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BClaa
A'laülaa (alijunaiki: tío)
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Joao Grimaldo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo
Joao Alberto Grimaldo Ubidia (Lima, 20 Pepüreero sünain juyaka 2003), es un futbolista peruano que juega como extremo y su equipo actual es el Sporting Cristal de la Liga 1 de Perú. Es internacional absoluto con la selección de Perú desde el 2023.
Inicioshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Inicios
Trayectoriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Trayectoria
Inicios en Sporting Cristalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Inicios_en_Sporting_Cristal
Temporada debuthttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Temporada_debut
Consolidación en el primer equipohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Consolidación_en_el_primer_equipo
Selección nacionalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Selección_nacional
Participación en Campeonatos Sudamericanoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Participación_en_Campeonatos_Sudamericanos
Perfil de jugadorhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Perfil_de_jugador
Estilo de juegohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Estilo_de_juego
Estadísticashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Estadísticas
Clubeshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Clubes
Resumen estadísticohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Resumen_estadístico
Palmaréshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Palmarés
Torneos cortoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Torneos_cortos
Campeonatos nacionaleshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Campeonatos_nacionales
Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Referencias
Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Enlaces_externos
Wikipeetia: Chiire
https://guc.wikipedia.org/wiki/Chiire
Chiire (alijunaiki: Chile; República de Chile) shia wane mma saa'uje Ameerika Uuchimüin.
Chiirehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Chiire
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Wikipeetia: Türinitaa je Towaako
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCrinitaa_je_Towaako
Türinitaa je Towaako (alijunaiki: Trinidad y Tobago; inküleenaiki: Trinidad and Tobago) shia wane mma saa'uje Ameerika.
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Türinitaa je Towaakohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:T%C3%BCrinitaa_je_Towaako
Wikipeetia: Surinam
https://guc.wikipedia.org/wiki/Surinam
Surinam (alijunaiki: Surinam; neerlandésinaiki: Suriname) shia wane mma saa'uje Ameerika.
Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC
Surinamhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Surinam
Wikipeetia: Aima'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aima%27a
Aima'a (alijunaiki: chicha de auyama) Wane uujolu jemetsü ma'i aaijuushi süka Ai alakajuushi aima'a sunülia sutuma wayuu
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Ishiruuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishiruuna
Ishiruuna sünülia süka uujolüin aashüjüüshi süpüla süsüinjatüin wayuu a'yataasü sünain Wane ayanamajaa.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Pitchuushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pitchuushi
Pitchuushi sünülia Wane süchon wunu'u ekünajuuin kepeshuuna suwala'ata sünülia sutuma wayuu.Jemetsü ma'i anasü süpüla shiküin tepichi otta wayuu laülaayuu.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Je'yutse
https://guc.wikipedia.org/wiki/Je%27yutse
Je'yutse (alijunaiki: Heliotropium angiospermum) Sünülia natuma na atüjaka ayaawataa sünülia wunu'upanaka shia Heliotropium angiospermum. Tü makaa anülia shia wanee wunu'u anasü süpüla shunui.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Süta aipia
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCta_aipia
Süta aippia otta suwala'ata sünülia aippiise. Tü aippiiseka anülia sütüma wayuu laülaayuu shia tü ayu'luushika suupünaaje tü sütakat aippia.
Wikipeetia: Süpütaala wuchii
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCp%C3%BCtaala_wuchii
Süpütaala wuchii sünülia tü süchon wunu'u eekai süpülaain wuchii, ma'aka türa yosu ma'aka türa kayuusia türa kalapaasü türa meruuna. Apülajünüsü tiairua suulia tepichi, nojotsü shiküinjatüin.
Wikipeetia: Epijaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Epijaa
Epijaa tü epijaaka shia müleka wepijale wane mürüt süpüla jaloulinjatüin shia wamüin. Etaalasü wane epija tepichi wachon süpüla miyou'uinjatüin shia sutumajee wepijain shia.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Wawai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wawai
Wane wawai antüsü eepünaale süntüin nojotsü jaralüin ataülüin shia süntapa. Katchinshaatasü ma'i tü joktaikat sutuma o'ulaka miyo'u ma'i tü juyakat awatuusü miichi shipia wayuu sutuma süntapa.
Süyaawatia juyakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCyaawatia_juyakal%C3%BC
Wikipeetia: Süshajia tü wayuunaikika
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCshajia_t%C3%BC_wayuunaikika
Anasü ma'i tü wayuunaikikat eesü süshajünüin tü sünüikikat otta tü süsoktaayakat. Waittaaiin wayakana tü süshajiakat alijunaiki süpüla mapüleein namüin naa aashaje'etshiikana.
Wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wayuunaiki
Wikipeetia: Jimo'olu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jimo%27olu
250px|derecha|Jimo'olu
Kasa ekirajünaka anain wanee jimo'oluhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jimo%27olu#Kasa_ekirajünaka_anain_wanee_jimo'olu
Wikipeetia: Piyushipana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Piyushipana
Piyushipana sünülia Wane Mma palaamüin sa'ujee Maikou suumain wayuu iipuana süchon wayuu Epieyuu sülüin wayuu jayaliyuu sümaa juusayuu tü wayuuirua eejatkat paala sulu'u türa Mmakat. Piyushipana münüsü süka antüsuin tü wayuu natuushikalüirua aippa'a wana süma kokojoiin tü Piyushikat.
Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC
Wikipeetia: Jutkataa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jutkataa
Jutkataa (alijunaiki: reunidos) Akotchojirawaa sünain anaataa wakuwa'ipa.
Kasa jutkataaka anain na wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jutkataa#Kasa_jutkataaka_anain_na_wayuukana
Wikipeetia: Taata Juya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Taata_Juya
Paala sümaiwa nojolüiwa'aya wayuu yaa soopünaa mmakat naya ne'e eejanaka ka'i juya kashi joktai je müsia tü shiliwalakalüirua sünain wayuuin naya ma'aka sukua'ipa wayuu sünain yootoo o'ulaka akumajaa sukua'ipa kasa süpüshua eeinjatkat mapeena. Niaka taata juya eein a'in ma'i sünain tü kasa eeinjatükat mapeena.
Wikipeetia: O'oojiraa wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27oojiraa_wayuu
Waima sukuippa tü o'oojiraaka wayuu, o'oojitnüshi wayuu eekai ajachijünüin süka katkousü, antüshi sünainmüin wayuu laülaa eekai kama'anain wunu'u lania eekai payalain süpüla tü ottaakat nümüin, otta wayuu eekai ouutsüin süpüla shi'irajüinjatüin na'u otta so'oojirüinjachin nia. Süchikije no'ojüin asürütnajachi nia eepünaale keraain tü ka'i münakat nümüin.
Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu
Wikipeetia: Apülajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BClajawaa
Apülajawaa münüsü sütüma wayuu müleka eere wane asürülawaa aamajawaa, sünain eeinya tü nüpülajaaka anainje müsüjese naainrüin tia. Müleka eera wane nülapüin müichi joolu'u pia nümünüle nülapüinru'u na'inrüin tia, asürülaashi nia süinain nüpülajaain nojoishi shirüin wayuu nojoishi sünainpünaain nuwayuuse otta nüpüshirua asüshi nia wunu'u süpüla tia.
Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu
Wikipeetia: Apatawaa outusu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Apatawaa_outusu
Apatawaa oktusü
Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu
Wikipeetia: Ajuujawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajuujawaa
Ajuujawaa wane sütüjala wayuu eekai ayuulin achon eekai pülain achon achajaanüshi wayuu eekai aapain jiipü eekai o'oojirüin wayuu oktüsü eekai sünainpünaain wayuu asiruu süpüla nujuujainjachin chi jouukai süka yootshi süpüla anainjachin chi jouukai sutumaje tia.
Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu
Wikipeetia: Ángel Enrique Arévalo
https://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo
Angel Enrique Arévalo (Kürooria, 20 outuuwüre no'u chi juya 1954)
Tü niyataapü'ükat anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo#Tü_niyataapü'ükat_anain
Tü kamalainkat numuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo#Tü_kamalainkat_numuin
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Shiyülain
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shiy%C3%BClain
thumb|Shiyülain süpüla juriichainjatüin
Sukuwa'ipa sü'lakajaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shiy%C3%BClain#Sukuwa'ipa_sü'lakajaaya
Wikipeetia: Torito Fernández
https://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez
José de la Rosa Fernández (Wajiira, 1899 - Marakaaya, 29 nouyempüree no'u juyakai 1969) Torito jemeishii so'u tü juya 1899 icha Wajiira süpa'a Kolompia, otta müsia outushii no'u chi ka'i 29 süpüla kashikai nouyempüre so'u tü juya 1969.EL CACIQUE WAYUU TORITO FERNÁNDEZ
Nüchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Nüchikimaajatü
Akaalijüi wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Akaalijüi_wayuu
Kanüliashii icha Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Kanüliashii_icha_Marakaaya
Nuchonyuu sümaa Serumiru miyo'ushinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Nuchonyuu_sümaa_Serumiru_miyo'ushin
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: A'lakajawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27lakajawaa
A'lakajawaa (alijunaiki: cocinar) sukuippa jieyuu sünain aapawaa eküülü shiküinkat wayuu. Eesü jieyuu eekai atüjain ma'i a'lakajawaa jemetsü ma'i tü wüshikat sütüma.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Jiitpai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jiitpai
Jiitpai (alijunaiki: hilo) shia tü aapaanakat süpüla e'inaa kattoui, tu suitkat, tu süsüka, tu japünaakat, tu jiitpaikat aulutsü, miouu, eesü nüsoulajui chii wayuukei sukaa, waima tu sukuwaipaka
Nakujala na jieyukana sunainje tu Jitpaikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jiitpai#Nakujala_na_jieyukana_sunainje_tu_Jitpaikat
Wikipeetia: Eii
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eii
Eii (alijunaiki: madre) tü putchii Eii nakat, shia wanee pütchi supulaa ayaawatia apushii, tü Eii shia tü wayuu jietkat kajutüsukatumain suka jamuin shia tü eiita'akaa süpa'a tü mmakat nakuwaipaa na wayuukana, shia tiaa jietkat joukana anaijee otta miyouyukaa anaijee napushuwa na wayuukana, joushi waya wapushuwaaya sunanaijee tü eiiwaakalüiruwa. Tü eiika shia tü palajatükat wayuu ekirrajaka waya sunain tü kasa choujakalü watüjain, shia eitasükaa wakuwaipaa otta eikirajaka waya sunain supushuwaa tü wakuwaipaa ma'aka wayuuinwaya, shiajasee makaa choujainmain tü eiika, sünaijee shiakat wayuushi waya, miyoushi waya otta atujashi wayaa tü kasaa anasükat.
Sukuwaipa Eiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Eii#Sukuwaipa_Eii
Wikipeetia: Watta'a maalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Watta%27a_maal%C3%BC
Namuin naa wayukana nachijiraiwa nasakia watta'a maalü shia: ¿Kasa pülapüinka? ¿anayasuje pulaüin?
Nainjaka naa jieyuukana watta maalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Watta%27a_maal%C3%BC#Nainjaka_naa_jieyuukana_watta_maalü
Wikipeetia: Jaarü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jaar%C3%BC
Putchi jekett, Siaa wayuu wuin, okotushi.
Wikipeetia: Atala Uriana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atala_Uriana
Atala Uriana (Marakaaya) Tü wayuu Atala shia wane jierü ashajülü pütchi, jo'uusu sulu'u tü mmakalü Marakaaya no'u chi juya 1950.
Shi'yataaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atala_Uriana#Shi'yataaka_anain
Wikipeetia: Atüna
https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BCna
alijunaiki : Brazo ) tu atünaka supüshii we'irükü sünainjeesü wase'ewain otta watunakii, maalu'u sünain wekii.
Wikipeetia: Piishi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Piishi
Piishi (alijunaiki: pavo) wanee mürülü miichipa'ajatü kakuwatshaana, Kasa ale'erü. Matchin aa'inrü,mama'asalü jemetüsü shii'iruku.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Süchuwala
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala
Süchuwala (alijunaiki: maíz jojoto, guapito) sünülia wane aküülü aainjünaka sutuma wayuu süka maiki.GuapitoRECETA DE GUAPITOS DE MAÍZ FRITOS
Shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala#Shiküin_wayuu
Shiiwana süchuwalakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala#Shiiwana_süchuwalaka
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Püla'ana a'ajaawushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCla%27ana_a%27ajaawushi
Püla'ana (alijunaiki: plátano asado)
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Karatse
https://guc.wikipedia.org/wiki/Karatse
Karatsü: Ekaja'a tu Karatsü Shia süpüshi tü nüshenpala'a Wayuu to'olo, akumajanüsü süka jitpai, nümülira chií paawa (pishii) müsia wunüliaa, tü shiaawaseka shia tü nunakaalu Wayuu jepiramüi müsiia nüchajan murulü chaya'a wopümüin, wuinpmüin ,palaamüin, uchimüi.
Wikipeetia: Watta'apa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Watta%27apa
Watta'apa (alijunaiki: en la mañana) Watta'apa shiya tuu kaika Antekaa suchika tuu jaalajeika oojoluu
Süyaawatia juyakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCyaawatia_juyakal%C3%BC
Wikipeetia: Atuushi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atuushi
Atüshii (alijunaiki: abuelo) atüshii nia chi laülaakai süpüla tü apansajaaka wane kasa, anatakai sukua'ipa kasa ekai alaatüin sumüin nupüshi ,eikalaakai naa nuikeyuukana sünain tü analutka .chií wayuu laülaakai nojotsu nuchekalü tü atkawaka..
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Asoulajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asoulajaa
Asoulajaa (alijunaiki: juego tradicional wayuu) sümaiwa o'tta süma moulia ,Shimira tü jimo'olükat nümaa chii jintüi , sünaije tü emilia tü tepichikat shiaterüin tu ekisholoinkat , tü mirakat ,shikasü jiitpai , sünain sajapü sümaa oo'ui shitain tü jiitka , akumaja müsia shiyaakua , jeyuu , kaleera , shipia wuchii , jokooche, maima tü nakumajakat naa tepichikana sünainje tü asoulajaakat, tü nerakaa noumainpa'a , nashatüin sünain tü jiitka.
Wikipeetia: Ala'ala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ala%27ala
Ala'ala (alijunaiki: araguato) chi ala'ala münakalü nia chi arawaatükei otta niain Ala'ala alinüikei satkaatü mürütkatü supushuwaale Poloo jarai suluu tü mapakattü Wenesueweera.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Püliikama'ana
https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliikama%27ana
sunulia tu maa Ere sukajulee pulika.
Wikipeetia: Yokolo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yokolo
Yokolo alijunaiki (Sapo)
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Palousa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Palousa
Palousa (alijunaiki: tijera) Tü paloüsa wane kachuwera piama sajapü paa'wasü , ichesü, achonojia, anasü süpüla ayatawa süka, cho'üjaasüü süpüla achotoya külülü, karaloukta, walashi, kojuya kasa achotonaka süka.
Wikipeetia: Aikeyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aikeyuu
thumb|Aikeyuwa
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Eetaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eetaa
Eetaa (alijunaiki: vómito) eetaa shia tüü mujulee tüü ale'e sumuin weküinka.
Wikipeetia: Institución etnoeducativa rural Maracari
https://guc.wikipedia.org/wiki/Instituci%C3%B3n_etnoeducativa_rural_Maracari
Institución etnoeducativa rural Maracari (Manaure) Tü ekirajüleeka Maracari chasü sulu'u tü mma Müsichi münaka, en el municipio de Manaure, pertenece al resguardo de la media y Alta Guajira, este ofrece sus servicios educativos a una población de la etnia wayuu que se desplazan desde sus diferentes rancherías a la sede principal o a las escuelas satelitales más cercanas. cuenta con mas de 1200 estudiantes, 13 autoridades y una gran poblacion que fortalece la institucion.
Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee
Wikipeetia: Irolu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Irolu
Tü Pütchi irotsü , Shia tü wamaka sumüin tü wüita'yülikat kasa, tü pünajuika ,müin Sain tü pitshushi , otta sümuin tü sikikat ,
Wikipeetia: Serulaalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Serulaal%C3%BC
Serulaalü (alijunaiki: celular) shia tu kachuwera tü sümanaka moulia wayüü süpüshuashata ka jamuin arrutkesu supüshi tu wayukalirruwa jat'tai watain, eikajülü Pütchi, anasü süpula apirria tu apüshaka . Achajaya tarreya sütuma tü tepichi , majayunü , jimali na ekirajakana.
Wikipeetia: Yootoo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yootoo
Yootoo (alijunaiki: hablar) shia tü yootirawakalü süchüküa wanne Kasa otta süpüla ewetürüin pütchi sünain yootoo.
Yooto wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Yooto_wayuunaiki
Wikipeetia: Talirai
https://guc.wikipedia.org/wiki/Talirai
Talirai (alijunaiki: violin wayuu) Tü taliraikalü nia chi oulukutka shirain jayeechi akümüjunüsü süka uraichi jouchon otta süwaala ama anachonsü Main joluu süpüla tu jayeechikat
Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee
Wikipeetia: Escuela Técnica De Artes Presbítero Francisco Babbini
https://guc.wikipedia.org/wiki/Escuela_T%C3%A9cnica_De_Artes_Presb%C3%ADtero_Francisco_Babbini
Escuela Técnica De Artes Presbítero Francisco Babbini
Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee
Wikipeetia: Paa'inwaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Paa%27inwaa
Paa'inwaa (alijunaiki: solidaridad) shia tü anawakat otta tü kootirawakat sünain tü wachekakat ,tü pütchikat, tü wakuaipakat ,alewaa,soü kaikat süpüshüale wayakana paa'inwashi süpüla wanoutuin wakuaipa sünain ayatawa,,,,Naa eikushikana sülü tü ekirajiakat Porky paainwaainjana sünain tü nayatainkat
Ayorolojawaa julu'u wakua'ipathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayorolojawaa_julu%27u_wakua%27ipat
Wikipeetia: Paruluwa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Paruluwa
Paruluwaa, nia chi wunu'ukai ko'oyookai. Sunainjesü tü pütchikat Ruulu'u otta Ruulu'atta Karuurulaa: süchotonüpa ajuitüsü suwaa
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Alijuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijuna
Alijuna (alijunaiki: no indígena) Chi alijunakei otta alijüna nojotsu nirajuüin sukuaipakat wayuu yaletsüne wuitusü nou kasüsu nüta otta isasü nüchiki tü pütchikat merajuinsat sukua wayuu sünain yonna
Wikipeetia: Ashoujaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashoujaa
Ashouja
Wikipeetia: Arüjentiina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCjentiina
Arüjentiina
Wikipeetia: Kootole'era
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kootole%27era
Kootole'era (alijunaiki: gallo) Chii koto'lera nia chií toloo muloushikai sümaa nulüwatain saakaje tü kalinakalirüwa .
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Paa'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Paa%27a
Paa'a (alijunaiki: vaca) tü paa'aka wanee mürülü , ekusü wuitoüli,alama , maiki, pienchii süsaa , mulou süma jawatüin Shia , kasisü , piama su'uwa, waima tü sünaka .
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Apana
https://guc.wikipedia.org/wiki/Apana
Apana: alijunaiki(Hígado)
Wikipeetia: Aa'irü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aa%27ir%C3%BC
Aa'irü (alijunaiki: tía) shia joolu'u wachuntapa sünülia nüwala washi, süwala wei.
Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi
Wikipeetia: Kaliina
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaliina
Kaliina (alijunaiki: gallina) wane wuchi michipa'asü , piama sütüna koisü , nojotsu awatüin, maalüsu wanepia, anasü süpüla eküna, tü shirrukuka süma sushukü.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Ja'yamulerü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ja%27yamuler%C3%BC
Ja'yamulerü (alijunaiki: mosca) tü jayamulerü akumajasü sünaije yarutsu, jouchon suma mutsiiatalüin, lülüsü tü noüko, nütüna arülasü , kasa'auleshi süma kapatoulein, nüchüpalüin tü niküinka tü nimataka , müsuka Sain wane tuwachon.
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Süsha kaa'ula
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCsha_kaa%27ula
Nüja'anapa chií kaa'ula nutüma wayuu ,tü palajatka oyotuin Shia tü nüsha'aka , eitanüsu wane itta süpüla , süchiki alakatunusü süpula jañuin , oyotunüsu yolu seitta otta süma palitchon ichii sejemetaji.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Educación Ambiental
https://guc.wikipedia.org/wiki/Educaci%C3%B3n_Ambiental
Tü eki'rajawa süpüla wane mma anain: tü Educación ambiental sümaka tü alijunakalirua achajasü wane analüt sümüin tü mmapaakat je sümüin süpüshuashata wayuu, alin'jatuin napüla tü noumainpaaka, süpüla anainjatüin Shia mapeena, nayauteruinjatuin tünainka sünain tü kasa' sapaka tü wei'ka mamá wamuin, müinka Sain tü wuinka, tü korrientaka, watüjainjatüin saü süma tü aajaka wasura mojuin Shia sümuin tü jouttaika.
Wikipeetia: Lapü so'u meemetshi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC_so%27u_meemetshi
Lapü so'u meemetshi/ (Alijunaiki) Un sueño sobre llovizna[jayaliyuu]
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Atükaa pootshi
https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BCkaa_pootshi
Atükaa pootshi
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Poluwi wajiirajee
https://guc.wikipedia.org/wiki/Poluwi_wajiirajee
püloui münüsü sutuma wayuu wanee jierü kama' airü pülasüü kepiyasüü sulu'u wunu'ulia saakaa lamuna siruuku palaa sa'akaa mojuui so'u uuchi. anii wanee kuwenta süchikua püloui Eetaashii wanne wayuuirua piamashi o'unushi sünain olojoo wuna'apümuin shiasa'a chapa naya sa'aka mojuui napaajiraaka sulu'pünaa tü wopu eekai eein cha'ya sünain tü waraitaakaa süpüla nantiraainjanain naküjainru'u mapa maa'awajiraalaakaa naya nnojoishii antiraain nu'waatayaakaleje'e chi wanee nümüin chi nümaajachikai jalashi pía wa'lechon koouu...
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Majayütsü mashiaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCts%C3%BC_mashiaa
Majayütsü mashiaa (alijunaiki: se desarrollo mashia) sulu'u tu mmakaa ulerii yayaa wajira kepiasu wanee jintunchon sünülia mashiaya kepiasu namaa supushirüa. Sütonje shipia esuu wane'e la'a miou anusumain esuu mainmaa aipio'u sotpuna
Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC
Wikipeetia: Asema
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asema
Asema( Alijunaiki : leña ) tü wünu jutjalirua ashot'tünüsü süpüla asemain jatüin Shia . Tü toolayuu süma jieyuu Naya ainraka ayatawaka tü, na tepichikana , Eshi sünain Tü alemuchajaka asema.
Wikipeetia: Wa'aa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%27aa
Wa'aa sünülia wane eküülü jemetsü ma'i. Aainjünüsü tü eküütkat süka maiki ayüüjaushi süka ipa otta müsia moliina cachueera.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Waanama'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Waanama%27a
Waanama'a (alijunaiki: ?) Waanama'a wane eküülü shiküin wayuu jemetsü ma'i, süchon wane attiee kanüliasü waana münüin, eesü süpüla yajaaushin shia otta eesü süpüla uujolüin ketaapa shia waanama'a münüsüsü sütüma wayuu.
Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu
Wikipeetia: Taapüla
https://guc.wikipedia.org/wiki/Taap%C3%BCla
Taapula (Alijunaiki: Madera )
Wikipeetia: José Ángel Fernández
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_%C3%81ngel_Fern%C3%A1ndez
José Ángel Fernández Silva wayuu wuliana .jemeishi palawai'pou,wajiiru ,enero'ulu 23 juya 1961 .
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_%C3%81ngel_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Reinaldo De Fernández
https://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez
Reinaldo Edgar Fernández Hoyos Wayuu Ja'yaliyuu, jemeishi sulu'u tü mmakat Sinamaica, sulu'u tü munisiipiokalü Wajiira, sulu'u Suuria, Wenesueela; no'u chi ka'ikai po'oloo aipiruamüin, nulu'u chi kashikai diciembre, nulu'u chi juyakai 2000. Akumajüi je ashajüi nia poesiia,pütchi, a'yataai sümaa sukua'ipa wayuu, aikale'etshi a'yatawaa süpüla akaalinjia wayuu.
Nachiki naa kasayuukana nünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Nachiki_naa_kasayuukana_nünain
Tü nikirajaakalü anain Reinaldo Fernándezhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_nikirajaakalü_anain_Reinaldo_Fernández
Tü naa'inrakat Reinaldo Fernándezhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_naa'inrakat_Reinaldo_Fernández
Tü nüshajakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_nüshajakalüirua
Karalouktairua eere shi'itaanüin tü nüshajalakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Karalouktairua_eere_shi'itaanüin_tü_nüshajalakalüirua
Tü nükanainkalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_nükanainkalüirua
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa
Wikipeetia: Jackeline Romero Epieyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jackeline_Romero_Epieyuu
Jackeline Romero Epieyuu (Jemeisü cha'aya sulu'u tü mmakalü Kashushimana, 24 nükalia kashikai akoosto'u so'u tü juyakalü 1976 - Barranquilla, anaajaasü 26 nükalia kashikai peureero so'u tü juyakakalü 2024) Shia wanee jiet yala'ayatsü
Süchikimaajatü wayuuiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchikimaajat%C3%BC_wayuuirua
Wikipeetia: Weriyuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Weriyuu
Wane wuchii she'e palaa
Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC
Wikipeetia: Achon'irü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achon%27ir%C3%BC
1.Achonru:Suchonyuu waatooron:hijos de mis hermanos varones.
Wikipeetia: Asiipü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Asiip%C3%BC
Asiipü:suchonyuu wawarrayuu:hijos de mi hermanas
Wikipeetia: A'üi
https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27%C3%BCi
3.Aüi:shia tuu wakoyakaka:aui nia chií nushiikai chií suwayuusee tu achonwakaa.
Wikipeetia: Ashimia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashimia
4.Ashimia:suwayuushee wachoon:marido de mi hija.
Wikipeetia: Aapiee
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aapiee
Aapiee (alijunaiki: Aviso o avisar ante alguna anomalía) je apirria, waima sukuaipa; esü tü aapie antakat sütüma putchipü, ee müsia tü aapie süntirakat lapü.
Wikipeetia: Aajuna
https://guc.wikipedia.org/wiki/Aajuna
( Alijunaiki: Quemar )
Wikipeetia: Shunui
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shunui
Shunui (alijunaiki: gripe) Shia tü ayule epijakat süleru wayuu, apü'kain sütüma Shia tü ei'chi, amürralu, süs'sosü , süpüshüwa süsanalikat Sain wayuu {sistema respiratorio }, e'enajünüasü Main tü sünüliakat süma shunuin Shia , wane wayuu sünainle ayuleka tü mayoujasat , ewenasü sülüpüna shiichi, aisü sümüralü, issasü süssanalin Sain , tuttushi, katchinsü oushuwa nunain, aijüsü sütapaa , wattusü ekii, onojo wanepia, onojo jososu, mmapüsa.
Wikipeetia: Obesidad
https://guc.wikipedia.org/wiki/Obesidad
alanawa aüüsa, ayule maaka sülanale aüsa sünain wayuu, sukotchirale tü aüsakat süleru esü süpüla ayuulin shii.
Wikipeetia: Akaniaajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akaniaajaa
( Alijunaiki: Escaneo) Este termino se genera dentro de la población wayuu a través de la integración de las TICS que sin duda alguna ha sido una de las herramientas que ultimadamente ha utilizado los pueblos y comunidades indígenas.
Wikipeetia: Imeeirü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Imeeir%C3%BC
shiawase ( Alijunaiki: correo electrónico ) alanirüt pütchi süma süshajüshin sülümüin waneeya shiawase.
Wikipeetia: Efecto invernadero
https://guc.wikipedia.org/wiki/Efecto_invernadero
( wayuunaiki : süpütaka tü juyapouko ) tü Efecto invernadero sümakat tü alijunakalirua , Shia tü walatshi atükakat sütüpüna tü mmakat, sütüma tü ka'asü sünaijeka tü süpütakat tü jüyapoüko.
Wikipeetia: Kute'ena
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kute%27ena
Kute'ena ( Alijunaiki: Indio Desnudo ) wane wunu'u wüitta atalü jouutsü chayaa una'apüin Mmakat mïyou ma'i tü su'uliakat, anasü tü kute'enakat süpüla sojoojüin wayuu ekei shiiwalüin majayuula, otta süpüla ayuuliin.
Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia
Wikipeetia: Sisira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sisira
Sisira, Ishira (alijunaiki: maraca) Nimiraa chii wayuukei.
Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu
Wikipeetia: Jo'uya wemi'ijaai kaa'ulayawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jo%27uya_wemi%27ijaai_kaa%27ulayawaa
== Jo'uya wemi'ijaai kaa'ulayawaa==
Jo'uya wemi'ijaai kaa'ulayawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jo%27uya_wemi%27ijaai_kaa%27ulayawaa#Jo'uya_wemi'ijaai_kaa'ulayawaa
Wikipeetia: Shiliwala
https://guc.wikipedia.org/wiki/Shiliwala
wane shiliwala Shia tü , joutkat Main chaya sirumatü, chimitachensü, etnüsü wattaje, anachonsü Main, chimitüsü süma watain salii , jaayasü aipawai, chií kaikei wane shiliwala muloü Main , süma kawaralain nia , pejeshi sünain tü mmaka, niiyalapa wattachonsü, esü shiliwala ekei samatüin je süma jaishatain ,müin yaaka nain chií kaikei.
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Lucero (astronomía)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Lucero_(astronom%C3%ADa)
tü lucero nümaka chi alijunakei, nia chi shiliwala muloukei Main sa'aka tü waneiruwa, muloü süma kawaralain nia, sirumatü.
Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua
Wikipeetia: Pooi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pooi
== Pooi ==
Pooihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Pooi#Pooi
Wikipeetia: Ju'letaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27letaa
Shia joluu sukuaipa tü juletakat sou wanee kasat otta süi Juleeta sünain atunka.
Wikipeetia: Planeta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Planeta
Wane musüka Sain wola sirumatülü, leeyasü nü'utpüna chi kaikei , jaayasü sütüma nüwarrara.
Wikipeetia: Sistema Solar
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sistema_Solar
Shia eree pachiruachein naa planeetakana , ereJo pasanain chi kaikei. Leeyata müsia tü planeetakana sirumatülü naatou'puna chi kaikei.
Wikipeetia: Energia solar
https://guc.wikipedia.org/wiki/Energia_solar
Shia tü sütchin nüwarala kaikei, esü wane panerairü süküyamajat alijüna, tüyale anasü süpüla sukotchiraya nütchin chi kaikei, süpüla sünijinuin tüjaisüka, süpüla einjatüin korienta michipa.
Wikipeetia: Carbón
https://guc.wikipedia.org/wiki/Carb%C3%B3n
Karruwon ( Alijunaiki: carbon )
Wikipeetia: Kaasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaas%C3%BC
Kassü : tü kassükat nojotsü ja'ayain, e'kajane kejuin Shia, katchinsü, kachuwalasü, essü süpüla shiatanüin aka sünain waima kasa. Michipaa anasü süpüla sülakajaya, akümajüshi sütüma alijüna süpalirajuin waima kasa.
Wikipeetia: Venus (planeta)
https://guc.wikipedia.org/wiki/Venus_(planeta)
Nia chi planeeta nuchukumüinjeke chií palajachikei planeeta metcuri, pejeshi nain chi kaikei, tü joktai eka nülü kakassüinsü mojüsü jashü'üsü, sütaülüin nütchin chi kaikei, ja'i müshia nia.
Wikipeetia: Tierra
https://guc.wikipedia.org/wiki/Tierra
Shia eree wepiapakat, tü planetakat mma (tierra), Shia ere ein waya mmapaa , ichesü süpaapüna, esü joutai, esü siruma, wuitoülia, wuchii, mürülü, uchi, waima kasa essü kata'au. Anachonsü tü mma, Ka jamüin esü wane palaa süleyatuin eree josoin müloushaata, essü wuin jemetsü, je müssia eree josoin eree süpünajuin süttia wayuu .
Wikipeetia: Mashuka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mashuka
Mashukaa wane wunu'u jo'uuchein yotusü juyapü. Atpajünüsü shia sutuma jieyuu süpüila süchepain jutpa tü s'uliacheinkat, eesü sünain yuulin otta meerain shia süka jamüin wainma tü sukuaippacheinkat.
Wikipeetia: David Woodard
https://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard
David James Woodard (Santa Barbara, California, Estados Unidos, 6 nünain kashikai apüriirü no'u chi juyakai 1964) es un director de orquesta je ashajakai.Carpenter, S.
Karalouktakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard#Karalouktakana
Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard#Shi'ipajee_sukua'ipa
Attaale eemüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard#Attaale_eemüinre
Wikipeetia: Eisalajaa mmapa'akalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eisalajaa_mmapa%27akal%C3%BC
Sajuin laulayu keisalainjana wayaa sumuin tu mapakat suka shiain palajatuin wayuu nojoluiwaya waykana, kapulesu shiulajena wayaa maka wane jintui nuwoyoloin sunain maa, pulasu sajuin laulayu enejusu muju ain, akaja shia keisalainjana wayaa sumuin tu mapakat nojostsu ojuntunuinjatuin yarutshi kapulesu sajuin tu alijunairruwa sopuna suwanaitpain tu akuaipakalu, maaka nain chi kaikai jashichishi nia sumuin tu wayukana sauje najauin mujuin,yarutshi, musujese keisalein wayuu nojotsu enajatuin amuin mmapakat
Wikipeetia: Calentamiento global
https://guc.wikipedia.org/wiki/Calentamiento_global
Tü jekekat sukuai'pa Mmapa
Wikipeetia: La práctica del pastoreo y la afectación al ciclo climático
https://guc.wikipedia.org/wiki/La_pr%C3%A1ctica_del_pastoreo_y_la_afectaci%C3%B3n_al_ciclo_clim%C3%A1tico
thumb|Corral de chivos en comunidad wayuu
Wikipeetia: Sa'anasia tü yosu'ulia otta jamüche'e yaa Akuwalu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27anasia_t%C3%BC_yosu%27ulia_otta_jam%C3%BCche%27e_yaa_Akuwalu
SAANASIEN TÜ YOSUULIAKAT OTTA JAMUCHE YA AKUALU
Wikipeetia: Anakaa süpüla aainjünaa süchikuwa'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Anakaa_s%C3%BCp%C3%BCla_aainj%C3%BCnaa_s%C3%BCchikuwa%27a
El reciclaje es el proceso que consiste en recolectar y transformar los , materiales de desecho en nuevas materias o productos para su reutilización.
Wikipeetia: Sedimentación de la tierra en el territorio wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sedimentaci%C3%B3n_de_la_tierra_en_el_territorio_wayuu
Sukua'ipa tü mmapa'akat saa'u wuinkalu, sünain sümelolüin tü mmakat supunapünaa; süchikejee se'emeraapa mmakat shiinalu'u, eesü süpüla waapain wüin wulesü. Shiasa'a sünüliakalü süka alijunaiki shia "Sedimentación" amünkat .
Sheerulaapa mmakalü:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sedimentaci%C3%B3n_de_la_tierra_en_el_territorio_wayuu#Sheerulaapa_mmakalü:
Wikipeetia: Miyaasü wajiirapünaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Miyaas%C3%BC_wajiirap%C3%BCnaa
Miyaasü wajiirapünaa
Wikipeetia: Wasuura süpa'apünaa woumain
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wasuura_s%C3%BCpa%27ap%C3%BCnaa_woumain
Wasuura süpa'apünaa woumain (alijunaiki: basura en los territorios) So'opuna tuu mmapakaa moulia wattashanta main sa'alin tuu wasuurakaa, otta mujusu sumuin tu mmapaaka, wamuin wayaa wayuukana, tuu wuitusukalü otta na murrutkana. Juyaawai ojuirasu ma'aka sain 7.
¿Kasaa anaka sumuin süshawaleeria?https://guc.wikipedia.org/wiki/Wasuura_s%C3%BCpa%27ap%C3%BCnaa_woumain#¿Kasaa_anaka_sumuin_süshawaleeria?
Wikipeetia: Tü alataka namüin naa wayuukana sünainjee su'wanajaain mmapa'akalü
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_alataka_nam%C3%BCin_naa_wayuukana_s%C3%BCnainjee_su%27wanajaain_mmapa%27akal%C3%BC
Tü alataka namüin naa wayuukana sünainjee su'wanajaain mmapa'akalü (alijunaiki: las consecuencias del cambio climático sobre la población wayuu) Sutuma su'wanajaain mouliaa tü mmapa'akalü süchiirua jo mayaawasein tü juyaka, kapüleejaasü joolu'u tü akuwa'ipaaka otta müsia kasa supushuwa'a namüin na wayuukana.Sequía presente en La Guajira ANÁLISIS DE VULNERABILIDAD DEL TERRITORIO POR SEQUÍA EN EL DEPARTAMENTO DE LA GUAJIRA
Süka alijunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_alataka_nam%C3%BCin_naa_wayuukana_s%C3%BCnainjee_su%27wanajaain_mmapa%27akal%C3%BC#Süka_alijunaiki
Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_alataka_nam%C3%BCin_naa_wayuukana_s%C3%BCnainjee_su%27wanajaain_mmapa%27akal%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa
Wikipeetia: Ajujawaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajujawaa
== Ajawajaa ==
Ajawajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ajujawaa#Ajawajaa
Wikipeetia: Retos del pueblo wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Retos_del_pueblo_wayuu
==Retos del pueblo wayuu ==
Retos del pueblo wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Retos_del_pueblo_wayuu#Retos_del_pueblo_wayuu
Wikipeetia: Walatshi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Walatshi
Walatshi, Tut'shi, Yalujat'shi (alijunaiki: calor)
Wikipeetia: Pa'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Pa%27a
==Pa'a==
Pa'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Pa%27a#Pa'a
Wikipeetia: Wuin jemetüsü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuin_jemet%C3%BCs%C3%BC
wuin jemetusu:shia tuu wasaakaa weishi miyasuule wayaa. tuu winka asunushi tü süñaka juya jotta müsia shi'iwira mmaka apotunüsü süpüla shiyulaintüin wuinka.
Wikipeetia: Liceo Bolivariano Orángel Abreu Semprún
https://guc.wikipedia.org/wiki/Liceo_Bolivariano_Or%C3%A1ngel_Abreu_Sempr%C3%BAn
suchukua tu ekirajuleka urangel áureo semprun
Wikipeetia: Los ciclos del agua, desde el mundo Wayuu por el cambio climático
https://guc.wikipedia.org/wiki/Los_ciclos_del_agua,_desde_el_mundo_Wayuu_por_el_cambio_clim%C3%A1tico
Anii joo werajüin tü suküaipaa wüinkaa shiajaa joo ayuleerasüü, tüü suküaipakaa maimasü joo süpüla sukumajaaintü tüü (hidrosferakaa). Shiatta tüu wüinkaa maimasü erejo'o eiin tüü wüinkaa awanajaasü joo maimaputsüü tu sükuaipakaa.
Wikipeetia: Juya joutaimaajatüka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_joutaimaajat%C3%BCka
juya joutaimaajatüka
Wikipeetia: La niña
https://guc.wikipedia.org/wiki/La_ni%C3%B1a
tüü shiia suwaanajapa tü mmapa'aka esuu suuma tuushi outata mushi saamatushi aipaa mushi kailiwoo
Wikipeetia: Türkiye
https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCrkiye
250px|left
Wikipeetia: Puerto Estrella
https://guc.wikipedia.org/wiki/Puerto_Estrella
Parrarielu'u
Wikipeetia: Tutshi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Tutshi
Tü tutshiika shi'a wanee kasa jaisü müinka sa'in ekai süpülajachin ka'i. Müinka sa'in sutuupa Jasai aisü tutshi.
Wikipeetia: Mitologia de las vacas
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mitologia_de_las_vacas
SUCHIKI PA'AA
Wikipeetia: Avena
https://guc.wikipedia.org/wiki/Avena
shia wane asüshi, anasümain süpüla asha'kijiria tü sei'ta sa'akapünakat süsha' wayuu , anasü süpula süsüin wayuu ekei sukarrain asha' , waima Main tü sa'anasiankat sümuin tü shiiruku süma süttaapaa wayuu. Shia wane attie amalajasü sutüma tü jemiaika , cheijasü muloü wuin sümuin, aisü sümuin tü jososka.
Wikipeetia: Satélite natural
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sat%C3%A9lite_natural
tü saliste sümakat tü alijunaka , Esü süma sükumajüshin sütüma Alijüna attüjasü süpülerrüwa, etta müsia tü ettüjülika sümaiwa chaaya ipüna , erre jütatuin. Tü satelite sükümalatka Alijüna süpülajattü, alüwataya otta süma antirra putchi, sünainmuin waima wayuu, sülüpüna tü talepanakat , talewisot, süma tü internekat, ayatayapüle süpula tü ekirrajawakat sünainmuin tü kasa' jeketkat woumainpaa, leyattüsü sü'ütpüna tü maapakat .
Wikipeetia: Petróleo
https://guc.wikipedia.org/wiki/Petr%C3%B3leo
Petürroli ( Petróleo ) shiia wane müsska sain winchonssü, pe'epe'esü, mutsiasü, seitasü , keperrojolü ,akumalassü sümuiwa, sünaije süchikanain murrulü oüttsü, süma wunulia, otta süma wuitoulii.Erre süchekalain tü petürrolikat, shinalü ipaa, paalaa, süleerushata maa.
Wikipeetia: Sainya wayuu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sainya_wayuu
jaiñaà wayúu jiaa Tuu wuin kuchisaaka ejemetsuu Jia no jotsuu palayain wuinka Anás wamuin wayaka Ana wayúkana no jotsuu muinka jaìn wuin Maulúya kakasu tutraa jukasujulee kululuü
Wikipeetia: Wuin palaasü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuin_palaas%C3%BC
Wuin palasü shia tu wuinkat nasuinkalü na wayuu namaiwa tu namininkat otta sainjia tu ekitkat sakajena shianyane joulin suluu tu woumainpaka suka pejein wayaa suutpa tu palakat shiase suka tu winkatat nasuu supula ainja tu awarrientaka shirra tu sutakalu aipia supula ainjia tu katattoikot palajatkat
Wikipeetia: Molécula de agua
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mol%C3%A9cula_de_agua
H2º ( WUIN)
Wikipeetia: Katto'ui süka wotsa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui_s%C3%BCka_wotsa
kattoui suka wotsa
Wikipeetia: Luusa sünainjee ka'i
https://guc.wikipedia.org/wiki/Luusa_s%C3%BCnainjee_ka%27i
lüüsa sünaijee kaii ( Alijunaiki: luz proveniente del sol ). Shia tü lüüsa katchinsü nünainje chi kaikei, antüsü epünajere, sünainje ka jamüin katchinshatasü , saakapünasü tü jou'taika, müsska sain wane corriente, música tia'aya sütchinka, shia ayawatirraka tü jamüin jatuin tü kaika, maaka shiitüinjatuin, siruttuin jatüin, katchin jatüin tü jou'taika, maitüin jatüin tü mapaaka.
Wikipeetia: Energía eólica
https://guc.wikipedia.org/wiki/Energ%C3%ADa_e%C3%B3lica
Shia tü sutchin tü jou'taika, tü energía eólica münakat sütüma Alijuna , shia tü apanaka sünainje tü sütchinka tü jou'taika, anasümain ka jamüin matüjuin salü ajatta, awanajawaisü wanepia, otta süma tü sükümalakat tü kachuwera sükümalakat tü alijunaka ( Aerogeneradores ) tü eitanüsü ere sapanuin jatüin pansain sutchin tü jou
Wikipeetia: Suturula juya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Suturula_juya
Shia wane süwarala katchinsü Kata'au, sünainjejatü wane sirrüma antajirasü, tüirüwa shia kanaijejatüka tü korientakat, tü shiaaka juya pejepa main shia tü shipijanaka apünerü motsoo süchiki,müsia tü süpijanaka emetutshaterü.
Wikipeetia: El niño
https://guc.wikipedia.org/wiki/El_ni%C3%B1o
"süleche mma jintüi" ( Fenómeno del niño) tü shia tü alataka süpapüna mapaaka , sünainje jain Main shinalü tü palaaka, shia tü münaka jaisü, etta müsia wane samatüsü, tü samataka shia tü "süleche mma jintutka" ( fenómeno de la niña), chi "jintüi " katchinshi Main suli tü "jintutka " .
Wikipeetia: Mainyatuuisu
https://guc.wikipedia.org/wiki/Mainyatuuisu
tü mma mainyatuuisu ( Lugares solitarios ) shia ere ein wane kasa nojotsu ein sulü waneya mma, esü wane Ana, nojotsü süpishajana camión , nokotsü kekerain wayuu sulü, esü wayuu ekei kamalain amuin tü mapaaka ere mainyatuuin, akatsa tü wayuu ekei kamalain amuin tü mira ere muloin shiira jayechi nojolerü kamalain sümuin tü mainyatuuisü.
Wikipeetia: Wayuuirua
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuuirua
wayuuiruwa , putchika tü , sünainjejat wayuu, chi wayuu je' wayuuuruwa; naya na kepiakana Yalaa sulü tü mma munakalü sütüma alijüna península de la guajira, naa wayuiruwa eirü nakali kepian yala wajira, nojotsü je ponuin nain tü nütchinka chii kaikei.
Wikipeetia: Eitajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Eitajaa
Eitajaa ( Alijunaiki : repartir ) waima süküwaipa tü eitajaaka.
Wikipeetia: Leeyata
https://guc.wikipedia.org/wiki/Leeyata
leeyata (Alijunaiki : dar vueltas, girar sobre un punto) putchika tü esü süpüla sümünuin muin yaa:
Wikipeetia: Kalie'e
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalie%27e
kalie'e ( Alijunaiki: chicharra ) wane wuchichon jouchon, ke'irai, ayalajüshi shiitepa juya, otra süma jaipamain kaikei, maaka nialajüle Main wuchichonkei chi asotoshi.
Wikipeetia: Atiiwajaa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Atiiwajaa
atiiwajaa: (Alijunaiki :Dibujar) shia tü ekirajünakat süpüla wane sütijuin süshatüin sünain wane karalouta shiaku wane kassa, muinka saiin wane wayuu, wuchi, mürüt, Michi.
Wikipeetia: Wuna'apü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuna%27ap%C3%BC
=== Wuna'apü ===
Wuna'apühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuna%27ap%C3%BC#Wuna'apü
Wikipeetia: Sheemiaishi juya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Sheemiaishi_juya
== Sheemiaishi juya ==
Sheemiaishi juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sheemiaishi_juya#Sheemiaishi_juya
Wikipeetia: Akotchajaa paasta
https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchajaa_paasta
== Akotchajaa paasta ==
Akotchajaa paastahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchajaa_paasta#Akotchajaa_paasta
Wikipeetia: Unidad Educativa Privada Fe y Alegría Paraguaipoa
https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa
thumb|250px|FYA PARAGUAIPOA
Ubicación Geográfica:https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa#Ubicación_Geográfica:
Historia Fundacional:https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa#Historia_Fundacional:
Los primeros salones y los primeros maestros:https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa#Los_primeros_salones_y_los_primeros_maestros:
Wikipeetia: Achepaaka
https://guc.wikipedia.org/wiki/Achepaaka
Süchepaa wayuu (alijunaiki: pintura facial wayuu)
Achepaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achepaaka
Wikipeetia: Süsii
https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCsii
== Süsii: Flor ==
Süsii: Florhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCsii#Süsii:_Flor
Wikipeetia: Juya
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juya
== Juya/Deidad del agua lluvia ==
Juya/Deidad del agua lluviahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya#Juya/Deidad_del_agua_lluvia
Wikipeetia: Kolopoono
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kolopoono
Tü kolopoono shia wanee wünu jerrulajusü süpanaa otta miyouyu tü suchonka,jee tü süsikat shíkuin kaliina,suka süpanakat ayajayesü süsapain wayuu ekai ayulin.
Wikipeetia: Kapüchira
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kap%C3%BCchira
kapuchira wanee wunuu anasumain chemeyouse supula emerawa .
Wikipeetia: So'ulua
https://guc.wikipedia.org/wiki/So%27ulua
tuu soulaka shia wanee mirra asthatajanusu sütuma wayuu supushuwa laülayu,tepichi,jimotnuin,jimali.
Wikipeetia: Kasiisü
https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasiis%C3%BC
Tuu Kasisükat joutsu suliiwou suluu woumai wajirru juyapou
Wikipeetia: Jontoroyooi
https://guc.wikipedia.org/wiki/Jontoroyooi
jontoroyooi : shiaa tuu suchonkak wunuu jontoroin tu atalatuyekak say wayuu sunain miiraa
Wikipeetia: Wattapia
https://guc.wikipedia.org/wiki/Wattapia
== Wattapia: ==
Wattapia:https://guc.wikipedia.org/wiki/Wattapia#Wattapia:
Wikipeetia: Juluwa'a
https://guc.wikipedia.org/wiki/Juluwa%27a
Juluwaa Shia wanee wunu yütcheinsü supana,otta tü suchonkot ishoosu,ishisümain tü suchonko músia tü supanakat shikuin anner sumaa kaula,
Wikipeetia: Yarüttüsüka shirokojutüka wuin
https://guc.wikipedia.org/wiki/Yar%C3%BCtt%C3%BCs%C3%BCka_shirokojut%C3%BCka_wuin
== Yarüttüsüka shirokojutüka wuin: ==
Yarüttüsüka shirokojutüka wuin:https://guc.wikipedia.org/wiki/Yar%C3%BCtt%C3%BCs%C3%BCka_shirokojut%C3%BCka_wuin#Yarüttüsüka_shirokojutüka_wuin:
Wikipeetia: To'olopana
https://guc.wikipedia.org/wiki/To%27olopana
Anu suchikuwa wane wunu kanuliasü to'olopana,wunuka tü joutsü yayaa guajira Kolompia jerulajusü supana,otta kooyojusü suchon anasu Shia supula shikuin kaliina jee tü wunuka kajüsu Shia tü süjükat anas sumuin aliin aliü.
Wikipeetia: Ata
https://guc.wikipedia.org/wiki/Ata
Ata Shia wane wunu ( Brazil ) yütcheinsü supana shikaajuin murülü,anner,kaula.