Wikipeetia: Ee'iyalaaya a'laülaasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC ---- Páginas con tamaños de imagen que contienen px adicionaleshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%A1ginas_con_tama%C3%B1os_de_imagen_que_contienen_px_adicionales Wikipeetia: A'anaa https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa A'anaa (alijunaiki: armar chinchorro, proviene de la palabra süi, jama'a = chinchorro, hamaca) tü a'anaaka shia tü aainjaaka süi müsia a'anaa jama'a sutuma wayuu. Süpünala woushinuu sümaiwa süpüla nalatirüinjatüin sümüin nachounyuu süma naikeyuu süpüla watta ka'i. Sukuwa'ipa saainjia süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Sukuwa'ipa_saainjia_süi Jamalu'ulu sümüin wayuu tü a'anaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Jamalu'ulu_sümüin_wayuu_tü_a'anaaka Sukuaippa tü a'anaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Sukuaippa_tü_a'anaaka Sükalia saainjia wanee süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Sükalia_saainjia_wanee_süi Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27anaa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: A'laülaakuwa'ipashajia https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BClaakuwa%27ipashajia ==A'laülaakuwa'ipashajia== A'laülaakuwa'ipashajiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BClaakuwa%27ipashajia#A'laülaakuwa'ipashajia Wikipeetia: A'laüle'era aa'in https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BCle%27era_aa%27in Alaü'le'era aa'in (alijunaiki: ser prudente) tü ala'üle'eraaka aa'in shia tü sukuaipaka sujutu wayuu sümaiwa süpüla nounajitnüinjatüin sulu'u tü wopu analuutka otta laülainjatüin nain watta kai süpüla jülüjainjatüin nain nakuaipapü,ükat na laülayuukanat, atama'asü tü oushu'ukalü maalia süpüla yootuinjatüin nama na süikeyuukana süchiki tü sukuaipaka wayuu süpüla kojutuinjatüin amüin waneepia. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: A'ttieekalü https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27ttieekal%C3%BC A'ttieekat Shia süpüshua'a tü nüpünajakat wane wayuu; makatka maiki, pitchuushi, waana, kalaapaasü, wüirü je waneeirua. Tü a'ttieekat sulu'usü wane yüüja, aa'inmajünüsü suulia shikajüin mürüt, wuchii. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: A'yatawaa jüpüla anaatawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27yatawaa_j%C3%BCp%C3%BCla_anaatawaa A'yatawaa jüpüla anaatawaa na akumalaakat Alpina, USAID, OIM müsia Kansiyeriakaa julu'u mmakat Ichipkii (Uribia), yala Amuruluu, Waletpaa müsia Siiapala. Jukumaja akua'ipalü müsia ju'yataain müima'a jia jüpüla anaataa jukua'ipa wayuu, apünüin ji'ipapa'a tü jüikakaa anain: A'ttaalee anooipa'ajeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/A%27yatawaa_j%C3%BCp%C3%BCla_anaatawaa#A'ttaalee_anooipa'ajee Wikipeetia: Aamaka https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka Aamakaa (alijunaiki: Cementerio) Shia eere shi'itaanüin wane wayuu eekai ouktüin, otta eere shijitünüin shiipüse natüma naa kasayuukana sünain. Tü aamakaakalü a'wanaja'awaisü sukua'ipa saainjia. Aamakaa sulu'u nakua'ipa naa wayuukana.https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Aamakaa_sulu'u_nakua'ipa_naa_wayuukana. A'inralaa sünain aamaka-ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#A'inralaa_sünain_aamaka-ouktaa Sulu'uku tü outaaka mainma ma'aka saa'in:https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Sulu'uku_tü_outaaka_mainma_ma'aka_saa'in: Outaa süka katkouse, eewawaa, pasiruawaa otta e'iyajirawa.https://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Outaa_süka_katkouse,_eewawaa,_pasiruawaa_otta_e'iyajirawa. Ver ademáshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Ver_además Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aamaka#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Aapüshana https://guc.wikipedia.org/wiki/Aap%C3%BCshana Aapüshana (alijunaiki: clan del zámuro) shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi wuchii natuushikai naa aapüshanakana nia chi samutkai; "watuushi chi samutkai", müshii. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Achajaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Achajaya Achajaya( Alijunaiki: buscador ) es un sistema que fácilita información a cerca de una investigación que se está realizando, es dónde las personas tienen accesibilidad mas rápida, a la información que requieren al momento, es una herramienta factible y eficaz que nos brinda la tecnología. Tü achajayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achajaya#Tü_achajaya Wikipeetia: Ache'e https://guc.wikipedia.org/wiki/Ache%27e Ache'eka (alijunaiki: oreja o pabellón auricular) shia eepünaale aapajünüin wane pütchi jee müsia shipijana kasairua, tü maka sulu'usu süche'e wayuu otta müsia mürülü eekai kache'ein. Tü ache'eka süsüla otta sütaa wayuu shi'ipajee shikii. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ache%27e#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Achiawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa Achiawaa (alijunaiki: Aconsejar, exhortar) tü achiawaaka sukua'ipa wayuu laülaayuu süpüla anaatiraa pütchi eere kasa alatüin sümüin tü apüshiikat sulu'u suumain; süpüla tia eesu tü achiawaaka müinka mojulaale wane apüshii eekai achonluin ma'aka sa'in alünyuu müsia asiipü achiaanüshii suulia tü mojujirawaaka sünainje wane kasachiki, eesü achiawaa natuma naa wayuu laülaayukana.Resolución de conflictos en la sociedad Wayuu contemporáneaPalabra y poder. Tü wayuu jietkat sünain tü achiawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Tü_wayuu_jietkat_sünain_tü_achiawaaka Sukua'ipa tü achiawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Sukua'ipa_tü_achiawaaka Sujutu sünüiki laülaayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Sujutu_sünüiki_laülaayuu Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achiawaa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Achikii Wajiira https://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira ==Achikii Wajiira== Achikii Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Achikii_Wajiira Tü Palajutuú'ka Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Tü_Palajutuú'ka_Wajiira Tü Palajatukaa Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Tü_Palajatukaa_Wayuu Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikii_Wajiira#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Achikiimaajatü https://guc.wikipedia.org/wiki/Achikiimaajat%C3%BC Achikiimaajatü (alijunaiki: curriculum vitae) Shiia wanee pütchii latiinjewalü kalüko tü alataka sunain ka'atouwa, shiia wanee karalo'utakana ein akotchajunüin siia ashajunüin tü sainraka alijuna/wayuu müin (Ekirajaaka'anain, ayatawaka'anain siia nünainjeka). Jamüin Akumaja Achikiimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikiimaajat%C3%BC#Jamüin_Akumaja_Achikiimaajatü Akumajana wanee achikiimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achikiimaajat%C3%BC#Akumajana_wanee_achikiimaajatü Wikipeetia: Achimpajawa https://guc.wikipedia.org/wiki/Achimpajawa Achimpajawaa shia wane su'uluku nemi'ira naa wayuukana. Süshalira tooloyuu; tepichi otta miyo'uyuu. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achimpajawa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Ai https://guc.wikipedia.org/wiki/Ai Tü Ai (alijunaiki: Yuca, Mandioca, Manihot esculenta) Achikiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ai#Achikii Wikipeetia: Ainawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ainawaa Tü A'inawaakat shia wane su'uluku tü nashalirakat na wayuukana. Wane suwala'ata sünülia shia a'inawaa süka yoshushula. Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa Wikipeetia: Aipia https://guc.wikipedia.org/wiki/Aipia Aipia (alijunaiki: Trupillo, prosopis juliflora) jia wanee wunu'u süpüshi tü kanüliakalü sutuma alijuna Acacia Farnesiana, wainma shiipüse sünain sütüna, sutuma tia cha'aya Epaainya kanüliasu Espinillo blanco. Tü wunu'ukat cheje'ewalü kojuyasü icha Meejiko otta müsia Ameerika Pasanainjatkat, eesü shia sonnaa tü palaakat cha'aya Australia otta müsia uuchejeeru'u sulu'u Aasia. Aipia namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aipia#Aipia_namüin_naa_wayuukana Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aipia#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Ajapü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajap%C3%BC Ajapü Mano Wikipeetia: Ajawajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajawajawaa Tü Ajaawajawaakat (alijunaiki: tejo wayuu) shia wane su'uluku nemi'ira naa wayuukana. Süshalira tooloyuu; tepichi otta miyo'uyuu. Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa Wikipeetia: Akalio'ushajülee https://guc.wikipedia.org/wiki/Akalio%27ushaj%C3%BClee Akalio'ushajülee (alijunaiki: Blog, bitácora digital, ciberdiario) es una página web que se actualiza periódicamente y que muestra en orden cronológico artículos de uno o varios autores, apareciendo primero el más reciente, donde el autor conserva siempre la libertad de dejar publicado lo que crea pertinente. Wikipeetia: Akatkulaajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Akatkulaajaa Akatkulaajiaa (alijunaiki calculadora) es un dispositivo usado para realizar cálculos matemáticos. Aunque las calculadoras modernas incorporan cálculos generales, se diseñan para realizar ciertas operaciones en específico, por lo que hay muchos tipos de calculadoras; por ejemplo, existen calculadoras gráficas especializadas en campos matemáticos gráficos como la apünüinsheke'eirüyaawatia y la atijaayayaawatia. Wikipeetia: Akatkulaajiapana https://guc.wikipedia.org/wiki/Akatkulaajiapana Akatkulaajiapana (alijunaiki: Hoja de cálculo) shiia wanee püroküraama eere anain supüla akümajiaa anaaka apüla awanajaa tü atijaaya numeraa otta müsia ashajiapüle'numeraa , antunusu anain müin saa'in wanee tapüla aainjushi müinka wanee Kulaala (Tü makaa eesü supüla sukumujüin wanee matüriisü piamaja'apüinrü sha'washa'watüsüka siia palastasü). Wikipeetia: Akatkulaajülü https://guc.wikipedia.org/wiki/Akatkulaaj%C3%BCl%C3%BC Akatkulaajülü (alijunaiki calculadora de software) es un programa de software que consiste en una calculadora usada en la komputatoora, en el taleepana serulaalü o en el PDA. Wikipeetia: Akoosto https://guc.wikipedia.org/wiki/Akoosto Akoosto (alijunaiki: Agosto) Nia chii mekiisatkai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu apuniunka kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Akuwa'ipaa eejatülee mmanain https://guc.wikipedia.org/wiki/Akuwa%27ipaa_eejat%C3%BClee_mmanain Tü Akuwa'ipaa Eejatülee Mmanain (alijunaiki: Sistema de Posicionamiento Global, GPS) shia wanee a'yatawaajiraaya kassa atamüinree süka eraajakaa soo'u Mma ipunaje (Satélite GNSS), anaasü supüla eraajaa soo'u kassa chaa wattapüna, shiyawatie mmakat supushua'a, shiyawatie jalain kamion, jalain wayuu siia eke ein kamaanain GPS Ayawatie, tairü shiain palitchon waraa soo'u shiakua. Tü a'yatawaajiraaya aainjunusu, eitanusu siia joolu'u a'yataipaa sutuma Shipiia Aimajakaa chaa Mma Mulo'usu Ameerikajatü. Wikipeetia: Aküjalaa jüchikuwa wayentuuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Ak%C3%BCjalaa_j%C3%BCchikuwa_wayentuuna Aküjalaa jüchikuwa wayentuuna (alijunaiki: Mito acerca de la piedra del destino) Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Süchikuu pülaiwa'a mmapa'akathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchikuu_p%C3%BClaiwa%27a_mmapa%27akat Wikipeetia: Alapajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa Alapajaa (alijunaiki: visita solidaria) shia nuwaraijaapa wane wayuu shi'iree ounajawaa no'u wayuu eekai kasa alatüin namüin, tia maka shi'iree yalain naya namaa jee sünain aapajawaa kasa aashajaanaka saa'ujee. Sünain sukuwa'ipa wayuu, anasü alapalaa napüshi kataiwa'a no'u. Sünain ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Sünain_ouktaa Süküjala wayuu laülaayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Süküjala_wayuu_laülaayuu Wainma sukua'ipa alapajaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Wainma_sukua'ipa_alapajaaka Ekiira sünain alapajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Ekiira_sünain_alapajaa Alapajaa saa'u wayuu ayuuisuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Alapajaa_saa'u_wayuu_ayuuisu Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alapajaa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Albania https://guc.wikipedia.org/wiki/Albania Pueulo Albania, es un municipio de Kolomwia, situado en el Wajiira. Es el municipio más joven de este Departamento, junto con el municipio de Uribia, creado el 19 de marzo de 2000. Climahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Clima Historiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Historia División administrativahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#División_administrativa Corregimientoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Corregimientos Comunidadeshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Comunidades Resguardos indígenashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Albania#Resguardos_indígenas Wikipeetia: Alberto Antonio González Pava https://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava Alberto Antonio González Pava (Marakaaya, Zulia, Venezuela, 2 de Noviembre de 1990) es un actor, escultor y artista plástico venezolano de origen wayuu. Nüchikuahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Nüchikua Exposicioneshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Exposiciones Incursión en la actuaciónhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Incursión_en_la_actuación El filme ha sido presentado en Festivales como:https://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#El_filme_ha_sido_presentado_en_Festivales_como: Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alberto_Antonio_Gonz%C3%A1lez_Pava#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Aleemasain https://guc.wikipedia.org/wiki/Aleemasain Amma Aleemasain (alijunaiki: Manaure) waneshia pueulo (je süwaa) oulia Kolomwia, kawitalaka anainjee Depawameentaka oulia Wajiira. Limita por el norte con el mar Caribe, por el noroccidente con el municipio de Uribia; por el sur con el municipio de Maicao y por el occidente con el municipio de Riohacha. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Alfabeto en wayuunaiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki → Aacheemaajatü wayuu Las vocaleshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Las_vocales Vocales largas o geminadas: aa, ee, ii, uu, üühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Vocales_largas_o_geminadas:_aa,_ee,_ii,_uu,_üü Las consonanteshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Las_consonantes CHhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#CH Jhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#J Khttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#K Lhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#L Mhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#M Nhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#N Ñhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Ñ Phttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#P Rhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#R Shttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#S Shhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Sh Thttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#T Whttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#W Yhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Y https://guc.wikipedia.org/wiki/Alfabeto_en_wayuunaiki#Ꞌ Wikipeetia: Aliita https://guc.wikipedia.org/wiki/Aliita Aliita (alijunaiki: tapara, crescentia cujete) Nia wane wunu'u süpüshi tü kanüliakalü Crescentia cujete. Chi wunu'ukai yaletüshi iipünamüin, nüsa'watüin ja'rai waara naja'apüin. Pütchi sünainjee Aliitahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliita#Pütchi_sünainjee_Aliita Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliita#Nuchikimajatü Wikipeetia: Alijunaiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunaiki Tü Alijunaiki (alijunaiki: la lengua de los alijuna, idioma español) shiia sunüiki alijuna joolü tü antusu chejee Iberikalaje, yootunusu sulü Ameerika Latiina, Eipaainya siia Mma Mulo'usu Ameerikajatü, sutuma tü shiia piamajutka anuiki yootashanakaa so'ü Mmakat sutuma tü alijuna kanuika shiia, suchikeje tü Chinaa Mantarim sukaa 420 miyonkaa, siia yootunusu sutuma waneskalia siia piatua anuiki 460 miyonkaa; sulatiruin 500 miyonkaa Chinaaka yootaka mantarim, kaajat nojoyulia ayawajunuin tü Chinaaka matijainka yoota wanneya anuiki, sutuma tü ees supüla shiian tü apünuinjutka anuiki so'ü Mmakat. Alijunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Alijunaiki Pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%BCtchi Wikipeetia: Alijunaiki Tutko https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunaiki_Tutko Alijunaiki Tutko, el idioma hablado por los árabes o tutkos. Es el octavo idioma más hablado en el mundo (por número de hablantes nativos) y es la única lengua oficial en veinte países y cooficial en al menos otros seis, y una de las seis lenguas oficiales de la ONU y es también la lengua religiosa del Islam. Alijunaiki Tutkohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Alijunaiki_Tutko Pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%BCtchi Wikipeetia: Alijunakai tutkos https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunakai_tutkos Alijunakai Tutkos (alijunaiki: Personas del Medio Oriente) shiia wanee mmakat müin sain sumioüshe Mmakatpa Asia. Sutuma alijunaka chejeeka sunulia musuu Orientee Pürooksima. Tü Shiia Su'uyashe Alijuna sulü tü Mmakat Orientaa Meriiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunakai_tutkos#Tü_Shiia_Su'uyashe_Alijuna_sulü_tü_Mmakat_Orientaa_Meriia Wikipeetia: Alijunapiapa'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijunapiapa%27a Alijunapiapa'a (alijunaiki: ciudad) suele utilizarse para designar una determinada entidad político-administrativa urbanizada. En muchos casos, sin embargo, la palabra también se usa para describir un área de urbanización contigua (que puede abarcar diversas entidades administrativas). Wikipeetia: Ama https://guc.wikipedia.org/wiki/Ama thumb|250px|Niyaakuwa centauro icha partenónthumb|250px|Belerofonte otta Quimera (425–420 n. C)thumb|250px|Ejeerajuushi nutuma Ange Vergèce (Francia, 1554). Nukuwa'ipa ama nümaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Nukuwa'ipa_ama_nümaiwa Ama namüin na wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Ama_namüin_na_wayuukana Ama sümaa e'ejetuuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Ama_sümaa_e'ejetuuin Nüshein chi amakaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Nüshein_chi_amakai Tü amakalüirua sünain tü aashiajawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Tü_amakalüirua_sünain_tü_aashiajawaaka Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ama#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Amasoona (Kolomwia) https://guc.wikipedia.org/wiki/Amasoona_(Kolomwia) Tü Mma'ipakat Amasoona (Alijunaiki: Departamento Amazonas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Amasoona (Kolomwia)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Amasoona_(Kolomwia) Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Amasoona (Wenesueela) https://guc.wikipedia.org/wiki/Amasoona_(Wenesueela) Tü Mma'ipakat Amasoona (Alijunaiki: Estado Amazonas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amasoona_(Wenesueela)#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Ameerika Uuchimüin https://guc.wikipedia.org/wiki/Ameerika_Uuchim%C3%BCin Ameerika Uuchimüin (Alijunaiki: América del Sur) shiia mmakat chejeka molümüin sunainje mmakat mioüsuka Ameerika. Ekuwatoorü naa pasanain sunain Ameerika Uuchimüin shiia áapaka mioü sa'ata mma sunainje Ameerika kajamüin chaain achirua sunainje Mmakat Ameerika ipunamüin. Ameerikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ameerika Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Wikipeetia: Amulo'ujalü https://guc.wikipedia.org/wiki/Amulo%27ujal%C3%BC Amulo'ujalü (alijunaiki: lupa) es un instrumento óptico que consta de una lente que desvía la luz de modo que se forma una imagen virtual ampliada del objeto por detrás de una. La imagen se llama virtual porque los rayos que parecen venir de una base parecieran pasar realmente por la lupa. Wikipeetia: Amuuyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Amuuyuu Tü amuyuuka: Sunülia tü mmapa'akat eere shi'ikajaanüin na apüshiikana outuskana, wanee mma kojutsü atumaa, kanainjejanasü, mma süttüsü eere eere tü e'iküleekalü sutuma wayuu. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amuuyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Amüchi https://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi Amüchi (alijunaiki: múcura) Shia wanee sükorolo wayuu, ainjuushi süka pootchi, müsüka saa'in posu, süpülajanainjatü wuin, eesü eekai süpülain a'lakajawaa otta waneeirua süpüla anaaja wane kasa. Sukumajia wanee Amüchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Sukumajia_wanee_Amüchi Sukuwa'ipa namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Sukuwa'ipa_namüin_naa_wayuukana Süchikua amüchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Süchikua_amüchi Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Am%C3%BCchi#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Ana Estela Nava González https://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez Ana Estela Nava González (Walerü, 23 no'u kashikai akoosto'u no'u chi juyakai 1943) Eetaasü wanee wayuu jemeisü sulu'u tü mma Walerü münaka, Suuria, Wajiira, Wenesueela; so'u tü ka'ika piama shikii apünüinmüin, chii kashika'i akoosto'u, nünain chii juya po'loo po'lootuamüin shikii mekietsatmüin pienchi shikii apünüinmüin.Wayuunaiki es lengua oficial, pero no difundida en La Guajira Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Süchikimaajatü Tü shikirajaaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Tü_shikirajaaka_anain Sünüiki Pochahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Sünüiki_Pocha Süpüshii Pochahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Süpüshii_Pocha Shi'yataain Pochahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Shi'yataain_Pocha Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Estela_Nava_Gonz%C3%A1lez#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Ana María Campos https://guc.wikipedia.org/wiki/Ana_Mar%C3%ADa_Campos Ana Mariia Kampo wanee jietrü yalayatsü süpüla tüü taashinjatüin Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Anaajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Anaajawaa Anaajawaa (alijunaiki: Segundo velorio) tü anaajawaakat shia tü piantuaka ojoitaa. Ayu'nnusu tü jiipükat jüpüla jo'otojonüinjatüin suchikejee anaajaanüsü julu'u wanee jiipapala. Anaajawaa sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaajawaa#Anaajawaa_sutuma_wayuu Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaajawaa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Anaatawa pütchi https://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi Anaataa pütchi (alijunaiki: Mediar con la palabra) tü sükuaipa sujutu wayuu sümaiwa, ei'taanüsü shikii natuma na laülayuukanat süpüla noulaaküinjatüin watta kai na aikeyuukana namaa na asiipüükana süpüla nakuaipainjatüin musia napütüinjatüin napüla na nachoinkana. Tü anaataaka pütchi shia eepa wane kasa alatüin sümüin tü apüshikat, eesü wane outkajawa palajana süpüla asakira sünain tü kanainjejatükat tü mojujirawaaka süpüla anainjatüin sünaatia tü pütchika. Sujutu tü pütchikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi#Sujutu_tü_pütchikat Sukua'ipa tü anaataaka pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi#Sukua'ipa_tü_anaataaka_pütchi Chi pütchipü'ükai süpüla nünaatüin tü pütchikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anaatawa_p%C3%BCtchi#Chi_pütchipü'ükai_süpüla_nünaatüin_tü_pütchikat Wikipeetia: Anajia https://guc.wikipedia.org/wiki/Anajia Alijunaiki: Monitor, Pantalla de computadora. Wikipeetia: Anneerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC Anneerü (alijunaiki: carnero, ovejo) shia wanee mürülü cha'aya Wajiira, aapaanüsü süpüla mürüla sutuma Wayuu. Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua wuchiirua otta kasa supushuwa'a shia Ovis Orientalis Aries. Jaleje'ewalü tü anneetkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC#Jaleje'ewalü_tü_anneetka Anneerü sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC#Anneerü_sümüin_wayuu Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Anneer%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Ansuwaateki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ansuwaateki Tü Mma'ipakat Ansuwaateki (Alijunaiki: Estado Anzoátegui) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Departamento Antioquia https://guc.wikipedia.org/wiki/Departamento_Antioquia Tü Mma'ipakat Antiookia (alijunaiki: Departamento Antioquia) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Sukua'ipamaajatü Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Kolompia Wikipeetia: Antirawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa Antirawaa (alijunaiki: encuentro) tü antirawaakat shia tü o'utkajawakat sutuma wayuu süpüleerua kasa eekai alatüin sümüin tü apüshiikat, muinyaka saa'in wanee achunta jieyu, awalaaja paünaa, ayotnajiira shikiira sujuitia majayutnu, alapaja, ana'ajawaa jiipü, aküja süchiki lapü süpüla kou'jeinjatüin shia atumaa. Achuntaa jieyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Achuntaa_jieyuu Paünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Paünaa Awalajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Awalajaa Ayonnajirrahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Antirawaa#Ayonnajirra Wikipeetia: Anuana https://guc.wikipedia.org/wiki/Anuana Anuana suka wayuunaki (suka alijünaiki Rey de los Gallinazos) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Anüikii https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCikii Tü Anüikiika (alijunaiki: Lingüística) Jiia tü acha'ajanaka sientipikat sünainje tü sukumü'jaiwa tü anüiki, jee siia tü atijanaka sutuma tü yootakalirüa suchukujee. Tü pütchiika «lingüista» antünüsü anaain palajanaa sulü tü karalo'uta 1 sünain kalüko I sooüje tü ashaajünaka Choix des poésies des troubadours, sooü juyaa 1816 nutuma Raynouard. Yooto wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Yooto_wayuunaiki Wikipeetia: Anükii jümüin mmakat https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCkii_j%C3%BCm%C3%BCin_mmakat == ANÜKII JÜMÜIN MMAKAT == ANÜKII JÜMÜIN MMAKAThttps://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCkii_j%C3%BCm%C3%BCin_mmakat#ANÜKII_JÜMÜIN_MMAKAT Wikipeetia: Anüliaa waaramaajatü https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCliaa_waaramaajat%C3%BC Anüliaa waaramaajatü (alijunaiki: Código de barras) nes un código basado en la representación mediante un conjunto de líneas paralelas verticales de distinto grosor y espaciado que en su conjunto contienen una determinada información, es decir, las barras y espacios del código representan pequeñas cadenas de letras y números. De este modo, el código de barras permite reconocer rápidamente un artículo de forma única en un punto de la cadena logística y así poder hacer inventario o consultar sus características asociadas rápidamente. Wikipeetia: Süpülajanaa tü pütchikalüirua cho'ujaaka ashajünüin sulu'u Wikipeetia https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCp%C3%BClajanaa_t%C3%BC_p%C3%BCtchikal%C3%BCirua_cho%27ujaaka_ashaj%C3%BCn%C3%BCin_sulu%27u_Wikipeetia {| style="border-spacing: 1px; border-collapse: separate; width:100%; text-align:center; font-size:0.9em; padding:2px 3px 2px 3px;" class="hp-portalen" Wikipeetiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wikipeetia Wikipeetia: Anüliaashajio'u https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCliaashajio%27u Anüliaashajio'u (alijunaiki: firma) es una escritura gráfica o Grafo manuscrito que representa el nombre y apellido, o título, que una persona escribe de su propia mano y se usa con fines identificatorios, jurídicos, representativos y diplomáticos. Su fin es identificar, asegurar o autentificar la identidad de un autor o remitente, o como una prueba del consentimiento y/o de verificación de la integridad y aprobación de la información contenida en un documento o similar y tiene carácter legal. Wikipeetia: Anülü https://guc.wikipedia.org/wiki/An%C3%BCl%C3%BC Anülü (alijunaiki: Telar) shiia wanee ayatawajatkaa supüla eiina kulüka, ainjunusu sukaa wunuu siia kuchuwera siia ees supüla ainjushi sutuma Wayuu siia sutuma ainjusuka mioü sutuma alijuna. Aainjaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Aainjaa Anülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:An%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Apain https://guc.wikipedia.org/wiki/Apain Apain / Japain (alijunaiki: huerto) jia tü shi'ipakalü mma eere apünajünüin tü nekakalo'u wayuu, nnojotsü joolu'ujutüin tü a'yatawaakat sünain, eesü süka'lia wamaa. Kottusu sümaa tü arüleejaaka, akatsa'a nnojolüin wainmain tü apünajakat, paliraasü maka sa'in maiki, ai (yuca), pejetchi, kalapaasü, meruuna, wiirü, kepeshuuna, waana, püla'ana, piruua; maka pejere sünain uuchi. A'yatawaa sünain wanee apainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Apain#A'yatawaa_sünain_wanee_apain Apain / yuuja (huerta wayuu)https://guc.wikipedia.org/wiki/Apain#Apain_/_yuuja_(huerta_wayuu) Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Apain#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Apuure https://guc.wikipedia.org/wiki/Apuure Tü Mma'ipakat Apuure (Alijunaiki: Estado Apure) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Población indigena en Apurehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Apuure#Población_indigena_en_Apure Wikipeetia: Apünajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCnajaa Tü apünajaaka sutuma wayuu shia süntapa sükalia juya woumainpaa eesü talaata sümaiwa süka jouleerün attieka sainküin suumain wayuu eesü juyapü asalijaawaa waüyee, sü'ü wüirü, kalapaasü, meruuna otta musia maiki, waana, katsaalia sumaa pitshuushi. Joutsü tü attiekat , eesü emiraa sainküin wajiira sümaiwa, shia shipijaaka o'u wayuu. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCnajaa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Apünüinsheke'einrü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCn%C3%BCinsheke%27einr%C3%BC Chi Apünüinsheke'einrü (alijunaiki: triángulo) es, en geometría, un polígono determinado por tres rectas que se cortan dos a dos en tres puntos que no se encuentran alineados. Los puntos de intersección de las rectas son los vértices y los segmentos de recta determinados son los lados del triángulo. Matemaatikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Matemaatika Wikipeetia: Apüriirü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCriir%C3%BC Apüriirü (alijunaiki: Abril) Niai chii pienchikai kashi suluu shiyawashe juya natuma naa alijunakana. Apununuin shikii ka'i, shia palaa tü piama shikii kashi. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Apürika https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCrika Apürika (Alijunaiki: África) es el tercer continente del mundo por extensión. Limita al norte con el mar Mediterráneo, al oeste con el océano Atlántico, al sur con la unión de los océanos Atlántico e Índico y al este con el mar Rojo y el océano Índico. Apürikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ap%C3%BCrika Wikipeetia: Araaukat https://guc.wikipedia.org/wiki/Araaukat Tü Mma'ipakat Araaukat (Alijunaiki: Departamento Arauca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Araaukathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Araaukat Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Araawa https://guc.wikipedia.org/wiki/Araawa Tü Mma'ipakat Araawat (Alijunaiki: Estado Aragua) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Aran Epieyu https://guc.wikipedia.org/wiki/Aran_Epieyu Aran Epieyu (Bahía Honda, Mmakat Ichitkii, Wajirra, Kolompia) po'olo chikii akaratsemüin (27) sünain kashikat juunio saa'u chi juyai 1983). Nüchiküahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aran_Epieyu#Nüchiküa Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aran_Epieyu#Kulaalayaawatia Wikipeetia: Arcadio Montiel https://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel Arcadio Montiel, nacido el 20 de Abril de 1949, es diputado a la Asamblea Nacional de Venezuela por el partido PODEMOS como representante de los pueblos indígenas de Venezuela para el período 2010-2015. Es de origen wayuu, de linaje Uraliyuu. Biografíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel#Biografía Estudios Realizadoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel#Estudios_Realizados Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Arcadio_Montiel#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Aroowa https://guc.wikipedia.org/wiki/Aroowa Aroowa (alijunaiki arroba) es un símbolo usado en computación que aparece en las direcciones de correo electrónico y otros servicios de red que utilizan el formato usuario@servidor. Esta relación se deriva del hecho de que, en inglés, el símbolo @ se lee at ('a' o 'en') y por lo tanto indica que el usuario está hospedado 'en' el servidor, en vez de ser local. Komputasionhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Komputasion Wikipeetia: Aruuwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Aruuwa Aruuwa es una isla del Mar Caribe, que se encuentra a 25 km al norte de la península de Paraguaná, al noroeste de Venezuel, al este de la península de La Guajira y al oeste de la isla de Curazao. Formó parte de las Antillas Holandesas, aunque desde el 1 de enero de 1986 es un País autónomo dentro del Reino de los Países Bajos. Wikipeetia: Arüleeja https://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja Arüleejaa ( alijunaiki Pastoreo) sünainjee tepichin chi jintüikai e'itaanüshi nütüma nutuushi otta nüshi sünain arüleejaa süpüla nütüjüinjachin nukuwa'ipa watta ka'i. Chi jintüi arüleejüikai, achijiraashi maalii sünain ali'ichajaa nümülüin süpüla yajaushi nüsüin süpülapünaa arüleeja. Wayuu sünain arüleejahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Wayuu_sünain_arüleeja Sukuai'pa arüleejahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Sukuai'pa_arüleeja Wayuukana süma tü mürülükalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Wayuukana_süma_tü_mürülükalü Yajeewat tü annerükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Yajeewat_tü_annerükalüirua Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCleeja#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Ko'oi https://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27oi Ko'oi (alijunaiki: avispa) tü ko'oikalü waneeira wuchii joutshaataka sulu'u noumain na wayuukana. Mainma sukua'ipa na ko'oikalü, kanülia müshi naya sutuma wayuu süpüla nayaawatüinjatüin jaralin shiain. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Asakaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Asakaa Asakaa (alijunaiki: saludar) Tü asakaka sutumaa wayuu waneejatü sümuin sukua'ipa suulia sukua'ipa alijuna, na asakünaka naya na antüshiikana natüma na nepialu'ujanakana, jüchikijee nasakünüin aikaletnushii juupuuna wanee luma, asinnushii kepein, uujolu, ekitnushii eküülü, yootuna amanii naya. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Asanaalü Walekerülü'ü https://guc.wikipedia.org/wiki/Asanaal%C3%BC_Waleker%C3%BCl%C3%BC%27%C3%BC Alijunaiki: Navegador web, Navegador de internet. Wikipeetia: Ashajia https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashajia Tü Ashajia (alijunaiki: tiza) shia wanee potchichon Kasutot ainjunaka makatka saa'in wariia ko'usü, anas supüla ejeerajaa wane kasa, karalo'uta, pisaara sutuma alijuna ekirajunüin Wayuu . tü makala yaa cho'ujaasü supüla ashajaa. Wikipeetia: Ashe'inpala https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashe%27inpala Ashe'inpalaa (alijunaiki: Mantón) Tü ashe'inpalaakalü nüshe'in wayuu toolo süpüla oju'ittaa sünain alapajaa saa'u ouktaa je jiipü, süpüla wane ouutkawaa, süpüla oju'ittaa alijunapiapa'amüin. Tü ashe'inpalaakalü süpülajatü na'atüin wayuu toolo süpüla awaraijawaa, süpüla ayaataa naa'u wane wayuu sulu'umüin wane mma, sünain wanee mi'ira, sünain wane maüna, sünain achuntaa wane jierü. Ashe'inpala (manta de gala)https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashe%27inpala#Ashe'inpala_(manta_de_gala) Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ashe%27inpala#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Asijuushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Asijuushi Asijuushi (alijunaiki: ovejo asado) Tü eküülu asijuushika shia tü shi'irukuuka anneerü akashajuushi jemetajuushi süka ichii süma seita ei'taana münüsia so'u asijaaleka. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Asonuushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Asonuushi Asonuushi sünülia wane akuwai'pa sünain a'yatawaa sünain aainjaa sükorolo wayuu ma'aka sa'in sükorolo ama, muula, püliikü, katto'ui, piyu'ula, kaparoote, shein, wüsi mantaalüja, shipeyonse ama, shaakuma, shi'ira..... Süchikuwaa osoonoohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Asonuushi#Süchikuwaa_osoonoo Wikipeetia: Asüwaai https://guc.wikipedia.org/wiki/As%C3%BCwaai Tü Mma'ipakat Asüwaai (alijunaiki: Provincia de Azuay) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Asüwaaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:As%C3%BCwaai Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Wikipeetia: Atalejaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Atalejaa Atalejaa (alijunaiki: toque de kaasha) tü atalejaaka shia tü ataletaaka kaasha. Tü kaashaka akumajuushi Süka süsa seiwa ootojushi je'e piamasü uraichi shiatia etna'ajünüsü Süka shiera kasha. Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee Wikipeetia: Atkawaa Karawoowajatü (1821) https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821) Atkawaa Karawoowajatü (alijunaiki: Batalla de Carabobo) Shiia wanee atkawaa supüla ajutala sukuwaitpaa Wenesueela sajapülü tü alijunaka chejeewai Epaainya, chii kamanakat atchen niia Simoon Woliwaa palajanachikai sunain tü makaa. Atkawaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821)#Atkawaaka Aleyajanaa tü 1na. Atkasuka siia Alejaa Suliioü Wurkos (Burgos)https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821)#Aleyajanaa_tü_1na._Atkasuka_siia_Alejaa_Suliioü_Wurkos_(Burgos) Oünaa Natuma Alijunakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Karawoowajat%C3%BC_(1821)#Oünaa_Natuma_Alijunaka Wikipeetia: Atkawaa Woyakaajatü https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_Woyakaajat%C3%BC Atkawaa Woyakaajatü (alijunaiki: Batalla de Boyacá) shiia atkawaaka shimüinsuka so'ü sukettajie siia sajalajie anaain tü Outkajapüle Ajutajie'ka tü Jeketka Kuranadaa (Campaña Libertadora de Nueva Granada) siia tü atkawaaka Kajutkaa so'ü tü anaaka soou Ameerika Uuchimüin tü makaa ainjunusu sutuma tü alijuna sumaiwa. Achikii Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achikii_Kolomwia Wikipeetia: Atkawaa soo'opüna Lamuunaka Marakaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya Tü Atkawa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya (alijunaiki: Batalla Naval del Lago de Maracaibo) jia wanee atkawa shirokosu wuin, alaatusu sunain kai 24 Juulio sunain juyaa 1823, chaamüin soou Wuinka Marakaaya ein tü mma'ipakat Suuria, Wenesueela. Jetsüirü atkawa sumaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya#Jetsüirü_atkawa_sumaiwa Sutchen Atkasukahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya#Sutchen_Atkasuka Atkawakaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atkawaa_soo%27op%C3%BCna_Lamuunaka_Marakaaya#Atkawakaa Wikipeetia: Atpajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Atpajawaa Atpajawaa Wainma shikakalü wayuu sümaiwa yaa sulu'u woumain, tü kanüliakalü atpajawaain sütüma wayuu laülayuu. Wainma tü wunu'u ekünakalü achon, atpajünakalü sümaiwa, makatka: yosu, paruluwa, jasa, atuunolu, jamüche'e, shoo'o, aipia, wayamüi, ka'liiyuu, kajü, paleunsa, jupeechi, aliita, kousholu, jumu'u, koujiirü, ji'irawaai, jontoroyooi, mokochira, jaipai, yo'ule, waira, kane'wa, mashula, jaishi, otta waneeirua nnojotkalü we'raajüin. Atpajawaa münüsü wane'eya makatka:https://guc.wikipedia.org/wiki/Atpajawaa#Atpajawaa_münüsü_wane'eya_makatka: Wikipeetia: Atpanaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Atpanaa Atpanaa (alijunaiki: Conejo, liebre) Nia wanee mürüt süpüshi tü Leporidae, kepiashi mmalu'u, sulu'u maka eere atpanaapüle, kalu'uko aipirua sünainmüin po'oloo atpanaa sulu'u tü nepiakat eere jiet otta müsia toolo; chi alu'watakai so'u supüshika atpanaa nia chi toolokai, akajamüin, nia kachonka sümaa watta saalii atpanaa jieyuu Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Atsüinjirawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ats%C3%BCinjirawaa Atsüinjirawaaka (alijunaiki: Lucha libre wayuu) tü atsüinjirawaakat aainjünüsü jüpa'a wane mma lakayaasü, müsü ja'in tü piyoui eere ayonnajünüin tü yonnakat, piamainjana naa atsüinjiraakana, jintüin otta jima'ai eekai katsünin, waneeshiainchi chi ojuttiinnakai mmolu'u.Juegos tradicionales y deportivos en el Festival de la Cultura Wayúu Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ats%C3%BCinjirawaa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Atunkule https://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule Tü Atunkule (alijunaiki: Dormitorio) shia eere nutunkuin wane wayuu sulu'u wane miichi süpüla eemerawaa aipa'awai. Tü atunkuleeka wainma sukua'ipa, eesü atunkulee eekai akumajuushi süka pootshi, waneeirua süka yotojolo. Atunkulee sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Atunkulee_sümüin_wayuu Maima sünaa sü'i lumaapühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Maima_sünaa_sü'i_lumaapü Soomüin sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Soomüin_sukua'ipa Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atunkule#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Atüjia https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BCjia La física (del latín physica, y este del griego antiguo τὰ φυσικά, neutro plural de φυσικός, "naturaleza") es la ciencia natural que estudia las propiedades y el comportamiento de la energía y la materia, así como también cualquier cambio en ella que no altere la naturaleza de la misma, el tiempo y el espacio y las interacciones de estos cuatro conceptos entre sí. Atüjiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:At%C3%BCjia Wikipeetia: Atülaantika (Kolomwia) https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BClaantika_(Kolomwia) Tü Mma'ipakat Atülaantika (Alijunaiki: Departamento Atlántico) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BClaantika_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Aweerü Jiakomeeta Fuminaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Aweer%C3%BC_Jiakomeeta_Fuminaya Aweerü Jiakomeeta Fuminaya (alijunauki: Abel José Giacometto Fominaya) niia chii alüwatakai soou sa'atkaattein chaa mma Süchipküjatü soou mmakat Wajiira, chii sa'atkaattein eikalashi sunain makaa chaa kai 2 eneeroulü so'ü juyaa 2012Personal de la alcaldía . Alcaldía de Uribia. Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aweer%C3%BC_Jiakomeeta_Fuminaya#Nuchikimajatü Wikipeetia: Awopujülü https://guc.wikipedia.org/wiki/Awopuj%C3%BCl%C3%BC Awopujülü (alijunaiki: router) Wikipeetia: Ayaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ayaa Tü Ayaa (alijunaiki: relámpago) shiia suchuwala tü juyaa juyaapüle so'ü mma, tü makaa akumüjusu chaa ipünaje soou sirumaka sutuma sütchin juyaa. Ayaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaa Wikipeetia: Ayaakuwaapalajana https://guc.wikipedia.org/wiki/Ayaakuwaapalajana Ayaakuwaapalajana (alijunaiki: Álbum Fotográfico) Shiia wanee katpeeta (Ees ayatüin wanee Karalo'uta) ein anajanüin ayaakuwa supüla erajaana ma'apaan. Wikipeetia: Ayaawajai ayaatia wayuunülia https://guc.wikipedia.org/wiki/Ayaawajai_ayaatia_wayuun%C3%BClia Ayaawajiaa ayaatia wayuunülia (Alijunaiki: PIN) es el número usado por los teléfonos celulares BlackBerry para identificarse en la red de mensajes BlackBerry Messenger. Wikipeetia: Aüliijana https://guc.wikipedia.org/wiki/A%C3%BCliijana Aüliijana (alijunaiki: collar) jüpushuaya tü aüliijanakalü juma'anakalü wayuu jükorolo wayuu anajananüsü julu'u pachiisha wainma ji'ipa'apa tü aüliijanakalü eesü tü kanuliakalü sattapierü, manaliaa, tu'uma, kasushii, jüpüshuaya tü kakuunakalü aüliijana münüsü jütüma wayuu Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: COVID 19 https://guc.wikipedia.org/wiki/COVID_19 COVID 19 jia wane wanülüü jeketü eekalü müinma yaa süpa'alu mmakalü. Jialaa tü anajirawaaka julu'u wounmain, müsia julu'u wakuwa'ipa maa aka tü aluwatawaa jülu'u wounmainkaa, eesü jüpüla Sotüin waa'in tü Wakua'ipakat paala. Tü shipikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/COVID_19#Tü_shipika Achikii a'apanüsu anooipa'ajanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/COVID_19#Achikii_a'apanüsu_anooipa'ajana Wikipeetia: Castilletes https://guc.wikipedia.org/wiki/Castilletes Castilletes (alijunaiki: Castilletes) shiia wanee mma antunaa'ka anain chaa Wajiira, chaaya anasü süpülaa eitanaa tü'ü palajanaa'ka ipaa süpülaa ashaala jee siia erajünawa sajat'tie Kolompia jee siia Wenesuweela. Eree shiia chooujashatasü sümüin Wenesuweela, kaa jamüin shii eein atijaanüin jalain ajat'tüin Kolomwia, siia süpülaa atijaanaa sajat'tie wuinkaa palaajeka jee sulüjeenaka wuinka sulü palaa shirooko Sugolfoin Wenesueela. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Castilletes#Shi'ipajee_sukua'ipa Ver ademáshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Castilletes#Ver_además Wikipeetia: Chajaruuta https://guc.wikipedia.org/wiki/Chajaruuta Chajaruuta (alijunaiki: Machete) shia wanee rüiit joüchon, sumaanaka Wayuu süpüla ayataa saa'u mojuui. Wikipeetia: Cheeke https://guc.wikipedia.org/wiki/Cheeke Cheeke (alijunaiki: Cheque) Shiia wanee karalo'uta kanüliasü neerü'majatü, aküjunüka sutuma wanee wayuu/alijuna supüla awalaja wanee kassa juyalaa, tü makaa ashajunusu supüla ayulaa neerü sulüje kuwenta anajunaka sulü wankoo. Chii kamanakai kuwenta nushajüin tü karalo'uta cheeke supüla niü'lüin neerü sulüje wankoo; siia eesü supüla nuwalajain wanee juyalaa sumüin waneeyan Wikipeetia: Chiipü https://guc.wikipedia.org/wiki/Chiip%C3%BC Chiipü (alijunaiki: Circuito integrado, chip, microchip) Wikipeetia: Chimporaasü (Ekuwatoorü) https://guc.wikipedia.org/wiki/Chimporaas%C3%BC_(Ekuwatoor%C3%BC) Tü Mma'ipakat Chimporaasü (alijunaiki: Provincia de Chimborazo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Chimporaasü (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Chimporaas%C3%BC_(Ekuwatoor%C3%BC) Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Wikipeetia: Chirinchi https://guc.wikipedia.org/wiki/Chirinchi Chirinchi jo yootshi (alijunaiki: aguardiente) tü chirinchika akumajünüsü süka paneera jee wuin aashu'jünüsü sünain aipirüa ka'i süpüla alakajüna sulu'u wanee lampiika sünülia sü'lakajaain wayuu tooloyuu kayaawasesü nutuma süpüla suju'itüin anashaatain, sünülia tü palajatüka aju'itüin SHIKIISHA'IRA. Sukua'ipa Chirinchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Chirinchi#Sukua'ipa_Chirinchi Wikipeetia: Chocho https://guc.wikipedia.org/wiki/Chocho chocho:(trompo wayuu) mi'iroui ayulu'ushi sünaijee aliita eekale ko'oyoin ke'ichisü wunu'u eekai lotuin ko'usu niatapa'a mi'iroui sutuma wayuu ashaitiee shimi'ira tooloyuu e'iyatia sukuiapa wayuu. Wikipeetia: Chokoo https://guc.wikipedia.org/wiki/Chokoo Tü Mma'ipakat Chokoo (alijunaiki: Departamento Chocó) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Chokoohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Chokoo Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Choote https://guc.wikipedia.org/wiki/Choote Tü Choote (alijunaiki: achote, onoto, bija) es un árbol de las regiones tropicales de América, cultivado específicamente en Colombia, México, Venezuela, Ecuador y Andes de Perú desde la época precolombina. De su fruto se obtiene la especia llamada del mismo modo, empleada en la gastronomía latinoamericana. Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Choote#Usos Wikipeetia: David Hernández Palmar https://guc.wikipedia.org/wiki/David_Hern%C3%A1ndez_Palmar David Hernández Palmar Wayuu iipuana, aainjüi peliikula, ayujai o'uyaakuaa otta shikiipü'üjanashi aainjalü peliikula cha'aya wenesulaana.La honda de David. Videografíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Hern%C3%A1ndez_Palmar#Videografía Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Hern%C3%A1ndez_Palmar#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Deltaa Amakuura https://guc.wikipedia.org/wiki/Deltaa_Amakuura Tü Mma'ipakat Deltaa Amakuura (Alijunaiki: Estado Delta Amacuro) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Deltaa_Amakuura#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Departamento Wajiira https://guc.wikipedia.org/wiki/Departamento_Wajiira Mma'ipakat Wajiira, Departamento de La Guajira tu alijunaiki es uno de los 32 Departamentos en que se constituye Colombia. Está situado al norte del país y pertenece al grupo de departamentos de la Región Caribe colombiana. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: E'inaa https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27inaa Jia tü sükumalaka wayuu süka jiitpai, otta wanee wutia. Ako'ojoonüsü tü jiitpaikai sünain ajapüü,jüpüla ashatünüinjatüin wanee kanasü. Tü jietkalü jia tü atüjaka e'inaa.https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27inaa#Tü_jietkalü_jia_tü_atüjaka_e'inaa. Tü ei'yatünaka sünain tü sünakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27inaa#Tü_ei'yatünaka_sünain_tü_sünaka Wikipeetia: Einasee https://guc.wikipedia.org/wiki/Einasee E'inasee (Tulu) (alijunaiki: silla) sünüliaka Maii tü einasheekalü Tulu agua suchuntiaka natuma naa watushinukana sümaleiwaya,Tulu shia tü aikajüleekakalü atumaa eesü,napüla naa tepichikana,napüla naa alaulaayuukana jee süpüla wayuu de türa arütkain sutuma türa wayuu ou'najajirain souu,maima sukuaipapala tü tulukalü eesü sulu patsuwai, makalaka süikajüle tü a'nutkalü jee süikajule tü wayuu alaulaayuu süma oojoo eesü tulu süpülajana türa wayuu majayülü,eesü tulu suluu saja'puinkalü. Wikipeetia: E'irukuu https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu E'irukuu (alijunaiki: clanes maternos) wanoujiraain tü wakuappakalü sünainje shi'iruku tü weikalü maka we'raajiraain tü saalinkalü we'iruku, sünainjee tia ayaawatünüsü nakuaippa naa wa'laülayuukana saa'u nayain anouktüin wakuaippa sünainjee saalin we'iruku, je müsia nayaja'a a'luwataaka waa'u süpüla anouktaa kasachiki sünainjee wanee mojujirawaa atumaa.¿LOS ANIMALES SON MIS ABUELOS O SON PARTE DE UNA ORGANIZACIÓN POLÍTICA? E'irukuuka wayaawase sutuma weihttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#E'irukuuka_wayaawase_sutuma_wei Tü e'irukuuka koumainsühttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Tü_e'irukuuka_koumainsü E'irukuu süpüla kottirawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#E'irukuu_süpüla_kottirawaa E'irukuu (pütchi süka alijunaiki)https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#E'irukuu_(pütchi_süka_alijunaiki) Los clanes como herencia maternahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Los_clanes_como_herencia_materna Clanes territorializadoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Clanes_territorializados Clanes como lazos unificadoreshttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Clanes_como_lazos_unificadores Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27irukuu#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: E'isuttajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa E'isuttajaa (alijunaiki: hilar) tü e'isuttajaaka shia tü awaleerajaka jiitpai süka isutta sutuma wayuu, joyotüsü süpüla awaleeraja, sünaatüin sünain süpü'ü tü isuttaka, piantuasü sukuaipa tü jiitapaika süpüla awaleerajüna, oko'ojünüsü shiipaaya süpüla sainjünüinjatüin mapa sü'i kayülainsü, pi'itouyaa, keinñaasü otta a'naa susu süka. Isuttahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa#Isutta Sujutu tü e'isuttajaaka jiitpaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa#Sujutu_tü_e'isuttajaaka_jiitpai Ekirajaa sünain eisuttaja sulu'u ekirajüleekahttps://guc.wikipedia.org/wiki/E%27isuttajaa#Ekirajaa_sünain_eisuttaja_sulu'u_ekirajüleeka Wikipeetia: E-karalo'uta https://guc.wikipedia.org/wiki/E-karalo%27uta E-karalo'uta (alijunaiki: Libro electrónico, e-book) es una versión electrónica o digital de un libro o un texto publicado en internet o en otros formatos electrónicos. También suele denominarse así al dispositivo usado para leer estos libros, que es conocido también como "e-reader" o lector de libros electrónicos. Wikipeetia: Eeuro https://guc.wikipedia.org/wiki/Eeuro Tü Eeuro (alijunaiki: Euro) shiia netka chejeewai Kot'ta Eeuropaa (Unión Europea) makaaya sulüko tü EeuroSonaa suitua shiia su'umashe: Alemaania, Autüria, Chiipüre, Epaainya, Esütoonia, Irülanta, Itaalia, Küreesia, Luksenputko, Maatta, Mmairua Neerülantia, Pirülantia, Püransia, Pottukaalü, Sülowaakia, Süloweenia siia Weerüjika. Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda Wikipeetia: Ei'rajeeria https://guc.wikipedia.org/wiki/Ei%27rajeeria Ei'rajeeria (alijunaiki: instrumentos) jia tü eeka nama'ana na wayuukanairua süpüla kepijanainjatü sünain wane kasa mi'iraa otta sünain wane yonna, otta süpüla wane jayeechi. Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee Wikipeetia: Eipüse https://guc.wikipedia.org/wiki/Eip%C3%BCse Eipüseyuu (alijunaiki: espinas) son formas puntiaguadas que aparecen en algunos árboles y cardones. La historia humana registra gran variedad de referencias culturales a esos agudos mecanismos de defensa vegetales. Eipüsehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Eip%C3%BCse Wikipeetia: Eirajaa Sümüin Kolompia https://guc.wikipedia.org/wiki/Eirajaa_S%C3%BCm%C3%BCin_Kolompia Eirajaa Sümüin Kolompia Wikipeetia: Ekirajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa Ekirajaa (alijunaiki: educación) shia tü a'yatawaaka sünain apünajaa suchikua suwashirüin wakua'ipa, sükajee mainmain kasa tü nekirajaakaa anain naa tepichikana natuma naa ekirajüliikanaEkirajaa süka sukua'ipa wayuu. Süchiki ekirajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Süchiki_ekirajawaa Tü nekirajaaka achiki tepichi natuma ekirajüliikanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Tü_nekirajaaka_achiki_tepichi_natuma_ekirajüliikana Ekirajaa süpüla kamaneewahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Ekirajaa_süpüla_kamaneewa Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaa#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Wikipeetia: Ekirajaapülee https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee Ekirajaapülee (alijunaiki: Universidad) es un establecimiento educativo de enseñanza superior y de investigación. Se puede ubicar en uno o varios lugares llamados campus o núcleos. Origenhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Origen En Américahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#En_América Tü universidad münakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Tü_universidad_münakalü Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Ekirajaapülee Waima sukua'ipa tü ekirajaapüleekahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajaap%C3%BClee#Waima_sukua'ipa_tü_ekirajaapüleeka Wikipeetia: Ekirajawaa wakuwa'ipa süka piama anüiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa_wakuwa%27ipa_s%C3%BCka_piama_an%C3%BCiki Ekirajawaa wakuwa'ipa süka piama anüiki (alijunaiki: Eduación Intercultural Bilingüe) es un modelo de educación intercultural donde se enseña simultáneamente en dos idiomas en el contexto de dos culturas distintas. Este tipo de educación se puede implantar en varias situaciones, por ejemplo cuando en una sociedad existen dos culturas y dos idiomas en contacto, y cuando una institución se encarga de difundir su cultura fuera de su área originaria. Wikipeetia: Ekirajiapülee Katolikat Cecilio Acosta https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Katolikat_Cecilio_Acosta Tü Ekirajiapülee Katolikat Cecilio Acosta (alijunaiki: Universidad Católica Cecilio Acosta) es una universidad privada fundada en el año 1983 en Maracaibo, Venezuela. Es propiedad de la Arquidiócesis de Maracaibo. Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Katolikat_Cecilio_Acosta#Enlaces_externos Wikipeetia: Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_M%C3%BClo%27us%C3%BCka_sulu%27u_Wenesueela Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela sulu'u alijunaiki Universidad Central de Venezuela shia eere nekirajaain na alijunaka jee wayuukana sulu'u mmakat Wenesueela. Tia ekirajüleeka chasü ottusu cha alijunapiapa'aka Karaaka. Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee Wikipeetia: Ekirajiapülee Suuria https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria Tü Ekirajuiapülee Suuria, LUZ (alijunaiki: La Universidad del Zulia) shiia wanee ekirajapüle taashi'akuwaitpaa, antunusu anain soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela, shiia wanee ekirajupüle sumüin eke ein; antusu anainwa 65.000 ekirajanusuka sunain püreekürato siia posskürato, eitajushii sunain 11 pakuttade sulü tü alijunapiapa'a Marakaaya siia piama nu'uküleo, wanee chaa alijunapiapa'a Kawima siia waneeyan chaa Puntoo Pijoo, mma'ipakat Patkon. Suchajaaka achiiki tü Ekirajupüle Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria#Suchajaaka_achiiki_tü_Ekirajupüle_Suuria Achikii Tü Ekirajupüle Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria#Achikii_Tü_Ekirajupüle_Suuria Pakuttade siia Kareera kanainjekahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Suuria#Pakuttade_siia_Kareera_kanainjeka Wikipeetia: Ekirajiapülee Wajiira https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira Tü Ekirajiapülee Wajiira (alijunaiki: Universidad de la Guajira) jiia wanee ekirajaapülee chaa mmakat Kolomwia. Tü mulo'usuka shipia antunusu anain uuchimüin orientee sünain alijunapiapa'a Süchiimma chaa ee Depattamenta Wajiira, ein shikii ekirajaawa mulo'usuka sünain mma Wajiira. Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Suchukuwaje Sujütala'iwa jee siia juyaa 1980https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Sujütala'iwa_jee_siia_juyaa_1980 Años 1990 hasta la actualidadhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Años_1990_hasta_la_actualidad Cronologíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Cronología Sedes y Programashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Sedes_y_Programas Süchiimmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Süchiimma Albaniahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Albania Fonsecahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Fonseca Maikouhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Maikou Manaurehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Manaure Villanuevahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Villanueva Montería (Córdoba)https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Montería_(Córdoba) Programas a distanciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Programas_a_distancias Institucioneshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Instituciones Sitio Web Oficialhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajiap%C3%BClee_Wajiira#Sitio_Web_Oficial Wikipeetia: Ekuwatoorü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC Mmakat Ekuwatoorü (alijunaiki: República del Ecuador) shiia wanee Mmakat antunusu anain chaa souje ipanamüin sunain Ameerika Uuchimüin. Ekuwatoorü sunainjesu ipuna sumaa Kolomwia chaa suriiamüin siia wuinpeje sumaa Peruu siia wopumüin sumaa Wuinka Pasiipika, Ekuwatoorü mioüsu suliia Surinam siia Uruwai; sumioüshe mmakat shiia 283. Joolü so'ü Kaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC#Joolü_so'ü_Kai Suchukuwaje Mma'ipakat sulü Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC#Suchukuwaje_Mma'ipakat_sulü_Ekuwatoorü Achiiki Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekuwatoor%C3%BC#Achiiki_Ekuwatoorü Wikipeetia: Emi'iraa https://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa Emi'iraa (alijunaiki: juegos) Tü emi'iraaka müsüka ja'in tü ashaitaaka otta tü akua'ipaka. Mainma sukua'ipa tu emi'ijawaaka sutuma wayuu, aletüjülia sumaiwajee. Shimi'ira wayuu paalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Shimi'ira_wayuu_paala Shimi'ira jieyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Shimi'ira_jieyuu Nimi'ira chi wayuu toolohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Nimi'ira_chi_wayuu_toolo Awate'eraa amahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Awate'eraa_ama Achimpajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Achimpajawaa Ajaawajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Ajaawajawaa Junaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Junaaya Yosushulahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Yosushula Soomüin tü pütchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Soomüin_tü_pütchika Jukuwa'ipa pansaanüikiru'ulu juchikuwa wayunkeerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Jukuwa'ipa_pansaanüikiru'ulu_juchikuwa_wayunkeera Shi'ipajee sukua'ipaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emi%27iraa#Shi'ipajee_sukua'ipaa Wikipeetia: Eneero https://guc.wikipedia.org/wiki/Eneero Eneero Nia chi palajachikai kashi sulu'u juyakat sulu'u tü kanüliakat "calendario gregoriano", apünüin shikii waneemuin ka'i nulu'u. Tü nünüliakat aapaaushi nünainje chi Maleiwa cheje'ewaikai Roma kanüliakai "Janus", piamakai nu'upunaa, chi saa'inkai tü so'ukat miichi je chi su'ttiakai je chi sajaalapshimüinkai. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Epaainya https://guc.wikipedia.org/wiki/Epaainya Epaainya (alijunaiki: España) Epaainyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epaainya Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Wikipeetia: Eperü'üi https://guc.wikipedia.org/wiki/Eper%C3%BC%27%C3%BCi Eperü'üi (alijunaiki: Sapo) es un anfibios del orden científico Anura, que se caracterizan por no tener cola, un cuerpo corto y muy ensanchado, y por las patas posteriores más desarrolladas y adaptadas para el salto. Los sapos son el grupo más numeroso de anfibios; se estima que existen más de 5. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Epi Sutuma Wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Epi_Sutuma_Wayuu Sunu'use Wayuu (alijunaiki: Medicina tradicional Wayuu) shia tü shipikat ayuulii sütüma Wayuu, tü epi sünainmusu chi piachikai aka jamüin nia atijaaka saa'u sukuwaippa supanaa wüittüshii anakat supüla wanülü, tü piachikat sütüja ao'ulu supüshuwa'ale kapülakat süpana mojuui shia tü a'yatawaa sümaa lania shiaa süsheyuu süka jamüin shiain atüjain saa'u anatiraa suwanülüüshe wayuu. Sunu'use Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Epi_Sutuma_Wayuu#Sunu'use_Wayuu Wikipeetia: Epiase https://guc.wikipedia.org/wiki/Epiase Epiase Sutuma Wayuu (alijunaiki): Medicina tradicional Wayuu) shiia tü shipiase tü Wanuluuka musia tü ayulika sutuma Wayuu. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wikipeetia: Epieyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Epieyuu Epieyuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi wuchii natuushikai naa epieyuukana nia chi waluuseechikai; "watuushi chi waluuseechikai", müshii. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Epinayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Epinayuu Epinayuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Epitsü https://guc.wikipedia.org/wiki/Epits%C3%BC Epitsü anü nuchukua uchikai epitsü nünülia shii ananajakai pasanain sunain woumain Wajiirü, shii yalakai wopumuin soo'ujee uuchikai Ouuipana, müsüjaa yalapunaa peje'etpunaa nain wososopo Jee küsinajaain, ejeere nirüin süpa'apunaa woumain süpula ka'kaa süpüshuaa apanapajiraain weinshi nümaa jepirachi wayuu wüinpeje'eewai wanaajachi nümaa. Sünülia mmakat;https://guc.wikipedia.org/wiki/Epits%C3%BC#Sünülia_mmakat; Wikipeetia: Erü https://guc.wikipedia.org/wiki/Er%C3%BC Erü (alijunaiki: perro) sunulia sutuma tü atijaka shiia Canis lupus familiaris, shiia wanee ekut asalaa mürüt'püle sutuma Wayuu, antusu sunainje waliirü (Lobo) sutuma tü atijaka shiia (Canis Lupus). Sutuma su'umanain Wayuu eküsu wanee kassa suliia shikaka tü waliirü kajamüin shipiapasu alijuna eke ein soou mmakat; joolü tü erüka eküsu eke ein müin sain wayuu. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Estercilia Simanca Pushaina https://guc.wikipedia.org/wiki/Estercilia_Simanca_Pushaina Estercilia Simanca Pushaina joüsu chaa juyaa 1975 sulü Rancheriaa Paraisaa soou mma Kaisemapa (Wajiira Molü), ashaajusu achiikipüle siia achiikijatu'anaa. A'ttalee aamüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Estercilia_Simanca_Pushaina#A'ttalee_aamüinre Wikipeetia: Facebook https://guc.wikipedia.org/wiki/Facebook Facebook shia wanee waleketpülee süpüla antiraaya sümaa po'lootuashaanain shikii miyonniirua ka'yataayakalü. Eesü süpüla sü'ttaain wayuu eeyaakalüjeene'e atijain mojukuu müsü ashajaa süka komputatoora. Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua Wikipeetia: Francisco Justo Pérez Van-Leenden https://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden Francisco Justo Pérez Van-Leenden (Süchiimma, Wajiira, Kolompia, 3 mayooulu'u no'u chi juyakai 1949 - Samatuipa'a, Kolompia, 13 juuliolu'u no'u chi juyakai 2019) Chi alijuna atüjakai ekirajüikai jule'erua tü anüikiikat, tü atüjaaka jüma ashajülin, mainma ni'yataain sünain sukuwai'pa nanüiki na wayuukana sulu'u tü Ekirajüleeka müle'usüka WajiiraFrancisco Justo Pérez van-Leenden: un vuelo hacia la inmortalidad. Jüchiki Nükua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Jüchiki_Nükua'ipa Jüchiki Naa'inrakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Jüchiki_Naa'inraka Nükaralo'utasehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Nükaralo'utase A'ttale eemüireehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#A'ttale_eemüiree Achikii a'apanüsu anooipa'ajanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Francisco_Justo_P%C3%A9rez_Van-Leenden#Achikii_a'apanüsu_anooipa'ajana Wikipeetia: Fundación Wayuu Taya https://guc.wikipedia.org/wiki/Fundaci%C3%B3n_Wayuu_Taya La Fundación Wayuu Taya es una ONG dedicada a mejorar las condiciones de vida de las comunidades indígenas, especialmente el pueblo wayuu, respetando sus tradiciones, culturas y creencias. Fue fundada por la modelo de origen wayuu Patricia Velásquez. Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Fundaci%C3%B3n_Wayuu_Taya#Referencias Links externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Fundaci%C3%B3n_Wayuu_Taya#Links_externos Wikipeetia: George Lavarca https://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca George Lavarca (La Concepción, Suuria, Wenesueela, 29 soo'opünaa nouyempüre no'u chi juyakai 1992) akumajüi jee aashajaai saa'u akua'ipa, wayuu nia, Jayaliyuu ni'iruku. Ojuitüshi sulu'ujee tü Ekirajiapülee Suuria süpüla a'yatawaa sünain Akumalaa jo ejeerajaa, tia no'u chi juyakai 2015Wale'kerü George Lavarca. Nukuwa'ipamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Nukuwa'ipamaajatü Nikirajaaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Nikirajaaka_anain Nukuwa'ipa sünain akumajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Nukuwa'ipa_sünain_akumajaa Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/George_Lavarca#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Guillermo Ojeda Jayariyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Guillermo_Ojeda_Jayariyuu Guillermo Ojeda Jayariyuu (wayuunaiki: I'iyermoo Ojeeda Jayaliyuu) Nia chii a'yataakai jo nia a'imaajüikai sukuwa'ipa tü Outkajawa Moloüsükalü Natuma Putchipü'üirua chaa mmakalü Kolompia, a'shaajüi ayaakua je achajaai kasa kanainjeeka, Wayuu nukuwa'ipa, joo'ushii chaa mma Pesüapü sünain wanee apüshii, piamasü nukuwa'ipa, müin suchon Wayuu je shia Alijuna. Nüchukuwama'jaatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Guillermo_Ojeda_Jayariyuu#Nüchukuwama'jaatü Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Guillermo_Ojeda_Jayariyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Hugo Chávez Frías https://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas Hugo Rafael Chávez Frías (wayuunaiki: Hugoo Rapaeelü Chawee Püriia) joüshi chaa alijunapiapa'a Sawanetaa, Arüwetto Areewalo Toorealba soou mma'ipakat Wariinas so'ü akalia, 28 juulio sunain juyaa 1954. Niia wanee militaraa jee politikat wenesueelajechi, niia alüwatakai püresitente soou Mmakat Woliwariana Wenesueela anainje 2 pepüreero so'ü juyaa 1999. Nuchukuwajeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas#Nuchukuwajee Nukumajaka Chawees sumüin Müliasukaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas#Nukumajaka_Chawees_sumüin_Müliasukaa Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Hugo_Ch%C3%A1vez_Fr%C3%ADas#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Ichii https://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii Ichii (Alijunaiki:dividivi) shia wane wunu'u chejewatka Antillas, palaaje sünain Ameerika Uuchimüin, Ameerika pasanainkat otta müsia uuchipünaa sünain mmakat Meejiko. Tü sünüliaka sientipikat shia Caesalpinia coriaria. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Ichitkii https://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii Ichitkii (alijunaiki: Uribia) jia wane mma eekalü sulu'u mmakat Kolompia, antünüsü anain palaaje sünain mmakat Wajiira, shikiisü sukua'ipa naa wayuukalüirua soo'opünaa Kolompia (Capital indígena de Colombia). Eesü saashin DANE 117. Sünülia tü mmakalüirua sulu'u Ichitkiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sünülia_tü_mmakalüirua_sulu'u_Ichitkii Wanteerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Wanteera Escudohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Escudo Sukumajaiwa Ichitkiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sukumajaiwa_Ichitkii Sukuwaitpaa mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sukuwaitpaa_mmakat Mmakat pejeeka sünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Mmakat_pejeeka_sünain Na'yataaka anain na kepiaka sulu'u Ichipkiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Na'yataaka_anain_na_kepiaka_sulu'u_Ichipkii Sukua'ipa mi'iraka saa'u mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Sukua'ipa_mi'iraka_saa'u_mmakat Eere outkajaain wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Eere_outkajaain_wayuukana Mi'irakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Mi'irakalü Maatsohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Maatso Maayo-Juuniohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Maayo-Juunio Nouyempüre-Tisiempüreehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Nouyempüre-Tisiempüree Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Ee'iyatia_waleketpülee Atalee Emüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichitkii#Atalee_Emüinre Wikipeetia: Iisho https://guc.wikipedia.org/wiki/Iisho Iisho (alijunaiki: Cardenalito, Cardinalis phoeniceus) iisho nia wanee wuchii jouchon, chi toolokei ,sikuulu ,süma kanas sakaapüna tü nütunakat mütsiia, süna tü jietkat senisatalü otaa sakapüna süsit iishosu. Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iisho#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Iita https://guc.wikipedia.org/wiki/Iita Iita (alijunaiki: Totuma, taza) shia sükorolo wayuu süpüla asaa wuin, kepein, uujolu, wunu'u, otta waneeirua. Ainjünüsü süka aliita, otta müsia pootchi a'lakajuushi. Sulu'uku wane iitahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Sulu'uku_wane_iita Iita sukurolo wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Iita_sukurolo_wayuu Saja'apüin tü iitakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Saja'apüin_tü_iitakalü Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iita#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Iiwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Iiwa Iiwa (alijunaiki: Pléyades, Los siete cabritos) chii Iiwakai nia wanee shili'iwala miyo'u; nüchon araliatui-warattui sümaa sa'wai-piuushi. Otta jo juyapa'a nia süchon woushi palaa, shii kasa supushu'ale shirokü wüinkat. Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Iiwa#Referencias Wikipeetia: Index https://guc.wikipedia.org/wiki/Index Wikipeetia: Inküleenaiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki Inküleenaiki je Alijunaiki Krinko (alijunaiki: Idioma Inglés) shiia wanee anüiki ankülosajon, kanainjeka ayatawa, militaraa ejetsitaa, atijana sientipikat, akuwaitpaa siia waneepiiaka yootunusu soou mmakat Mioüka Püretaña siia tü Reinaka Mma Kottusu sunainje tü siküla XVIII, yaleje sutuma tü Imperiio Püritaniko antusu alümüin Mma Mulo'usu Ameerikajatü chaa sü'utpüna siküla XX, tü anüikika Inkülesu ekirajaanusu soou supüshuwale mmakat, sutuma makaa shiiasu anüikika erajunaka main sutuma alijuna. Achukuwaje Inküleenaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki#Achukuwaje_Inküleenaiki Sukumujaiwa tü Anüikikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki#Sukumujaiwa_tü_Anüikika Suchukuwaje Inküleenaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ink%C3%BCleenaiki#Suchukuwaje_Inküleenaiki Wikipeetia: Ipuana https://guc.wikipedia.org/wiki/Ipuana Iipuana:(alijünaiki grupo clanil), Shi'irukuu wayuu, shia tü ayaawatiekalü wanee apüüshii sulu'u wane mma epünaale waraitüin. Wane wayuu asakitnüshi so'u ni'irükü, müsia nupüshi supülaa nutüjaanajachin sa'u tü mma ere nupüshi. Süchikua e'irukuu Iipuana.https://guc.wikipedia.org/wiki/Ipuana#Süchikua_e'irukuu_Iipuana. Wikipeetia: Ira'eerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ira%27eer%C3%BC Mma'ipakat Ira'eerü (alijunaiki: Estado de Israel; epüreenaiki: מְדִינַת יִשְרָאֵל, Medinat Yisra'el; araweenaiki: دَوْلَةْ إِسْرَائِيل, Dawlat Isrā'īl) jia wane mmakat chejee Orientee Meriia, eein outkajaain alijunapiapa'a otta müsia Jerusalee. Tü palajatüka outkajaapülee sünain A'yatawaapüle Ekonomiia otta müsia Acheekajala'a neerü pinansiera antünüsü anain chaa Tel Aviv otta müsia tü mioüsuka outkajawaapülee sünain ainaaka intustrialaa chaa Haipaa. A'yatawapüle sünain aikkawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ira%27eer%C3%BC#A'yatawapüle_sünain_aikkawaa Anaaka apüla eraja'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ira%27eer%C3%BC#Anaaka_apüla_eraja'a Wikipeetia: Irama https://guc.wikipedia.org/wiki/Irama Irama jo uyala (alijunaiki: venado) es un animal de la familia Cervidae. Se los puede encontrar en Europa, Asia, América, norte de África y algunas zonas árticas. En la cultura wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Irama#En_la_cultura_wayuu Wikipeetia: Isashii https://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii Isashii (alijunaiki: Sukuaippa Isashiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Sukuaippa_Isashii Isashii sulu'u mmakat Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Isashii_sulu'u_mmakat_Wajiira Tü isashiika saa'u mmakat Wajiira 3 sukuaippahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Tü_isashiika_saa'u_mmakat_Wajiira_3_sukuaippa Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Isashii#Kulaalayaawatia Wikipeetia: Ishi https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishi thumb Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Ishosü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishos%C3%BC Ishosü (alijunaiki: Rojo) es un color que se asemeja al color de la sangre. El rojo es uno de los cuatro colores psicológicos primarios, junto con el amarillo, el verde y el azul. Simbolismo del rojohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ishos%C3%BC#Simbolismo_del_rojo Wikipeetia: Wosoleechi https://guc.wikipedia.org/wiki/Wosoleechi Iwana (alijunaiki: iguana) es un reptil de la familia Iguanidae nativo de zonas tropicales de Centroamérica, Sudamérica y el Caribe. Viven normalmente en árboles, alrededor de 1,2 m sobre el suelo. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Ja'ayaliyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Ja%27ayaliyuu Ja'ayaliyuu es un linaje wayuu, representado por el perro y el zorro. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Jaipai https://guc.wikipedia.org/wiki/Jaipai Jaipai (alijunaiki: Semeruco, malpighia punicifolia) Süpüshi tü Malpighiaceae. Shia wanee wunu'u jouutsu wajiira. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Jamüche'e https://guc.wikipedia.org/wiki/Jam%C3%BCche%27e Jamüche'e (alijunaiki: cardón, cactus, tuna, opuntia wentiana) süpüshi tü wunu'uliaka Opuntia, yaajewalü ya'yaa mmakat Ameerika, otta müsia eesü antunüin anain chejee Mma Mulo'usu Ameerikajatü chamüinre'e uuchejee sünain Patagonia münakat, eere osotüin napüshua'a wunu'uliakat. Na Europaje'ewaliikana na'lüjüin wunu'uliakat tüü chaamüin palaapüna sünain Mediterraneo amünakat, eere susotüin süka anain mmakat süpüleerua. Jamüche'e, süka alijünaiki tuna-Nopalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jam%C3%BCche%27e#Jamüche'e,_süka_alijünaiki_tuna-Nopal Wikipeetia: Jasai https://guc.wikipedia.org/wiki/Jasai Jasai. Shia tü eere sükotchalain tü mmakat yaletüin shia, wane mma yütchonsü najaraitüin chi joutaikai , akumala müsian tü sajapüin. Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC Wikipeetia: Jatü https://guc.wikipedia.org/wiki/Jat%C3%BC Jatü (alijunaiki: flecha) tü jatüka sa'apüla kusina sümaa wayuu sümaiwajatü. Maima sukua'pa tü jatükahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jat%C3%BC#Maima_sukua'pa_tü_jatüka Sukumajia jatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jat%C3%BC#Sukumajia_jatü Wikipeetia: Jayariyú Farías Montiel https://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel Jayariyú Farías Montiel (Jemeisü cha Marakaaya, Suuria, Wenesueela, 8 nünain kashikai apüriirü no'u chi juyakai 1978 - Anaajaasü cha Marakaaya, Suuria, Wenesueela, no'u chi ka'i 21 nünain kashikai settiempüre no'u chi juyakai 2017) wane jiet wayuu, a'walakajüt pütchi, aashajüt sulu'upünaa raawia otta shikiipüMis primeras palabras: KAꞋI - SOL je aluwataapükalü sünain tü karalo'uta Wayuunaiki.Jayariyú: Nia wanee karalo'uta Wayuunaiki especializado münaka suma Wenezuela, suma Suramérica wayuu aa'inrüma'in.. Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Süchikimaajatü Shi'yataaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Shi'yataaka_anain Eesü süpüla pi'rajaaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Eesü_süpüla_pi'rajaai Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayariy%C3%BA_Far%C3%ADas_Montiel#Ee'iyatia_waleketpülee Wikipeetia: Jayeechi https://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi Jayeechi (alijunaiki: Canto) tü jayeechika o'ulakünüsü nutuma chi jayeechimaajachikai eere naashajaain otta müsia akuwentajüshii süchikuu kasa alatüin sümaiwajee. Tü jayeechika ei'rajünüsü sutuma wayuu sünain jutkataa otta müsia sünain mi'iraa eere oko'ulaain wayuu laülaayu. Müsü shipijana jayeechikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Müsü_shipijana_jayeechika Jayeechi sünain alapajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Jayeechi_sünain_alapajaa Jayeechi süpüla ee'iyataa akua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Jayeechi_süpüla_ee'iyataa_akua'ipa Jayeechi (pütchi süka alijunaiki)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Jayeechi_(pütchi_süka_alijunaiki) Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jayeechi#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Je'episiya https://guc.wikipedia.org/wiki/Je%27episiya Je'episiya (alijunaiki: Morado) Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna Wikipeetia: Je'yulu https://guc.wikipedia.org/wiki/Je%27yulu Je'yulu / mashunuusai (alijunaiki:alacrán) chi kanüliakai je'eyulu jo mashunuusai jutuma wayuu nia wane wuchi jashichi joutchi ja'aka mojuui yaapüna wajiirapüna, nia wane wuchi malo'ukatai joutchi julu'upuna jüta wunu'u eekai ittüin otta eere jo'uluin ulumaachi ma'aka jain jüpana wünu'u o mojüii ekale küin otta müsia jülu'upuna isho'u ekai joucheniin. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Jeesü https://guc.wikipedia.org/wiki/Jees%C3%BC Jeesü (alijunaiki: Oso) es un animal carnívoro de la familia Ursidae. Comen de todo; comen frutos, raíces e insectos, además de carne. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Jeketü Espaatta https://guc.wikipedia.org/wiki/Jeket%C3%BC_Espaatta Tü Mma'ipakat Jeketü Espaatta (Alijunaiki: Estado Nueva Esparta) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeket%C3%BC_Espaatta#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Jemiai https://guc.wikipedia.org/wiki/Jemiai Jemiai / saamataa (alijunaiki: frío) A'ayula molü je molü'ülein ain, anainjee Shia, naaya acheekaakat, eesü saamataalein jia, antiraasüü ama ayuulii. Wikipeetia: Jepira https://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira Jepira (alijunaiki: Cabo de la Vela) Jia sojotojooya palaa eekalü shiroku palaaka Caribe; antüsü anain palaajee no'u chi mmakai Ameerika Uuchimüin, iipünajee no'u chi mmakai Wajiira sulu'u Kolompia. Palaajee sünain eesü maka 47 m s. Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Süchikimaajatü Sujutpala Jepira namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Sujutpala_Jepira_namüin_naa_wayuukana Nantaiwaa na alijunakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Nantaiwaa_na_alijunaka Palajanaka Ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Palajanaka_Ouktaa Anaajaawaa (Ayulaa Jiipü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jepira#Anaajaawaa_(Ayulaa_Jiipü) Wikipeetia: Jepirachi https://guc.wikipedia.org/wiki/Jepirachi Jepirachi (alijunaiki: leyenda de jepirachi) sutuma waimain waya wayuukana, akumajaasü kojuyasü kuwenta nüchikuwa chi Jepirachikai. Anüü tü palajatka nüchikuwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepirachi#Anüü_tü_palajatka_nüchikuwa Anüü suwalata tü kuentakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jepirachi#Anüü_suwalata_tü_kuentakat Wikipeetia: Jeyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu Jeyuu (alijunaiki: hormiga) Shia wane wuchii meipüsesalü, kasa'ulesü, müsü aka saa'in ko'oi; süpüshi tü kanüliakat artrópodos. Kepiasü mmolu'u. Biografía de las hormigashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Biografía_de_las_hormigas Jalasü kepiain tü jeyuukalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Jalasü_kepiain_tü_jeyuukalü Kasa shikaka Jeyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Kasa_shikaka_Jeyuu Jeyuu sulu'u karalo'utahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#Jeyuu_sulu'u_karalo'uta shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jeyuu#shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Ji'irain Mma Kolompia https://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27irain_Mma_Kolompia Título en alijunaiki: ¡Oh gloria inmarcesible!. Sukua'ipamaajatü Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Kolompia Wikipeetia: Ji'irain Mma Woliwarianakat Wenesueela https://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27irain_Mma_Woliwarianakat_Wenesueela Tü Ji'irain Mma Woliwarianakat Wenesueela (alijunaiki: Gloria al Bravo Pueblo) es una composición musical patriótica venezolana de 1810, la cual fue establecida como Himno Nacional de Venezuela decretado el 25 de mayo de 1881 por el Presidente Antonio Guzmán Blanco. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27irain_Mma_Woliwarianakat_Wenesueela#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Jieyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu Jieyuukana e Jiet (alijunaiki: Mujeres, mujer) sünain sukuwa'ipa wayuu shia tü jieyuukana kojutaka ma'in anüikü süpüla anaate'eraa wane kasachiki, shia achajaaka analu'u süpüla süpüshi otta müsia shia tü ekirajaaka na tepichikana süpüla natüjaainjatüin jaralin naya, jaralin napüshi sulu'u ne'iruku, sükajee shiain naa jieyuukana alatitka shi'iruku sümüin süchonyuu. Tü sükaliakalü jieyuu sainküinpünaa mmakalü shia 8 maatso juyawai Süka'iyaa jieyuu sutuma ONU. Tü kojutaaka atuma na jieyuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Tü_kojutaaka_atuma_na_jieyuukana Sütapa'ala wane wayuu jierühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Sütapa'ala_wane_wayuu_jierü Na jieyuukana sulu'u sukuwa'ipa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Na_jieyuukana_sulu'u_sukuwa'ipa_wayuu Süyaawase wanee jierühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Süyaawase_wanee_jierü Paasheje'eraa soo'omüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Paasheje'eraa_soo'omüin Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jieyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Jima'ai https://guc.wikipedia.org/wiki/Jima%27ai Jima'ai (alijunaiki: joven, adolescente) Jintüi toolo, tepichi nuulia wayuu laülaa. Sünain sukuwa'ipa wayuukalüirua cho'ujaasü wachecherüin wakua'ipa, napüleerua naa anteenaka wachiikeje mapa. Nükuwa'ipa wayuu jima'aihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jima%27ai#Nükuwa'ipa_wayuu_jima'ai Ni'imalaya wayuu toolohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jima%27ai#Ni'imalaya_wayuu_toolo Wikipeetia: Jimijiaa jukuaippa wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Jimijiaa_jukuaippa_wayuu JIMIJIAA JUKÜAIPA WAYÜÜ Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa Wikipeetia: Jinnuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Jinnuu Jinnuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi mürülü natuushikai naa jinnuukana nia chi walitkai; "watuushi chi walitkai", müshii. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Jirnuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Jirnuu Jirnu es un linaje wayuu, representado por el zorro E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Jokoma https://guc.wikipedia.org/wiki/Jokoma Jokoma. ( Aliijunaiki/Gusano) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Jolotsü https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolots%C3%BC Wanee shüliwala, nia shiiyaawase nachijiraainjanapa wayuu. Shia shiyawasee wayuu sünain aju'itaa sümaa ayaataa jee waraittaa. Iiwa (Alijunaiki: Primavera - Constelación de Pléyades)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolots%C3%BC#Iiwa_(Alijunaiki:_Primavera_-_Constelación_de_Pléyades) Patünainjanaa (Trio de estrellas)https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolots%C3%BC#Patünainjanaa_(Trio_de_estrellas) Wikipeetia: Jorge Luis Pocaterra https://guc.wikipedia.org/wiki/Jorge_Luis_Pocaterra Jorge Luis Pocaterra González (wayuunaiki: Jorge Lüii Pükaatera Gonsalee) Palajachikai sünain ashajaa tü wayuunaikikaa, ashaajüi jee ekiraajüi wayuunaiki, ainjüshii karalo'uta suchukuwaje Ekiraaja Akuwaitpaamajatü sünain Anüiki. Karalouktakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jorge_Luis_Pocaterra#Karalouktakana Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jorge_Luis_Pocaterra#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: José Angel Fernández Silva Wuliana https://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Angel_Fern%C3%A1ndez_Silva_Wuliana José Angel Fernández Silva Wuliana, palajachikai sünain ashajaa tu wayuunaikikaa. Jooushii chaa Pala'aipo'u,Poeta en lengua wayuu (indígena venezolano) Goajira venezolana, el 23 de enero de 1961, el poeta es además Sociólogo y magíster en Antropología, egresado de la Universidad del Zulia. Karalouktakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Angel_Fern%C3%A1ndez_Silva_Wuliana#Karalouktakana Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Angel_Fern%C3%A1ndez_Silva_Wuliana#Referencias Wikipeetia: José Prudencio Padilla https://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Prudencio_Padilla José Prudencio Padilla López (Wayuunaiki: Jusee Pürutensio Padiya Loopes) Joüshi soou mma Süchiimma chaa mmakat Kolomwia so'ü kai 19 Maatso so'ü juyaa 1784 – Ouktushi chaa Wokotaa, Kolomwia so'ü kai 2 Outuuwüre so'ü juyaa 1828. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_Prudencio_Padilla#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Joutai https://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai Joutai (alijunaiki: viento) na joutaikana nnojoishii süpüla we'rüin, akatsa'a watüjaapaje'e saa'u eein naya sünainjee nawawalakat. We'rüin naya sükajee suwawala tü wunu'upanakalirua, sükajee sülo'onoin tü palaakat otta sükajee sükalira tü sirumakat. Nanülia naa joutaikanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Nanülia_naa_joutaikana Joutai wuinpejeekuaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_wuinpejeekuai Joutai uucheje'ewaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_uucheje'ewai Joutai wopujeekuaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_wopujeekuai Joutai palaajeekuaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Joutai_palaajeekuai Matshi, mantüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Matshi,_mantüin Jojotshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Jojotshi Tepichikuahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Tepichikua Wawaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Wawai Wa'alehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Wa'ale Wuinsurulajuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joutai#Wuinsurulajuin Wikipeetia: Ju'i https://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27i Ju'i (alijunaiki: grillo) es un insecto de color marrón a negro, con hábitos nocturnos. Sus patas están adaptadas al salto, sin embargo saltan menos que los saltamontes, lo que los hace más torpes. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Ju'uluku jukuwa'ipa kamaneewa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27uluku_jukuwa%27ipa_kamaneewa Ju'uluku jukuwa'ipa kamaneewa: Kojutusu tü kamanewaakalü jutuma wayuu, anasü pütchi nümüin wayuu kamaneekai, kamaneeshi ain münüshi. Ekirajünüshii wayuu jünaijee tepichiiwaáya jünain asakaa wayuu jünain pansaawaa asouttia namüin wayuu laülayuu nnojoliire nasaküin, wayuu malasü münüsü eekai mamanein, kachuntiawaisü asakiaa natuma wayuu namüin laülaayuu: Jukuwa'ipa asakiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27uluku_jukuwa%27ipa_kamaneewa#Jukuwa'ipa_asakia Wikipeetia: Juan Francisco Gómez Cerchar https://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Francisco_G%C3%B3mez_Cerchar Juan Francisco "El Kico" Gómez, es de origen wayuu de linaje Jusayuu. Resultó electo como nuevo Gobernador para el Departamento Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Francisco_G%C3%B3mez_Cerchar#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Juan Manuel Santos https://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Manuel_Santos Juan Manuel Santos, palajachikai sünain ashajaa tu Kolomwia. Es un político, periodista y economista colombiano, presidente de Colombia desde el 7 de agosto de 2010. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juan_Manuel_Santos#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Junaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Junaaya Junaaya (alijunaiki: honda wayuu) junaaya sünülia wanee korolo olojie,ainjünüsü suka makui ouuttajüüshi,sulü'üjain wayuu tooloyu sunain waraittaa,sünain olojoo, sünain mekeeraa. tü sa'apüla'ükalü wane ipa o'ulaka pootchi; wanee korolo ka'atsüinsü olojiesü otta e'ipiria kasa ekai mojülain. Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa Wikipeetia: Junia https://guc.wikipedia.org/wiki/Junia Tü Junia (alijunaiki: uvita playera) es un árbol de tamaño medio de la familia Polygonaceae, que se encuentra en las playas tropicales de América y el Mar Caribe, incluyendo el sur de la península de la Florida, en Estados Unidos. Es uno de los árboles emblemáticos del Estado Vargas (Venezuela). Frutoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Junia#Frutos Wikipeetia: Junu'use wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Junu%27use_wayuu Junu'use wayuu (Medicina wayuu) tü junu'useka wayuu anasü jüpüla ayuuli maima. Aainjia otta apülajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Junu%27use_wayuu#Aainjia_otta_apülajaa Wikipeetia: Junu'use wayuu jüpüla wanülü jeketü covid-19 https://guc.wikipedia.org/wiki/Junu%27use_wayuu_j%C3%BCp%C3%BCla_wan%C3%BCl%C3%BC_jeket%C3%BC_covid-19 Chii Jukuwa'ipa aluwatawaa kolompia, n'ia ayaawataaka jukuaipa na'a wayuukana ju'luu noumain, jaalii tüü, oonoshi jumma tü ji'piika wayuu jüpüla eiyajaa tü ayuulee e'ka joolu'u. Wikipeetia: Jupütala tü wanülüüka https://guc.wikipedia.org/wiki/Jup%C3%BCtala_t%C3%BC_wan%C3%BCl%C3%BC%C3%BCka Jünainjee wanee wanülüü kakaliaa anuu jüpütanajün. Anoipaajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jup%C3%BCtala_t%C3%BC_wan%C3%BCl%C3%BC%C3%BCka#Anoipaaje Wikipeetia: Juransiiku Miranta https://guc.wikipedia.org/wiki/Juransiiku_Miranta Juransiiku Miranta (alijunaiki: Sebastián Francisco de Miranda Rodríguez) (Karaaka, 28 Maatso 1750 – San Fernando, Cádiz, 14 Juulia 1816) conocido como Francisco de Miranda, fue un político, militar, diplomático, escritor, humanista e ideólogo venezolano, considerado «El Precursor de la Emancipación Americana» contra el Imperio español. Conocido como «El Primer Venezolano Universal» y «El Americano más Universal» , fue partícipe de la Independencia de los Estados Unidos, de la Revolución Francesa y posteriormente de la Independencia de Venezuela, siendo líder del «Bando Patriota» y gobernante de la Primera República de Venezuela Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Juriicha https://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha Juriicha / Juriichi (alijunaiki: vísceras de ovejo o chivo fritas con cebo o aceite) shia wanee eküülü, aainjünüsü sünainjee shiyülain sümaa shi'iruku anneerü, otta müsia kaa'ula. Ka'akasü süle'e, süpana, süsoso, saa'in, so'oroloin, süliipütche, sumüchetse jee sü'wüi. Saainjiapala tü juriichikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha#Saainjiapala_tü_juriichikalü Sai'wana tü juriichikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha#Sai'wana_tü_juriichikalü Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juriicha#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Juulio https://guc.wikipedia.org/wiki/Juulio Juulio (alijunaiki: Julio) Nia chii akaratshikai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimiun; shia palaa tu apuniunka kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Juunio https://guc.wikipedia.org/wiki/Juunio Juunio (alijunaiki: Junio) Nia chii aipiruakai kashii suluu apunuin shikii. shiaa palaa pienchikai kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Juurala tü eejirawaakat https://guc.wikipedia.org/wiki/Juurala_t%C3%BC_eejirawaakat Juurala tü eejirawaakat es un documental en wayuunaiki cuya historia muestra la lucha del pueblo wayuu por el bienestar de la madre tierra (ma'a), la pureza del agua y vida del medio ambiente. En alijunaiki significa "La Raíz de la Resistencia"La voz de los pueblos indígenas, “tierra, agua y dignidad” y está dirigida por Jorge Montiel. Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juurala_t%C3%BC_eejirawaakat#Referencias Wikipeetia: Juusayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Juusayuu Juusayuu : Shia wanee E'irukuu wayuu, eitanüsü wanain nütüma laülakai Utta, aluwatanüshi sümaiwa nütüma Male'iwa .shi'iruku Wei tia. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Juya jeketü https://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC Juya jeketü (alijunaiki: Año Nuevo) tü juya jeketü münaka shia wane mi'ira mülo'u aainjünaka süpa'apünaa tü mmapa'akat. Tü juya jeketü sünainjeejatü tü süyaawaseka kashikalüirua jee müsia chi ka'i, sükajee ayaawajünüin süka tü ayaawajütka ka'i, tü süyaawaseka waneepia sutuma alijuna otta wayuuirua shia tü 1 eneeroulu'u wanaa sümaa waawatachon tü jouktaika. Mi'iraa soo'opünaa tü mmapa'akat no'u chi Juya jekechikaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Mi'iraa_soo'opünaa_tü_mmapa'akat_no'u_chi_Juya_jekechikai Juya jeketü natuma naa Chiinaje'ewaliikanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_natuma_naa_Chiinaje'ewaliikana Juya jeketü namüin naa Etíopehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Etíope Juya jeketü namüin naa Mapuche münakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Mapuche_münaka Juya jeketü namüin naa Aymarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Aymara Juya jeketü namüin naa Judío münakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Juya_jeketü_namüin_naa_Judío_münaka Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_jeket%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Juyo'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Juyo%27u Juyo'u (alijunaiki: Arturo, Arcturus, Alfa Bootis) Shia tü apünüinkalü shili'wala warattaka ma'i sulu'upünaa aitu'u pi'uupa , nünainjee chi Sirio (α Canis Majoris) jo Canopus (α Carinae); Se trata, por lo tanto, de la estrella más brillante del hemisferio celeste norte. Su constelación es Boötes, «El Boyero». JUYO'U:https://guc.wikipedia.org/wiki/Juyo%27u#JUYO'U: Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juyo%27u#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Jüchikuwa mma'ala jumaa wanee wayuu jier https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCchikuwa_mma%27ala_jumaa_wanee_wayuu_jier Jüchikkua mma'ala jüma wanee wayuu jierü (alijunaiki: Relato sobre maa'ala y una mujer wayuu) jümaiwale'eya ma'i, e'iwa'aya tü pülaakat, mma'ala wanee wayuu jierü anasüche'echonshaata ma'i, eejanale nala jima'aliikana muliashaanain naya ji'ire jüka jamüin anasüche'echon shia. Jiasa'a jia mma'ala jumaiwa wanee wayuu jiet pülashaana a'inru nnojotsü kamaneein namüin naa jima'aliikana müliakana shii're. Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Jüküjala Wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCk%C3%BCjala_Wayuu Chii waliru akulajaashikai Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Jülirü https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BClir%C3%BC Jülirü (alijünaiki: mariposa) Tü Julirü shia wane uchii ayü'laasü sünainje jokoma, wüchi kantülesü süpüla juya, saashin wayuu laülaayu. Antüsü sünain ana'alawaa süpülee juya; eesü sünain miyo'uin, sünain ja'apüin, müsia sünain jo'uuchein. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BClir%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Jüyaawase mmakat kolompia https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCyaawase_mmakat_kolompia Tü jüyaawasekat mma, o'uliwo'u jüpüla a'awaajúnaa watta ka'i. Ee'irajaa Sümüin Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCyaawase_mmakat_kolompia#Ee'irajaa_Sümüin_Kolompia Wasüsü sümüin Wanteerakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCyaawase_mmakat_kolompia#Wasüsü_sümüin_Wanteeraka Wikipeetia: Ka'iirua sünain semaana https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27iirua_s%C3%BCnain_semaana Ka'iirua sünain semaana Wikipeetia: Ka'iyaawatia https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27iyaawatia Ka'iyaawatia (alijunaiki: reloj) es un instrumento capaz de medir el tiempo natural (días, años, fases lunares, etc.) en unidades convencionales (horas, minutos o segundos). Wikipeetia: Ka'ñaruushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27%C3%B1aruushi Kaañaruushi (alijunaiki: caña de azúcar) es una planta proveniente del sureste asiático. La expansión musulmana supuso la introducción de la planta en territorios donde hasta entonces no se cultivaba. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Kaa'ulaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaa%27ulaa Kaa'ulaa /Koo'ulaa (alijunaiki:Cabra) tü  kaa'ulaka pienchi su'ui, kachesü, kousu, keichisü, keimatüsü, kaleesü, kouwasü, kasisü, koisü süta eesü sulu'u ishotot, palitat, aloukatat, mutsia jee kasutot ekajasü saaka mojui otta sawanapaa, pala'achon main antasü kaa'ula chaya wajiraje onosü wayuu süma Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Kaalütaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaal%C3%BCtaa Tü Mma'ipakat Kaalütaa (Alijunaiki: Departamento Caldas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kaalütaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaal%C3%BCtaa Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Kaarai https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai Kaarai (alijunaiki: Burhinus bistriatus) Chi kaaraikai nia wane wuchii o'unaja'awaishii sünain mma eekai yüütüin otta müsia waraitüshii weinshi eere anooulin. Eeshi sulu'u tü mmakalü Euroopa, eeshi cha'aya África sulu'u palaajeru'u je sulu'u su'uluku tü mmakalüirua cha'aya Asia. Nukuwa'ipapalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai#Nukuwa'ipapala Nukuwa'ipa süpüla kachooinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai#Nukuwa'ipa_süpüla_kachooin Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kaarai#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Kaatset https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaatset Kaatset (alijunaiki: cárcel) es el lugar donde son encerrados las personas que cometen un crimen y forma parte del sistema de justicia de un país o nación. También pueden ser instalaciones en las que se encarcele a los prisioneros de guerra. Kaatsethttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaatset Wikipeetia: Kaau'kaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaau%27kaa Tü Mma'ipakat Kaau'kaa (Alijunaiki: Departamento Cauca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kaau'kaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaau%27kaa Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Kaaule o'ukaasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaaule_o%27ukaas%C3%BC Kaaule o'ukaasü (alijunaiki: fibra óptica) es un medio de transmisión empleado habitualmente en redes de datos; un hilo muy fino de material transparente, vidrio o materiales plásticos, por el que se envían pulsos de luz que representan los datos a transmitir. La fuente de luz puede ser un rayo láser o un LED. Wikipeetia: Kaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaaya Kaaya (alijunaiki: calle) es un espacio dentro de las ciudades o pueblos, con forma de linea, que permite la circulación de personas y, en su caso, vehículos y da acceso a los edificios y solares que se encuentran a ambos lados. Pueden ser de tierra, asfalto, concreto o ladrillos. Wikipeetia: Kaa'aulayawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaa%27aulayawaa thumb|250px|Ayonnajaa ju'utpuna kaa'ulayawaa Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa Wikipeetia: Kachuweera ashajiaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kachuweera_ashajiaa Kachuweera ashajiaa (alijunaiki: máquina de escribir) Wikipeetia: Kaketaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaketaa Tü Mma'ipakat Kaketaa (alijunaiki: Departamento Caquetá) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kaketaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kaketaa Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Kakuuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Kakuuna Kakuuna (wayuunaiki: sükorolo wayuu) tü kakuunaka sükorolo wayuu süpüla aju'itaa eepünaale naya sünain wanee outkajawaa jee müsia sünain wanee mi'ira. Tü kakuunaka wane korolo kojutusu ma'in sükajee süma'anain wayuu washirü otta süma'ana wayuu eekai anaajain kasa sümüin maka aapünüin sümüin sutuma soushi jo süma'anajee wane lapüt. Jamakua'ipalüin süma'anain wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kakuuna#Jamakua'ipalüin_süma'anain_wayuu Wikipeetia: Kalaapako https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalaapako Tü Mma'ipakat Kalaapako (alijunaiki: Provincia de Galápagos) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Kalaapakohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kalaapako Wikipeetia: Kalapaasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalapaas%C3%BC Kalapaasü (alijunaiki: patilla, sandia. citrulus vulgaris). Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Kalekale https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalekale Kalekale (alijunaiki: Perico: Aratinga pertinax) es un ave de la familia Psittacidae que es originaria del norte de Sudamérica (Colombia, Venezuela, Brasil y las Antillas holandesas) y que ha sido introducida en Puerto Rico y ciertas islas de las Antillas Menores. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Kamaneewa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kamaneewa Kamaneewa: ( Alijunaiki = ser bondadoso ) Tü shia wanee sujutka akuaipa , ekirajünüshi na tepiichikana sünainje motsoyutnuin naya süpüla muloinjanain naya sulu'u tü ana'akat. Sünainje tü atüjakat eesü alaüle'era a'in natuma na wayuukana süpüla nachecherüin nain sünain tü sukuaipaka wayuu. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Kanasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC Kanasü (alijinuaki: estampados wayuu) Tü kanasüka shia tü sanasiankaa e'inaa, atulaa, anaa, asonoo, aka'najaa amüchi, iita, susu, süi, si'ira, uwoma, alepü, kutpeera jee waneirüa sutuma wayuu. Jaleje'ewat tü kanasüka süpüla wayuu .https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC#Jaleje'ewat_tü_kanasüka_süpüla_wayuu_. Waima sukua'ipa tü kanasüka.https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC#Waima_sukua'ipa_tü_kanasüka. Shiaakuase süma jamaluluin shia:https://guc.wikipedia.org/wiki/Kanas%C3%BC#Shiaakuase_süma_jamaluluin_shia: Wikipeetia: Kane'wa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kane%27wa Kane'wa (alijunaiki: Mamón, talisia oliviformis) Wanee wunülia ekajünüsu süchon, e`najünüsu sunainjee süchonñu ,jo`usu sulia sulu tü mma mexico ,brazil, veneezuelaa musia colombia. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Kantaawa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kantaawa Kantaawa (alijunaiki: candado) es un dispositivo de seguridad que se utiliza como cerradura portátil cuando las puertas donde se ubica no permiten colocar una cerradura normal. El candado resulta más barato que una cerradura y es muy fácil de utilizar. Wikipeetia: Karaaka https://guc.wikipedia.org/wiki/Karaaka Karaaka (alijunaiki: Santiago de León de Caracas, conocida tradicionalmente como Caracas) es la ciudad capital de Venezuela, así como el principal centro administrativo, financiero, político, comercial y cultural de la nación. Se encuentra ubicada en la zona centro-norte costera del país, a unos 15 km de la costa del mar Caribe y se sitúa dentro de un valle montañoso a una altitud promedio de 900 msnm. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Karalo'uta https://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27uta Karaloꞌuta (alijunaiki: libro) Jiia wanee ayatanakaa sutuma alijuna, ayütnusu, ashajushi jee kachepajüsu alüpüna maima karaloꞌuta, perkamino jiia kassa anaaka apüla ashajaa; anaatetnusu siia aiꞌmajunusu sumaa shirouꞌshe, tü makaa erajunusu sukaa anulia kuwietta. Sutuma sunüiki tü UNESCO, wanee karaloꞌuta einjatu sumana 49 (Pienchii shiiki sumaa Mekiettsat) apanaa. Jaꞌata wanee Karaloꞌutahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27uta#Jaꞌata_wanee_Karaloꞌuta Wikipeetia: Karateerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Karateer%C3%BC Karateerü (alijunaiki: Carretera) jia wane wopü eere alatüin eeke ee'in, jütatüsu'u namüin na wayuukanairü eere alaatein chaapünai. Akumajanüsü süpüla alatüin Kemion; maima sukuwaitpaa karateerü otta müsia oünusü wattamüin chaa sünain waneeirü mma, eesü müin sunulia: autopista, türoonkalü, avenida, cayee jee waneeirü. Wikipeetia: Karawoowat https://guc.wikipedia.org/wiki/Karawoowat Tü Mma'ipakat Karawoowat (Alijunaiki: Estado Carabobo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karawoowat#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Kariinya https://guc.wikipedia.org/wiki/Kariinya Tü Kariinya (alijunaiki: kali'na, kari'ña) son una etnia indígena amerindia del norte de Sudamérica, se dividen en diferentes tribus o grupos independientes que comparte la lengua y ciertas tradiciones. Kari'ñas en Venezuelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kariinya#Kari'ñas_en_Venezuela Wikipeetia: Karipiita https://guc.wikipedia.org/wiki/Karipiita Karipiita (alijunaiki: Caripito) es una ciudad del Estado Monagas en Venezuela. Cuenta con unos 48. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karipiita#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Karouya https://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya Karouya (alijunaiki: Sinamaica) shia wane mma sulu'u tü mmapa'akalü Wajiira, sulu'u Suuria, waapünaa sünain Wenesueela.Indígenas, poder y mediaciones en la Guajira en la Transición de la colonia a la República Yaletüsü shia soo'opünaa 10 msmn, palaaje sünain eeshi chi süchii limuuna otta antüsü sünainmüin Laaka Karouya. Süchikuwa sünüliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Süchikuwa_sünülia Süchiki sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Süchiki_sukuwa'ipa Eekalü süpüla a'yatawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Eekalü_süpüla_a'yatawaa Süchiki tü mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Süchiki_tü_mmapa'akalü Mma kottusuka sulu'u Karouyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Mma_kottusuka_sulu'u_Karouya Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karouya#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Wikipeetia: Kasanaare https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasanaare Tü Mma'ipakat Kasanaare (alijunaiki: Departamento Casanare) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kasanaarehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kasanaare Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Kashi https://guc.wikipedia.org/wiki/Kashi Kashi (alijunaiki: luna; ayaawase: [decrescent symbol (fixed width).svg|☾]) Nia chii kashikai e'ewaikai aipa'awai, chii kashikai süleeyatüin tü mmakat juya'awai. Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Kashiirua sünain juya https://guc.wikipedia.org/wiki/Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Kashiirua sünain juya Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Kasipoluin https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasipoluin Kaspolüin (alijunaiki: arco iris) chi kaspolüinkai nia chii akumajakai nüchikeeje juya, akumajaashi sunainje tu shiraka juya, jiimatushii iipüna. Ajuitushi süpulatu niiyulain kaikai. Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Kasiwano'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasiwano%27u Kasiwano'ulü pütchi suka wayuunaiki Pütchi suka alijünaiki( Culebra sabanera) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Kasoliina https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasoliina Kasoliina (Alijunaiki: gasolina) ajüitsü sünainjee tü peetürolio münaaka e'eka su'upüna mmakat eikajanaka sülümüin eere ayatanüin sümaa. Tü kasoliinaka anasü süpüla süwatain tü e'ejetüka jee siia suwatain sünainjee wanee mma o'ota sünaimüin waneeya. Wikipeetia: Kasuutolu https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasuutolu Kasutot (alijunaiki: blanco) es un color que es producto de la suma de todos los colores. Se asemeja al color de la nieve, aunque otras sustancias de máxima reflectancia, como la magnesia y la baritina (sulfato de bario), resultan ejemplos más específicos del color blanco. Simbolismohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kasuutolu#Simbolismo Wikipeetia: Katnajapü https://guc.wikipedia.org/wiki/Katnajap%C3%BC Tü Katnajapü (alijunaiki: León) niia wanee Apürika pa'a. Mürütkanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:M%C3%BCr%C3%BCtkana Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Kattajeena https://guc.wikipedia.org/wiki/Kattajeena Pueulo Kattajeena, es una ciudad colombiana, capital del departamento de Bolívar. Fue fundada el 1. Kattajeenahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kattajeena Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Pueulokanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pueulokana Wikipeetia: Katto'ui https://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui Katto'ui (alijunaiki: bolso) akumajuushi sutuma wayuu süpüla kachetüinjatüin sütu'upa'a miichi otta müsia süpüla ayaataa süka icha wattapünaa.La mochila Wayúu, parte de la tradición de Colombia Tü katto'uikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Tü_katto'uikat Süchiki jamakua'ipaluin tü katto'uikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Süchiki_jamakua'ipaluin_tü_katto'uikat Walekerühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Walekerü Yo'olo suchiki walekerühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Yo'olo_suchiki_walekerü Tü Katto'uikat sümaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Tü_Katto'uikat_sümaiwa Kanasühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Kanasü Sükorolocheinnu tü katto'uikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Sükorolocheinnu_tü_katto'uikat Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Katünasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kat%C3%BCnas%C3%BC Alijunaiki: Avión Wikipeetia: Kayushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Kayushi Kayushi. (alijunaiki: Caimán) es una especie de reptil carnívoro que habita los diferentes tipos de cursos de agua dulce, ciénagas y pantanos en el sur de México, Centroamérica y el noroeste de Sudamérica. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Kayuusi https://guc.wikipedia.org/wiki/Kayuusi Kayuusi (alijunaiki: cactus, pilosocereus russelianus) Pilosocereus russelianus müsü sünülia natuma na e'raajaka sukuwa'ipa wunu'upanaka. Wanee wunu'u jouutsu wajiirapünaa, shikajüin mürülü jalouisü sümüin wayuu, sünainje tü kayuusikat ayunnusü yotojolo süpüla piichi, süpüla luma, sümaiwa tü kayuusikalü ekünapü'üsü tü süchonkalü eesü shi'itujunule süpüla ekünaa, aainjünüsü süpüla asünaa, kachonsü waneepia jou'usü sa'apünaa mma eekai ataishiin. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Ka'laira https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27laira Tü Ka'laira (alijunaiki: Tigre, Jaguar) shiia aipirüakaa mürruüt supüshii tü eepeeyüikai (aapüshii Felidae) sunainjeejatü Panthera. Antünüsü nee anain chaa mma Asiajejatü; eküii asaala jee siia shiia mürrutkaa mioukaa'main, eesü supülaa sumioushe ayaatüin shipüsee ka'laira miokaa'main. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Keesü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kees%C3%BC Keesü (alijunaiki: Queso) Tü keesü münaka akumajünüsü süka süchiira pa'a jee ka'ulaa aliichajünüsü ejitünüsü sükuaajain anne'erü saka süpüla shikeesajain. Kasusu so'u ekünüsü süma suchualaa jee a'i otta müsia ekülü ekünajui. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Kemion https://guc.wikipedia.org/wiki/Kemion Kemion (alijunaiki: Camión) Shiia wanee e'ejetü supülasu eikajawa kassa wattapüna, tü kemionka waneejatü suliia tü karitaa joüchon siia tü chirincheraa toyotaa kajamüin nojotsu kata'palain souje, tü kemionka soujesü wanee chasis Kemion kajutka ma'in sumüin Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kemion#Kemion_kajutka_ma'in_sumüin_Wayuu Wikipeetia: Kepein https://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein Kepein (alijunaiki: café): Wanee asuushi ainjünüsü jüka jüchon kepein e'itujuushi otta ayüüjaaushi. Asüüshika tü jemetsü ma'in. Süchikuwaa tü kepeinka süntaiwa'a yaamüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein#Süchikuwaa_tü_kepeinka_süntaiwa'a_yaamüin Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein#Shi'ipajee_sukua'ipa Origen del cultivo del caféhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kepein#Origen_del_cultivo_del_café Wikipeetia: Kepeshuuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Kepeshuuna Roo kepeshuunamaajatü (alijunaiki: arroz con frijoles) es un plato típico de la cocina wayuu. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Kintiia https://guc.wikipedia.org/wiki/Kintiia Tü Mma'ipakat Kintiia (alijunaiki: Departamento Quindío) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kintiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kintiia Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Ko'okiishajia https://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27okiishajia Ko'okiishajia (alijunaiki: lapicero) es un instrumento de escritura, que se caracteriza por su punta, que contiene una bola de metal, que al contacto con el papel, dosifica la tinta a medida que se la hace rodar, del mismo modo que un desodorante de bolita. Básicamente es un tubo de plástico o metal que contiene la tinta, teniendo en un extremo la punta de escritura. Wikipeetia: Ko'ujiirü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27ujiir%C3%BC Tü Ko'ujiirü (alijunaiki: caujil, merey, anacardo, castaña de cajú, Marañon: Anacardium occidentale) es un árbol de la familia Anacardiaceae, nativo del nordeste de Brasil, Bolivia y de la región de las Guayanas. Actualmente todos sus componentes han sido utilizados en diferentes áreas, desde la elaboración de dulces y cosméticos, hasta la creación de medicamentos para tratar diferentes enfermedades. Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27ujiir%C3%BC#Usos Usos no alimenticioshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ko%27ujiir%C3%BC#Usos_no_alimenticios Wikipeetia: Kokiwakoowa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kokiwakoowa Mma Kokiwakoowa, Marakaaya, Wenesueela. Es la cuarta parroquia en orden de creación del Estado Zulia, lleva el nombre originario del Golfo de Venezuela, así fue llamado por los primeros pobladores de la región. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kokiwakoowa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Koko https://guc.wikipedia.org/wiki/Koko Koko. (Alijunaiki: Coco, cocotero) es un fruto comestible, obtenido del cocotero, la palmera más cultivada a nivel mundial. Uso del coco en la cocina wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koko#Uso_del_coco_en_la_cocina_wayuu Wikipeetia: Koleejia https://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia Koleejia (alijunaiki: Escuela) shia eere ekirajaanüin wayuu jee wayuuirua. Eere outkajaain eekai ekirajaweein sünain wane kasa otta nukumajeein nukua'ipa süpüla lotüin tü nikiiru'uko mapeena. Aa'innaka sulu'u wane koleejiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Aa'innaka_sulu'u_wane_koleejia Süchikü tü sünüliakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Süchikü_tü_sünüliaka Ekirajaapüle sümüin Wayuu Kusinahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Ekirajaapüle_sümüin_Wayuu_Kusina Nakua'ipa na wayuuria sulu'u tü Laülaasükalü Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Nakua'ipa_na_wayuuria_sulu'u_tü_Laülaasükalü_Pütchi_sulu'u_Oumainwaa_Mülo'usükalü_Woliwariaana_Wenesueela Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koleejia#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Wikipeetia: Kolompia https://guc.wikipedia.org/wiki/Kolompia Vietnam Suchukuwaje Mma'ipakat sulü Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kolompia#Suchukuwaje_Mma'ipakat_sulü_Kolomwia Vietnamhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kolompia#Vietnam Wikipeetia: Komputatoora https://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora Komputatoora (alijunaiki: computadora) shia wanee kachuweera elekturonika ajuupajaka otta müsia aluwataaka achikimaajatü wattamüin. Wanee Komputatoora kalu'usu mainma sitkuwiitaa kottusu otta waneeirua kasa müinka saa'in tü akumalaa tü nümanakai chi ka'yatayaakalü. Su'uyaawase tü Komputatoorahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora#Su'uyaawase_tü_Komputatoora Akuwaitpaa Komputatoorahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora#Akuwaitpaa_Komputatoora Wikipeetia: Komputatoora alü'üjüüi https://guc.wikipedia.org/wiki/Komputatoora_al%C3%BC%27%C3%BCj%C3%BC%C3%BCi Komputatoora alü'üjüüi (alijunaiki: Computadora portátil, laptop) es una computadora que es fácilmente transportable, que pesa normalmente entre 1 y 3 kg. Los ordenadores portátiles son capaces de realizar la mayor parte de las tareas que realizan los ordenadores "de escritorio", con similar capacidad y con la ventaja de su peso y tamaño reducidos; sumado también a que tienen la capacidad de operar por un período determinado sin estar conectadas a una red eléctrica. Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua Wikipeetia: Kooki'iwai https://guc.wikipedia.org/wiki/Kooki%27iwai Kooki'iway o "Kokiwakoowa" (alijunaiki: Coquivacoa) era un líder wayuu con dominio sobre grandes regiones de la península de La Guajira. Su descripción se corresponde con la del cacique llamado por los españoles que salió al encuentro de Alonso de Ojeda y Américo Vespucio cuando llegaron a la región el 9 de Agosto de 1499. Achikii Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achikii_Wajiira Achikii Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achikii_Wenesueela Wikipeetia: Kookooche'erü (ajüttüleepala) https://guc.wikipedia.org/wiki/Kookooche%27er%C3%BC_(aj%C3%BCtt%C3%BCleepala) Chi Kookooche'ekai / Kookooche'rü / Kookooche'erü. Naatta chi kachuuwe`ekai nia oojuitüikai kasairüa sünain nutpünaa pasaanain nuunain chi kachuweerakai piraala mushii. Eesü waneeya nituma chi kookonchee`rûhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kookooche%27er%C3%BC_(aj%C3%BCtt%C3%BCleepala)#Eesü_waneeya_nituma_chi_kookonchee`rû Wikipeetia: Koorütowat (Kolomwia) https://guc.wikipedia.org/wiki/Koor%C3%BCtowat_(Kolomwia) Tü Mma'ipakat Koorütowat (alijunaiki: Departamento Córdoba) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Koor%C3%BCtowat_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Kujeere https://guc.wikipedia.org/wiki/Kujeere Tü Mma'ipakat Kujeere (Alijunaiki: Estado Cojedes) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Kujeerehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kujeere Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Kulaala https://guc.wikipedia.org/wiki/Kulaala Tü Kulaala (alijunaiki: corral) münakat shia tü suutkajaayaka tü mürütkalüirua. Shia eere nekerulitnüin na mürütkana süpüla e'merawaa süchikije arüleejüna tü annetkana otta müsia tü kaulakalü. Sukumajia wanee kulaalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kulaala#Sukumajia_wanee_kulaala sujutu tü kulaaka sumuin wayuu.https://guc.wikipedia.org/wiki/Kulaala#sujutu_tü_kulaaka_sumuin_wayuu. Wikipeetia: Kuntinamaatka https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuntinamaatka Tü Mma'ipakat Kuntinamaatka (alijunaiki: Departamento Cundinamarca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Kuntinamaatkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuntinamaatka Wikipeetia: Kuruusa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuruusa Kurusaa (alijunaiki: Cruz) sünainje anüiki laatin (Crux) shiia wanee ayaakuwa ein eje'ipajaain piama liiniairua akümajaka wanee asheke'einwaa pansawaa, yalejee jayaasü jee siia ket'tasü müin eje'ipajaasü tü liiniaka anainmüin shi'iotopüna süpüla müinjatu. Tü shiakuwaa Kurusaaka wat'tajesü sukalia chaa jümaiwa: Chaa Ejiiptoo, Chiina jee chaa Cnosos Creta (Ein antuna anain tü kurusaaka marmoljekaa, kakaliaka chejee siküla XV n. Kurusaa sumüin Sukuwaitpaa Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kuruusa#Kurusaa_sumüin_Sukuwaitpaa_Wayuu Wikipeetia: Kuruusü Ishosü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuruus%C3%BC_Ishos%C3%BC Tü Kuruuusü Ishikoo (alijunaiki: Cruz Roja jee Movimiento Internacional de la Cruz Roja y de la Media Luna Roja) es un movimiento humanitario mundial de características particulares y única en su género, por su relación particular con base en convenios internacionales con los estados y organismos internacionales por un fin netamente humanitario. Wikipeetia: Kusu https://guc.wikipedia.org/wiki/Kusu Kusu (alijunaiki: red) Wikipeetia: Kusupa'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Kusupa%27a Kusupa'a (Alijunaiki: Ciberespacio) Wikipeetia: Kuuna Yaala https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuuna_Yaala Kuuna Yaala (alijunaiki: Guna Yala) es una comarca indígena en Panamá, habitada por la etnia Guna. Antiguamente la comarca se llamaba San Blas hasta 19982 y como Kuna Yala hasta 2010. Economíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Kuuna_Yaala#Economía Wikipeetia: Kuwainiia https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuwainiia Tü Mma'ipakat Kuwainiia (alijunaiki: Departamento Guainía) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Kuwainiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwainiia Wikipeetia: Kuwawiaare https://guc.wikipedia.org/wiki/Kuwawiaare Tü Mma'ipakat Kuwawiaare (alijunaiki: Departamento Guaviare) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Kuwawiaarehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwawiaare Wikipeetia: Laa https://guc.wikipedia.org/wiki/Laa Laa (alijunaiki: jagüey) shia wane süpütaala süchi süsha'walapüleru wüin süchikejee wane juya, antususu anain sulu'u mma eere nnojolüin juyaka otta müsia eere ain miyaasüü chaa uucheje saa'u Ameerika Uuchimüin, sulu'u wane laa eesü sükotchajünüin wüin süpüla aapa sünain wane kasa sulu'u pinchika. Sünain miyaasüüka nnojotpa juya, eesü mekietsalüin kashi eere yüütüin juyaka, sulu'u tü laakaliru apütaasü wüin aapanaka süpüla nasüin na mürülüka, eesü jagüey münüin sutuma na alijunaka. Laahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Laa#Laa Wikipeetia: Laapi https://guc.wikipedia.org/wiki/Laapi Laapi (alijunaiki: lápiz) es un instrumento de escritura o dibujo generalmente para realizar tareas, consiste en una barrita de pigmento (generalmente de grafito y una grasa o arcilla especial, pero puede también ser pigmento coloreado de carbón de leña) y encapsulado generalmente en un cilindro de madera fino, aunque las envolturas de papel y plásticas también se utilizan. Wikipeetia: Laara https://guc.wikipedia.org/wiki/Laara Tü Mma'ipakat Laara (Alijunaiki: Estado Lara) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Laaserü https://guc.wikipedia.org/wiki/Laaser%C3%BC Laaserü (alijunaiki: láser) Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Laaser%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Lania https://guc.wikipedia.org/wiki/Lania ¿Kasa wayuu Lania? Lania süpüla:https://guc.wikipedia.org/wiki/Lania#Lania_süpüla: Jaralüü kajapülüka Lania?https://guc.wikipedia.org/wiki/Lania#Jaralüü_kajapülüka_Lania? Sujutu Laniahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lania#Sujutu_Lania Wikipeetia: Eemerawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Eemerawaa Eemerawaa (alijunaiki: descansar) wane wayuu eemeraasü weinshi süchikejee a'yatawaa, süchikejee wane kasa eekai sa'inrüin paala, makatka tü arüleejaaka mürülü, ousaa apainru'u, aja'itaa wuin otta kasa eekai mapüsain atuma wane wayuu. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Lapü https://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC Tü Lapükalü (alijunaiki: El sueño): Wainma sukuwa'ipa tü lapükalü namüin naa wayuukana. Tü lapükalü antawa'isü namüin naa wayuukana natunkapa, wanaa sümaa neemeraain süchikijee süpüshua tü naa'inrakalü. Süchiki lapühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Süchiki_lapü A'lapüjawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#A'lapüjawaa Sümaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Sümaiwa Wainma sukua'ipa tü lapükalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Wainma_sukua'ipa_tü_lapükalü Sü'lapüjaakalü anain wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Sü'lapüjaakalü_anain_wayuu Soo'omüin tü pütchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Soo'omüin_tü_pütchika Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Leechi https://guc.wikipedia.org/wiki/Leechi Leechi (Alijunaiki: Leche) Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Leiqui Uriana Henríquez https://guc.wikipedia.org/wiki/Leiqui_Uriana_Henr%C3%ADquez Leiqui del Carmen Uriana Henríquez es una productora de cineManifiesto de solidaridad con Leiqui Uriana de origen wayúu. Es la co-productora del documental "Shawantama'ana" y la directora del documentar Pütchipüüi para la UNESCO. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leiqui_Uriana_Henr%C3%ADquez#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Leonel Muñoz https://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz Leonel Muñoz (Jemeishi cha San Rafael Majaana, Suuria, Wenesueela, saa'u piama shikii aipirüamüin (26) nüka'iya kashikai Nouyempüre no'u chi juyakai 1965). Nukua'ipamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Nukua'ipamaajatü Sukua'ipa tü nukumajakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Sukua'ipa_tü_nukumajakat Eere ni'iyatüin ayaakuwakat nümüiwa'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Eere_ni'iyatüin_ayaakuwakat_nümüiwa'a Karalo'utakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Karalo'utakana Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Shi'ipajee_sukua'ipa Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Leonel_Mu%C3%B1oz#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Wikipeetia: Liiura https://guc.wikipedia.org/wiki/Liiura Liiura (alijunaiki: libra esterlina; inküleenaiki: sterling pound) es la moneda del Reino Unido así como de las Dependencias de la Corona y Territorios de Ultramar británicos. En sus demás territorios coloniales se usan diferentes monedas pero que están igualmente con su tasa de cambio fijadas a la de la libra esterlina: la libra gibraltareña, libra de las Malvinas y la libra de Santa Elena. Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda Wikipeetia: Looja https://guc.wikipedia.org/wiki/Looja Tü Mma'ipakat Looja (alijunaiki: Provincia de Loja) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Loojahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Looja Wikipeetia: Luma https://guc.wikipedia.org/wiki/Luma Luma (alijunaiki: enramada) Tü lumakalü shia eere suutkajaain wayuu, jemioushi, eere anain süpúla yooto, koottirawa, anaata sukua'ipa kasa. Numuin wayuu shiawasee anaa, lotusü tü münaka suupüna, kojutusü aantirawa e'iruku sulu'u. Süpüla akumalaa wanee luma:https://guc.wikipedia.org/wiki/Luma#Süpüla_akumalaa_wanee_luma: Wikipeetia: Luwopu https://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu Luwopu (alijunaiki: Cauce, Cañada) shia wanee anou sulu'upünaa uuchi, moulii so'uu. Jouutsu wajiira süchikanainkalü wuin, akumajaasü süchiirua tü mmakat süjaralijaakat wuinkat sütüma juya kaüliakalü ma'in. Sanyaa wuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Sanyaa_wuin Sukua'ipa namüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Sukua'ipa_namüin_naa_wayuukana Tü luwopuka kaseyuusehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Tü_luwopuka_kaseyuuse Apünüin sukua'ipa tü luwokukahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Luwopu#Apünüin_sukua'ipa_tü_luwokuka Wikipeetia: Ma'leiwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa Ma'leiwa (alijunaiki: Dios) Putchi Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Putchi_Ma'leiwa Kasa wayuu Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Kasa_wayuu_Ma'leiwa Jamüsü nukua'ipa Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Jamüsü_nukua'ipa_Ma'leiwa Jalashi Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Jalashi_Ma'leiwa Nüpülain Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Nüpülain_Ma'leiwa Yootoo nümaa Ma'leiwa nüpütala wapüla(El padre nuestro )https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Yootoo_nümaa_Ma'leiwa_nüpütala_wapüla(El_padre_nuestro_) Jaraikai Ma'leiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27leiwa#Jaraikai_Ma'leiwa Wikipeetia: Ma'liichi https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%27liichi Ma'liichi (alijunaiki: enea, totora) es una planta herbácea acuática de la familia Typha que crece fuera del agua entre 1 y 3 metros. Suelen crecer en estanques, lagunas y pantanos. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Maa'ala https://guc.wikipedia.org/wiki/Maa%27ala Maa'ala (alijunaiki: Cascabel: Crotalus durissus) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Maachon https://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon Maachon (aliijunaiki: Abuela) Tü maachon münaka shia tü wayuu jiet laü'laakat süntapa'a jalejee yaa, asakünüsü, antüsü pia maachon münüsü, shia tü oushiika natuma na tepichi süikeyuukana kasakana sünain müshia naa wayuu kojutuka amuin shia. Maachon müshii nachoin naa suchoinkana, müshia naa wayuu kasakana sünain sünainjee shi'iruku. Sujutu tü maachonkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Sujutu_tü_maachonkalü Maachon sünain ekirajaa sulu'u akua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Maachon_sünain_ekirajaa_sulu'u_akua'ipa Maachon namaa süchoin mushia naa süikeyuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Maachon_namaa_süchoin_mushia_naa_süikeyuukana Maachon sünain outaja süike'eyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maachon#Maachon_sünain_outaja_süike'eyuu Wikipeetia: Maatso https://guc.wikipedia.org/wiki/Maatso Maatso (alijunaiki: Marzo) Nia chii apunuin kashii suluu tu juyakat, sullu shiyawajiyaa sükashia alijuna, esuu apünuin shiki waneshiaümuin ka'i. sulu'ujetu tü laatinka Martivs, shiaa palaa tü palaajanajatkat kashii shiyawajiyaa sükashia Romanokat. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Maawui https://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui Maawüi (alijunaiki: algodón, gossypium herbaceum) Süchiki maawüi, tü maawüika wane wunu'u wüitüsü süpana, kachonsü sünainje süsii, tü sisiikat kasutat, akotchajünüsü mainmapa shia süpüla asichajünaa palajana, joutsü sa'aka mojui müsia shia sainküinsü tu mmapaakat, eesü süpüla süpünajünuin miichipaa, tü maawuikat asichijünüsü su'ulia tü sü'ükalü sutuma laülayuu sumaiwa süpüla suwalerajuin süka atia sünain süse'ewain wayuu jietkat otta laülayuu.¿Qué es el algodón? Asichaja maawüihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui#Asichaja_maawüi Isuttahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui#Isutta Shi'ipajee Sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maawui#Shi'ipajee_Sukua'ipa Wikipeetia: Maayo https://guc.wikipedia.org/wiki/Maayo Maayo (alijunaiki: Mayo) Nia chii jara'ikai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana. suluu apunuin shiki sumaiwajattüka natuma naa romanokanaa Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Maiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki Maiki (alijunaiki: maíz) tü maiki münaka wane eküülü apunajuushi jutuma wayuu, eekai ama'ana wane apain, otta nutuma chira wayuu eekai apunajülin, tü maikikalü apünajünüsü juyapo'ulü.Cocina guajira dominical | Las bebidas del maíz Mainma sukuwa'ipa tü maikikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Mainma_sukuwa'ipa_tü_maikika Maiki sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Maiki_sümüin_wayuu Je'rasü sükuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Je'rasü_sükuwa'ipa Jamüsü sü'lakajaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Jamüsü_sü'lakajaaya Shiyaakuwairua maikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Shiyaakuwairua_maiki Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiki#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Maiko'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u Tü pueuloka Maiko'u (alijunaiki: Pueblo de Maicao) jia wanee pueulo miyo'u palaaje sünain Ameerika Uuchimüin. Sulu'u Mmakat Wajiira, saa'u Kolompia; wattasü suulia Süchiimma (Riohacha) sünainje 76 km otta suulia alijunapiapa'aka Marakaaya wattasu sünainje 103 km. Süchiikü Sünüliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Süchiikü_Sünülia Sukuwa'ipa mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Sukuwa'ipa_mmakat Eeka süpüla E'rajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Eeka_süpüla_E'rajaa Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü A'ttaalee eemüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Maiko%27u#A'ttaalee_eemüinre Wikipeetia: Majayülü https://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC Majayülü (alijunaiki: señorita) sulu'u sukuwa'ipa wayuu shia wanaa sümaa shimiyo'ulaain tü achonlu jietkalü, süpüla laülaainjatüin saa'in.Sukuwa'ipa wanee majayut. Sukuwa'ipa wanee majayülü wanaa sümaa asürünnaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Sukuwa'ipa_wanee_majayülü_wanaa_sümaa_asürünnaa Ka'wayuusesühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Ka'wayuusesü Asürülaa Majayulühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Asürülaa_Majayulü Aju'itiraahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Aju'itiraa Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCl%C3%BC#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Wikipeetia: Majayut (película) https://guc.wikipedia.org/wiki/Majayut_(pel%C3%ADcula) Majayut ("Señorita") es un documental en wayuunaiki, de Elizabeth PirelaDocumental wayuú gana premio del público en festival francés que fue reconocido con el Premio del Público al Mejor cortometraje, en la décima segunda edición de Rencontres du cinéma sud-américain de Marseille de 2010. El documental cuenta cómo es el proceso de transformación de una niña wayuú en señorita, y el protocolo que debe seguir un muchacho para pedirla en matrimonio. Linkshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Majayut_(pel%C3%ADcula)#Links Wikipeetia: Makütaleena https://guc.wikipedia.org/wiki/Mak%C3%BCtaleena Tü Mma'ipakat Makütaleena (Alijunaiki: Departamento Magdalena) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Makütaleenahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Mak%C3%BCtaleena Wikipeetia: Manuel Román Fernández https://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez Manuel Román Fernandez (Jemeishi kantaraalia (La Candelaria- Guajira Estado Zulia- Venezuela) ka'i mekisat kashi maatsou no'u juya po'loo po'lootua shikii mekietsat aipirua shikii piamamüin (1962) - ouktushi Maiko'u (Kolompia) ka'i mekietsat kashi nouyempüre no'u chi juyakai 2021. Nüshiirua naya'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Nüshiirua_naya'a Tü nütujaaka apüleeruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Tü_nütujaaka_apüleerua Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Ee'iyatia_waleketpülee Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Manuel_Rom%C3%A1n_Fern%C3%A1ndez#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Wikipeetia: Mapüja https://guc.wikipedia.org/wiki/Map%C3%BCja Tü Mapüjaka (alijunaiki: Sauce guajiro, espinillo, parkinsonia aculeata) es un árbol de la subfamilia Caesalpinioideae, dentro de la familia de Fabaceae. Se encuentra desde el oeste de Texas y sur de Arizona hasta México, el Caribe, Sudamérica desde el sur al norte de Argentina, y las islas Galápagos. Especie invasorahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Map%C3%BCja#Especie_invasora Wikipeetia: Maraaja https://guc.wikipedia.org/wiki/Maraaja Maraaja (Vidrio) Shia wane material inorgánico duro, frágil, transparente y amorfo que se encuentra en la naturaleza, aunque también puede ser producido por el ser humano.​ El vidrio artificial se usa para hacer ventanas, lentes, botellas y una gran variedad de productos. Wikipeetia: Marakaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya Marakaaya (alijunaiki: Maracaibo) shia wanee alijunapiapa'a sulu'u tü mmakat Suuria, wopujeeru'usü sulu'u tü mma miyo'usükat Wenesueela. Shia wanee pueulo miyo'u kojutusu sükajee eein Petüroolia sulu'u cha Sojotojooya palaa wenesueelaje shiroku tü lamuunaka Marakaaya. Süchiki sünülia Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Süchiki_sünülia_Marakaaya Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Süchikimaajatü Napülapünaa na alijunakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Napülapünaa_na_alijunaka Sukumajaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Sukumajaiwa Ka'ruwarat shirokujeeka palaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Ka'ruwarat_shirokujeeka_palaaka Sükalia sajapülü Epaainyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Sükalia_sajapülü_Epaainya Taashisü otta Aluwataasü saa'u sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Taashisü_otta_Aluwataasü_saa'u_sukuwa'ipa Ousutunusu petürrolia shiuupüna mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Ousutunusu_petürrolia_shiuupüna_mmakat Marakaaya müinma yaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Marakaaya_müinma_yaa Oülana'anain siia Suchukuwaje Marakaaya so'ü Mmakat'jein shiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Oülana'anain_siia_Suchukuwaje_Marakaaya_so'ü_Mmakat'jein_shiia Tü Suikaka Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Tü_Suikaka_Marakaaya Suyashe Petürooliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Suyashe_Petüroolia Alüwatasuka soou Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Alüwatasuka_soou_Marakaaya Sukuwaitpaa Mma soou Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Sukuwaitpaa_Mma_soou_Marakaaya Achiiki Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Achiiki_Marakaaya Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Marakaaya#Kulaalayaawatia Wikipeetia: Mariya https://guc.wikipedia.org/wiki/Mariya Mariya (alijunaiki: Amarillo) Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna Wikipeetia: María Colombia Menases Ja'yaliyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu María Colombia Menases de Mejía (Laülaka Kolompia) Shia wanee wayuu kepiapüsü sulu'u mmakat Wajiira Kolompia. Wayuu kojutüka akuwa'ipalü sütüma a'in ma'in shia napüla wayuu otta alijuna sa'inküinpüna mmapakat. Jükua'ipa tü ja'inrakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Jükua'ipa_tü_ja'inraka Jüchiki jükalia jemelin otta jaleje'ewalüin jiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Jüchiki_jükalia_jemelin_otta_jaleje'ewalüin_jia Jüchiki tü a'innaka otta lo süchiki Sukuwa'ipa sunatia shipusehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Jüchiki_tü_a'innaka_otta_lo_süchiki_Sukuwa'ipa_sunatia_shipuse Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mar%C3%ADa_Colombia_Menases_Ja%27yaliyuu#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Mashale'e https://guc.wikipedia.org/wiki/Mashale%27e El chimachimá o caracara chimachima​ (Milvago chimachima), es una especie de ave falconiforme de la familia Falconidae propia de América Central y del Sur. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Mayaapo https://guc.wikipedia.org/wiki/Mayaapo Mayaapo (alijunaiki: Mayapo) jia wanee palaa cha'yaa Wajiira kolompiana, e'raajünashaanasü ma'in süka jamüin wulesü tü wuinka otta müsia sutuma kasuutoluin tü jasaika sotpa'a palaaka. Antünusu anain waapünaa jünain Süchimma (Riohacha), süka 17 km, chaa no'upünaa chi juyakai 1984 tü INCORAMayapo: un paraíso en venta münaka shikeerotirüin tü mmakalüirua chaapüna sulu'u tü resguardo namakaa naa alijunakana süka jamüin su'umain wayuu. Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mayaapo#Ee'iyatia_waleketpülee Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mayaapo#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Maünaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%C3%BCnaa Maünaa: Shia tü sujutuwakaa wane kasa sülatüle nümüin wane wayuu amaünajitshi Maima sükuaipa tü maünaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ma%C3%BCnaa#Maima_sükuaipa_tü_maünaaka Wikipeetia: Meejiko https://guc.wikipedia.org/wiki/Meejiko Meejiko (alijunaiki: México; Estados Unidos Mexicanos) shia wane mma saa'uje Ameerika. Meejikohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Meejiko Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Wikipeetia: Meerida https://guc.wikipedia.org/wiki/Meerida Tü Mma'ipakat Meerida (Alijunaiki: Estado Mérida) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Meeridahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Meerida Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Meeta https://guc.wikipedia.org/wiki/Meeta Tü Mma'ipakat Meeta (Alijunaiki: Departamento Meta) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Meetahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Meeta Wikipeetia: Mekeerüü https://guc.wikipedia.org/wiki/Mekeer%C3%BC%C3%BC Mekeerüü (alijunaiki: buscar ganado) tü mekeeraaka nülaakajatülia chi wayuukai sünainjee tepichin nia, machikülee nürülejuin mekeeshi , naa wayuu arülejaka namüliin alüjachonsü nain sülia machikajaalin shia, mmakasain joütaleu aipa miasü jee jamü sümüin tü mürü`ukalüirüa türülaamüsü, yalaa eesü nain chi wayuukai sülia amüloijüin shia ,mekeepaa chi wayuukai nuniirüin süchirüa süwüi, nüsakira nain wayuu ewanain nümaa , chi wayuu mekeekai eesü aipaa nou atunkashi epünalee sawalin nou, atamamüshia waatachechon mekeeruin nüchuküa sünainmüin nüntüin sünain. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Meriida, Wenesueela https://guc.wikipedia.org/wiki/Meriida,_Wenesueela Pueulo Méridapa'a, mma Woliwarianakat Wenesueela (alijunaiki: Santiago de los Caballeros de Mérida) es la capital del municipio Libertador y del estado Mérida y la principal localidad de los Andes venezolanos. Fue fundada en 1558 por el capitán Juan Rodríguez Suárez. Pueulokanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pueulokana Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Mi%27ira_m%C3%BClo%27u_s%C3%BCnain_sukuaippa_wayuu Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu (alijunaiki: Festival de la Cultura Wayuu) tü palajana mi'iraka sünain sukuaippa wayuu ainjunusu chaa Juyaa 1984 süpüla achajawa tü Majayut (Señorita), süchikijee ainjunusu suchukua'a cha juya 1985 sünain su'uyashe Ichitkii; otta müsia sünain juya 2006 ekerotusu sulu'u Anajat'kaa Sukuwaitpaa Mmakat Kolomwia (Patrimonio Cultural de Colombia). Shiia tü Ainjunaka Sunain Sukuwaitpaa Shimi'iraka Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mi%27ira_m%C3%BClo%27u_s%C3%BCnain_sukuaippa_wayuu#Shiia_tü_Ainjunaka_Sunain_Sukuwaitpaa_Shimi'iraka_Wayuu Wikipeetia: Miguel Angel Jusayú https://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA Miguel Ángel Jusayú (Wayuunaikiru'u: Mikeelü Anjerü Juusayuu) nia chi palajachikai wayuu sünain ashajaa tü wayuunaikikat otta chi e'itaakai wanee sukua'ipa süpüla ashajünüinjatüin tü pütchikat wayuunaikiru'u. Niakai ashajüi, aküjai otta müsia ekirajüi wayuunaiki sulu'u tü ekirajüleekalüirua müinka saa'in tü Ekirajaapüleeka Suuria, eere a'yataain nia paala sulu'u tü Escuela de Letras eere nikirajüin wayuu otta alijuna sünain nakua'ipa na wayuukana. Jaleje'ewai niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Jaleje'ewai_nia Tü naashajaaka wayuuiwa niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Tü_naashajaaka_wayuuiwa_nia Nüchikuu jintüikai shuahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Nüchikuu_jintüikai_shua Tü nüshajüinkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Tü_nüshajüinka Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miguel_Angel_Jusay%C3%BA#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Argenis Angulo https://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo Argenis Alexander Angulo Parra (Marakaaya, Suuria, Wenesueela, jemeishi no'u chi ka'i 23 no'u kashikai juulio süpüla juyakai 1983) nia wane a'walakajüi pütchi, aashajai sulu'upünaa raawia, ashajüi pütchi otta atüjashi aashajawaa, wenesueelaje'ewai nia. Niapü'üshi chi laülaakai saa'u tü Camara Junior Internacional. Jaleje'ewai niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Jaleje'ewai_nia Nikirajaaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Nikirajaaka_anain Alaülaashi saa'u tü Cámara Junior Internacionalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Alaülaashi_saa'u_tü_Cámara_Junior_Internacional Shi'ipajee sukuaippahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Argenis_Angulo#Shi'ipajee_sukuaippa Wikipeetia: Miichi https://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi Miichi, piichi jee pinchi (alijunaiki: casa) shia eere nepijaain naa wayuukana, eere miyo'in chi toolo sümaa türa jierü. Eejatüle tü yootuin woushi wamaa, eejanülee watunkuin sünainmüin miyo'uin waya. Sukumajie wane miichihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Sukumajie_wane_miichi Suumain wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Suumain_wayuu Sukua'ipa shipia wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Sukua'ipa_shipia_wayuu Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Miichi#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Miraanta https://guc.wikipedia.org/wiki/Miraanta Tü Mma'ipakat Miraanta (Alijunaiki: Estado Miranda) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Mma https://guc.wikipedia.org/wiki/Mma frameless|right Partes de Tierrahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mma#Partes_de_Tierra Tü Mmakat naajüin naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mma#Tü_Mmakat_naajüin_naa_wayuukana Wikipeetia: Mma Mulo'usu Ameerikajatü https://guc.wikipedia.org/wiki/Mma_Mulo%27usu_Ameerikajat%C3%BC Tü Mma Mulo'usu Ameerikajatü (alijunaiki: Estados Unidos de América, Estados Unidos) shiia wanne Mma so'ü Ameerika Palaamüin. Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Wikipeetia: Mmakat Maara https://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara Mmakat Maara (Alijunaiki: Municipio Mara) shiia wanee mmakat sa'akaje 21 (Piama shikii waneeshimüin) mma sunainje tü mma'ipakat Suuria, ein Wenesueela, kottapa'a sumaa tü alijunapiapa'a Marakaaya, San Püransiiko jee Lossata münusu kaa shiiain outkajawa metüroopolitanat alijunapiapa'a Marakaaya. Atijaaya Palajanakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Atijaaya_Palajanaka Suchukuajee Sukuwaitpaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Suchukuajee_Sukuwaitpaa Jalaapünasü einhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Jalaapünasü_ein Suchukuwaje sunulia mmakat Maarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Suchukuwaje_sunulia_mmakat_Maara Mma'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Mma'ipa Suchikii Maarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Suchikii_Maara Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Maara#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Mmakat Wajiira https://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira Mmakat Wajiira sulü'ü alijunaiki Municipio Guajira. Sa'atkaattein joolü niia Hebert Chacón. Suchukuwajeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Suchukuwajee Sunüliiakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Sunüliiaka Sukuwaitpaa Mmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Sukuwaitpaa_Mma Sunuliakalirü Wajiirühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Sunuliakalirü_Wajiirü Oumainpahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Oumainpa Shiatakaa'anain wayuukanairühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Shiatakaa'anain_wayuukanairü Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mmakat_Wajiira#Enlaces_externos Wikipeetia: Mo'uwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Mo%27uwa Mouwa (alijunaiki: Paloma Torcaza) nia wane wuchii anachonsü main müsüsain sai wane majayüt unaapajatü.shia sülaaulaska yoroona süma iitsü. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Mohamad Jaafar Dasuki Hajj https://guc.wikipedia.org/wiki/Mohamad_Jaafar_Dasuki_Hajj Mohamad Jaafar Dasuki Hajj niia chii jekechiikai atkaatein saau Maikau chaa Wajiira. Süchikimaajatü wayuuiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchikimaajat%C3%BC_wayuuirua Wikipeetia: Molokoono https://guc.wikipedia.org/wiki/Molokoono Molokoono (alijunaiki: morrocoy) es una tortuga terrestre de nombre científico Chelonoidis carbonaria nativa de las sabanas y bosques, desde Panamá hasta las Guayanas, Brasil, Paraguay, y el norte de la Argentina. Se alimenta con flores (especialmente rojas y amarillas), hojas, fruta caída, hongos silvestres, insectos, gusanos vivos y carne de lagartijas, aves o peces, fresca o descompuesta. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Monaaka https://guc.wikipedia.org/wiki/Monaaka Tü Mma'ipakat Monaaka (Alijunaiki: Estado Monagas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Limita por el este con el estado Delta Amacuro y el Océano Atlántico, por el sur con el estado Bolívar, por el oeste con el estado Anzoátegui y por el norte con el estado Sucre. Monaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Monaaka Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Mutsia https://guc.wikipedia.org/wiki/Mutsia Yuui (alijunaiki: Negro) E'iyatia tü miyo'usükalü piyuushi, wanaa sümaa nnojorüle'einya waratshii. Müsü aka süta je süno'u tü müshaijakalü. Tü süküjakalü achikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mutsia#Tü_süküjakalü_achiki Wikipeetia: Muurai https://guc.wikipedia.org/wiki/Muurai Muurai (alijunaiki: Poponax tortuosa) Shia wane wunu'u una'apüsü; asotüsü sümüiwa'a, nnojotsü apünajuushin, emiyo'ulaasü sümüiwa'a. Tü muuraikalü mematüsü aka saa'in süpana aipia je keipüsesü, wainma ma'in shiipüse. Tü ayuulii shiiyajakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Muurai#Tü_ayuulii_shiiyajakalü Wikipeetia: Muusa https://guc.wikipedia.org/wiki/Muusa Muusa (gato) mürülü ji'iyatia ji'iruku wayuu ulianayuu, otta mürülüin nia piichipa'a jüpüla olojoo kookoche'erü, kamalainshi maain amüüin jutuma wayuu aka wulein piichipa'a nutuma, chi muusakai aishi apülaa jüka alojulin nia, ekinnüshi nia eküülü, leechi jüchira ka'aula, eeshise'e nia kirale ma'ai kuraalalu'u aka nüsinnnawalin jüli'ichajapa wayuu. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Mürütkana https://guc.wikipedia.org/wiki/M%C3%BCr%C3%BCtkana Mürütkana (alijunaiki: Animal) Shiia supüshuwale sumüluin alijuna/wayuu ekaa a'amana wanee mürüt. Sulü tü sunüikika tü atijaaka supüleru'u münusu mayaa Metazoa (Metazoos) maima sukuwaitpaa tü mürütkana kajamüin ees awanajain ein etnüin, müin eucariotas, heterótrofos, pluricelulares y tisulares. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Naapa (Ekuwatoorü) https://guc.wikipedia.org/wiki/Naapa_(Ekuwatoor%C3%BC) Tü Mma'ipakat Naapa (alijunaiki: Provincia de Napo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Naapa (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Naapa_(Ekuwatoor%C3%BC) Wikipeetia: Nakalia A'yataalii https://guc.wikipedia.org/wiki/Nakalia_A%27yataalii Nakalia A'yataalii (alijunaiki: día del trabajador) Wikipeetia: Nakalia Ekirajülii https://guc.wikipedia.org/wiki/Nakalia_Ekiraj%C3%BClii Nakalia Ekirajülii (alijunaiki: Día del Maestro) Wikipeetia: Nariiña https://guc.wikipedia.org/wiki/Narii%C3%B1a Tü Mma'ipakat Nariiña (Alijunaiki: Departamento Nariño) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Nariiñahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Narii%C3%B1a Wikipeetia: Amurulu'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u Amurulu'u (alijunaiki: Nazareth) shia wane mma cha'aya palaaje sünain Wajiira kolompiaana, sulu'u tü mmapa'akalü Wajiirü. Palaamüinsü nünain chi uuchikai Makuira. Süpüla o'unaa Amurulu'umüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Süpüla_o'unaa_Amurulu'umüin Süchikuu Amurulu'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Süchikuu_Amurulu'u Tü eekalü cha'ayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Tü_eekalü_cha'aya Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Amurulu%27u#Kulaalayaawatia Wikipeetia: Nemesio Montiel Fernández https://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez Nemesio Montiel Fernández (Jemeishi Aliitasii, Wajiira, 25 nükalia kashikai Nouyempüre so'u tü juyakat 1943 - Anaajaashi cha'aya Marakaaya, 26 nükalia kashikai Apüriiro'u so'u tü juyakat 2021) Nia chi palajachikai antropólogo wayuu. Ekirajaashi sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela, aashajaai soo'opünaa sukuaippa wayuu, alü'üjüi sukua'ipa wayuu je ashajüi karalokta. Nüpüshikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Nüpüshikalü Nukuaippamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Nukuaippamaajatü Naashajaaka achiirua weinshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Naashajaaka_achiirua_weinshi Tü jülüjaka naa'in waneepiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Tü_jülüjaka_naa'in_waneepia Nukuwa'ipa sümaa politikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Nukuwa'ipa_sümaa_politikat Tü nüshajüinkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Tü_nüshajüinka Tü nüshajalaka otta ni'yataainka sulu'u akirajiapüleekathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Tü_nüshajalaka_otta_ni'yataainka_sulu'u_akirajiapüleekat Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nemesio_Montiel_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Nohelí Pocaterra https://guc.wikipedia.org/wiki/Nohel%C3%AD_Pocaterra Nohelí Pocaterra (wayuunaiki: Nüweli Pükaatera) Wayuu shiia ji'iru'ku Uriana, jooüsü sünain kai 18 soou kashii Settiempüre sünain juyaa 1936, chaa mma'ipa Peña, pasanain'püna sünain Pala'aipo'u jee siia Karouya. Chaa mmakat Wajiira sulü mma'ipakat Suuria ein Wenesueela. Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nohel%C3%AD_Pocaterra#Suchukuwaje Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nohel%C3%AD_Pocaterra#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Nouyempüre https://guc.wikipedia.org/wiki/Nouyemp%C3%BCre Nouyempüre (alijunaiki: Noviembre) Nia chii poloo waneeshi kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu mekietsakai kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Nuumerokana https://guc.wikipedia.org/wiki/Nuumerokana Nuumerokana Wikipeetia: O'otowaa https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27otowaa O'otowaa (alijunaiki: bicicleta) Shawantama'anahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Shawantama%27ana Wikipeetia: O'ulijaa https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27ulijaa O'ulijaa / Alü'jaa (alijunaiki: consentir, mimar) sumüin Wayuu, o`ulijaa shia achekaa alü`üjaa jo`uu jumaa tepichi. Naataa Sumün sukuaipaa alijuna junain o`ulijaa. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: O'upünawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27up%C3%BCnawaa O'upünaa jee O'upünawaa (alijunaiki: Rostro o Rostros) Jouya we'rüi shiyakuairua mainma o'upünaa jee o'upünawaa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27up%C3%BCnawaa#Jouya_we'rüi_shiyakuairua_mainma_o'upünaa_jee_o'upünawaa_wayuu Wikipeetia: Ookotuushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Ookotuushi Ookotuushi (alijunaiki: mazamorra) tü ookotuushikalü süsüin wayuu wajira'a aainjuushi süka maikki. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Ouktaa namüin na wayuukana https://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana Ouktaa namüin na wayuukana (alijunaiki: la muerte para los wayuu) shia wanaa sümaa sükatalaain saa'in wane wayuu suulia tü shi'irukukat, o'unüsü tü saa'inkat Jepiramuin eere saa'in süpüshua'a tü ouktüsükalüirua. Wanaa sümaa ouktüin wane Wayuu anainjatü ma'in sukuaippa, supüla talatüinjatüin saa'in tü ouktüsükat. Ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Ouktaa Müsü sukua wanee ouktaa natuma wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Müsü_sukua_wanee_ouktaa_natuma_wayuukana Aamakaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Aamakaa Asiruuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Asiruu Anaajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Anaajawaa Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Süchikimaajatü Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ouktaa_nam%C3%BCin_na_wayuukana#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Oumala https://guc.wikipedia.org/wiki/Oumala Ommala (alijunaiki: Sirio, Alfa Canis Majoris) es la estrella más brillante que el ojo humano puede distinguir en el firmamento. Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Oumala#Referencias Wikipeetia: Ounuwaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ounuwaa Onnuawaa (alijunaiki: solidaridad colectiva) naa wayuukana, waraitushin sunain onnuawaa, achuntushii kaaliwaa namuin naa nupüshikana, musia namuin naa wayuu na'leewain. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Outkajawa Mulo'usükalü Natuma Putchipü'üirua https://guc.wikipedia.org/wiki/Outkajawa_Mulo%27us%C3%BCkal%C3%BC_Natuma_Putchip%C3%BC%27%C3%BCirua Chaa Nouyempüre so'u juyaa 2008 tü Putchipü'ürua chaa Wajiira ein Kolomwia sii Wenesueela, aket'tanusu tü Outkajawa Moloüsükalü Natuma Putchipü'üirua (alijunaiki: Junta Mayor Autónoma De Palabreros). Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Outkajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Outkajawaa Outkajawaa sutuma wayuu (alijunaiki: Reunión o Reunirse) Tü outkajawaaka sümüin wayuu shia eere sujutkajaain mainma wayuuirua, sutuma wayuu mainma sukua'ipa tu Outkajawaaka , eesu suupuna luma, aipia otta ichii; eere jemiyan ka'i, süpüla wanee yootaa mainma kasa. Eeinjatülee wanee outkajawaa aapitnüsü tü wayuu wachekaka einjatüin sünain tü Outkajawaaka, eenajaanüsü apüshii, jee tü werajüinkalüirua, tü kepiakalüirua wa'ütpünaa. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Outsu https://guc.wikipedia.org/wiki/Outsu Outshi, Outsü (alijunaiki: mediadora espiritual) na wayuu outsü naya naa anouktaka nakua'ipaka naa wayuukana süka tü süseyuukalüirua. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Outuuwüre https://guc.wikipedia.org/wiki/Outuuw%C3%BCre Outuuwüre (alijunaiki: Octubre) Nia chii poloo kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu mekiisalu kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Paaluwachon https://guc.wikipedia.org/wiki/Paaluwachon Pueulo Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paaluwachon#Kulaalayaawatia Wikipeetia: Paarü https://guc.wikipedia.org/wiki/Paar%C3%BC Paarü (alijunaiki: pala) es una herramienta de mano utilizada para excavar o mover materiales como la tierra, arena o piedras pequeñas. Consta básicamente de una superficie plana con una ligera curvatura que sirve para cavar en la tierra y transportar el material y de un mango de metal o madera con el que se maneja. Wikipeetia: Palaajenaiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Palaajenaiki Palaajenaiki, lengua hablada por los Palaajewai. Es una lengua en grave peligro de extinción, pero que gracias a un programa de la UNESCO y la ONG PROANDES, se está revitalizando y reintroduciendo su uso en las comunidades y escuelas añu. Palaajenaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Palaajenaiki Wikipeetia: Parouja https://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja Parouja (alijunaiki: Añú) naya wane wayuuirua parouja münüshin natuma na wayuukana, kouralashii naya sulu'u tü mmakat Karouya, sa'ütpa'a tü süchii limuuna. Tü noumainka na paroujakana piamashii shi'ipa, eesü wane shi'ipa sulu'u Mara otta tü wane yalasü sulu'u mmakat Wajiira. Süchikuu nakua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Süchikuu_nakua'ipa Jalasü noumain na paroujakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Jalasü_noumain_na_paroujakana Tü kasa mojusu süpüleerua nakua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Tü_kasa_mojusu_süpüleerua_nakua'ipa Süchikuu tü na'yataainkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Süchikuu_tü_na'yataainka Na'yataaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Na'yataaka_anain Nakua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Nakua'ipa Nepiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Nepia Naküjala na paroujakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Naküjala_na_paroujakana Sukua'ipa wane ouktaa natuma na paroujakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Sukua'ipa_wane_ouktaa_natuma_na_paroujakana Tü nanüikikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Tü_nanüikika Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Parouja#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Palaaka Kariiwe https://guc.wikipedia.org/wiki/Palaaka_Kariiwe Palaaka Kariiwe (alijunaiki. Mar Caribe) es un mar abierto tropical del océano Atlántico, situado al este de América Central y al norte de América del Sur. Sukuwa'itpa Mmakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_Mmaka Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Palaapünaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Palaap%C3%BCnaa Palaapünaa (Alijunaiki: norte) palaapünaa juka wayuunaiki jia tü epünaale jülatüin tü palaakalü e'iyatiasü wane kasa julü'ü jüküwaipa wayuu muinka chale'e wanaapünaa jümaa tü palaakalü. Wikipeetia: Palafito https://guc.wikipedia.org/wiki/Palafito Tü palafitos shiia shiipia tü añu palaajewai, tü saatkaaliruua shirrokosuu wuinka, tü miichiikat saa'usu wuinkat, aiinjushii sotpa'a shochimaa, epunaalee julatuin wuinka julu'u jiattain, eesü jumayaa sukumajalunee sootpaa palaa, mussukajain chakaa chile. Wenezuela: Tü palafitos, miichii ecológicas jumaiwajaakat sulu'u América. Kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palafito#Kulaalayaawatia Wikipeetia: Palawaipo'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u Palawaipo'u (alijunaiki: Paraguaipoa) shia wanee mma sulu'u Wajiira so'u Mma'ipakat Suuria no'u chi mmakai Wenesueela. Sünüliaka sutuma wayuu müsü yaa: Palaa Ei'pou, "De frente al Mar". Palawaipo'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Palawaipo'u Süchikü Palawaipo'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Süchikü_Palawaipo'u Tü eekat süpüla e'raajahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Tü_eekat_süpüla_e'raaja Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Shi'ipajee_sukua'ipa Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Palawaipo%27u#Enlaces_externos Wikipeetia: Pali'ise https://guc.wikipedia.org/wiki/Pali%27ise Pali'ise (alijunaiki: Arrabidaea chica) Sünülia natuma na atüjaka ayaawata sünülia wunu'upanaka shia arrabidaea chica. Tü wunu'uka antüna anaira uuchitujee (MAKUIRA), palaapüna wopumüin jaa'ujee Nasaree, wane wunu'u jerutnu apananalü jüma ja'apüyüin jia,maima pütsü junoo'u eesü jünain ishooin otta ishooshootain jia. Aainjia otta apülajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Pali%27ise#Aainjia_otta_apülajaa Wikipeetia: Pan https://guc.wikipedia.org/wiki/Pan Pan es un alimento básico que forma parte de la dieta tradicional en Europa, Oriente Medio, La India y América. Se suele preparar mediante el horneado de una masa, elaborada fundamentalmente con harina de cereales, sal y agua. Eküülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC Panhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pan Wikipeetia: Panteera https://guc.wikipedia.org/wiki/Panteera Tü Panteera (alijunaiki: bandera) es una pieza de tela, normalmente rectangular, aunque puede adoptar formas muy variadas, que se sujeta por uno de sus lados a un asta, o se cuelga. Se utiliza para identificar o representar a una persona o grupo de personas. Wikipeetia: Panteera Wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Panteera_Wayuu Panteera Wayuu (alijunaiki: Bandera Wayuu) shiia yootaka so'ü tü panteera sumüin Wayuu, chii yoótushikai palajanaá so'ü makaá niia chií eiküikai sukuwaitpaa Wayuu Elimenes Zambrano Sapuana chaá Aleemasain-Manaure so'ü mma Wajiira (Kolomwia), sunain palajanaá sukalia "Ouutkajawaa so'ü Wakuwaitpaa" chaa kai 14 Eneroulü so'ü juyaa 2012. Tü Panteeraka ajuitüsu suchikeje yoóta 10 Juyaa (Po'loo Juyaa), suchikeje asakirá tü laa'ülaayuko, Wayuuirüa eke ein chaa Wajiira Wenesueela siia Kolomwia; antunusú anain sukuwaitpaa tü Panteera Wayuu. Müsuu Sukuwaitpaa shiakuwaa Panteeraka Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Panteera_Wayuu#Müsuu_Sukuwaitpaa_shiakuwaa_Panteeraka_Wayuu Wikipeetia: Patkon https://guc.wikipedia.org/wiki/Patkon Tü Mma'ipakat Patkon (Alijunaiki: Estado Falcón) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Patricia Velásquez https://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez Patricia Carola Velásquez Semprún (Marakaaya, Suuria, Wenesueela, 31 Eneero sünain juyaka 1971) shiakat a'yataasu sünain ashataa ayaakuwa otta müsia sünain akumalaa peliikula, shiakat süchon wayuu akaisa'a o'unüsü wattamüin jo'uuchoinwa shia, chajatü kepian cha Püransia otta müsia cha Meejiko. Süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Süchikimaajatü Wayuu Taya süpüla akaaliijahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Wayuu_Taya_süpüla_akaaliija Ayaakuwaa eere a'yataain shiakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Ayaakuwaa_eere_a'yataain_shiakat Attaale eemüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Attaale_eemüinre Ee'iyatia waleketpüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patricia_Vel%C3%A1squez#Ee'iyatia_waleketpülee Wikipeetia: Patsua https://guc.wikipedia.org/wiki/Patsua Patsua (alijunaiki: peonío, Ceiba bruja: Ceiba pentandra) nia wane wunu'u süpüshi tü Fabaceae, wane wunu'u cheje'ewalü Ameerika uuchejee otta müsia sa'ato'upünaa chi palaakai Caribe palaamüin sünain Kolompia jee Wenesueela. Tü wunu'uliaka türa antüsü sünainmüin 12 jo 17 m iipünaamüin, ishosü susiika jee keipüsesü. Patsua (pionío)https://guc.wikipedia.org/wiki/Patsua#Patsua_(pionío) Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Patsua#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Pausayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Pausayuu Paüsayuu shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Peesü kolompiaje'ewolu https://guc.wikipedia.org/wiki/Pees%C3%BC_kolompiaje%27ewolu Peesü kolompiaje'ewolu (alijunaiki: peso colombiano) es la moneda actualmente usada en Colombia. Su abreviación formal es COP (ISO 4217), e informalmente es abreviada COL$. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda Wikipeetia: Pentüraii https://guc.wikipedia.org/wiki/Pent%C3%BCraii Pentüraii (alijunaiki: Pendrive, Memoria USB) es un dispositivo de almacenamiento que utiliza una memoria flash para guardar información. Se lo conoce también con el nombre de unidad flash USB, lápiz de memoria, lápiz USB, minidisco duro, unidad de memoria, llave de memoria, entre otros. Wikipeetia: Pepüreero https://guc.wikipedia.org/wiki/Pep%C3%BCreero Pepüreero (alijunaiki: Febrero) Nia chii piama kashi, suülujetchikai juya. Shiyawajiaka juyaka suluu piama shiki mekiisatmüin musia kai sulu juya süma piama mekisat tu alatakat so'opuna juyaka. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Peruu https://guc.wikipedia.org/wiki/Peruu Mma Peruu (alijunaiki: República del Perú) Sulü tü aimaaranaiki jee siia keechwanaiki müsuu Piruw, tü mma Peruu jiia wanee mmakat antünaaka anain wopumüin sünain mma Ameerika Uuchimüin. Palaamüin sünain antiraasü sümaa mmakat Ekuwatoorü jee siia Kolomwia, wuinpumüin sümaa Wurasiirü, uuchimüin'wuinpeje sümaa Woliiwia, uuchimüin sümaa mmakat Chiilee jee siia wopumüin sümaa Wuinka Pasipikaat. Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Peruu#Suchukuwaje Wikipeetia: Petüroolia https://guc.wikipedia.org/wiki/Pet%C3%BCroolia Tü Petüroolia (alijunaiki: petróleo), del griego: πετρέλαιον, "aceite de roca", es una mezcla de hidrocarburos que no se disuelve en el agua. Es usado como combustible y para producir plásticos, cosméticos, textiles y solventes químicos. Petürooliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pet%C3%BCroolia Wikipeetia: Pichiincha https://guc.wikipedia.org/wiki/Pichiincha Tü Mma'ipakat Pichiincha (alijunaiki: Provincia de Pichincha) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Pichiinchahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Pichiincha Wikipeetia: Piichipala https://guc.wikipedia.org/wiki/Piichipala Piichipala o Miichipala (alijunaiki: ranchería) es una comunidad wayuu en La Guajira. Están compuestas por un grupo de casas que se encuentran a varios minutos de camino una de la otra; de esta manera se facilita el cuidado de los rebaños y hace posible compartir la comida y el agua. Piichipalahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Piichipala Wikipeetia: Piloosopia https://guc.wikipedia.org/wiki/Piloosopia Tü Piloosopia (del latín philosophĭa, y éste del griego antiguo φιλοσοφία, 'amor por la sabiduría') es el estudio de una variedad de problemas fundamentales acerca de cuestiones como la existencia, el conocimiento, la verdad, la moral, la belleza, la mente y el lenguaje.Teichmann, Jenny; Evans, Katherine C. Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Piloosopia#Nuchikimajatü Wikipeetia: Piruwachon https://guc.wikipedia.org/wiki/Piruwachon Piruwachon (alijunaiki: Los filúos) jiia ee outkajain Wayuu, pejeesü sunain pueuloka Pala'aipo'u, chaa mma Wajiira soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Piruwachon#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Piyooui https://guc.wikipedia.org/wiki/Piyooui Piyooui (alijunaiki: circulo de danzar) wanee mma aneekuushi sünainjee isashiin shia, wulesü atumaa waneepia, süpülajatü ayonnajaa. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Pottukeesa https://guc.wikipedia.org/wiki/Pottukeesa Tü Mma'ipakat Pottukeesa (Alijunaiki: Estado Portuguesa) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Puelopa'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Puelopa%27a Pueulo (alijunaiki: pueblo) Wikipeetia: Pushaina https://guc.wikipedia.org/wiki/Pushaina Pushaina wane eiruku E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Putumaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Putumaaya Tü Mma'ipakat Putumaaya (Alijunaiki: Departamento Putumayo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Putumaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Putumaaya Wikipeetia: Püla'ana https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCla%27ana Pülaana (Alijunaiki: Plátano) Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Püliikü https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC Püliikü je Püliiki (alijunaiki: burro) (Equus africanus asinus) nia wane mürülü pinchipa'aje'ewai süpüshi tü équidos. Nüpüshikalüirua icha sümaiwa chasü Africa, aapaanüsü süpüla mürulaa müinka sa'ain tü amakalüirua ichaa Asia, sünainjee tia chi püliikükai aapaanüshi natuma naa wayuukana supüla aja'itaa jee süpüla awa'te'era sünain ashanajirawaa. Süchiku sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Süchiku_sukua'ipa Püliikü süma'ana wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Püliikü_süma'ana_wayuu Sütüriiyase sümaa süshenchein püliikühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Sütüriiyase_sümaa_süshenchein_püliikü Sukua'ipa süta püliikühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Sukua'ipa_süta_püliikü Sujutu Püliikühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliik%C3%BC#Sujutu_Püliikü Wikipeetia: Püranseenaiki https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCranseenaiki Püranseenaiki (alijunaiki: idioma francés) es una lengua romance hablada Francia y en los territorios franceses de ultramar, donde es hablado en muchos casos, junto con otras lenguas como el tahitiano, en la Polinesia Francesa, o con dialectos como el «créole» en la Reunión, en Guadalupe, en Martinica o en los Estados Unidos (francés cajun). Wikipeetia: Pütchapalaa Jeketü https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchapalaa_Jeket%C3%BC Pütchapalaa Jeketü (alijunaiki: Nuevo Testamento) es la parte de la Biblia compuesta por un conjunto canónico (autorizado) de libros y cartas escritas después del nacimiento de Jesús de Nazareth. Se le designa así desde los días de Tertulianus en la Iglesia cristiana. A'inwaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27inwaa Wikipeetia: Pütchapalaa Kama'airü https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchapalaa_Kama%27air%C3%BC Pütchapalaa Kama'airü (alijunaiki: Antiguo Testamento) es la primera parte de las Biblias cristianas. Contiene el Pentateuco (La Torá de Moisés; el único libro dictado y Escrito por Dios mismo y entregado a Moisés en el Monte Sinaí) y otras series de libros históricos, de saberes tradicionales judíos y proféticos. A'inwaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27inwaa Wikipeetia: Pütchi https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi Pütchi (alijunaiki: Palabra) shia süttia anüiki sünain yootirawaa süchiki wainma kasa, süpüla lotuin tü aashajawaaka. Waima sukua'ipa pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi#Waima_sukua'ipa_pütchi Pütchi sünain wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi#Pütchi_sünain_wayuunaiki Wikipeetia: Pütchi kama'airü https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi_kama%27air%C3%BC Pütchi kama'irü (alinaiki) jia tu wanüikikat nnojolüitpaka aashajaanüin, otta nnojotsü ennaajünüin natuma naa tepichikana, jima'aliikana, majayünnuukana, tüü pütchikalüirua amülouisü jutuma jüpalirajünüin jüma alijunaiki, jiasa ma'aulu yaa me'erajuusat, naya'ale ne'e na laülayuuka achuntaka jüka nayain ee'rajüin jia. Wikipeetia: Pütchimaajatü https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimaajat%C3%BC Pütchimaajatü (alijunaiki: diccionario) es un libro en el que se consultan palabras o expresiones que se encuentran ordenadas alfabéticamente. De dichas palabras o términos se proporciona su significado, definición, origen, ortografía y, en el caso de algunos idiomas, define su pronunciación, y forma gramatical. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimaajat%C3%BC#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Pütchimajana https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimajana Pütchimajana (alijunaiki: Red de Comunicación del Pueblo WayuuPronunciamiento de La Red de Comunicación del Pueblo Wayuu (PUTCHIMAJANA) es una organización que agrupa a los medios alternativos de comunicacion operados por indígenas en Venezuela, como radios comunitarias, blogs de noticias y periódicos. Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchimajana#Referencias Wikipeetia: Pütchipü'üi https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi Pütchipü'ü (alijunaiki: Mediador) Nia wane wayuu atüjashi aashajawaa je sütsüin nanüiki naa wayuukana. Nia chi e'ikajaakai nanüiki wane wayuu namüin wane sülatüle wane kasa namüin, niakai a'yataashi süpüla anaataa sukuaippa wane kasachiki otta anouktaa wane pütchi eekai nnojolüin pansaain nanainjee wane wayuuinua namüin wane wayuuinua je achajaashi süchiki anajiraainjanain wane wayuu eekai mojujiraain, otta eere wane mojujirawaa natüma naa wayuukana sümaa tü alijunakalüirua. Wane Pütchipü'ü anaatüi sukuaippa wane pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Wane_Pütchipü'ü_anaatüi_sukuaippa_wane_pütchi Sujutu nanüiki naa pütchipü'ükanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sujutu_nanüiki_naa_pütchipü'ükana Sukuaippa wane aashajawaa nütüma wane pütchipü'ühttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sukuaippa_wane_aashajawaa_nütüma_wane_pütchipü'ü Sukuaippa wane aashajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sukuaippa_wane_aashajawaa Sukuaippa aashajawaa süchiirua wane ouktaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Sukuaippa_aashajawaa_süchiirua_wane_ouktaa Kanüliasü sutuma wayuu mayaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Kanüliasü_sutuma_wayuu_mayaa Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Püülükü https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BC%C3%BCl%C3%BCk%C3%BC Püülükü (alijnaiki: puerco, cochino, cerdo) niia wanee mürüt süpüshii Suidae mürütsü sutuma asalaaka. Mioüsu main sütapaala o'ota ko'oyosü, mioü main shi'imata jee siia kona'kanosü, joüchon main süsa'aka jee siia kapatoüshesü sümaa motsosun tü süsiika. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Aapajia pütchia https://guc.wikipedia.org/wiki/Aapajia_p%C3%BCtchia Raawia (alijunaiki: radio) es el dispositivo electrónico que permite la recuperación de las señales vocales o de cualquier otro tipo, transmitidas por un emisor de radio mediante ondas electromagnéticas. A'walakajütkalüirua pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27walakaj%C3%BCtkal%C3%BCirua_p%C3%BCtchi Wikipeetia: Süchii ranchería https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchii_rancher%C3%ADa Tü Rainkeriia (alijunaiki: Ranchería) es un pequeño río costero de Colombia, una artería fluvial muy importante en el departamento de La Guajira, al norte del país. Nace en el cerro La Horqueta, a más de 3. Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC Wikipeetia: Ramón Paz Ipuana https://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana Ramón Paz Ipuana (Jemeishi cha'aya sulu'u tü mmakalü Yosuitpa, 17 nükalia kashikai tisiempüre so'u tü juyakalü 1937 - Palawaipo'u, anaajaashi 27 nükalia kashikai Outuuwüre so'u tü juyakakalü 1992) wanee wayuu e'raajuushi ma'in, ekirajüi, achajaakai waneepia atüjaa soo'opünaa nakua'ipa na wayuukana, ekirajaashi sünain süshajia je saashajaaya wanee pütchi, ashajüi karaloukta, jemeishi sulu'u tü mmakat Yosuuipa'a, wopumuin saa'ujee tü mmakat Palawaipo'u, uuchejee sünain tü mmakat Yawaasiru'u, eejechire nia tepichiiwa'a. Tü niipüsekat Ramón Paz Iipuana, chasü sulu'u naamaka na nüpüshikana, na iipuanayuukana, sa'aka nüla'ulayuu je nutuushinuu, sulu'u tü mmakat Yawaasiru'u, eejachire nia kepiain. Nachiki na kasayuukana nünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Nachiki_na_kasayuukana_nünain Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Ramón_Paz_Iipuana_wanaa_sümaa_jintülin_nia Wane kasa alatüsü nümüin Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin niahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Wane_kasa_alatüsü_nümüin_Ramón_Paz_Iipuana_wanaa_sümaa_jintülin_nia Nu'wayuuse je nüchooin Ramón Paz Iipuanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Nu'wayuuse_je_nüchooin_Ramón_Paz_Iipuana Tü nikirajaakalü anain Ramón Paz Iipuanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Tü_nikirajaakalü_anain_Ramón_Paz_Iipuana Karalo'utakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Karalo'utaka Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Shi'ipajee_sukua'ipa Nüchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ram%C3%B3n_Paz_Ipuana#Nüchikimaajatü Wikipeetia: Rapa Nui https://guc.wikipedia.org/wiki/Rapa_Nui Rapa Nui (rapanuiinaiki: Rapa Nui, «Mioü Rapa»; alijunaiki: Isla de Pascua) shai wanee mma sulü'ü wuin chaa Chiire eepünaa Polinesia, pasanain sünain wuinka Pasifikat pejeewasü sümaa Kalteraa sauu 3700 km. Sümioushee mmakat shia 163,6 km², shia mülousüka'main mma shiro'oko wuin e'eka chaa Chiire sotpaaka palaa, o'ota keepiaka chaaya shia 5035, akotchiiraka sünain Hanga Roa, eree mmulousuka alijunapiapa pasanain sünain mmakat. Tü Sunüliaka Rapa Nuihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Rapa_Nui#Tü_Sunüliaka_Rapa_Nui Süchukuajee Sukuwai'pa Rapa Nuihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Rapa_Nui#Süchukuajee_Sukuwai'pa_Rapa_Nui Wikipeetia: Ratuuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Ratuuna Ratuuna (alijunaiki: Gris) Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna Wikipeetia: Risaraalüta https://guc.wikipedia.org/wiki/Risaraal%C3%BCta Tü Mma'ipakat Risaraalüta (Alijunaiki: Departamento Risaralda) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Coordinates on Wikidatahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Coordinates_on_Wikidata Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Mapes amb diverses figureshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Mapes_amb_diverses_figures Pàgines amb etiquetes de Wikidata sense traduccióhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%A0gines_amb_etiquetes_de_Wikidata_sense_traducci%C3%B3 Páginas con mapashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:P%C3%A1ginas_con_mapas Risaraalütahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Risaraal%C3%BCta Wikipeetia: Rociree Silva https://guc.wikipedia.org/wiki/Rociree_Silva Rocireé Del Carmen Silva Fernández (Rusiree Karumen Sirwa Pernante) shia wanee majayut WayuuLas misses salen a recorrer los medios. La Verdad. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Rociree_Silva#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Roo https://guc.wikipedia.org/wiki/Roo Roo (alijunaiki: arroz) es la semilla de la planta Oryza sativa. Se trata de un cereal considerado alimento básico en muchas culturas culinarias (en especial la cocina asiática), así como en algunas partes de América Latina. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Rouya https://guc.wikipedia.org/wiki/Rouya Rouya, anajaaya, anakaaya (alijunaiki: espejo) jünulia wane korolo jukumain alijuna ayu'uluushi jünainje maraaja akumajünusu jupula anajaaya- anakaaya eere wane a'anawa, otta ere wane ashajawaa suka achepaa. Rouyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Rouya Wikipeetia: Rülipi https://guc.wikipedia.org/wiki/R%C3%BClipi Rülipi (alijunaiki: sábila) es una planta usada en la medicina alternativa como botiquín doméstico de primeros auxilios. Tanto la pulpa transparente interior como la resina amarilla exudada al cortar una hojas se usa externamente para aliviar dolencias de piel. Süchikua Rülipi ,Rüipi , Rülipü ( Alijunaiki Sábila)https://guc.wikipedia.org/wiki/R%C3%BClipi#Süchikua_Rülipi_,Rüipi_,_Rülipü_(_Alijunaiki_Sábila) Wikipeetia: Sa'atkaattein https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27atkaattein Sa'atkattein (alijunaiki: alcalde) es la máxima autoridad del municipio que tiene carácter autónomo, jefe del ejecutivo municipal y administrador de los recursos propios de la municipalidad. Wikipeetia: Sa'puana https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27puana Sapuana shia wane su'uluku tü e'irukuu eekat na'aka naa wayuukana. Chi wuchii natuushikai naa sapuanakana nia chi kaaraikai; "watuushi chi kaaraikai", müshii. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Sa'wainrü https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27wainr%C3%BC Sa'wainrü (alijunaiki: Tortuga de mar) son parte de una superfamilia de tortugas de mar. Consta de dos familias actuales, Cheloniidae y Dermochelyidae, que incluyen siete u ocho especies. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Samulu https://guc.wikipedia.org/wiki/Samulu Samulu (alijunaiki: zamuro) Chi samutkai wane wuchii erajushi sûpa mmapakat sukaje nia`in ekajulûin tuu murutnu o`utuskalairua kaula, pûlikû, anneru, ama, erû, kajuya tuu nikatat, nikuin tuu jawaiskat isakat suchika shikuin tuu wane murutkalairua. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: San Andrés, Providencia y Santa Catalina https://guc.wikipedia.org/wiki/San_Andr%C3%A9s,_Providencia_y_Santa_Catalina Tü Mma'ipakat San Antüreesü, Pürowiteensia jee Santaaka Kataliina (Alijunaiki: Departamento San Andrés, Providencia y Santa Catalina) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Sukua'ipamaajatü Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Kolompia Wikipeetia: San Rapaeelü Majana https://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana San Rapaeelü Majana (alijunaiki: San Rafael del Mojan) jiia wanee pueulo antünakaa anain sunain 41 km chejee alijunapiapa'a Marakaaya. Shiia ein outkajain sukuwaitpaa tü mmakat Maara, akumajaasu sunain juyaa 1872. Suchukuwajehttps://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana#Suchukuwaje Ayatawaa jee Sukuwaitpaa Mmakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana#Ayatawaa_jee_Sukuwaitpaa_Mmaka Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/San_Rapaeel%C3%BC_Majana#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Santaa Rosa Wuinkana https://guc.wikipedia.org/wiki/Santaa_Rosa_Wuinkana Santaa Rosa Wuinkana (alijunaiki: Santa Rosa de Agua) es un antiguo asentamiento de palafitos del pueblo añú, con 200 años de existencia, además de ser una comunidad de pescadores. Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Marakaaya Wikipeetia: Santaka Chikinkiraa https://guc.wikipedia.org/wiki/Santaka_Chikinkiraa Tü Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Nuestra Señora del Rosario de Chiquinquirá, Virgen de Chiquinquirá) shiia wanee anulia erajunaka'anain tü Santaka Chikinkiraa sulü mma'ipakat Suuria, tü makaa antusu sumaiwa so'ü Wirjen Mariia. Santaka Chikinkiraa chaa Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Santaka_Chikinkiraa#Santaka_Chikinkiraa_chaa_Kolomwia Santaka Chikinkiraa chaa Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Santaka_Chikinkiraa#Santaka_Chikinkiraa_chaa_Wenesueela Wikipeetia: Santanteerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Santanteer%C3%BC Tü Mma'ipakat Santanteerü (Alijunaiki: Departamento Santander) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Santanteerühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Santanteer%C3%BC Wikipeetia: Santanteerü Palaamüin https://guc.wikipedia.org/wiki/Santanteer%C3%BC_Palaam%C3%BCin Tü Mma'ipakat Santanteerü Palaamüin (Alijunaiki: Departamento Norte de Santander) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Santanteerü Palaamüinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Santanteer%C3%BC_Palaam%C3%BCin Wikipeetia: Seetula https://guc.wikipedia.org/wiki/Seetula Seetula (alijunaiki: cédula) es un documento privado que contiene datos personales de carácter público emitido por una autoridad administrativa competente para permitir la identificación personal de los ciudadanos. Wikipeetia: Semaana Santa https://guc.wikipedia.org/wiki/Semaana_Santa Semaana Santa (alijunaiki: Semana Santa) Wikipeetia: Sesaarü https://guc.wikipedia.org/wiki/Sesaar%C3%BC Tü Mma'ipakat Sesaarü (Alijunaiki: Departamento Cesar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Sesaarühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sesaar%C3%BC Wikipeetia: Settiempüre https://guc.wikipedia.org/wiki/Settiemp%C3%BCre Settiempüre (alijunaiki: Septiembre) es el noveno mes del año en el calendario gregoriano y tiene 30 días. Su nombre, que viene de la misma raíz latina de "séptimo" en Español, se debe a que era el séptimo mes en el calendario romano. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Shaapülaana https://guc.wikipedia.org/wiki/Shaap%C3%BClaana Shaapülaana (alijunaiki: plato típico wayúu) tü shaapülaanaka shia wane eküülü aainjünaka süka seepü, wiirü, kepeshuuna, asalaa. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Shawantama'ana https://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana Shawantama'ana (alijunaiki: Terminal Wayuu de Maracaibo, Lugar de espera.) Aküjaa achiiki sükuaipa wayuu jüümaiwa anüiki atuushi, antüshii naa wayuukana guajirajee, yala`amüin maraca'aya, süpüla a`atapajaa pirawa so`otpaa lamuuna. Shawantama'anahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Shawantama%27ana Wikipeetia: Shawantama'ana (Marakaaya) https://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana_(Marakaaya) Su nombre oficial es Surümüin tüü Ajattajurekat Wayuu "Elias Gonzalez" (alijunaiki: Terminal Wayuu "Elías González"), pero se le conoce con el nombre de Shawantama'ana, que en wayuunaiki significa "lugar de espera" o "lugar donde se está de pie". Está ubicado en la parte norte de la ciudad de Maracaibo, en la Parroquia Idelfonso Vásquez. Wikipeetia: Shawantama'ana (película) https://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana_(pel%C3%ADcula) Shawantama'ana en un film en wayuunaiki cuyo título significa "lugar de espera". Es un Terminal-mercado que está ubicado en la parte norte de la ciudad de Marakaaya (Wenesueela). Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shawantama%27ana_(pel%C3%ADcula)#Enlaces_externos Wikipeetia: Shiiru'ku Wayuukalirua https://guc.wikipedia.org/wiki/Shiiru%27ku_Wayuukalirua Shiiru'ku Wayuukalirua (alijunaiki: Clanes de los Wayuu) jiia jiiru'ku Wayuu, supüla shiiain jüyawasee wanne suliia waneirua nutuma Ma'leiwa chaa jümaiwa, sukumajaiwa mmakat Wajiira. Shiia tuirua Sunuliia Shiiru'ku Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shiiru%27ku_Wayuukalirua#Shiia_tuirua_Sunuliia_Shiiru'ku_Wayuu Wikipeetia: Shipi ayulee süpüla anaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa Shipi ayulee süpüla anaa (alijunaiki: Plantas curativas) Naa wayuukana aneeshi waneepia süka wunu'u eekei anain süpüla wane wanülü otta müsia süpüla pasiirüa. Jukuwa'ipa wayuu jüpüla anaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Jukuwa'ipa_wayuu_jüpüla_anaa Chootehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Choote Aruwalo'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Aruwalo'u To'lopana- Kapooyohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#To'lopana-_Kapooyo Samuttapaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Samuttapai Maluwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Maluwa Rülipü- Rülipihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shipi_ayulee_s%C3%BCp%C3%BCla_anaa#Rülipü-_Rülipi Wikipeetia: Shira kaa'ulaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Shira_kaa%27ulaa Shira kaa'ulaa (alijunaiki: sopa de ovejo) es un plato tradicional de la cocina wayuu. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Si'ichi https://guc.wikipedia.org/wiki/Si%27ichi Si'ichi (alijunaiki: ñame, Pereskia colombiana) es una planta de la familia Dioscoreaceae, que es cultivada en todas sus variedades por sus grandes tubérculos que son ampliamente utilizados para la alimentación, siendo un producto básico para el consumo humano en Oceanía y el oeste de África. Su consumo es importante también en el Caribe. Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Si%27ichi#Usos Wikipeetia: Siensiiaka https://guc.wikipedia.org/wiki/Siensiiaka Tü siensiiaka (del latín scientĭa, "conocimiento") es el conjunto de conocimientos sistemáticamente estructurados, y susceptibles de ser articulados unos con otros. La ciencia surge de la obtención del conocimiento mediante la observación de patrones regulares, de razonamientos y de experimentación en ámbitos específicos, a partir de los cuales se generan preguntas, se construyen hipótesis, se deducen principios y se elaboran leyes generales y sistemas metódicamente organizados. Nuchikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Siensiiaka#Nuchikimajatü Wikipeetia: Siijuana https://guc.wikipedia.org/wiki/Siijuana Siijuana es un linaje wayuu, representado por la avispa. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Siina https://guc.wikipedia.org/wiki/Siina Siina anneerü (alijunaiki: carnero cocido al sol) es un plato típico de la cocina wayuu. Süchikua Siinahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Siina#Süchikua_Siina Wikipeetia: Siiwetkepein https://guc.wikipedia.org/wiki/Siiwetkepein Siiwetkepein (Alijunaiki: Cibercafé) es un local público donde se ofrece a los clientes acceso a Internet y, aunque no en todos, también servicios de bar, restaurante o cafetería. Para ello, el local dispone de computadoras y usualmente cobra una tarifa fija por un período determinado para el uso de dichos equipos, incluido el acceso a Internet y a diversos programas, tales como procesadores de texto, programas de edición gráfica, videojuegos, copia de CD o DVD, etc. Wikipeetia: Siruma https://guc.wikipedia.org/wiki/Siruma Siruma (Alijunaiki: Nube): Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Sojotojooya Parawanaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Sojotojooya_Parawanaa Tü Sojotojooya Parawanaa (alijunaiki: península de Paraguaná) está ubicada al norte del estado Falcón, en Venezuela. Es una zona semidesértica y con vegetación xerófila (cactus, dividivi, cují) casi en su totalidad. Falkonhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Falkon Wikipeetia: Sojotojooya palaa Wenesueela https://guc.wikipedia.org/wiki/Sojotojooya_palaa_Wenesueela Tü Sojotojooya palaa Wenesueela (alijunaiki: Golfo de Venezuela) es un golfo situado en la parte meridional del mar Caribe, al norte de América del Sur entre las penínsulas de Paraguaná y de la Guajira y cuyas aguas y costas pertenecen casi en su totalidad a Venezuela (estados de Zulia y Falcón), con una pequeña parte de Colombia (departamento de La Guajira). Está conectado al lago de Maracaibo a través de un canal de navegación. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Woumainkathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkat Wikipeetia: Sotpaapüna lamunaaka wiinnaa sünain Marakaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Sotpaap%C3%BCna_lamunaaka_wiinnaa_s%C3%BCnain_Marakaaya Tü Sotpaapüna lamunaaka wiinnaa sünain Marakaaya (alijunaiki: Costa Oriental del Lago de Maracaibo, COL) es una subregión administrativa del estado Zulia está compuesta por los municipios: Miranda, Santa Rita, Cabimas, Simón Bolívar, Lagunillas, Valmore Rodríguez y Baralt, del estado Zulia. Se distingue por ser la zona tradicional de la actividad petrolera del estado Zulia y donde todas las empresas y contratistas tienen su sede. Achikiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sotpaap%C3%BCna_lamunaaka_wiinnaa_s%C3%BCnain_Marakaaya#Achikii Economíahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sotpaap%C3%BCna_lamunaaka_wiinnaa_s%C3%BCnain_Marakaaya#Economía Wikipeetia: Sukuwa'itpa Maaka chaa Wajira https://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira Wajirraka shiia tü mmakat palaajatüka so'ü Ameerika Uuchimüin, piamasü mma kalüko shiia: Wuinpejee Sunain (Kolompia) siía Wopumüin sunain (Wenesueela); Mussia Sunulïa majaasü: Chaa Wajiira Kolomwia (Wopumuïn) jee Wajiira yaa Wenesueela (Wuinpejee). Tüirüa shiia süpalaashe Wajiirakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Tüirüa_shiia_süpalaashe_Wajiiraka Uuchikalirua Chaa Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Uuchikalirua_Chaa_Wajiira Juyaakeihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Juyaakei Sunainjulee Mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Sunainjulee_Mmakat Apaaka Sunainje Mmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sukuwa%27itpa_Maaka_chaa_Wajira#Apaaka_Sunainje_Mma Wikipeetia: Sunu'use Wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu Sunu'use Wayuu: (alijunaiki: Medicina Propia) Naashin wayuu sukuwa'ipa sümaiwa tü sunu'use wayuu süpülajatü outajaa na'leche. Atüjaanakat aa'u sünainjee tü achajawaa atijalaa natuma naa ekirajaashii sünain pienchiirua shi'ipapaa atijalaa, tü ekirajütkaa Yarelis Laguna mushia na wayuu kepiakana Iruwama'ana. Parulua:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Parulua: Aichuwa:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Aichuwa: Je'yutse:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Je'yutse: Mokochira:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Mokochira: Ichii:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Ichii: Yawa:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Yawa: Alouka:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Alouka: Aliita:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Aliita: Jale'esapa a apalainsü:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Jale'esapa_a_apalainsü: Kaleena:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Kaleena: Muurai:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Muurai: Juurai:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Juurai: To'olopana:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#To'olopana: Yolujaapi:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Yolujaapi: Jinnuuta:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sunu%27use_Wayuu#Jinnuuta: Wikipeetia: Susu https://guc.wikipedia.org/wiki/Susu Susu / katto'ui / a'waliaa (alijunaiki: mochila) Sunuliairua susuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Susu#Sunuliairua_susu Aapanüsü Süpülahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Susu#Aapanüsü_Süpüla Wikipeetia: Suukala https://guc.wikipedia.org/wiki/Suukala Suukala (alijunaiki: azúcar, inküleenaiki: sugar) Eküülükanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BCkana Wikipeetia: Suuküree https://guc.wikipedia.org/wiki/Suuk%C3%BCree Tü Mma'ipakat Suuküree (Alijunaiki: Estado Sucre) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Suuküreehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Suuk%C3%BCree Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Suuküree (Kolomwia) https://guc.wikipedia.org/wiki/Suuk%C3%BCree_(Kolomwia) Tü Mma'ipakat Suuküree (Alijunaiki: Departamento Sucre) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuk%C3%BCree_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Suuria https://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria Tü Mma'ipakat Suuria (Alijunaiki: Estado Zulia) shiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (piama shikii apünüinmüin) mma'ipakat yaa Wenesueela, tü Suuria sotpasuu Wuinka chaa Marakaaya. Tü Wuinka shiia muloüsuka sushawalie wuin soou Ameerika Uuchimüin siia yalaa ma'apunaa eesü tü muloüsuka sushawalie Peturolio siia kassü. Suchukuwaje Sunulia Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Suchukuwaje_Sunulia_Suuria Achiiki Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Achiiki_Suuria So'ü Sukuwaitpaa Mmakat Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#So'ü_Sukuwaitpaa_Mmakat_Suuria Mma Sulü Mma'ipakat Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Mma_Sulü_Mma'ipakat_Suuria Wayuu Sulü Mma'ipakat Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Suuria#Wayuu_Sulü_Mma'ipakat_Suuria Wikipeetia: Suwatira puliiku https://guc.wikipedia.org/wiki/Suwatira_puliiku Awatirawaa püliikü (alijunaiki: carrera de burros) Shimi'ira wayuu sünmaiwa. Shia sa'a nakuentajüin wamüin na watuushinuukana, Chi taata Juya; sheitüshi sünain talatüin na'ain. Sheitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sheitaa Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Süchi https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchi Süchi (alijunaiki: río) es una corriente natural de agua que fluye con continuidad. Posee un caudal determinado, rara vez constante a lo largo del año, y desemboca en el mar, en un lago o en otro río. Süchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchi Wikipeetia: Süchiimma https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma Süchiimma (alijunaiki: Riohacha) shia wane pueulo miyo'u sulu'usü tü mma miyo'usükat Kolompia shia sikiisüka tü mmakat Wajiira, sotpa'asü tü palaakat. Sukuwa'ipamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sukuwa'ipamaajatü Sunüliakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sunüliaka Saa'u Sukuwaitpaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Saa'u_Sukuwaitpaa Napülapüna na alijunakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Napülapüna_na_alijunakana Sukuwa'ipa sükumajaiwa Kolompiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sukuwa'ipa_sükumajaiwa_Kolompia Siküla XX jee siia XXIhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Siküla_XX_jee_siia_XXI Sunüliairü mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sunüliairü_mmakat Sukua'ippa Mmakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Sukua'ippa_Mmakat Mmakat pejekat sünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Mmakat_pejekat_sünain Ayatawaka sulu'u Süchiimmahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Ayatawaka_sulu'u_Süchiimma Atalee Emüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#Atalee_Emüinre kulaalayaawatiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchiimma#kulaalayaawatia Wikipeetia: Süi https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi Süi, Jama'a jee O'ulaa (alijunaiki: chinchorro, hamaca) Tü Süikat eesü ama'anawaa süpüla ojulerawaa otta eemerawaa. Alü'jünusü atumawaa jalapünalee o'unünüin yaa; ma'aka jünain alapajaa otta jünain awaraijawaa ne'e. So'u sainjia süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#So'u_sainjia_süi Süna süihttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#Süna_süi Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#Shi'ipajee_sukua'ipa sui patuwasu:https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCi#sui_patuwasu: Wikipeetia: Sükalia Kama'ainairua Woumainru'u https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Kama%27ainairua_Woumainru%27u Sükalia Kama'ainairua Woumainru'u (alijunaiki: Día de la Resistencia Indígena) es una festividad oficial celebrada el 12 de octubre en Venezuela, que coincide con el Día de la Raza que se celebra en otros estados de América Latina y con el Día de la Fiesta Nacional, en España. La festividad originalmente conmemoraba el descubrimiento de América por parte de Cristóbal Colón, y fue declarada durante el gobierno de Juan Vicente Gómez como festividad nacional. Wikipeetia: Sükalia Mmapaapünaa wattapüna'aya wayuu atamüinree jierü https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Mmapaap%C3%BCnaa_wattap%C3%BCna%27aya_wayuu_atam%C3%BCinree_jier%C3%BC Tü Sükalia Mmapaapünaa wattapüna'aya wayuu atamüinree jierü (alijunaiki: Día Internacional de la mujer indígena) shiia kaiká ein anatitnüin sukalia jieyuu. Chaa kai 5 (Jaraí) Settiempüre so'ü mmakat supüshuwale. Sukuwaitpaa Jiettka Sulü Apüshikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Mmapaap%C3%BCnaa_wattap%C3%BCna%27aya_wayuu_atam%C3%BCinree_jier%C3%BC#Sukuwaitpaa_Jiettka_Sulü_Apüshika Wikipeetia: Sükalia Santakalüirua https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCkalia_Santakal%C3%BCirua Sükalia Santakalüirua (alijunaiki: Día de Todos los Santos) es una tradición católica instituida en honor de todos los santos, conocidos y desconocidos, según el papa Urbano IV, para compensar cualquier falta a las fiestas de los santos durante el año por parte de los fieles. Wikipeetia: Sütchin luusa joutaikajatkaa "Jepirachi" https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCtchin_luusa_joutaikajatkaa_%22Jepirachi%22 Sütchin luusa joutaikajatkaa Jepirachi (alijunaiki: Parque Eólico Jepírachi) es un parque eólico ubicado en el Departamento de La Guajira, en Colombia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wikipeetia: Sütchin luusa joutainainjeejetü "Tü Wajiirakaa" https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCtchin_luusa_joutainainjeejet%C3%BC_%22T%C3%BC_Wajiirakaa%22 Sütchin luusa joutainainjeejetü "Tü Wajiirakaa" (alijunaiki: Parque Eólico "La Guajira") jiia wanee eree akumüjunüin sütchin tü luusaka sükaa joutaika chaa Wajiira, sülu'u tü mmakat Suuria, Weneesuela. Suuriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Suuria Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Süttaa https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa SÜTTAA (alijunaiki:Encierro) Wainma tü kasa kapülainka natuma naa wayukana wanee shia tü Süttaakat Sukuwa'ipa tü süttakathttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#Sukuwa'ipa_tü_süttakat Akachetnaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#Akachetnaa O'ojitnaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#O'ojitnaa Ojui'jünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttaa#Ojui'jünaa Wikipeetia: Süttiiya https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCttiiya Süttiiya (Alijunaiki: Sortija, Anillo) Süttiiyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCttiiya Wikipeetia: Taachira https://guc.wikipedia.org/wiki/Taachira Tü Mma'ipakat Taachira (Alijunaiki: Estado Táchira) Jia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Shia saa'a oumainkat tüü, yalasü see'ruupünaa tü uuchikalü, pasanainpünaa sünain tü Cordillera de los Andes amünakalü. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Taleepana kekiisü https://guc.wikipedia.org/wiki/Taleepana_kekiis%C3%BC Taleepana serulaalü (Alijunaiki: Teléfono inteligente; inküleenaiki: Smartphone) es un teléfono celular que tiene una mayor capacidad de computación y conectividad que un teléfono celular convencional. El término «inteligente» hace referencia a la capacidad de usarse como un computador de bolsillo, llegando incluso a remplazar a un computador personal en algunos casos. Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua Wikipeetia: Taleepana serulaalü https://guc.wikipedia.org/wiki/Taleepana_serulaal%C3%BC Taleepana serulaalü (alijunaiki: teléfono celular) es un dispositivo inalámbrico electrónico para acceder y utilizar los servicios de la red de telefonía celular o móvil. El servicio funciona mediante una red de celdas, donde cada antena repetidora de señal es una célula, si bien también existen redes telefónicas móviles satelitales. Kachuweerakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kachuweerakal%C3%BCirua Wikipeetia: Tarüjeeta ajuyaajia https://guc.wikipedia.org/wiki/Tar%C3%BCjeeta_ajuyaajia Tarüjeeta ajuyaajia (alijunaiki: tarjeta de crédito) Wikipeetia: Tisiempüre https://guc.wikipedia.org/wiki/Tisiemp%C3%BCre Tisiempüre (alijunaiki: Diciembre) Nia chii poloo piamamuin kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu poloo kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa. Kashiirua sünain juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kashiirua_s%C3%BCnain_juya Wikipeetia: Toliima https://guc.wikipedia.org/wiki/Toliima Tü Mma'ipakat Toliima (Alijunaiki: Departamento Tolima) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Toliimahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Toliima Wikipeetia: Toolarü https://guc.wikipedia.org/wiki/Toolar%C3%BC Toolarü (alijunaiki: dólar) es el nombre de la moneda oficial de varios países, dependencias y regiones. El dólar de Estados Unidos es la moneda en circulación más usada en el mundo. Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda Wikipeetia: Tunkuraawa (Ekuwatoorü) https://guc.wikipedia.org/wiki/Tunkuraawa_(Ekuwatoor%C3%BC) Tü Mma'ipakat Tunkuraawa (alijunaiki: Provincia de Tungurahua) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Tunkuraawa (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Tunkuraawa_(Ekuwatoor%C3%BC) Wikipeetia: Turompa https://guc.wikipedia.org/wiki/Turompa Turompa: tü turompakat, ee'irajeeria wayuu. Aainjuushi jüka kachueera natuma kakaliainnuu wayuu, nnojoliajee ma'i jukoroloin wayuu, jiasa'a jünaatünaka, jüpüla mi'iroulin otta jia'alajinnüintüin jünain eemerawaa juchiki a'yatawaa otta, mekeeraa müsia arüleejaa; ee'irajeeria kayeesü, a'yaatünüsü jüka ajapiraa, ke'ira müsia awaraluwaa, ayunnusü ji'irayaain, jayeechi, ji'ira wayuu, ji'ira mürülü. Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee Wikipeetia: Tü'liki https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC%27liki Tü'liki (alijunaiki: cocina wayuu) jia eere ju'lakajaain wayuu, aainjuushi jüka: yotojolo jaajuna, aipia jüsepü, otta tü'likiru'u eesü eere jü'ulakajaanüin eküülü, eesü mmo'olu'ule eere jeje'eipajaanuin siki otta ipa jüpüjüle, eesü wane akumajuushi juka pootchi otta jüsa'a wunu'u, pawon jutuma wayuu. Otta müsia eesu ayuupala otta süi julu'uje jupula naikalaain naa e'iyouukana. Tü eekat tü'likiru'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC%27liki#Tü_eekat_tü'likiru'u Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC%27liki#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Tü aashiajawaa su'utpünaajatkaa 69 https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69 Aashichijawaa natümaa naa wayuukana so'u tü juyakalü 1769 (alijunaiki: "La Rebelión del '69") Shia wanee eejirawaa eejatkalü sünain wanee atkawaa namaa na alijunakana antakana wattajee. Sünain tia kasachikikalü wainma wayuu ouutkajaakalü süpüla eejirawaa. 2 nüka'iya kashikai mayo no'u chi juyakai 1769https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69#2_nüka'iya_kashikai_mayo_no'u_chi_juyakai_1769 Na'apüla na wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69#Na'apüla_na_wayuukana Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_aashiajawaa_su%27utp%C3%BCnaajatkaa_69#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Türujiiya https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCrujiiya Tü Mma'ipakat Türujiiya (Alijunaiki: Estado Trujillo) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Türujiiyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:T%C3%BCrujiiya Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: USB https://guc.wikipedia.org/wiki/USB Tü USB wanee lakayaasüpülee anaajaalee USB epe'ipajuui anaajalee süpülajatü anaajawaa atijaayo'upala kottaleesü kanainsü wanee po'upünawaa USB (inküleenaiki: Universal Serial Bus). Atijalaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Atijalaa USBhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:USB Wikipeetia: Ucharayu https://guc.wikipedia.org/wiki/Ucharayu Ucharayu es un linaje wayuu, representado por el turpial. Linajes wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Linajes_wayuu Wikipeetia: Ulewana https://guc.wikipedia.org/wiki/Ulewana Ulewana es un linaje wayuu, representado por el lagarto. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Uliyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Uliyuu Uliyuu es un linaje wayuu, representado por el oso hormiguero. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Ului https://guc.wikipedia.org/wiki/Ului Tü Ului (alijunaiki: turpial, Icterus nigrogularis) wane wuchii jouutshatashi wajiirapünaa.Icterus nigrogularis Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ului#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Uraliyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Uraliyuu Uraliyuu _ Urariyuu : Es un linaje conformado por o clanes o castas segun la organizacion social propia de los indigenas wayuu, la cual es matriarcal , que se encuentran distribuidos en la Guajira Venezolana y Colombiana , esta representada por un totém que es la serpiente cascabel. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Uriyu https://guc.wikipedia.org/wiki/Uriyu Uriyu es un linaje wayuu, representado por la paloma tórtola. Linajes wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Linajes_wayuu Wikipeetia: Uuchi Epitsü https://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC Tü Uuchi Epitsü (alijunaiki: Cerro la Teta) Shiia wanee Uuchi pasanain sunain mma Wajiira, palaamüin sunain Ameerika Uuchimüin souje mmakat Kolomwia. Sunainjatü Uuchipüirüa Wajiira, sumioüshe shiia 370m siia antunusu anain soou mma Wajiira Kolomwiana. Suchukuwaje Uuchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC#Suchukuwaje_Uuchika Jalaasü shiiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC#Jalaasü_shiia Sunain juyaapüle soouhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchi_Epits%C3%BC#Sunain_juyaapüle_soou Wikipeetia: Uuchipünaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Uuchip%C3%BCnaa Uuchipünaa (Alijunaiki: Sur) Wikipeetia: Uujolu https://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu Uujolu (alijunaiki: Chicha) shia wane asüüshi, otta wainma sukuwa'ipa saainjia. Müsüka saa'in awarianta natuma na kanüliakana Chibcha cha'aya Ecuador, Bolivia otta Perú. Uujolu sünain wane alapajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu#Uujolu_sünain_wane_alapajaa Sukuwa'ipa saainjünapa uujoluhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu#Sukuwa'ipa_saainjünapa_uujolu Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uujolu#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Uwon https://guc.wikipedia.org/wiki/Uwon Uwon / uwoma (alijunaiki: sombrero) Tü uwonkalü eesü ama'anawaa süpula e'iyataa napülain naa eekana ama'ana, a'atünusü süpüla nnojolüinjanain ka'ipalain naya otta müsia nnojolüinjanain akuruluin naya. Eesü nama'ana wayuu tooloyuu otta jieyuu; wanee sümüin tü na'ataka naa tooloyuukana otta tü na'ataka naa jieyuukana. Sainjia uwonhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uwon#Sainjia_uwon Sukua'ipa atumawa uwonhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Uwon#Sukua'ipa_atumawa_uwon Wikipeetia: Venesueela (ee'irain) https://guc.wikipedia.org/wiki/Venesueela_(ee%27irain) Venesueela shiaa ee'irain natumaa wenesueelaje'ewalü, nushajalaa jumaa ji'rain alijunakaaliiruwaa Pablo Herrero Ibaraz o'otta Jose Luis Armenteros Sanchez, suluupunashi paala Los Relampagos o'otta akumajakat sukuaipa ee'irain. Letrahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Venesueela_(ee%27irain)#Letra Wikipeetia: Waapünaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Waap%C3%BCnaa Waapünaa (Alijunaiki: Oeste, Occidente) Wikipeetia: Waarika https://guc.wikipedia.org/wiki/Waarika Tü Mma'ipakat Waarika (Alijunaiki: Estado Guárico) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Waarikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waarika Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Waarka https://guc.wikipedia.org/wiki/Waarka Tü Mma'ipakat Waarka (Alijunaiki: Estado La Guaira) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Waarkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waarka Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Waaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Waaya Tü Mma'ipakat Waaya (alijunaiki: Provincia de Guayas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Waayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waaya Wikipeetia: Wachikua https://guc.wikipedia.org/wiki/Wachikua Wachikua es un largometraje-documental estrenado en 2012. Dirigido por Aranaga EipeyuSe Mueve llega cargada de estrenos cinematográficos en su edición de julio. Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wachikua#Referencias Wikipeetia: Wai-Pai https://guc.wikipedia.org/wiki/Wai-Pai Wai-Pai (alijunaiki: Wi-Fi) es un mecanismo de conexión de dispositivos electrónicos de forma inalámbrica. Los dispositivos habilitados con Wi-Fi, tales como: un ordenador personal, una consola de videojuegos, un teléfono inteligente o un reproductor de mp3, pueden conectarse a Internet a través de un punto de acceso de red inalámbrica. Wikipeetia: Waikaipuura https://guc.wikipedia.org/wiki/Waikaipuura Waikaipuura (nacido en lo que hoy en día es la ciudad de Los Teques, Wenesueela, alrededor de 1530; muerto en 1568), fue un nativo indígena, jefe de varias tribus Caribes, con el título de "Guapotori" —Jefe de jefes— originario del grupo Teques. Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Waikaipuura#Enlaces_externos Wikipeetia: Wajari https://guc.wikipedia.org/wiki/Wajari Wajari (alijunaiki: danta) es un animal de la familia Tapiridae de tamaño mediano, con una longitud que varía desde el 1,8 m hasta los 2,5 m, con una cola de 5 a 10 cm de largo, y una altura en la cruz de 70 cm a 1 m y un peso de 220 a 300 kg. Sin embargo, la principal característica de la danta es su alargado hocico en forma de pequeña trompa, que usa principalmente para arrancar las hojas, hierbas y raíces que constituyen su alimento. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Walekerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Waleker%C3%BC Walekerü (alijunaiki: Araña) Shia wanee wuchii jachichi, asotüsü, shimiiwaisü waneepia. Ounjulaasü suulia Jo'uuchon wuchii. Walekerü (araña süka alijunaiki)https://guc.wikipedia.org/wiki/Waleker%C3%BC#Walekerü_(araña_süka_alijunaiki) Wikipeetia: Waliipanaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Waliipanaa Walipanaa o Cojoro en alijunaiki, población de Wenesueela en el Municipio Guajira del Estado Zulia. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Waliipanaa#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Waliliyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Waliliyuu Waliliyuu es un linaje wayuu, representado por las aves crepusculares. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Walirü https://guc.wikipedia.org/wiki/Walir%C3%BC Walirü chi walitkai nia wane mürüt wunaa'inküinjachi, sa'akashi isashii, eküi asalaa. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Wamüsü müin wanteeraka https://guc.wikipedia.org/wiki/Wam%C3%BCs%C3%BC_m%C3%BCin_wanteeraka == WASÜSÜ MÜIN WANTEERAKA == WASÜSÜ MÜIN WANTEERAKAhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wam%C3%BCs%C3%BC_m%C3%BCin_wanteeraka#WASÜSÜ_MÜIN_WANTEERAKA Wikipeetia: Wanuiki 93.9 FM https://guc.wikipedia.org/wiki/Wanuiki_93.9_FM Wanuiki 93.9 FM es una radio comunitaria que transmite desde La Guajira, con sede en el Sector de Nueva Lucha II, Paraguaipoa, Municipio Guajira. A'walakajütkalüirua pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27walakaj%C3%BCtkal%C3%BCirua_p%C3%BCtchi Wikipeetia: Wanülü https://guc.wikipedia.org/wiki/Wan%C3%BCl%C3%BC Tü wanülü viru amuunaka moojulaasü amoojulu`u kasairua eepunale anaain kasaa mmatüjuuinsü aapira eesü noojoolookoi. Jia keireeka naa`in jia tü ayuuli eera mmalinchii, tü anaajüika`i kasaa eesü najaattüinruin numuunalanain numüin tü eeka, numana tü nunaajaka sulu`u tü kachuweeraka maimaasü eetasü wanee anaain. Wikipeetia: Wanülüüpi https://guc.wikipedia.org/wiki/Wan%C3%BCl%C3%BC%C3%BCpi Wanülüüpi (alijunaiki: antivirus) son programas cuyo objetivo es detectar y/o eliminar virus informáticos. Comenzaron a aparecer durante la década de 1980. Wikipeetia: Waraao https://guc.wikipedia.org/wiki/Waraao Waraao es un pueblo indígena amerindio que habita en el delta del Orinoco y la costa de Guyana y Surinam. Hay más de 45. Waraaohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waraao Wikipeetia: Wariina https://guc.wikipedia.org/wiki/Wariina Tü Mma'ipakat Wariina (Alijunaiki: Estado Barinas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Wateriia https://guc.wikipedia.org/wiki/Wateriia Wateriia (alijunaiki: batería) Wikipeetia: Watkisimeeta https://guc.wikipedia.org/wiki/Watkisimeeta Jeketü Sekoowia chaa Watkisimeeta (alijunaiki: Nueva Segovia de Barquisimeto, Barquisimeto) jiia wanee alijunapiapa'a sulü Mma'ipakat Laara soou Wenesueela. Laarahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Laara Watkisimeetahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Watkisimeeta Wikipeetia: Waupeesü https://guc.wikipedia.org/wiki/Waupees%C3%BC Tü Mma'ipakat Waupeesü (Alijunaiki: Departamento Vaupés) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Waupeesühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Waupees%C3%BC Wikipeetia: Wayee jünain Kaau'kaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayee_j%C3%BCnain_Kaau%27kaa Tü Mma'ipakat Wayee jünain Kaau'kaa (Alijunaiki: Departamento Valle del Cauca) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wayee jünain Kaau'kaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wayee_j%C3%BCnain_Kaau%27kaa Wikipeetia: Wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu Wayuu (alijunaiki: "Guajiro", hombre poderoso, persona) naya naa wayuukana koumainka mmakalü Wajiira, palaamüin shi'ipoujee palaaka Kariwe iipünaa sünain mmakalü Kolompia jee müsia mmakalü Wenesueela; akatajaanüsü noumain natuma naa alijunaka cha sümaiwa, akatsa'a namüin naa wayuukana nnojotsü kasa eekai akatajaain nakua'ipa suulia noumain. Naa wayuukana naya müinma yaa naa kojuyaka akua'ipa sainküinpünaa tü mmakalü, sükajee mainmain naya soo'opünaa tü mmakalü. Süchiki nouyasee naa wayuukana soo'opünaa tü noumainkahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Süchiki_nouyasee_naa_wayuukana_soo'opünaa_tü_noumainka Süchikuwajee wunu'upanaka jee mmakat cha wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Süchikuwajee_wunu'upanaka_jee_mmakat_cha_wajiira Süchikü nanülia wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Süchikü_nanülia_wayuu Na'yataain naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Na'yataain_naa_wayuukana Pütchi soo'omüin süchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Pütchi_soo'omüin_süchikimaajatü Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wayuu: Jintukaa Marakaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuu:_Jintukaa_Marakaaya Wayuu: Jintukaa Marakaaya (Alijunaiki Wayúu: La niña de Maracaibo) shiia wanee ayaakua akümüjünaka nütumaa Miguel Curiel o'ota müsiia ashatakaa shiia Daniel Alvarado, Karina Velázquez siia Asier Hernández. Filmes en Wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Filmes_en_Wayuunaiki Wikipeetia: Wayuunaiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki Wayuunaiki (alijunaiki: Idioma Wayuu) shia nanüiki na wayuukana, tü süyaawaseka soo'opünaa tü mmapa'akalü süpüshuwa'a shia ISO 639-3: guc,Información del idiomaWayuu yootünusu natuma 400 miira wayuu süpa'apünaa tü mmapa'akalü, ekirajaanüsü sünainjee tü eii. Aashajaanüsü sulu'u tü mmapa'akalü Wajiira cha'aya Kolompia otta müsia sulu'u tü mmapa'akalü Suuria cha'aya Wenesuweera, tü wayuunaikikalü o'ttüsu sünainjee tü anüikikalü mülo'u arawaakaMansen, Richard y David Captain (2000) "El idioma wayúu (o guajiro)"; María Stella González de Pérez y Mª L. Amülooijeesü tü anüikikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Amülooijeesü_tü_anüikikalü A'yatawaa süpüla ayale'era sukuwa'ipa tü wayuunaikikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#A'yatawaa_süpüla_ayale'era_sukuwa'ipa_tü_wayuunaikikalü Sukuwa'ipamaajatü tü wayuunaikikalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Sukuwa'ipamaajatü_tü_wayuunaikikalü Aacheemaajatü wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Aacheemaajatü_wayuu Küramaatikaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Küramaatikaa Süyaawase tü pütchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Süyaawase_tü_pütchika Ayaawatia pütchi süpüla sünülia wayuu (Pro-nombres)https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Ayaawatia_pütchi_süpüla_sünülia_wayuu_(Pro-nombres) Ayaawajia süka wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Ayaawajia_süka_wayuunaiki Karalo'uta ekirajaaya wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Karalo'uta_ekirajaaya_wayuunaiki Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Wayuunaiki (karalo'uta) https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki_(karalo%27uta) Tü Karalo'uta Wayuunaiki shiia sunulia wanee karalo'uta ashajunaka a'alü tü anüikika Wayuunaikiru'u, tü karalo'utaka alüwakajat pütchii siia achikiimajaatü so'ü sukuwaitpaa Wayuu sunain mma Wajiira chaamüin Kolomwia siia soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela. Achiikimajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunaiki_(karalo%27uta)#Achiikimajatü Wikipeetia: Wayuunkeera https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera Wayunkeera (alijunaiki: muñeca de barro) sükorolopü'üsü wayuu jimo'otnuu sutuma nei otta müsia noushinuu paala sümaiwa. Sukumajiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Sukumajia Wayuunkeera süpüla a'laüle'era aa'inhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Wayuunkeera_süpüla_a'laüle'era_aa'in Ekirajüsü tü laülaakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Ekirajüsü_tü_laülaakalü La wayuunkeerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#La_wayuunkeera Elaboración de la wayuunkeerahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Elaboración_de_la_wayuunkeera Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuunkeera#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wayuushe'in https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuushe%27in Tü Wayuushe'in (Alijunaiki: manta wayúu) shiia sushein jieyuu wayuu anaka sumüin walatshi, kaí. Sumaiwa tü sushen wayuu ainjunusú sukaá mawuii siia kulüla, shiapujain wayuu sukaá sajapú. Suwanajayaakuaipaat tüü Wayuushe'inhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuushe%27in#Suwanajayaakuaipaat_tüü_Wayuushe'in Wikipeetia: Waü https://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%C3%BC Chi Waü (alijunaiki: ocumo) es una planta de la familia Araceae, que es cultivada por sus grandes tubérculos, que son ampliamente utilizados para la alimentación,originaria de América Central, cultivada extensamente en las regiones tropicales, que producen cormos, ricos en almidón y que contienen entre 1 y 8,8% de proteína. Es muy semejante al taro. Usoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%C3%BC#Usos Wikipeetia: Waüyee https://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%C3%BCyee Waüyee/aa. Jia tuu a'ü e'itanakat apüla josso'in awayajushii suupula kaii, anajanuusuu supuula apünajaa, juntaapa juya(Juyapü). Wikipeetia: Wenesuweera https://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera Wenesueela joolü arajunuipa sukaa anulia Mmakat Woliwariana Wenesueela (alijunaiki: Republica Bolivariana de Venezuela) shiia wanee mmakat soou Ameerika, antunusu anain palaamüin sunain Ameerika Uuchimüin, saataa shirokosu Palaaka Kariwe siia tuwane sunainjesu mmakat amerikana; tü outkapüle alijuna shiia alijunapiapaa Karaakas. Antunapa Anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Antunapa_Anain Sumaiwa soou Mmakat Wenesueela Pürekolonpina (Precolombina)https://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Sumaiwa_soou_Mmakat_Wenesueela_Pürekolonpina_(Precolombina) Sukalia Antunapa anain Wenesueela sutuma Alijuna cheje Epaainyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Sukalia_Antunapa_anain_Wenesueela_sutuma_Alijuna_cheje_Epaainya Ajutala Sukuwaitpaa suliia alijunaka Epaainyajewaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Ajutala_Sukuwaitpaa_suliia_alijunaka_Epaainyajewai Mioü Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Mioü_Kolomwia Suchukuwaje Mmaipakat sulü Mmakat Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Suchukuwaje_Mmaipakat_sulü_Mmakat_Wenesueela Suchukuwaje Mma Sunain Wuitaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Suchukuwaje_Mma_Sunain_Wuitaa Pürunteraahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Pürunteraa Mma kanainjeka supüla erajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Mma_kanainjeka_supüla_erajaa Sukuwaitpaa mma kanainjeka Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Sukuwaitpaa_mma_kanainjeka_Wenesueela Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wenesuweera#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wepkam https://guc.wikipedia.org/wiki/Wepkam Wepkam (alijunaiki: cámara web) es una pequeña cámara digital conectada a una computadora, la cual puede capturar imágenes y transmitirlas a través de Internet, ya sea a una página web o a otra u otras computadoras de forma privada. Wikipeetia: Wichaata https://guc.wikipedia.org/wiki/Wichaata Tü Mma'ipakat Wichaata (Alijunaiki: Departamento Vichada) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wichaatahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wichaata Wikipeetia: Wiia Losaata https://guc.wikipedia.org/wiki/Wiia_Losaata Wiia Losaata (alijunaiki: Villa Losada) es un sector de La Concepción, en el municipio Jesús Enrique Lossada, del Estado Zulia. El sector cuenta con 300 habitantes aproximadamente, en su mayoría de etnia wayuu. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wiia_Losaata#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wiinna https://guc.wikipedia.org/wiki/Wiinna Wiinna (Alijunaiki: Este, Oriente) Wikipeetia: Wikiakuaipa https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikiakuaipa Tü kanüliakalü Wikipeetia (alijunaiki: Wikipedia) jia wanee ansikülopeetia jutatüsü. Sükorolo Fundasionko Wikimeetia. Suchukuwaje Sukuwaitpaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikiakuaipa#Suchukuwaje_Sukuwaitpaa Wikipeetia: Wikipeetia Wayuunaikiru'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u Wikipeetia süka wayuunaiki (alijunaiki: Wikipedia en wayuunaiki) shia eere akotchajünüin tü sukua'ipaka wayuu sulu'u Wikipeetia. Müinma yaa eesü maka pütchi ashajuushi sulu'u. Sukua Wikipeetia sulu'u woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Sukua_Wikipeetia_sulu'u_woumainkalü Juyakai 2011https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Juyakai_2011 Juyakai 2019https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Juyakai_2019 Juyakai 2022https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Juyakai_2022 Oju'itusu Wikipeetiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Oju'itusu_Wikipeetia A'yatawaa anaka süpüla ekirajawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#A'yatawaa_anaka_süpüla_ekirajawaa Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikipeetia_Wayuunaikiru%27u#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wo'olu https://guc.wikipedia.org/wiki/Wo%27olu Wo'olu / woot shia wane einushi akumajushi supula nalujain nanetse na to'oloyukana. Sunainje ti'a kachetusu sunain tu si'irakat. Wikipeetia: Woliiwa (nneerü) https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwa_(nneer%C3%BC) Woliiwa (alijunaiki: Bolívar (unidad monetaria)) es la moneda oficial de Venezuela; fue establecida en 1879 como unidad monetaria por el presidente Antonio Guzmán Blanco, llevando su nombre en honor a Simón Bolívar, El Libertador, héroe de la independencia latinoamericana. Su emisión es controlada por el Banco Central de Venezuela (BCV) quien acuña las monedas e imprime los billetes en su propia Casa de la Moneda, además de velar por la estabilidad monetaria. Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Wikipeetia: Woliiwat (Ekuwatoorü) https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Ekuwatoor%C3%BC) Tü Mma'ipakat Woliiwat (alijunaiki: Provincia de Bolívar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü. Ekuwatoorühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekuwatoor%C3%BC Woliiwat (Ekuwatoorü)https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woliiwat_(Ekuwatoor%C3%BC) Wikipeetia: Woliiwat (Kolomwia) https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Kolomwia) Tü Mma'ipakat Woliiwat (Alijunaiki: Departamento Bolívar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Kolomwia)#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Woliiwat (Wenesueela) https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwat_(Wenesueela) Tü Mma'ipakat Woliiwat (Alijunaiki: Estado Bolívar) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Sukua'ipamaajatü Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipamaajat%C3%BC_Wenesueela Wikipeetia: Woliiwia https://guc.wikipedia.org/wiki/Woliiwia Mma Woliiwia, Estado Plurinacional de Bolivia tu alijunaiki, Wuliwya Suyu tu aimaaranaiki, Bulibya Mamallaqta tu keechwanaiki, Tetã Volívia tu waaraniinaiki. Bolivia es un país sin litoral marítimo situado en el centro de América del Sur que cuenta con una población de cerca de 10,5 millones de habitantes; limita al norte y al este con Brasil, al sur con Paraguay y Argentina, y al oeste con Chile y Perú. Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Woliiwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woliiwia Wikipeetia: Wouliyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Wouliyuu Wouliyuu es un linaje wayuu, representado por la perdiz. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Woumainkalü https://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC Woumainkalü (alijunaiki: Nuestro territorio) shia sünülia tü mmapa'akalü eere kepiain naa wayuukana. Noumainsü sümaiwajee sünainmüin joolu'u. Jalapünaasü noumain naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Jalapünaasü_noumain_naa_wayuukana Sünülia tü mmakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Sünülia_tü_mmakalüirua Sünülia süka wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Sünülia_süka_wayuunaiki Uuchi eekalü wajiirapünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Uuchi_eekalü_wajiirapünaa Suuyashe wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Suuyashe_wajiira Wunu'uliakalüirua sulu'u Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Wunu'uliakalüirua_sulu'u_Wajiira Shi'yataaka anain na wayuukana cha'aya Wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Shi'yataaka_anain_na_wayuukana_cha'aya_Wajiira Shiyaakuwa wajiirahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Shiyaakuwa_wajiira Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkal%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Woumainkat (documental) https://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkat_(documental) Woumainkat es un documental en wayuunaiki dirigido por Leiqui Uriana, David Hernández Palmar y Miguel Iván Ramírez.Los wayuu se defienden en “Nuestra tierra”. Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Woumainkat_(documental)#Referencias Wikipeetia: Woummain'kalü https://guc.wikipedia.org/wiki/Woummain%27kal%C3%BC Süchiki woummain namüin na wayuukana Wikipeetia: Woyakaat https://guc.wikipedia.org/wiki/Woyakaat Tü Mma'ipakat Woyakaat (Alijunaiki: Departamento Boyacá) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Woyakaathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woyakaat Wikipeetia: Wuiila https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuiila Tü Mma'ipakat Wuiila (alijunaiki: Departamento Huila) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia. Kolomwiahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kolomwia Wuiilahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuiila Wikipeetia: Wuinka Marakaaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_Marakaaya Tü Wuinka Marakaaya está ubicado en el occidente de Venezuela, en el estado Zulia. Posee cerca de 13. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_Marakaaya#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wuinka soou Karouya https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_soou_Karouya Tü Wuinka soou Karouya (alijunaiki: Laguna de Sinamaica) antunusü anain chaa palaamüin sünain mma'ipakat Suuria, wattalü sünain wanee oora suliia alijunapoapa'a Marakaaya chaa mmakat Wenesueela. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuinka_soou_Karouya#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wuitus https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuitus Wuitus (alijunaiki: Azul) Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna Wikipeetia: Wuitüsü https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuit%C3%BCs%C3%BC Wuitüsü (alijunaiki: Verde) Jünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:J%C3%BCna Wikipeetia: Wuliana https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuliana Wuliana es un linaje wayuu, representado por el jaguar. E'irukuu wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:E%27irukuu_wayuu Wikipeetia: Wunu'usha'itia https://guc.wikipedia.org/wiki/Wunu%27usha%27itia Wunu'usha'itia (alijunaiki: Palanca de mando, joystick) Wikipeetia: Wuraichi https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi Wuraichika / uraichi (alijunaiki: araguaney o Tabebuia billbergiiAraguaney) Sünülia natuma na atüjaka ayaawata sünülia wunu'upanaka shia Tabebuia billbergii. Tü wuraichika shiyaawasesü naa kepiakalü Wenesueela, e'itaanüsü süpüla nayaaseinjatüin sulu'u karalo'uta nüjutmaajatuka soo'u kashikalü maayo'u no'u chi juya 1948. Akumajünakaa sünainjeehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi#Akumajünakaa_sünainjee Araguaney (Wuraichi)https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi#Araguaney_(Wuraichi) Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuraichi#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Wushu https://guc.wikipedia.org/wiki/Wushu wushu(alijunaiki olla de presión wayuu); neitaain wayuu namaiwajana a'alakajaaya poi, shaapülaana,waa'a,itujolu tu eküülü jawatakalü ,ainjüsü juka wane potchi kanuliasü lpa'aü chuja otta sirüa wanee potchi ja'apünajatü jalalashii cha'aya winpumuin, Wikipeetia: Wüi https://guc.wikipedia.org/wiki/W%C3%BCi Wüi (alijunaiki: culebra) Tü wüika jaratüsü jupa'a mmaka, eesü eekai jouchon, eesü eekai mulo'uin. Eesü wüi eekai anamiain otta eekai jashichin. Wuchi'iruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchi%27irua Wikipeetia: Wüirü https://guc.wikipedia.org/wiki/W%C3%BCir%C3%BC Wüirü (alijunaiki: auyama, calabaza, Cucurbita maxima) es una planta de tallos flexibles y trepadores. Tiene hojas de gran tamaño y nervaduras bien marcadas; presenta abundante vellos en hojas y tallo. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Yanama https://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama Yanama (alijunaiki: Trabajo colectivo) Sukua'ipaka wayuu anashaanasü, wainma tü sa'anasianka. Eesüje kojutaa atumawaa, alaüle'era aa'in, ayawataa akua'ipa, anaataa pütchi, akalijirawaa. Sukua'ipa ayanamajaa natuma naa wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama#Sukua'ipa_ayanamajaa_natuma_naa_wayuukana Yanama süpüla anajirawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama#Yanama_süpüla_anajirawaa Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanama#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Yanilú Ojeda https://guc.wikipedia.org/wiki/Yanil%C3%BA_Ojeda Yanilú Ojeda es la directora y productora del film Shawantama'anaEl largometraje "Shawantama'ana" tendrá su estreno nacional. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yanil%C3%BA_Ojeda#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Yaraküi https://guc.wikipedia.org/wiki/Yarak%C3%BCi Tü Mma'ipakat Yaraküi (Alijunaiki: Estado Yaracuy) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Wenesueelahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wenesueela Yaraküihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Yarak%C3%BCi Wikipeetia: Yeen https://guc.wikipedia.org/wiki/Yeen Yeen (alijunaiki: yen) es la moneda utilizada en Japón. Es la tercera moneda más valorada en el mundo, luego del dólar de Estados Unidos y el Euro. Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda Wikipeetia: Yonna https://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna Yonna (alijunaiki: baile-danza) shia wanee akuwa'ipa kapülanshaataasü sutuma tü wayuukalüirua. Apünüinsü tü kasa sulu'ukalü achiki: Achajaasü anaawaa sümaa süpushuwa'a tü kasa eekalü, akaalinjirawaa, otta sukuwa'ipa tü shuli'walakalüirua, ka'ikai, kashikai, namaa naa wayuukana. Sukuwa'ipa saainjia wane yonnahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Sukuwa'ipa_saainjia_wane_yonna Yonna süpüla e'iyatünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Yonna_süpüla_e'iyatünaa Tü yonnakalü eesü müleka saainjünüle shi'ichijee wanee lapühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Tü_yonnakalü_eesü_müleka_saainjünüle_shi'ichijee_wanee_lapü Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yonna#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Yootirawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa thumb|250px|Yootirawaa Jalitpa'a Sukuwa'ipa wane yootirawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa#Sukuwa'ipa_wane_yootirawaa Yootirawaa süchiirua wane kasachikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa#Yootirawaa_süchiirua_wane_kasachiki Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yootirawaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Yosuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu Yosu (alijunaiki: Cardón - Stenocereus griseus) E'raajünüsü süka tü pütchikaa (Stenocereus griseus), shia wanee wunu'ulia kojuyaka soo'opünaa tü mmakat eere josoin je eere yüütüin tü juyakat; müinka chapünaa Baja California, cha México, Ariisonaa chaa EEUU, Kosta riika jee Wenesueela otta Kolompia. Yosu sümüin Wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Yosu_sümüin_Wayuu Tü Yosukalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Tü_Yosukalü Yosusii, süsii Yosuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Yosusii,_süsii_Yosu Süchon Yosuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Süchon_Yosu Sulu'u Epiyasein Tü Yosukalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Sulu'u_Epiyasein_Tü_Yosukalü Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yosuu#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Yusmeiro Petit https://guc.wikipedia.org/wiki/Yusmeiro_Petit Yusmeiro Alberto Petit Castillo es un jugador de béisbol profesional venezolano, nacido en Maracaibo, de linaje Epinayuu. Juega para los Giantes de San Francisco de las Grandes Ligas. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yusmeiro_Petit#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Yuupa https://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa Tü Yuupa (alijunaiki: Los Yukpa) jiia wanee Pueulo kusina'ameerikajatü ko'umainka soou Uuchipüirüa Perijaa, pasanain sunain pürunteraa sumaa mmakat Kolomwai siia mmakat Wenesueela siia sunüikipüle sunainjesu tü kusina Kariwe. Tü alijunaka sumajusu ¨Motilones¨ kajamüin moi'sü shikiipüna, tü anuliaka makaa apanusu sutuma alijuna sumüin supüshuwale kusina, müin sain tü Bari, erajunusu sukaa anulia Chakes, Makoita siia Eirokas. Su'umain Yuupahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Su'umain_Yuupa Shiiatain Yuupahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Shiiatain_Yuupa Achuntaa amüraajahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Achuntaa_amüraaja Sunüiki Yuupahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yuupa#Sunüiki_Yuupa Wikipeetia: Yuwan https://guc.wikipedia.org/wiki/Yuwan Yuwan (alijunaiki: yuan) es la moneda de la República Popular de China. Su nombre oficial en chino simplificado: 人民币, chino tradicional: 人民幣 significa la "moneda del pueblo" y es emitida por el Banco Popular de China. Monedahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Moneda Wikipeetia: Aacheemaajatü wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu Aacheemaajatü wayuu – Eesü tü ashajiaa kepijanasü sumüiwaa, tü jia tü jukumainkat alijuna jüpüla jüshajia tü pütchikat, jooluꞌu jia washajiasü wanüiki juulia amülouliin, otta wapütajatüin namüin na waikeyuukana. Tü Jaꞌraisüirua tü aipiruakat akumajuushi jüpülaꞌaya tü wanûikikat Wayuunaiki: anaaka jo naya: La Lengua Maternahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu#La_Lengua_Materna El alfabeto wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu#El_alfabeto_wayuunaiki Tü ashajia palajana junainjehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aacheemaajat%C3%BC_wayuu#Tü_ashajia_palajana_junainje Wikipeetia: Jüli'wai https://guc.wikipedia.org/wiki/J%C3%BCli%27wai thumb|[[Kashi sümaa Jüli'wai]] Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Ka'i https://guc.wikipedia.org/wiki/Ka%27i thumb|Ka'i Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Uruwai https://guc.wikipedia.org/wiki/Uruwai Vietnam Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Wikipeetia: Pütchi jekennuu süka wayuunaiki https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCtchi_jekennuu_s%C3%BCka_wayuunaiki Wikipeetia: Nüchikuwa atpanaa numaa uyaaliwa. https://guc.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCchikuwa_atpanaa_numaa_uyaaliwa. AKÜJALAA NÜCHIKUWA KO'IJAAPA NUMAA TAATA UYAALIWA Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Akujalaakalü jüchiki Alewolu'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Akujalaakal%C3%BC_j%C3%BCchiki_Alewolu%27u Alewolú'u jünülia wanee mma anasü ma'in julu'u jeruluulin ma'in jia ka'ayatapünaa yaaya wuinpümuin nüralo'u chi uuchikai Iitujolu, wanee mma anasü ma'in jüpula jiraajüinjatüin eere jülatireein ka'i jumaa jüpüshi, juchonnii jumaa jüitkeyuu müsia jütünajutuirua julu'u wayuuin otta musia julu'u alijunain naya. Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Institución Etnoeducativa Integral Rural Internado Indígena de Nazaret https://guc.wikipedia.org/wiki/Instituci%C3%B3n_Etnoeducativa_Integral_Rural_Internado_Ind%C3%ADgena_de_Nazaret Institución Etnoeducativa Integral Rural Internado Indígena de Nazaret jünülia wanee ipa natuma naa wayuu wuinpeje'ewoliikana, a'ikale'eruushi joo'u juyaka 1.911, nutuma chi kapüchiinakai Antonio de Valencia müshia pürai Crispin de la Palma. Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee Wikipeetia: Tayakai jumaa tapüshi https://guc.wikipedia.org/wiki/Tayakai_jumaa_tap%C3%BCshi Niitainrujutu wayuu, ma'ima julu'u ni'itku, ma'aka tayakai, kepiashi jümaa tei, müshia tashi. Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Ecos de la Makuira 90.3 FM https://guc.wikipedia.org/wiki/Ecos_de_la_Makuira_90.3_FM Tü awalakajütkalü putchi Ecos de la Makuira 90.3 FM CHasü julu'u tü mmakat Amurulu (corregimiento de Nazareth zona norte extrema de la Alta Guajira) A'walakajütkalüirua pütchihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:A%27walakaj%C3%BCtkal%C3%BCirua_p%C3%BCtchi Wikipeetia: Walamüt https://guc.wikipedia.org/wiki/Walam%C3%BCt Walamüt, jünulia wane wüchii wüna'apüjatü, nia wane wüchii kasuutai jünain mütsiiyain nuluuwainpünaa, eere nia mojuuipa'ashi wanepia eküshii tú wuchii ja'akajatkalü mojuui maáka jain ku'lu wawachi,wosoolehi, iru'ui, wosokoroi; chi wuchii kanuliakai walamüt nnojoishi jouluin ja'apünaa tü mmpa'kalü wane'ewaishi eere simaaluunain mmapa'akalü, mushia nia matüjainsai piichipünawa ja'akashi mojuui wanepia. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Mannulia https://guc.wikipedia.org/wiki/Mannulia Mannulia- manna( Medicina tradicional wayuu): wunu'u asüüshi jüpüla ayuule mojuipa'asü ja'apüna namünashi otta joonna lüwopüshi esü tü mannakalü, jia wane wanu'u asúnüsü jünain asirajüüshi otta jünain alakajuushii, tü mannakalü katüisü jia asünaklü jütuma wayuu jünain asirujuushi júka ipa. asünüsü juka wane ita aliita natüma wayuu eekale ayuuliin nule'erupünaa naashin na wayuu asakana tú mannnakalü anasü jumüin wanülü ekai mepiirüin asüsü mannakalü. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Kache'ewaa sünain pütchi https://guc.wikipedia.org/wiki/Kache%27ewaa_s%C3%BCnain_p%C3%BCtchi KACHE'EWAA SÜNAIN PÜTCHI". Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Aküjalaa jüchiki Wolunka https://guc.wikipedia.org/wiki/Ak%C3%BCjalaa_j%C3%BCchiki_Wolunka Naashen naa watuushinukana Taata Male'iwa paala jumaleeiwa'aya ma'i nukumajuin wanee piichi anache'echonshaanasü jüka yotojolo nüsakalajala cha'ya wunaapüje jünainjee tü yosu jutsuka'irua, nüchaja'alewolin tü jusa'ainjatüka otta musia tü a'ipiasepaka jüpüla jiinnajie tü jutujunaka jumaa jüralaajunaka jüpüla jukumajaainjatüin tü piichika, jüchikajee kettaain nütuma tüya naapaka tü pootshika, nukumajaka wanee wayuu jier anache'echonshaanasü Wolunka Jünülia, juchikajee kettain nutuma nikerotiraka jia pa'ülümuin ma'aka jaain wane kasa nukorolo julu'u aishaanain jumaa kojutushaanain nutuma. Jiasa wanee ka'i maínma ma'i tü wayuu kaainjarannuukalü, ma'aka jaain puloi julu'u junanajaku jumaka junainru'upuna tü piichika jumaa juyakalachonnin tü yotojoloko jietta'ya jüpüla jirüinjatüiruin wanee wayuu julamia anasche'echonshaata ma'i yala pa'ülu, jüchikajee tüya ju'unaka jünain aküja jüchiki tü wayuu jirakalü yala' pa'ülü numuin juya, yalajee yalaala ke'eketsü nain ji'ire Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Kasipa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasipa thumb|JASIPA|derecha|293x293px ¿kasawayuu chi kasipakai?https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasipa#¿kasawayuu_chi_kasipakai? Wikipeetia: Masülein https://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein Masülein junülia wane mma'apa eere no'umain wayuu Ipuana Maije'ewalii namaiwa wuinpumuin eejere neki natuma wayuu laülaayuu ko'uliwo'üka naya namaiwainka jüpüla aanta yaamüin Masüleinmüin. Reseña histórica de la comunidad educativa de Masüleinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein#Reseña_histórica_de_la_comunidad_educativa_de_Masülein Mejoramiento de la sedehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein#Mejoramiento_de_la_sede Infraestructurahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mas%C3%BClein#Infraestructura Wikipeetia: Kaa'ulayawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaa%27ulayawaa Akumajünüsü ma'aka wanee kashi jüpüleerua juttuin,aapitnushii naa wayuukana shaitajakana,niasa'a chi jujuluwaijachikai aneekünüshi,aashajanamaachi naa jieyukana shaitajakana jüntapa tia kaikat,juttajatkalü a'u tü shaitaka antapashii naa wayuukana mmalia, jia tia müsün, anüüle antüin tü kaikat juttajatka a'u tü shaittakat,katatayaa müsü nemia alüüjakat kepeshuuna, wuirü,keesü,jeero,katsaalia,kayawaata,wayamüt,kayuusuma'a yosuma'a jayajaya,sawa jüjü'ü aliita maimasü tia kettajayaa müsü ja'u tü waneka kashi,ayonnajayaa müsü ayonnajakalia, e'irajayaa müsü e'irajakalia, jimeyaasü jimeyaakalia,aloojoyoyaa müsü a Wikipeetia: Meruuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Meruuna Meruuna (alijunaiki: melón) wanne apünajushi, supünajuin wayuu ekajünüsu otta apünajünüsü juyaTü Meruunakat wanne apünajushi, supunajuin wayuu ekajünüsu otta apünajünüsü juyapülee, chi meruunakai nia chi apünajüi joüshikai otta ajüirrashikai sulu’uje tü mmakat, shialeeka shia süpushii napünajüin naa wayuukana ma'aka sain tü kalapaasükat otta tü iruuwakat. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Ichii (eküülü) https://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii_(ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC) Ichii (alijunaiki: sal) shia tü se'ichiise wayuu ejitünaka sa'aka eküülü sü'lakajaapa wane wayuu. Süchiki süwashiruin Manaure; tü ichiikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii_(ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC)#Süchiki_süwashiruin_Manaure;_tü_ichiikat Tü Ichiikat sumainwaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ichii_(ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC)#Tü_Ichiikat_sumainwaa Wikipeetia: Keeralia https://guc.wikipedia.org/wiki/Keeralia Keeralia (alijunaiki: Personaje mitológico wayuu) Jünulia yolujaa ja'apünaajachi mmapa'a jumaiwajeeinka pülaiwa'a mmapa'a, nnojoluiwa'a jouulüin piichi ja'apünaa tü mmakalü eesü jouulüin tü keeraliaka, yüütüiwa'a ja'in tü mmapa'akalü eepünaale watchuwashii otta eere jouulüin kayuusu'ulia, otta jonna wanee lüwopü müle'u ayulaashi chii keeraliakai.Asombros del pueblo wayuu Ji'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Keeralia#Ji'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Kousholü https://guc.wikipedia.org/wiki/Koushol%C3%BC Kousholü (alijunaiki: Caujaro, cordia dentata) Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua ayaawataa sünülia wunu'upanaka shia cordia dentata. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Ulerii https://guc.wikipedia.org/wiki/Ulerii thumb|250px|Ulerii Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC Wikipeetia: Oushu https://guc.wikipedia.org/wiki/Oushu thumb|250px|sujutu oushii Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Wolunka https://guc.wikipedia.org/wiki/Wolunka Eesü wane Mma Wotkasaainru’u sümüsü wayuu yala wüiinpümüin, sulu’u mmkat tia shia eejatüle sukumajaain suurala wayuu sümaiwa süpüla mainmainjatüin shia. O'ulaka yala eejatü kepiain Wolunka. Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Aküjaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ak%C3%BCjaa EETAASHI WANEE WAYUU,KAMANEESHI MAI ANASU NUSAKIA NAMUIN WAYUU.NIIKIRAJUIN NULUIN TEPIWAYASUNAIN KAMANEWAA OTTA JUNAIN ASAKAA,SUPULA PAISAAINJATUIN NASOKUTIA NAMUIN LAULAAYUU. Wikipeetia: Aikale'era wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Aikale%27era_wayuu AIKALE'ERA WAYUU: Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Shaitaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Shaitaa Shaintaa (alijunaiki: juegos) tü shataakalü nairuin na tepichikana natepichi jieyukana ashaitushii suka wayunkeera naa tooloyuukana ashaitushii suka choocho, yoshushula , jatu. junaya, ashatajashii sunain arulejaa, sunain mekeru, sunain ajaitaa, cho´ujasu namuin na tepichikana tu shaitaka suputku tu nayataikat nepialu´u. Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shaitaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Mokochira https://guc.wikipedia.org/wiki/Mokochira Mokochira (Alijunaiki: Pereskia Guamacho) nia wanee wunu'ulia asotüshi so’opuna tü mmakat Wajira, chi wunu’uliakai chii esu ma’akasain 8 meetüra nimiouse otta na’atajachii sulia tü wanne wunu’uliaka ekalü yaa Wajira, süka jamuin chi mokochirakai keimpuseshi nia, otta tü nimpüsekat pülasü süka jamuin ko’ojüle wanee wayuu sutuma tu shipusekat tü mokochirakat ayuisü wayuu sutuma, sewu’ushi wayuu sutuma, mushijasee pülain chi mokochirakai. Süchiku Mokochira sumaiwahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mokochira#Süchiku_Mokochira_sumaiwa Wikipeetia: Sarulu https://guc.wikipedia.org/wiki/Sarulu Shia wane wuii pintaalu, jaapü esü süsawaajule pienchi waara tuu sajapüin, laaütasu jee chapatusu tuu sutapaa. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Anajirawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Anajirawaa Wainma sukuaippa süpüla eeinjatüin wane Anajirawaa sütüma wayuu. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Sawa https://guc.wikipedia.org/wiki/Sawa Sawa (alijunaiki: maíz tostado molido) tü sawaka shiküin wayuu sümaiwa,shimia wayuu eepünale nunuin wattapüna sünain arüleja,ajaitaa lairukumuin,sünain asukaa. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Jolo https://guc.wikipedia.org/wiki/Jolo Jolo Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Siapana https://guc.wikipedia.org/wiki/Siapana Siapana sünülia wanee mma sulu'u Ichitki, chasü Wuinpumüin eere waimain tü wuchii sia münaka, Shiaja Siapana sünülia. Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC Wikipeetia: Edicto Barroso https://guc.wikipedia.org/wiki/Edicto_Barroso Edicto Cipriano Castañeda Barroso (Wajiira, Kolompia; 26 de septiembre de 1941) eraajünüshi ma'aka Edicto Barroso. Toloo wayuu, jemeishi wareipa jo´uushi  cha'aya wuipumuin, sijona ni'iruku. Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Edicto_Barroso#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Epaya https://guc.wikipedia.org/wiki/Epaya Nia chi wachon jemeishikai palajana otta tü wachon palajatkat. Na wayuukana talatshii namaa nachon ne'irumakana,eesüjase ekawaa wana sümaa nujuittüin wane jo'uu yaa sa'uu Mmakat. Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Emiirua https://guc.wikipedia.org/wiki/Emiirua Shia tü wachon chiiruajatkat shimiirua tü epayaakat. Emiirua türa münüsü sütüma wayuu eepünaale shia waraittüin. Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Malawain https://guc.wikipedia.org/wiki/Malawain Sünülia wane wunu´ulia miyo'u malokkatsü tü süsiikat sünain wattain saali sünain tü süpanakat. Tü wunu'uliakat anasü süpüla aainjia miichi tü sütünakalüirua sümaa tü süsa'akat müsü aka sa'in tü cañaguate sümakat alijuna. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Süpülajana yootirawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCp%C3%BClajana_yootirawaa Püjüttaa eere kamalain pümüin yoota wamaa otta süpüla pütüjaai saa'u tü wa'yataainka Wikipeetia: Kookooche'rü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kookooche%27r%C3%BC Kookooche'rü (alijunaiki: ratón - rata) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Wankeeta https://guc.wikipedia.org/wiki/Wankeeta Sünülia wane ayuupala aainjushi nutuma wayuu, ayu'uluushi sünainje wane wunu'u kanüliasü patsua münüin. Eeshi wayuu eekai nütüjain ma'i aainjaa tÜ wankeetakat anashaanasü ma'i nütüma. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Türiiya https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCriiya Tü türiiyakat shia tü e'itaanakat sünain püliiku, muula je ama süpüla so'otooinjatü wayuu sa'uu, cheojaasü süpüla ajaittia, ayaatia je alapajia.Eeshi wayuu eekai atüjain aainjaa türiiya anashaanasü ma'i tü saainjiakat nutuma. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Ousaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ousaa Tü ousaakat shia müleka eere wane attiee okotchijaashi wayuu süpüla aashajawaa so'oupüna wane yanama süpüla mama'ajaainjatüin tü ayataawakat sükajee tia. Talatsü na'in wayuu müleka anale nuk Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Olojoo https://guc.wikipedia.org/wiki/Olojoo Okotchijaasü wayuu tooloyuu süchiirua aashajawaa so'uupünaa tü olojookot. Paala sümaiwa olojünapü'üsü tü iramakat je müsi'ia tü uyalakat, tü püichikat, tü atpanaakat, ajalajawaa sünülia tiairua sütüma wayuu. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Ashunuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashunuu Shia tü jierü eweetakat nüchiiruaje chi toolokai, nushunuu münüsü sütüma wayuu süka niiyetse kojutsü nutuma kojutshi nia sütumaya. Shia nushunuu wayuu alu'uwataka nao jamüle nukuaippa sutuma wayuu, je oktapa nia shia aluwataaka sa'u tü nukorokalüirua otta shia aape'etka tü niipüsekat süsalijünapa müleka meire nia. Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Anamia https://guc.wikipedia.org/wiki/Anamia Chi anamiakai nojotsü kasajatüin nümüin tü mojulawaakat, nojoishi kaachijaralin, nojotshi katkaaralin, nojoishi jieyuuulin, asoktüshi süka anakat akuaippa sümüin wayuu, anamia nia sümüin tepichi. Chi anamiakai nia aikalaaka süpüla pütchi müleka süntüle wane maüüna sünainmüin saalinjee saainjala. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Pansaa akuwa'ipa https://guc.wikipedia.org/wiki/Pansaa_akuwa%27ipa Pansawaa akuaippa shia müleka lotule nüikika, lotüle tü na'inkat, lotüle sukuaippa tü naashajaakat achiki sümüin wayuu. Nojoishi oonoonüin amaa wayuu eekai nojolüin pansaain nukuaippa, nojotsüsa pansaain nukuaippa chira wayuukai müsü wayuu nujuuna'ata. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Kojutaa amüin wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Kojutaa_am%C3%BCin_wayuu kojutaa amüin wayuu ottusü sünainjee nüpüshi makatka nii nüshi wayuule kojutu amüinchii wayuu naya ouushikajaashi chi nachonkai süchiirua tü nakuaippakat. Müleka wayuule anashii na nüpüshikana achianajachi nia motsoyüliwa'aya suulia mojutüin wayuu nutuma. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: O'unajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27unajawaa Tü O'unajawaakat shia müleka su'uneere wane wayuu süpüla analawaa sümüin süpüshi, yapasü sütüma shimia o'ulaka sükoloin sümüin wayuu e'ewarüle shia yapasü püliikuirua eekai anapülin süpüla o'una müleka wattale Mma su'unajatkalü alu'u. Ja'anasia wakuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ja%27anasia_wakuwa%27ipa Wikipeetia: Kekiiwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kekiiwa Tü kekiiwaakat ottusü motsoyünnüiwa'aya waya, jamüshija wane jintüi kachume'eseshi nia motsoyüliwa'aya nojoishi müliain kasale cheojaain nümüin o'ulaka süntüle wayuu ounnuasü eittüshi nia sa'u. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Kakoloinwaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Kakoloinwaa Wane akuaippaa anasü tü kakoloinwaakat, sütüjainpüleeruat wayuu jieyuu sümaa tooloyoo, müleka nounajaai sünain analawaa eemüin napüshi otta eemüin wayuu natünajut kakoloinshii naya shiirakaayainjat wayuu napanapa e'ewaliire naya otta müsi'iya eere ouusütawaa wana namaa keichisü atumawaa tü koloushikat. Sukuwa'itpa wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukuwa%27itpa_wayuu Wikipeetia: Achuntaa jieyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Achuntaa_jieyuu 250px|thumb Süpaünaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achuntaa_jieyuu#Süpaünaa Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Achuntaa_jieyuu#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Akutajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Akutajaa Ni'yataain wayuu toolo tü akutajaakat ya nipialu'u otta wane mma yapasü nutuma süpüla nüpünajüinjachin sulu'u tü nittiakat. Ottushi joo nia sünain akutajaa tia mmakat süka chajaruuta je müsi'iya polu niayataayakat wayuu sünain akutajaa. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Asukaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Asukaa Tü asukaakat shi'iyataain wayuu tooloyuu sümaa jieyuu, shia asaajakat siki süpüla asemaaijatüin shia süka jamüin cheojaasü süpüla sü'ülakajaaya eküütkat otta süpüla kasa nojotkalü eeküülüin makatka sa'in supua awarianta, je müsi'iya nasema eekai müliashiin asaajünüsü tia sikikat süpüla jotüinjatüin so'u wane kashi. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Awajaa siki https://guc.wikipedia.org/wiki/Awajaa_siki Shia kettaapa sikikat ayujunin anuuipa'amüin otta müsi'iya shia sünain awajünaa sutuma tooloyuu sümaa jieyuu. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Iruwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Iruwa Iruwa (alijunaiki: vitex compressa) Wane wunu miyo'u ma'i suttia wayuu laülaayuu yuuicheinsü tü süchonkat, jemetsü ma'i tü süchonkat aimajünüsü sutuma wayuu laülaayuu suulia sütpajüin shia wüchi otta müsi'iya müraüt eekai eein ne'e otta shia kasalajanasü sütpajüle wayuu ne'e eekai eein. E'ewaisü tü laülaayuukat sünain a'atapa sa'uu. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Kashuushira https://guc.wikipedia.org/wiki/Kashuushira Kashuushira (alijunaiki: Bastardia viscosa) Wane mojuuin jerutcheein apanalü jouutsü ya sulu'upünaa woumain nojotsü ma'i shikaajüin tü mürütkalüirua, e'waisü shia juyapü. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Yawa https://guc.wikipedia.org/wiki/Yawa Yawa (alijunaiki: pringamoza, jatropha urens) Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua sukuwa'ipa tü wunu'upanaka shia jatropha urens. Wane mojuui jouutsü juyapü jashichi ma'i shia aletüsü wayuu ma'aka sa'in ko'oi anasü ma'i shia süpüla ayuulia sünain süshiijia wayuu atu'junusü suuralakat asüna. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Alama https://guc.wikipedia.org/wiki/Alama Alama: Tü alamakat, shia wane mujui, ajuittüsü soo'opünaa mmakalü supushu'ale, anasü süpüla shiküin mürülü, paa'a, anneerü, ka'ula. Jouutsü juyapü yaaya woumainpa'a. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Püürüla https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BC%C3%BCr%C3%BCla Püürüla (alijunaiki: Cadillo, cenchrus echinatus) Wane shi'ipapa alama keinsesü anasü süpüla shiküin püliiku, mojulaasü ma'i tü süchooinkat atükülajaasü sünain washein waraittüle waya sa'akapünaa. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Kojosu https://guc.wikipedia.org/wiki/Kojosu thumb Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Jime juriichi https://guc.wikipedia.org/wiki/Jime_juriichi Jime juriichi (alijunaiki: Pescado Frito) tu jime jurichiika wane ekajüshi sutuma wayuu, alojunusü nutuma chi wayuu toolokai , süka küsu shiroküje'e tu pala'aka suma tu wuin pusiasüka. Supüla tu alo'ojoka ayawatunui'jatu sukuwaipa sulo'olo Pa'ala. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Kaasha https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaasha Kaasha (alijunaiki: Tambor) Tü kaashaka akumajünüsu suka wanee súsaa wunuu, sutaa anner, paa'ata, piama kashera. Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee Wikipeetia: Waana https://guc.wikipedia.org/wiki/Waana Tü waanakat wanee attiee kama'airü, musu sa'in suliia maiki jemetsü ma'in uujolu, ayajawushi otta yaja ainjünüka sutuma wayuu Suka tü waanakat Anasü ma'in süpüla shiküin tepichi otta majayutnnuu. Chi wayuu eekai wattain saali nüpünajüin tü waanakat, ainmajünüsü suulia uchii sutuma wayuu laülaayuu. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Paipai https://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai thumb|Paipa sünain wayuu jierü Sükumajia Paipaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai#Sükumajia_Paipai Kasa anaka apüla Papaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai#Kasa_anaka_apüla_Papai Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Paipai#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Püsha https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsha Pütchi wopüje'ewalü sünülia tü alepü sümakat wayuu yaajat yaa chipkiipünaa je müsi'iya chaya wüimpümüinpünaa münüsü sutuma jieyuu cha'aya süchiima. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Shotshot https://guc.wikipedia.org/wiki/Shotshot Wane wüittüshii jouutsü juyapü nojotsü jottale'eolu. Tü shotshotkat jemetachon eejuulu anasü süpüla sojoojüin tepichi shunuire. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Roo sümaa siina https://guc.wikipedia.org/wiki/Roo_s%C3%BCmaa_siina thumb Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Se'empana https://guc.wikipedia.org/wiki/Se%27empana Se'empana (alijunaiki: sen) Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Waratse https://guc.wikipedia.org/wiki/Waratse WARATSE Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Asürülawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/As%C3%BCr%C3%BClawaa Tü asürülawaakat sütüinjainpüleeruat wayuu müleka eere kasain ottaain, makatka eere eekai keewain wayuu asürütnütshi sütüma wayuu laülaayuu süpüla nüsüinjachi wane jawaapia eekai anain süpüla makatka tia. Chi keewainshikai nojoishi eküinjachin wane ka'i wane'eraya niküin saapünapa nümüin wane maiki asheperajaaushi sa'uu pali'i. Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu Wikipeetia: Apüralaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BCralaa Apüralawaa suulia kasa eekai na'inrapü'üin makatka asaa yootshi je müshi'iya nükaijapü'üin yüi otta müshi'iya müleka eere wane ayuuli nünain apüralaashi suulia ekaa eküülü eekai süpülaji'irüin tü ouutsükat nuulia. Otta wayuu no'oojüle wunu'u lania. Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu Wikipeetia: Pulowi https://guc.wikipedia.org/wiki/Pulowi Puluwi eetajü'ülia shia nnojolüiwa'aya kasakat shia nierüinka juya paala sümaiwa nnojolüiwa'aya nümaain Mmakat nu'ulaaka shia juya saalinje machoin ya shiroku tü wüinkat ayatale'ekaya shiroku wüin. Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Chaama https://guc.wikipedia.org/wiki/Chaama Wane laülaa jierü kepiasü unainküin saashin laülaayuu mioyuushaana ma'i tü süchirakat jotontataasü tü süchirakat yaa sünainru'ujee, je müsi'iya tü laülaakat ekülü wayuusan meruuneemasü ma'i wayuu sümüin otta shiya'aya mïyouyushaana ma'i wüshi süma'ana joo tü a'lakajaayakat wayuu sütüma. Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Epeyüi https://guc.wikipedia.org/wiki/Epey%C3%BCi Chi epeyüikai saashi wayuu laülayuu kalaira, epeija'waishi sümüin majayütnüü eekai süttüin sulu'u paü antawaiyaashi ma'aka na'in wane wayuu jima'ai eekai müliain shi'ire wane jierü sünain amüraaja, shi'ireejatü ne'e nümeejüin tü jietakat süpüla niküin shia wattamüin. Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Sawai piyuushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Sawai_piyuushi Piyuushi eetajü'ya wana sümaa warattuuin wana nümaa Ka'i wana nümaa Kashi. Naashin Ka'i nojolinjachi arütkaain Piyuushi nünanmüin warattuuin, so'u ka'i nürütkaalü a'uu amüleerü isha nütüma so'oupünaa Mmakat süpüshua naashin Ka'i nümaa Maleiwa. Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Eechuwaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Eechuwaa Eechuwaa (alijunaiki: Jatropha gossypiifolia) Tü eechuwakat wane wunu'u jouutsü süpa'apünaa Mmakat süpüshua,kerachonsü tü süsa'akat wunu'usü sutuma wayuu tü shirakat süsa'a. Otta müsi'iya tü süsa'akat wainma ayuuli anakat apüla. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Samüttapai https://guc.wikipedia.org/wiki/Sam%C3%BCttapai Samüttapai (alijunaiki: petiveria alliacea) Sünülia natuma na atüjaka ayaawataa sukuwa'ipaka wunu'upanaka shia petiveria alliacea. Wane mojuui jouutsü chaya una'apü keejusu müsüka sheeju uyaaliwa sunu'uya wayuu laülaayuu anasü ma'i süpüla shunui otta ayuuli eekai eein nia atüjaaka sa'uu chi wayuu a'yataakai sünain eiyajaa wayuu. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Kalai'pana https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalai%27pana Kalai'pana (alijunaiki: Aspidosperma cuspa) Sünülia natuma na atüjaka ayaawataa sukuwa'ipa tü wunu'ukalüirua shia Aspidosperma cuspa. Tü kalai'panaka süta wunu'u anasü süpüla asüna aire süle'e wayuu otta aapünüsü nutuma chi wayuu atüjakai eiyajaa wayuu eekai ayuulin. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Maluwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Maluwa Maluwa (alijunaiki: Bursera tomentosa) Sünülia natuma na e'raajüshiikana sünülia wunu'u shia Bursera tomentosa. Süsa'a wunu'u wüimpüje'ewat jemetsü ma'i sheeju anasü süpüla shunui otta a'ajünaa juyapü jashichire ma'i tü juyakat otta süpüla kaittaa wepia'apünaa. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Jawaapia https://guc.wikipedia.org/wiki/Jawaapia Jawaapia (alijunaiki: Melochia crenata) Jawaapia münüsü tü sünu'uyakalüirua wayuu keerapa shia asirujuushin otta oko'ojuushin awayajünüsü süpüla ka'i süpüla josoinjatüin shia süpüla aikkünaa sümüin wayuu cheojaakat amüin Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Alouka https://guc.wikipedia.org/wiki/Alouka Alouka (alijunaiki: croton malambo) Tü süta wane wunu'u kanüliasü alouka münüin, shia wunu'uka atumaa tü sütakat oshojünüsü shia sutuma wayuu süpüla sunu'uyainjatüin anasü tü aloukakat süpüla wayuu eekai alin süle'e sutuma uliyuuna. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Waraaralü https://guc.wikipedia.org/wiki/Waraaral%C3%BC Waraaralü (alijunaiki: Aristolochia anguicida) Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua sünülia wunu'upanaka shia aristolochia anguicida. Tü waraaratka wanee wunu'u jouutsü cha'aya eere una'apüin ma'i sa'in Mmakat ko'osü sünain tü wunu'uliakalüiru. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Suurala aipia https://guc.wikipedia.org/wiki/Suurala_aipia Chi aippiakai wunü'ü miyo'u nu'ulia jouutsü yaaya woumainpa'a wattasü ma'i tü nuuralakat mmaapü, anashi süpüla aainjia piichi nutuma wayuu eekai ku'uyamalin je müsi'iya aainjia anua nutuma wayuu apalaainsüjachi. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wikipeetia: Shira wüi https://guc.wikipedia.org/wiki/Shira_w%C3%BCi Wane wunu'u shirokusü yootshi eeshi chi wüikai shiroku eittaawushi sütüma wayuu atüjakat nüpüleerua antüna anaichi sulu'u luwopü. Anasü ma'i tü shirakat wüin süpüla wayuu eekai yülüin süsüinjatü yootchon watua asüshi otta eittanaanajatü süpüshi sa'uu tü yütsükat. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wikipeetia: Ishisü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishis%C3%BC Ishisü (alijunaiki: Croton punctatus) Wunu'u ishisü eittaanü shiroku wüin je müsi'iya shiroku yootsü, anasü süpüla alii ale'e. Eesü tü kalaipanakat eesü tü kepisuutakt je misi'iya tü kiinouttakat sünain süpüshin tü wunu'u ishisükat. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Poloona https://guc.wikipedia.org/wiki/Poloona Poloona wane ayuuli jouutsü süittüle juya akurutsü ma'i tü wayuukalüirua sütüma. Süpüla anainjachin wane wayuu alakajünüijatü süpana wunu'u eekai anain süpüla tia kettaapa shia eittaanüijatü yaaya nuupüna. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wikipeetia: Oushuwaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Oushuwaa Wane ayuuli ja'isü ma'i wayuu sütüma antüsü tü ayuulikat nünain wayuu eekai kale'eru'uin ayuuli süpüla, süpüla naawalaainjachi wane wayuu no'ojüinjachin süka alouka je müsi'iya süpana wunu'u eekai saamatüin. Epinaseehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Epinasee Wikipeetia: Sirumatu'u https://guc.wikipedia.org/wiki/Sirumatu%27u Sirumatu'u münüsü cha iipünaa eere wainman tü jolotsükalüirua je misi'iya eere tü siruma kasuukot eejeejachire nuweetüin chi juyakai eejee jachire nuweetüin chi ka'ikai eejee jachire nuweetüin chi kashikai. Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Walerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Waler%C3%BC Suchikua Walerü (alijunaiki: Guarero) Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC Wikipeetia: Nneerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Nneer%C3%BC thumb Sujutu nneerü sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nneer%C3%BC#Sujutu_nneerü_sutuma_wayuu Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Nneer%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Emia https://guc.wikipedia.org/wiki/Emia thumb Sujutu sumuin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emia#Sujutu_sumuin_wayuu Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Emia#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Che'esaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Che%27esaa Che'esaa (alijunaiki: arete) Piama ta cheesaa ayataakai numaa chi aluwataashikainia.Aretes Anasü che'esahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Che%27esaa#Anasü_che'esa Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Che%27esaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Monku https://guc.wikipedia.org/wiki/Monku Monku (alijunaiki: Mango) Tü monkuka suchon wane wunulia ekajuin sutuma wayuu. Shia pusiasumain maluupain, ashusuin wuintapa Shia. Sukaliou monkuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Monku#Sukaliou_monku Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Monku#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Ekawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekawaa thumb ¿Kasa ekanaka Ekiira ?https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekawaa#¿Kasa_ekanaka_Ekiira_? Soumuin tü putchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekawaa#Soumuin_tü_putchika Wikipeetia: Karalo'utapülee https://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27utap%C3%BClee thumb Jamusu sukua'ipa shiatayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27utap%C3%BClee#Jamusu_sukua'ipa_shiataya Soomuin tuu putchikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Karalo%27utap%C3%BClee#Soomuin_tuu_putchikat Wikipeetia: Mojuui https://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui Mojuui (alijunaiki: maleza) Mojuui münüsü tü wüittüshii jouutkalü juyapü tü nojotkalü ekünüin achon. Jalasü mojuuihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui#Jalasü_mojuui Jalasü mojuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui#Jalasü_mojuin Shi'ipajee sükuaippahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Mojuui#Shi'ipajee_sükuaippa Wikipeetia: Ejejerawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ejejerawaa thumb ¿Kasatüü Ejejerawakaa?https://guc.wikipedia.org/wiki/Ejejerawaa#¿Kasatüü_Ejejerawakaa? Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ejejerawaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Ekirajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa thumb Ekirajawaa sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa#Ekirajawaa_sutuma_wayuu Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekirajawaa#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Ajapüna https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajap%C3%BCna thumb Sükümaajia Ajapünahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ajap%C3%BCna#Sükümaajia_Ajapüna Wikipeetia: Ekiaala https://guc.wikipedia.org/wiki/Ekiaala thumb Sujutta sutuma wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekiaala#Sujutta_sutuma_wayuu Soo'omün tü putchikahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ekiaala#Soo'omün_tü_putchika Wikipeetia: O'u https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u thumb Sukuaipa o'uhttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u#Sukuaipa_o'u O'u mulo'uyuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u#O'u_mulo'uyuu Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/O%27u#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Wikimedistas Wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Wikimedistas_Wayuu thumb Süchikü nayatain na Wikimedistakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wikimedistas_Wayuu#Süchikü_nayatain_na_Wikimedistakana Wikipeetia: Ipa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ipa Ipa (alijunaiki: piedra) Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC Wikipeetia: Ashajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashajaa ashajaa (alijunaiki: escribir) wane akuwa'ipa nutuma wayuu. Wikipeetia: Iruwama'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Iruwama%27a Iruwama'a Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Püsichi https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsichi Wane wuchii waraittüshi aippa'awai asüi nia isha kepiashi nia sulu'u wunu'u eekai ko'uin,nojottüin tü püliikukat ya sunutpa'a süpüla nüsüin tü süshakat. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Wanpirai https://guc.wikipedia.org/wiki/Wanpirai Wane wuchii koyoroloi nia watta'a maalü siyaawase süpüla süchiji'iraainjatüin tü wayuukalüirua, anasü ma'i tü niyorolokat wattachon,o'ulaka nia wuchii shiyaawaseka tü wayuu walepüshanakalüirua.otta aapishii wayuu sünaaranüintüin amüin ekünaajünüsü kaasa noojosüü siküinjatü teepichi koyoroloy nütüma shiküüinchi wayuu alaarayüü Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Monkulonseerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Monkulonseer%C3%BC Wane wuchii miyo'u ma'i no'u waraittüi nia aippa'awai eküi nia kookoche'erü je müsi'iya wuchii eekai jo'uuchein. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Warulapai https://guc.wikipedia.org/wiki/Warulapai Wane wuchii miyo'uyuu ma'i , anachonsü tü nünaka , saakapünachon tü noiko paai, süma wane mutsiiatalü je mmatalü , tü warulapai jietka mayoujasat muloü nülia chi tolookei. Muloü nupato'u, olojüi nia atpanaa, kaliina, iwana je müsi'iya wuchii eekai jo'uuchein. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Wuyala https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuyala Wane mürüt unainküinjachi müshi aja sa'in ka'ula jemetsü ma'i tü ni'irukukat, eesü wuyala yaa sainküinpünaa tü anouuikat eere joulüin kayuusia shikakat achon tü wuyalakat. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Shokooin https://guc.wikipedia.org/wiki/Shokooin Tü shokooinkat wane wuchiichein jo'uuchein kepiashii naya sulu'u ishi nakumala nayakana süka napatou ayalajushi naya sü'itüinjatüle juya. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Aliuuka https://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka Aliuuka (alijunaiki: tarde) shia tü süyaawaseka tü ka'ikaa wanaa sümaa o'unuin nuwarala ka'i süpülapünaa nüntüin chi kashikai.Tarde, diccionario Aliuuka sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka#Aliuuka_sümüin_wayuu Aapajaa kuwenta aipa'awaihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka#Aapajaa_kuwenta_aipa'awai Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Aliuuka#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Chünü'ü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ch%C3%BCn%C3%BC%27%C3%BC Chi chünü'ükai wane wuchii jo'uuchon asüi shira tü susiikat wunu'u eere wunu'u kasiin eeshi chi wuchiikai wawaatüin sü'ütpünaa waawatshi nia waneepia eere wainmain süsii wunu'u. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Yooui https://guc.wikipedia.org/wiki/Yooui Yooui (alijunaiki: lobo azul) nünülia natuma na atüjaka süpüleerua ayaawata sukuwa'ipa wuchii shia ameiva ameiva. Chi yoouikai süpüshi kulu otta washaalü wainma yooui ya süpa'apunaa tü anouuikat ya woumainpa'a miyo'u tü youuikat suulia kulu. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Maleeya https://guc.wikipedia.org/wiki/Maleeya Tü maleeyakat wane junuunai müsüka sa'in ko'oi ekaajuui tü sünainkat sutuma wayuu, jemetsü ma'i shia müsü aka sa'in She'jü mapa. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Junuunai https://guc.wikipedia.org/wiki/Junuunai Wainma si'ipapa'a tü junuunaikat eesü junuunai eekai mottsoin eesü junuunai eekai miyo'uin otta eesü eekai müttsiiyain je eekai malokkatüin, wainma anakat amüin tü jünuunaikat,che'ojaasjü ma'i wamüin tü jünuunaikat süpüla anainjatüin tü attieekat. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Jiisolü https://guc.wikipedia.org/wiki/Jiisol%C3%BC Tü jiisokkat she'e palaa je müsi'iya wüin jamatsü, atpajünüsü sutuma wayuu süpüla ekünaa jemetsü ma'i sümaa roo, anasü ma'i suulia shi'iruku paa'a. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Yaawe https://guc.wikipedia.org/wiki/Yaawe thumb|Yaawe süka wayuunaiki. Yaawe sümüin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yaawe#Yaawe_sümüin_wayuu Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Yaawe#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Mei https://guc.wikipedia.org/wiki/Mei Mei (alijunaiki: zancudo) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Tüitüi https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCit%C3%BCi Tüitüi wane wuchii eküi asalaa je müsi'iya niküin wuchii eekai mottsoin nuulia nuwala'ata chi naaikai. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Toomasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Toomas%C3%BC Toomasü Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Warutta https://guc.wikipedia.org/wiki/Warutta Warutta Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Wawaachi https://guc.wikipedia.org/wiki/Wawaachi Wawaachi Wanee wuchiichein jouushii yaaya sulu'u woumain mushii aka sa'in toomasü ayatüsü tü sükuaippakat toomasü natuma ekünaajuui naya sutuma wayuu. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Jime https://guc.wikipedia.org/wiki/Jime Jime Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Ji'rupu https://guc.wikipedia.org/wiki/Ji%27rupu Ji'irupu Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Waakawai https://guc.wikipedia.org/wiki/Waakawai Waakawai (alijunaiki: Halcón culebrero) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Oorolii https://guc.wikipedia.org/wiki/Oorolii thumb|250px Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Püsiuu https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsiuu Püsiuu (alijunaiki: zanate mexicano) Wane wuchii yuucheinsü jouutsü yaapünaa sulu'upünaa makat süpüshua ya Wajiira shiküin eekai wanaain sümaa anachensü ma'i eere suutkajaain. Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCsiuu#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Maasi https://guc.wikipedia.org/wiki/Maasi Massi (Pito Wayuu) Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee Wikipeetia: A'laülaa https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27la%C3%BClaa A'laülaa (alijunaiki: tío) Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Joao Grimaldo https://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo Joao Alberto Grimaldo Ubidia (Lima, 20 Pepüreero sünain juyaka 2003), es un futbolista peruano que juega como extremo y su equipo actual es el Sporting Cristal de la Liga 1 de Perú. Es internacional absoluto con la selección de Perú desde el 2023. Inicioshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Inicios Trayectoriahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Trayectoria Inicios en Sporting Cristalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Inicios_en_Sporting_Cristal Temporada debuthttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Temporada_debut Consolidación en el primer equipohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Consolidación_en_el_primer_equipo Selección nacionalhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Selección_nacional Participación en Campeonatos Sudamericanoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Participación_en_Campeonatos_Sudamericanos Perfil de jugadorhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Perfil_de_jugador Estilo de juegohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Estilo_de_juego Estadísticashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Estadísticas Clubeshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Clubes Resumen estadísticohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Resumen_estadístico Palmaréshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Palmarés Torneos cortoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Torneos_cortos Campeonatos nacionaleshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Campeonatos_nacionales Referenciashttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Referencias Enlaces externoshttps://guc.wikipedia.org/wiki/Joao_Grimaldo#Enlaces_externos Wikipeetia: Chiire https://guc.wikipedia.org/wiki/Chiire Chiire (alijunaiki: Chile; República de Chile) shia wane mma saa'uje Ameerika Uuchimüin. Chiirehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Chiire Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Wikipeetia: Türinitaa je Towaako https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCrinitaa_je_Towaako Türinitaa je Towaako (alijunaiki: Trinidad y Tobago; inküleenaiki: Trinidad and Tobago) shia wane mma saa'uje Ameerika. Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Türinitaa je Towaakohttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:T%C3%BCrinitaa_je_Towaako Wikipeetia: Surinam https://guc.wikipedia.org/wiki/Surinam Surinam (alijunaiki: Surinam; neerlandésinaiki: Suriname) shia wane mma saa'uje Ameerika. Sukua'ipa mmapa'akalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukua%27ipa_mmapa%27akal%C3%BC Surinamhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Surinam Wikipeetia: Aima'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Aima%27a Aima'a (alijunaiki: chicha de auyama) Wane uujolu jemetsü ma'i aaijuushi süka Ai alakajuushi aima'a sunülia sutuma wayuu Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Ishiruuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Ishiruuna Ishiruuna sünülia süka uujolüin aashüjüüshi süpüla süsüinjatüin wayuu a'yataasü sünain Wane ayanamajaa. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Pitchuushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Pitchuushi Pitchuushi sünülia Wane süchon wunu'u ekünajuuin kepeshuuna suwala'ata sünülia sutuma wayuu.Jemetsü ma'i anasü süpüla shiküin tepichi otta wayuu laülaayuu. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Je'yutse https://guc.wikipedia.org/wiki/Je%27yutse Je'yutse (alijunaiki: Heliotropium angiospermum) Sünülia natuma na atüjaka ayaawataa sünülia wunu'upanaka shia Heliotropium angiospermum. Tü makaa anülia shia wanee wunu'u anasü süpüla shunui. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Süta aipia https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCta_aipia Süta aippia otta suwala'ata sünülia aippiise. Tü aippiiseka anülia sütüma wayuu laülaayuu shia tü ayu'luushika suupünaaje tü sütakat aippia. Wikipeetia: Süpütaala wuchii https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCp%C3%BCtaala_wuchii Süpütaala wuchii sünülia tü süchon wunu'u eekai süpülaain wuchii, ma'aka türa yosu ma'aka türa kayuusia türa kalapaasü türa meruuna. Apülajünüsü tiairua suulia tepichi, nojotsü shiküinjatüin. Wikipeetia: Epijaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Epijaa Epijaa tü epijaaka shia müleka wepijale wane mürüt süpüla jaloulinjatüin shia wamüin. Etaalasü wane epija tepichi wachon süpüla miyou'uinjatüin shia sutumajee wepijain shia. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Wawai https://guc.wikipedia.org/wiki/Wawai Wane wawai antüsü eepünaale süntüin nojotsü jaralüin ataülüin shia süntapa. Katchinshaatasü ma'i tü joktaikat sutuma o'ulaka miyo'u ma'i tü juyakat awatuusü miichi shipia wayuu sutuma süntapa. Süyaawatia juyakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCyaawatia_juyakal%C3%BC Wikipeetia: Süshajia tü wayuunaikika https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCshajia_t%C3%BC_wayuunaikika Anasü ma'i tü wayuunaikikat eesü süshajünüin tü sünüikikat otta tü süsoktaayakat. Waittaaiin wayakana tü süshajiakat alijunaiki süpüla mapüleein namüin naa aashaje'etshiikana. Wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wayuunaiki Wikipeetia: Jimo'olu https://guc.wikipedia.org/wiki/Jimo%27olu 250px|derecha|Jimo'olu Kasa ekirajünaka anain wanee jimo'oluhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jimo%27olu#Kasa_ekirajünaka_anain_wanee_jimo'olu Wikipeetia: Piyushipana https://guc.wikipedia.org/wiki/Piyushipana Piyushipana sünülia Wane Mma palaamüin sa'ujee Maikou suumain wayuu iipuana süchon wayuu Epieyuu sülüin wayuu jayaliyuu sümaa juusayuu tü wayuuirua eejatkat paala sulu'u türa Mmakat. Piyushipana münüsü süka antüsuin tü wayuu natuushikalüirua aippa'a wana süma kokojoiin tü Piyushikat. Woumainkalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Woumainkal%C3%BC Wikipeetia: Jutkataa https://guc.wikipedia.org/wiki/Jutkataa Jutkataa (alijunaiki: reunidos) Akotchojirawaa sünain anaataa wakuwa'ipa. Kasa jutkataaka anain na wayuukanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jutkataa#Kasa_jutkataaka_anain_na_wayuukana Wikipeetia: Taata Juya https://guc.wikipedia.org/wiki/Taata_Juya Paala sümaiwa nojolüiwa'aya wayuu yaa soopünaa mmakat naya ne'e eejanaka ka'i juya kashi joktai je müsia tü shiliwalakalüirua sünain wayuuin naya ma'aka sukua'ipa wayuu sünain yootoo o'ulaka akumajaa sukua'ipa kasa süpüshua eeinjatkat mapeena. Niaka taata juya eein a'in ma'i sünain tü kasa eeinjatükat mapeena. Wikipeetia: O'oojiraa wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/O%27oojiraa_wayuu Waima sukuippa tü o'oojiraaka wayuu, o'oojitnüshi wayuu eekai ajachijünüin süka katkousü, antüshi sünainmüin wayuu laülaa eekai kama'anain wunu'u lania eekai payalain süpüla tü ottaakat nümüin, otta wayuu eekai ouutsüin süpüla shi'irajüinjatüin na'u otta so'oojirüinjachin nia. Süchikije no'ojüin asürütnajachi nia eepünaale keraain tü ka'i münakat nümüin. Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu Wikipeetia: Apülajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ap%C3%BClajawaa Apülajawaa münüsü sütüma wayuu müleka eere wane asürülawaa aamajawaa, sünain eeinya tü nüpülajaaka anainje müsüjese naainrüin tia. Müleka eera wane nülapüin müichi joolu'u pia nümünüle nülapüinru'u na'inrüin tia, asürülaashi nia süinain nüpülajaain nojoishi shirüin wayuu nojoishi sünainpünaain nuwayuuse otta nüpüshirua asüshi nia wunu'u süpüla tia. Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu Wikipeetia: Apatawaa outusu https://guc.wikipedia.org/wiki/Apatawaa_outusu Apatawaa oktusü Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu Wikipeetia: Ajuujawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajuujawaa Ajuujawaa wane sütüjala wayuu eekai ayuulin achon eekai pülain achon achajaanüshi wayuu eekai aapain jiipü eekai o'oojirüin wayuu oktüsü eekai sünainpünaain wayuu asiruu süpüla nujuujainjachin chi jouukai süka yootshi süpüla anainjachin chi jouukai sutumaje tia. Sünoula wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCnoula_wayuu Wikipeetia: Ángel Enrique Arévalo https://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo Angel Enrique Arévalo (Kürooria, 20 outuuwüre no'u chi juya 1954) Tü niyataapü'ükat anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo#Tü_niyataapü'ükat_anain Tü kamalainkat numuinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo#Tü_kamalainkat_numuin Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/%C3%81ngel_Enrique_Ar%C3%A9valo#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Shiyülain https://guc.wikipedia.org/wiki/Shiy%C3%BClain thumb|Shiyülain süpüla juriichainjatüin Sukuwa'ipa sü'lakajaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Shiy%C3%BClain#Sukuwa'ipa_sü'lakajaaya Wikipeetia: Torito Fernández https://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez José de la Rosa Fernández (Wajiira, 1899 - Marakaaya, 29 nouyempüree no'u juyakai 1969) Torito jemeishii so'u tü juya 1899 icha Wajiira süpa'a Kolompia, otta müsia outushii no'u chi ka'i 29 süpüla kashikai nouyempüre so'u tü juya 1969.EL CACIQUE WAYUU TORITO FERNÁNDEZ Nüchikimaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Nüchikimaajatü Akaalijüi wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Akaalijüi_wayuu Kanüliashii icha Marakaayahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Kanüliashii_icha_Marakaaya Nuchonyuu sümaa Serumiru miyo'ushinhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Nuchonyuu_sümaa_Serumiru_miyo'ushin Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Torito_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: A'lakajawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27lakajawaa A'lakajawaa (alijunaiki: cocinar) sukuippa jieyuu sünain aapawaa eküülü shiküinkat wayuu. Eesü jieyuu eekai atüjain ma'i a'lakajawaa jemetsü ma'i tü wüshikat sütüma. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Jiitpai https://guc.wikipedia.org/wiki/Jiitpai Jiitpai (alijunaiki: hilo) shia tü aapaanakat süpüla e'inaa kattoui, tu suitkat, tu süsüka, tu japünaakat, tu jiitpaikat aulutsü, miouu, eesü nüsoulajui chii wayuukei sukaa, waima tu sukuwaipaka Nakujala na jieyukana sunainje tu Jitpaikathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jiitpai#Nakujala_na_jieyukana_sunainje_tu_Jitpaikat Wikipeetia: Eii https://guc.wikipedia.org/wiki/Eii Eii (alijunaiki: madre) tü putchii Eii nakat, shia wanee pütchi supulaa ayaawatia apushii, tü Eii shia tü wayuu jietkat kajutüsukatumain suka jamuin shia tü eiita'akaa süpa'a tü mmakat nakuwaipaa na wayuukana, shia tiaa jietkat joukana anaijee otta miyouyukaa anaijee napushuwa na wayuukana, joushi waya wapushuwaaya sunanaijee tü eiiwaakalüiruwa. Tü eiika shia tü palajatükat wayuu ekirrajaka waya sunain tü kasa choujakalü watüjain, shia eitasükaa wakuwaipaa otta eikirajaka waya sunain supushuwaa tü wakuwaipaa ma'aka wayuuinwaya, shiajasee makaa choujainmain tü eiika, sünaijee shiakat wayuushi waya, miyoushi waya otta atujashi wayaa tü kasaa anasükat. Sukuwaipa Eiihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Eii#Sukuwaipa_Eii Wikipeetia: Watta'a maalü https://guc.wikipedia.org/wiki/Watta%27a_maal%C3%BC Namuin naa wayukana nachijiraiwa nasakia watta'a maalü shia: ¿Kasa pülapüinka? ¿anayasuje pulaüin? Nainjaka naa jieyuukana watta maalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Watta%27a_maal%C3%BC#Nainjaka_naa_jieyuukana_watta_maalü Wikipeetia: Jaarü https://guc.wikipedia.org/wiki/Jaar%C3%BC Putchi jekett, Siaa wayuu wuin, okotushi. Wikipeetia: Atala Uriana https://guc.wikipedia.org/wiki/Atala_Uriana Atala Uriana (Marakaaya) Tü wayuu Atala shia wane jierü ashajülü pütchi, jo'uusu sulu'u tü mmakalü Marakaaya no'u chi juya 1950. Shi'yataaka anainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Atala_Uriana#Shi'yataaka_anain Wikipeetia: Atüna https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BCna alijunaiki : Brazo ) tu atünaka supüshii we'irükü sünainjeesü wase'ewain otta watunakii, maalu'u sünain wekii. Wikipeetia: Piishi https://guc.wikipedia.org/wiki/Piishi Piishi (alijunaiki: pavo) wanee mürülü miichipa'ajatü kakuwatshaana, Kasa ale'erü. Matchin aa'inrü,mama'asalü jemetüsü shii'iruku. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Süchuwala https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala Süchuwala (alijunaiki: maíz jojoto, guapito) sünülia wane aküülü aainjünaka sutuma wayuu süka maiki.GuapitoRECETA DE GUAPITOS DE MAÍZ FRITOS Shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala#Shiküin_wayuu Shiiwana süchuwalakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala#Shiiwana_süchuwalaka Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCchuwala#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Püla'ana a'ajaawushi https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCla%27ana_a%27ajaawushi Püla'ana (alijunaiki: plátano asado) Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Karatse https://guc.wikipedia.org/wiki/Karatse Karatsü: Ekaja'a tu Karatsü Shia süpüshi tü nüshenpala'a Wayuu to'olo, akumajanüsü süka jitpai, nümülira chií paawa (pishii) müsia wunüliaa, tü shiaawaseka shia tü nunakaalu Wayuu jepiramüi müsiia nüchajan murulü chaya'a wopümüin, wuinpmüin ,palaamüin, uchimüi. Wikipeetia: Watta'apa https://guc.wikipedia.org/wiki/Watta%27apa Watta'apa (alijunaiki: en la mañana) Watta'apa shiya tuu kaika Antekaa suchika tuu jaalajeika oojoluu Süyaawatia juyakalühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCyaawatia_juyakal%C3%BC Wikipeetia: Atuushi https://guc.wikipedia.org/wiki/Atuushi Atüshii (alijunaiki: abuelo) atüshii nia chi laülaakai süpüla tü apansajaaka wane kasa, anatakai sukua'ipa kasa ekai alaatüin sumüin nupüshi ,eikalaakai naa nuikeyuukana sünain tü analutka .chií wayuu laülaakai nojotsu nuchekalü tü atkawaka.. Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Asoulajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Asoulajaa Asoulajaa (alijunaiki: juego tradicional wayuu) sümaiwa o'tta süma moulia ,Shimira tü jimo'olükat nümaa chii jintüi , sünaije tü emilia tü tepichikat shiaterüin tu ekisholoinkat , tü mirakat ,shikasü jiitpai , sünain sajapü sümaa oo'ui shitain tü jiitka , akumaja müsia shiyaakua , jeyuu , kaleera , shipia wuchii , jokooche, maima tü nakumajakat naa tepichikana sünainje tü asoulajaakat, tü nerakaa noumainpa'a , nashatüin sünain tü jiitka. Wikipeetia: Ala'ala https://guc.wikipedia.org/wiki/Ala%27ala Ala'ala (alijunaiki: araguato) chi ala'ala münakalü nia chi arawaatükei otta niain Ala'ala alinüikei satkaatü mürütkatü supushuwaale Poloo jarai suluu tü mapakattü Wenesueweera. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Püliikama'ana https://guc.wikipedia.org/wiki/P%C3%BCliikama%27ana sunulia tu maa Ere sukajulee pulika. Wikipeetia: Yokolo https://guc.wikipedia.org/wiki/Yokolo Yokolo alijunaiki (Sapo) Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Palousa https://guc.wikipedia.org/wiki/Palousa Palousa (alijunaiki: tijera) Tü paloüsa wane kachuwera piama sajapü paa'wasü , ichesü, achonojia, anasü süpüla ayatawa süka, cho'üjaasüü süpüla achotoya külülü, karaloukta, walashi, kojuya kasa achotonaka süka. Wikipeetia: Aikeyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Aikeyuu thumb|Aikeyuwa Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Eetaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Eetaa Eetaa (alijunaiki: vómito) eetaa shia tüü mujulee tüü ale'e sumuin weküinka. Wikipeetia: Institución etnoeducativa rural Maracari https://guc.wikipedia.org/wiki/Instituci%C3%B3n_etnoeducativa_rural_Maracari Institución etnoeducativa rural Maracari (Manaure) Tü ekirajüleeka Maracari chasü sulu'u tü mma Müsichi münaka, en el municipio de Manaure, pertenece al resguardo de la media y Alta Guajira, este ofrece sus servicios educativos a una población de la etnia wayuu que se desplazan desde sus diferentes rancherías a la sede principal o a las escuelas satelitales más cercanas. cuenta con mas de 1200 estudiantes, 13 autoridades y una gran poblacion que fortalece la institucion. Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee Wikipeetia: Irolu https://guc.wikipedia.org/wiki/Irolu Tü Pütchi irotsü , Shia tü wamaka sumüin tü wüita'yülikat kasa, tü pünajuika ,müin Sain tü pitshushi , otta sümuin tü sikikat , Wikipeetia: Serulaalü https://guc.wikipedia.org/wiki/Serulaal%C3%BC Serulaalü (alijunaiki: celular) shia tu kachuwera tü sümanaka moulia wayüü süpüshuashata ka jamuin arrutkesu supüshi tu wayukalirruwa jat'tai watain, eikajülü Pütchi, anasü süpula apirria tu apüshaka . Achajaya tarreya sütuma tü tepichi , majayunü , jimali na ekirajakana. Wikipeetia: Yootoo https://guc.wikipedia.org/wiki/Yootoo Yootoo (alijunaiki: hablar) shia tü yootirawakalü süchüküa wanne Kasa otta süpüla ewetürüin pütchi sünain yootoo. Yooto wayuunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Yooto_wayuunaiki Wikipeetia: Talirai https://guc.wikipedia.org/wiki/Talirai Talirai (alijunaiki: violin wayuu) Tü taliraikalü nia chi oulukutka shirain jayeechi akümüjunüsü süka uraichi jouchon otta süwaala ama anachonsü Main joluu süpüla tu jayeechikat Jayeechipüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jayeechip%C3%BClee Wikipeetia: Escuela Técnica De Artes Presbítero Francisco Babbini https://guc.wikipedia.org/wiki/Escuela_T%C3%A9cnica_De_Artes_Presb%C3%ADtero_Francisco_Babbini Escuela Técnica De Artes Presbítero Francisco Babbini Ekirajaapüleehttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ekirajaap%C3%BClee Wikipeetia: Paa'inwaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Paa%27inwaa Paa'inwaa (alijunaiki: solidaridad) shia tü anawakat otta tü kootirawakat sünain tü wachekakat ,tü pütchikat, tü wakuaipakat ,alewaa,soü kaikat süpüshüale wayakana paa'inwashi süpüla wanoutuin wakuaipa sünain ayatawa,,,,Naa eikushikana sülü tü ekirajiakat Porky paainwaainjana sünain tü nayatainkat Ayorolojawaa julu'u wakua'ipathttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayorolojawaa_julu%27u_wakua%27ipat Wikipeetia: Paruluwa https://guc.wikipedia.org/wiki/Paruluwa Paruluwaa, nia chi wunu'ukai ko'oyookai. Sunainjesü tü pütchikat Ruulu'u otta Ruulu'atta Karuurulaa: süchotonüpa ajuitüsü suwaa Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Alijuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Alijuna Alijuna (alijunaiki: no indígena) Chi alijunakei otta alijüna nojotsu nirajuüin sukuaipakat wayuu yaletsüne wuitusü nou kasüsu nüta otta isasü nüchiki tü pütchikat merajuinsat sukua wayuu sünain yonna Wikipeetia: Ashoujaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashoujaa Ashouja Wikipeetia: Arüjentiina https://guc.wikipedia.org/wiki/Ar%C3%BCjentiina Arüjentiina Wikipeetia: Kootole'era https://guc.wikipedia.org/wiki/Kootole%27era Kootole'era (alijunaiki: gallo) Chii koto'lera nia chií toloo muloushikai sümaa nulüwatain saakaje tü kalinakalirüwa . Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Paa'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Paa%27a Paa'a (alijunaiki: vaca) tü paa'aka wanee mürülü , ekusü wuitoüli,alama , maiki, pienchii süsaa , mulou süma jawatüin Shia , kasisü , piama su'uwa, waima tü sünaka . Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Apana https://guc.wikipedia.org/wiki/Apana Apana: alijunaiki(Hígado) Wikipeetia: Aa'irü https://guc.wikipedia.org/wiki/Aa%27ir%C3%BC Aa'irü (alijunaiki: tía) shia joolu'u wachuntapa sünülia nüwala washi, süwala wei. Ayaawatia wapüshihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ayaawatia_wap%C3%BCshi Wikipeetia: Kaliina https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaliina Kaliina (alijunaiki: gallina) wane wuchi michipa'asü , piama sütüna koisü , nojotsu awatüin, maalüsu wanepia, anasü süpüla eküna, tü shirrukuka süma sushukü. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Ja'yamulerü https://guc.wikipedia.org/wiki/Ja%27yamuler%C3%BC Ja'yamulerü (alijunaiki: mosca) tü jayamulerü akumajasü sünaije yarutsu, jouchon suma mutsiiatalüin, lülüsü tü noüko, nütüna arülasü , kasa'auleshi süma kapatoulein, nüchüpalüin tü niküinka tü nimataka , müsuka Sain wane tuwachon. Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Süsha kaa'ula https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCsha_kaa%27ula Nüja'anapa chií kaa'ula nutüma wayuu ,tü palajatka oyotuin Shia tü nüsha'aka , eitanüsu wane itta süpüla , süchiki alakatunusü süpula jañuin , oyotunüsu yolu seitta otta süma palitchon ichii sejemetaji. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Educación Ambiental https://guc.wikipedia.org/wiki/Educaci%C3%B3n_Ambiental Tü eki'rajawa süpüla wane mma anain: tü Educación ambiental sümaka tü alijunakalirua achajasü wane analüt sümüin tü mmapaakat je sümüin süpüshuashata wayuu, alin'jatuin napüla tü noumainpaaka, süpüla anainjatüin Shia mapeena, nayauteruinjatuin tünainka sünain tü kasa' sapaka tü wei'ka mamá wamuin, müinka Sain tü wuinka, tü korrientaka, watüjainjatüin saü süma tü aajaka wasura mojuin Shia sümuin tü jouttaika. Wikipeetia: Lapü so'u meemetshi https://guc.wikipedia.org/wiki/Lap%C3%BC_so%27u_meemetshi Lapü so'u meemetshi/ (Alijunaiki) Un sueño sobre llovizna[jayaliyuu] Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Atükaa pootshi https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BCkaa_pootshi Atükaa pootshi Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Poluwi wajiirajee https://guc.wikipedia.org/wiki/Poluwi_wajiirajee püloui münüsü sutuma wayuu wanee jierü kama' airü pülasüü kepiyasüü sulu'u wunu'ulia saakaa lamuna siruuku palaa sa'akaa mojuui so'u uuchi. anii wanee kuwenta süchikua püloui Eetaashii wanne wayuuirua piamashi o'unushi sünain olojoo wuna'apümuin shiasa'a chapa naya sa'aka mojuui napaajiraaka sulu'pünaa tü wopu eekai eein cha'ya sünain tü waraitaakaa süpüla nantiraainjanain naküjainru'u mapa maa'awajiraalaakaa naya nnojoishii antiraain nu'waatayaakaleje'e chi wanee nümüin chi nümaajachikai jalashi pía wa'lechon koouu... Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Majayütsü mashiaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Majay%C3%BCts%C3%BC_mashiaa Majayütsü mashiaa (alijunaiki: se desarrollo mashia) sulu'u tu mmakaa ulerii yayaa wajira kepiasu wanee jintunchon sünülia mashiaya kepiasu namaa supushirüa. Sütonje shipia esuu wane'e la'a miou anusumain esuu mainmaa aipio'u sotpuna Kuwentamaajatühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Kuwentamaajat%C3%BC Wikipeetia: Asema https://guc.wikipedia.org/wiki/Asema Asema( Alijunaiki : leña ) tü wünu jutjalirua ashot'tünüsü süpüla asemain jatüin Shia . Tü toolayuu süma jieyuu Naya ainraka ayatawaka tü, na tepichikana , Eshi sünain Tü alemuchajaka asema. Wikipeetia: Wa'aa https://guc.wikipedia.org/wiki/Wa%27aa Wa'aa sünülia wane eküülü jemetsü ma'i. Aainjünüsü tü eküütkat süka maiki ayüüjaushi süka ipa otta müsia moliina cachueera. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Waanama'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Waanama%27a Waanama'a (alijunaiki: ?) Waanama'a wane eküülü shiküin wayuu jemetsü ma'i, süchon wane attiee kanüliasü waana münüin, eesü süpüla yajaaushin shia otta eesü süpüla uujolüin ketaapa shia waanama'a münüsüsü sütüma wayuu. Eküülü shiküin wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC_shik%C3%BCin_wayuu Wikipeetia: Taapüla https://guc.wikipedia.org/wiki/Taap%C3%BCla Taapula (Alijunaiki: Madera ) Wikipeetia: José Ángel Fernández https://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_%C3%81ngel_Fern%C3%A1ndez José Ángel Fernández Silva wayuu wuliana .jemeishi palawai'pou,wajiiru ,enero'ulu 23 juya 1961 . Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jos%C3%A9_%C3%81ngel_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Reinaldo De Fernández https://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez Reinaldo Edgar Fernández Hoyos Wayuu Ja'yaliyuu, jemeishi sulu'u tü mmakat Sinamaica, sulu'u tü munisiipiokalü Wajiira, sulu'u Suuria, Wenesueela; no'u chi ka'ikai po'oloo aipiruamüin, nulu'u chi kashikai diciembre, nulu'u chi juyakai 2000. Akumajüi je ashajüi nia poesiia,pütchi, a'yataai sümaa sukua'ipa wayuu, aikale'etshi a'yatawaa süpüla akaalinjia wayuu. Nachiki naa kasayuukana nünainhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Nachiki_naa_kasayuukana_nünain Tü nikirajaakalü anain Reinaldo Fernándezhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_nikirajaakalü_anain_Reinaldo_Fernández Tü naa'inrakat Reinaldo Fernándezhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_naa'inrakat_Reinaldo_Fernández Tü nüshajakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_nüshajakalüirua Karalouktairua eere shi'itaanüin tü nüshajalakalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Karalouktairua_eere_shi'itaanüin_tü_nüshajalakalüirua Tü nükanainkalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Tü_nükanainkalüirua Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Reinaldo_De_Fern%C3%A1ndez#Shi'ipajee_sukua'ipa Wikipeetia: Jackeline Romero Epieyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Jackeline_Romero_Epieyuu Jackeline Romero Epieyuu (Jemeisü cha'aya sulu'u tü mmakalü Kashushimana, 24 nükalia kashikai akoosto'u so'u tü juyakalü 1976 - Barranquilla, anaajaasü 26 nükalia kashikai peureero so'u tü juyakakalü 2024) Shia wanee jiet yala'ayatsü Süchikimaajatü wayuuiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:S%C3%BCchikimaajat%C3%BC_wayuuirua Wikipeetia: Weriyuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Weriyuu Wane wuchii she'e palaa Wuchiirua otta mürülühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wuchiirua_otta_m%C3%BCr%C3%BCl%C3%BC Wikipeetia: Achon'irü https://guc.wikipedia.org/wiki/Achon%27ir%C3%BC 1.Achonru:Suchonyuu waatooron:hijos de mis hermanos varones. Wikipeetia: Asiipü https://guc.wikipedia.org/wiki/Asiip%C3%BC Asiipü:suchonyuu wawarrayuu:hijos de mi hermanas Wikipeetia: A'üi https://guc.wikipedia.org/wiki/A%27%C3%BCi 3.Aüi:shia tuu wakoyakaka:aui nia chií nushiikai chií suwayuusee tu achonwakaa. Wikipeetia: Ashimia https://guc.wikipedia.org/wiki/Ashimia 4.Ashimia:suwayuushee wachoon:marido de mi hija. Wikipeetia: Aapiee https://guc.wikipedia.org/wiki/Aapiee Aapiee (alijunaiki: Aviso o avisar ante alguna anomalía) je apirria, waima sukuaipa; esü tü aapie antakat sütüma putchipü, ee müsia tü aapie süntirakat lapü. Wikipeetia: Aajuna https://guc.wikipedia.org/wiki/Aajuna ( Alijunaiki: Quemar ) Wikipeetia: Shunui https://guc.wikipedia.org/wiki/Shunui Shunui (alijunaiki: gripe) Shia tü ayule epijakat süleru wayuu, apü'kain sütüma Shia tü ei'chi, amürralu, süs'sosü , süpüshüwa süsanalikat Sain wayuu {sistema respiratorio }, e'enajünüasü Main tü sünüliakat süma shunuin Shia , wane wayuu sünainle ayuleka tü mayoujasat , ewenasü sülüpüna shiichi, aisü sümüralü, issasü süssanalin Sain , tuttushi, katchinsü oushuwa nunain, aijüsü sütapaa , wattusü ekii, onojo wanepia, onojo jososu, mmapüsa. Wikipeetia: Obesidad https://guc.wikipedia.org/wiki/Obesidad alanawa aüüsa, ayule maaka sülanale aüsa sünain wayuu, sukotchirale tü aüsakat süleru esü süpüla ayuulin shii. Wikipeetia: Akaniaajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Akaniaajaa ( Alijunaiki: Escaneo) Este termino se genera dentro de la población wayuu a través de la integración de las TICS que sin duda alguna ha sido una de las herramientas que ultimadamente ha utilizado los pueblos y comunidades indígenas. Wikipeetia: Imeeirü https://guc.wikipedia.org/wiki/Imeeir%C3%BC shiawase ( Alijunaiki: correo electrónico ) alanirüt pütchi süma süshajüshin sülümüin waneeya shiawase. Wikipeetia: Efecto invernadero https://guc.wikipedia.org/wiki/Efecto_invernadero ( wayuunaiki : süpütaka tü juyapouko ) tü Efecto invernadero sümakat tü alijunakalirua , Shia tü walatshi atükakat sütüpüna tü mmakat, sütüma tü ka'asü sünaijeka tü süpütakat tü jüyapoüko. Wikipeetia: Kute'ena https://guc.wikipedia.org/wiki/Kute%27ena Kute'ena ( Alijunaiki: Indio Desnudo ) wane wunu'u wüitta atalü jouutsü chayaa una'apüin Mmakat mïyou ma'i tü su'uliakat, anasü tü kute'enakat süpüla sojoojüin wayuu ekei shiiwalüin majayuula, otta süpüla ayuuliin. Wunu'uliahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Wunu%27ulia Wikipeetia: Sisira https://guc.wikipedia.org/wiki/Sisira Sisira, Ishira (alijunaiki: maraca) Nimiraa chii wayuukei. Sukumajaala wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Sukumajaala_wayuu Wikipeetia: Jo'uya wemi'ijaai kaa'ulayawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Jo%27uya_wemi%27ijaai_kaa%27ulayawaa == Jo'uya wemi'ijaai kaa'ulayawaa== Jo'uya wemi'ijaai kaa'ulayawaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Jo%27uya_wemi%27ijaai_kaa%27ulayawaa#Jo'uya_wemi'ijaai_kaa'ulayawaa Wikipeetia: Shiliwala https://guc.wikipedia.org/wiki/Shiliwala wane shiliwala Shia tü , joutkat Main chaya sirumatü, chimitachensü, etnüsü wattaje, anachonsü Main, chimitüsü süma watain salii , jaayasü aipawai, chií kaikei wane shiliwala muloü Main , süma kawaralain nia , pejeshi sünain tü mmaka, niiyalapa wattachonsü, esü shiliwala ekei samatüin je süma jaishatain ,müin yaaka nain chií kaikei. Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Lucero (astronomía) https://guc.wikipedia.org/wiki/Lucero_(astronom%C3%ADa) tü lucero nümaka chi alijunakei, nia chi shiliwala muloukei Main sa'aka tü waneiruwa, muloü süma kawaralain nia, sirumatü. Jolotsükalüiruahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Jolots%C3%BCkal%C3%BCirua Wikipeetia: Pooi https://guc.wikipedia.org/wiki/Pooi == Pooi == Pooihttps://guc.wikipedia.org/wiki/Pooi#Pooi Wikipeetia: Ju'letaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ju%27letaa Shia joluu sukuaipa tü juletakat sou wanee kasat otta süi Juleeta sünain atunka. Wikipeetia: Planeta https://guc.wikipedia.org/wiki/Planeta Wane musüka Sain wola sirumatülü, leeyasü nü'utpüna chi kaikei , jaayasü sütüma nüwarrara. Wikipeetia: Sistema Solar https://guc.wikipedia.org/wiki/Sistema_Solar Shia eree pachiruachein naa planeetakana , ereJo pasanain chi kaikei. Leeyata müsia tü planeetakana sirumatülü naatou'puna chi kaikei. Wikipeetia: Energia solar https://guc.wikipedia.org/wiki/Energia_solar Shia tü sütchin nüwarala kaikei, esü wane panerairü süküyamajat alijüna, tüyale anasü süpüla sukotchiraya nütchin chi kaikei, süpüla sünijinuin tüjaisüka, süpüla einjatüin korienta michipa. Wikipeetia: Carbón https://guc.wikipedia.org/wiki/Carb%C3%B3n Karruwon ( Alijunaiki: carbon ) Wikipeetia: Kaasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kaas%C3%BC Kassü : tü kassükat nojotsü ja'ayain, e'kajane kejuin Shia, katchinsü, kachuwalasü, essü süpüla shiatanüin aka sünain waima kasa. Michipaa anasü süpüla sülakajaya, akümajüshi sütüma alijüna  süpalirajuin waima kasa. Wikipeetia: Venus (planeta) https://guc.wikipedia.org/wiki/Venus_(planeta) Nia chi planeeta nuchukumüinjeke chií palajachikei planeeta metcuri, pejeshi nain chi kaikei, tü joktai eka nülü kakassüinsü mojüsü jashü'üsü, sütaülüin nütchin chi kaikei, ja'i müshia nia. Wikipeetia: Tierra https://guc.wikipedia.org/wiki/Tierra Shia eree wepiapakat, tü planetakat mma (tierra), Shia ere ein waya mmapaa , ichesü süpaapüna, esü joutai, esü siruma, wuitoülia, wuchii, mürülü, uchi, waima kasa essü kata'au. Anachonsü tü mma, Ka jamüin esü wane palaa süleyatuin eree josoin müloushaata, essü wuin jemetsü, je müssia eree josoin eree süpünajuin süttia wayuu . Wikipeetia: Mashuka https://guc.wikipedia.org/wiki/Mashuka Mashukaa wane wunu'u jo'uuchein yotusü juyapü. Atpajünüsü shia sutuma jieyuu süpüila süchepain jutpa tü s'uliacheinkat, eesü sünain yuulin otta meerain shia süka jamüin wainma tü sukuaippacheinkat. Wikipeetia: David Woodard https://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard David James Woodard (Santa Barbara, California, Estados Unidos, 6 nünain kashikai apüriirü no'u chi juyakai 1964) es un director de orquesta je ashajakai.Carpenter, S. Karalouktakanahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard#Karalouktakana Shi'ipajee sukua'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard#Shi'ipajee_sukua'ipa Attaale eemüinrehttps://guc.wikipedia.org/wiki/David_Woodard#Attaale_eemüinre Wikipeetia: Eisalajaa mmapa'akalü https://guc.wikipedia.org/wiki/Eisalajaa_mmapa%27akal%C3%BC Sajuin laulayu keisalainjana wayaa sumuin tu mapakat suka shiain palajatuin wayuu nojoluiwaya waykana, kapulesu shiulajena wayaa maka wane jintui nuwoyoloin sunain maa, pulasu sajuin laulayu enejusu muju ain, akaja shia keisalainjana wayaa sumuin tu mapakat nojostsu ojuntunuinjatuin yarutshi kapulesu sajuin tu alijunairruwa sopuna suwanaitpain tu akuaipakalu, maaka nain chi kaikai jashichishi nia sumuin tu wayukana sauje najauin mujuin,yarutshi, musujese keisalein wayuu nojotsu enajatuin amuin mmapakat Wikipeetia: Calentamiento global https://guc.wikipedia.org/wiki/Calentamiento_global Tü jekekat sukuai'pa Mmapa Wikipeetia: La práctica del pastoreo y la afectación al ciclo climático https://guc.wikipedia.org/wiki/La_pr%C3%A1ctica_del_pastoreo_y_la_afectaci%C3%B3n_al_ciclo_clim%C3%A1tico thumb|Corral de chivos en comunidad wayuu Wikipeetia: Sa'anasia tü yosu'ulia otta jamüche'e yaa Akuwalu https://guc.wikipedia.org/wiki/Sa%27anasia_t%C3%BC_yosu%27ulia_otta_jam%C3%BCche%27e_yaa_Akuwalu SAANASIEN TÜ YOSUULIAKAT OTTA JAMUCHE YA AKUALU Wikipeetia: Anakaa süpüla aainjünaa süchikuwa'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Anakaa_s%C3%BCp%C3%BCla_aainj%C3%BCnaa_s%C3%BCchikuwa%27a El reciclaje es el proceso que consiste en recolectar y transformar los , materiales de desecho en nuevas materias o productos para su reutilización. Wikipeetia: Sedimentación de la tierra en el territorio wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Sedimentaci%C3%B3n_de_la_tierra_en_el_territorio_wayuu Sukua'ipa tü mmapa'akat saa'u wuinkalu, sünain sümelolüin tü mmakat supunapünaa; süchikejee se'emeraapa mmakat shiinalu'u, eesü süpüla waapain wüin wulesü. Shiasa'a sünüliakalü süka alijunaiki shia "Sedimentación" amünkat . Sheerulaapa mmakalü:https://guc.wikipedia.org/wiki/Sedimentaci%C3%B3n_de_la_tierra_en_el_territorio_wayuu#Sheerulaapa_mmakalü: Wikipeetia: Miyaasü wajiirapünaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Miyaas%C3%BC_wajiirap%C3%BCnaa Miyaasü wajiirapünaa Wikipeetia: Wasuura süpa'apünaa woumain https://guc.wikipedia.org/wiki/Wasuura_s%C3%BCpa%27ap%C3%BCnaa_woumain Wasuura süpa'apünaa woumain (alijunaiki: basura en los territorios) So'opuna tuu mmapakaa moulia wattashanta main sa'alin tuu wasuurakaa, otta mujusu sumuin tu mmapaaka, wamuin wayaa wayuukana, tuu wuitusukalü otta na murrutkana. Juyaawai ojuirasu ma'aka sain 7. ¿Kasaa anaka sumuin süshawaleeria?https://guc.wikipedia.org/wiki/Wasuura_s%C3%BCpa%27ap%C3%BCnaa_woumain#¿Kasaa_anaka_sumuin_süshawaleeria? Wikipeetia: Tü alataka namüin naa wayuukana sünainjee su'wanajaain mmapa'akalü https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_alataka_nam%C3%BCin_naa_wayuukana_s%C3%BCnainjee_su%27wanajaain_mmapa%27akal%C3%BC Tü alataka namüin naa wayuukana sünainjee su'wanajaain mmapa'akalü (alijunaiki: las consecuencias del cambio climático sobre la población wayuu) Sutuma su'wanajaain mouliaa tü mmapa'akalü süchiirua jo mayaawasein tü juyaka, kapüleejaasü joolu'u tü akuwa'ipaaka otta müsia kasa supushuwa'a namüin na wayuukana.Sequía presente en La Guajira ANÁLISIS DE VULNERABILIDAD DEL TERRITORIO POR SEQUÍA EN EL DEPARTAMENTO DE LA GUAJIRA Süka alijunaikihttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_alataka_nam%C3%BCin_naa_wayuukana_s%C3%BCnainjee_su%27wanajaain_mmapa%27akal%C3%BC#Süka_alijunaiki Shi'ipajee sukuwa'ipahttps://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BC_alataka_nam%C3%BCin_naa_wayuukana_s%C3%BCnainjee_su%27wanajaain_mmapa%27akal%C3%BC#Shi'ipajee_sukuwa'ipa Wikipeetia: Ajujawaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Ajujawaa == Ajawajaa == Ajawajaahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Ajujawaa#Ajawajaa Wikipeetia: Retos del pueblo wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Retos_del_pueblo_wayuu ==Retos del pueblo wayuu == Retos del pueblo wayuuhttps://guc.wikipedia.org/wiki/Retos_del_pueblo_wayuu#Retos_del_pueblo_wayuu Wikipeetia: Walatshi https://guc.wikipedia.org/wiki/Walatshi Walatshi, Tut'shi, Yalujat'shi (alijunaiki: calor) Wikipeetia: Pa'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Pa%27a ==Pa'a== Pa'ahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Pa%27a#Pa'a Wikipeetia: Wuin jemetüsü https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuin_jemet%C3%BCs%C3%BC wuin jemetusu:shia tuu wasaakaa weishi miyasuule wayaa. tuu winka asunushi tü süñaka juya jotta müsia shi'iwira mmaka apotunüsü süpüla shiyulaintüin wuinka. Wikipeetia: Liceo Bolivariano Orángel Abreu Semprún https://guc.wikipedia.org/wiki/Liceo_Bolivariano_Or%C3%A1ngel_Abreu_Sempr%C3%BAn suchukua tu ekirajuleka urangel áureo semprun Wikipeetia: Los ciclos del agua, desde el mundo Wayuu por el cambio climático https://guc.wikipedia.org/wiki/Los_ciclos_del_agua,_desde_el_mundo_Wayuu_por_el_cambio_clim%C3%A1tico Anii joo werajüin tü suküaipaa wüinkaa shiajaa joo ayuleerasüü, tüü suküaipakaa maimasü joo süpüla sukumajaaintü tüü (hidrosferakaa). Shiatta tüu wüinkaa maimasü erejo'o eiin tüü wüinkaa awanajaasü joo maimaputsüü tu sükuaipakaa. Wikipeetia: Juya joutaimaajatüka https://guc.wikipedia.org/wiki/Juya_joutaimaajat%C3%BCka juya joutaimaajatüka Wikipeetia: La niña https://guc.wikipedia.org/wiki/La_ni%C3%B1a tüü shiia suwaanajapa tü mmapa'aka esuu suuma tuushi outata mushi saamatushi aipaa mushi kailiwoo Wikipeetia: Türkiye https://guc.wikipedia.org/wiki/T%C3%BCrkiye 250px|left Wikipeetia: Puerto Estrella https://guc.wikipedia.org/wiki/Puerto_Estrella Parrarielu'u Wikipeetia: Tutshi https://guc.wikipedia.org/wiki/Tutshi Tü tutshiika shi'a wanee kasa jaisü müinka sa'in ekai süpülajachin ka'i. Müinka sa'in sutuupa Jasai aisü tutshi. Wikipeetia: Mitologia de las vacas https://guc.wikipedia.org/wiki/Mitologia_de_las_vacas SUCHIKI PA'AA Wikipeetia: Avena https://guc.wikipedia.org/wiki/Avena shia wane asüshi, anasümain süpüla asha'kijiria tü sei'ta sa'akapünakat süsha' wayuu , anasü süpula süsüin wayuu ekei sukarrain asha' , waima Main tü sa'anasiankat sümuin tü shiiruku süma süttaapaa wayuu. Shia wane attie amalajasü sutüma tü jemiaika , cheijasü muloü wuin sümuin, aisü sümuin tü jososka. Wikipeetia: Satélite natural https://guc.wikipedia.org/wiki/Sat%C3%A9lite_natural tü saliste sümakat tü alijunaka , Esü süma sükumajüshin sütüma Alijüna attüjasü süpülerrüwa, etta müsia tü ettüjülika sümaiwa chaaya ipüna , erre jütatuin. Tü satelite sükümalatka Alijüna süpülajattü, alüwataya otta süma antirra putchi, sünainmuin waima wayuu, sülüpüna tü talepanakat , talewisot, süma tü internekat, ayatayapüle süpula tü ekirrajawakat sünainmuin tü kasa' jeketkat woumainpaa, leyattüsü sü'ütpüna tü maapakat . Wikipeetia: Petróleo https://guc.wikipedia.org/wiki/Petr%C3%B3leo Petürroli ( Petróleo ) shiia wane müsska sain winchonssü, pe'epe'esü, mutsiasü, seitasü , keperrojolü ,akumalassü sümuiwa, sünaije süchikanain murrulü oüttsü, süma wunulia, otta süma wuitoulii.Erre süchekalain tü petürrolikat, shinalü ipaa, paalaa, süleerushata maa. Wikipeetia: Sainya wayuu https://guc.wikipedia.org/wiki/Sainya_wayuu jaiñaà wayúu jiaa Tuu wuin kuchisaaka ejemetsuu Jia no jotsuu palayain wuinka Anás wamuin wayaka Ana wayúkana no jotsuu muinka jaìn wuin Maulúya kakasu tutraa jukasujulee kululuü Wikipeetia: Wuin palaasü https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuin_palaas%C3%BC Wuin palasü shia tu wuinkat nasuinkalü na wayuu namaiwa tu namininkat otta sainjia tu ekitkat sakajena shianyane joulin suluu tu woumainpaka suka pejein wayaa suutpa tu palakat shiase suka tu winkatat nasuu supula ainja tu awarrientaka shirra tu sutakalu aipia supula ainjia tu katattoikot palajatkat Wikipeetia: Molécula de agua https://guc.wikipedia.org/wiki/Mol%C3%A9cula_de_agua H2º ( WUIN) Wikipeetia: Katto'ui süka wotsa https://guc.wikipedia.org/wiki/Katto%27ui_s%C3%BCka_wotsa kattoui suka wotsa Wikipeetia: Luusa sünainjee ka'i https://guc.wikipedia.org/wiki/Luusa_s%C3%BCnainjee_ka%27i lüüsa sünaijee kaii ( Alijunaiki: luz proveniente del sol ). Shia tü lüüsa katchinsü nünainje chi kaikei, antüsü epünajere, sünainje ka jamüin katchinshatasü , saakapünasü tü jou'taika, müsska sain wane corriente, música tia'aya sütchinka, shia ayawatirraka tü jamüin jatuin tü kaika, maaka shiitüinjatuin, siruttuin jatüin, katchin jatüin tü jou'taika, maitüin jatüin tü mapaaka. Wikipeetia: Energía eólica https://guc.wikipedia.org/wiki/Energ%C3%ADa_e%C3%B3lica Shia tü sutchin tü jou'taika, tü energía eólica münakat sütüma Alijuna , shia tü apanaka sünainje tü sütchinka tü jou'taika, anasümain ka jamüin matüjuin salü ajatta, awanajawaisü wanepia, otta süma tü sükümalakat tü kachuwera sükümalakat tü alijunaka ( Aerogeneradores ) tü eitanüsü ere sapanuin jatüin pansain sutchin tü jou Wikipeetia: Suturula juya https://guc.wikipedia.org/wiki/Suturula_juya Shia wane süwarala katchinsü Kata'au, sünainjejatü wane sirrüma antajirasü, tüirüwa shia kanaijejatüka tü korientakat, tü shiaaka juya pejepa main shia tü shipijanaka apünerü motsoo süchiki,müsia tü süpijanaka emetutshaterü. Wikipeetia: El niño https://guc.wikipedia.org/wiki/El_ni%C3%B1o "süleche mma jintüi" ( Fenómeno del niño) tü shia tü alataka süpapüna mapaaka , sünainje jain Main shinalü tü palaaka, shia tü münaka jaisü, etta müsia wane samatüsü, tü samataka shia tü "süleche mma jintutka" ( fenómeno de la niña), chi "jintüi " katchinshi Main suli tü "jintutka " . Wikipeetia: Mainyatuuisu https://guc.wikipedia.org/wiki/Mainyatuuisu tü mma mainyatuuisu ( Lugares solitarios ) shia ere ein wane kasa nojotsu ein sulü waneya mma, esü wane Ana, nojotsü süpishajana camión , nokotsü kekerain wayuu sulü, esü wayuu ekei kamalain amuin tü mapaaka ere mainyatuuin, akatsa tü wayuu ekei kamalain amuin tü mira ere muloin shiira jayechi nojolerü kamalain sümuin tü mainyatuuisü. Wikipeetia: Wayuuirua https://guc.wikipedia.org/wiki/Wayuuirua wayuuiruwa , putchika tü , sünainjejat wayuu, chi wayuu je' wayuuuruwa; naya na kepiakana Yalaa sulü tü mma munakalü sütüma alijüna península de la guajira, naa wayuiruwa eirü nakali kepian yala wajira, nojotsü je ponuin nain tü nütchinka chii kaikei. Wikipeetia: Eitajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Eitajaa Eitajaa ( Alijunaiki : repartir ) waima süküwaipa tü eitajaaka. Wikipeetia: Leeyata https://guc.wikipedia.org/wiki/Leeyata leeyata (Alijunaiki : dar vueltas, girar sobre un punto) putchika tü esü süpüla sümünuin muin yaa: Wikipeetia: Kalie'e https://guc.wikipedia.org/wiki/Kalie%27e kalie'e ( Alijunaiki: chicharra ) wane wuchichon jouchon, ke'irai, ayalajüshi shiitepa juya, otra süma jaipamain kaikei, maaka nialajüle Main wuchichonkei chi asotoshi. Wikipeetia: Atiiwajaa https://guc.wikipedia.org/wiki/Atiiwajaa atiiwajaa: (Alijunaiki :Dibujar) shia tü ekirajünakat süpüla wane sütijuin süshatüin sünain wane karalouta shiaku wane kassa, muinka saiin wane wayuu, wuchi, mürüt, Michi. Wikipeetia: Wuna'apü https://guc.wikipedia.org/wiki/Wuna%27ap%C3%BC === Wuna'apü === Wuna'apühttps://guc.wikipedia.org/wiki/Wuna%27ap%C3%BC#Wuna'apü Wikipeetia: Sheemiaishi juya https://guc.wikipedia.org/wiki/Sheemiaishi_juya == Sheemiaishi juya == Sheemiaishi juyahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Sheemiaishi_juya#Sheemiaishi_juya Wikipeetia: Akotchajaa paasta https://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchajaa_paasta == Akotchajaa paasta == Akotchajaa paastahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchajaa_paasta#Akotchajaa_paasta Wikipeetia: Unidad Educativa Privada Fe y Alegría Paraguaipoa https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa thumb|250px|FYA PARAGUAIPOA Ubicación Geográfica:https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa#Ubicación_Geográfica: Historia Fundacional:https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa#Historia_Fundacional: Los primeros salones y los primeros maestros:https://guc.wikipedia.org/wiki/Unidad_Educativa_Privada_Fe_y_Alegr%C3%ADa_Paraguaipoa#Los_primeros_salones_y_los_primeros_maestros: Wikipeetia: Achepaaka https://guc.wikipedia.org/wiki/Achepaaka Süchepaa wayuu (alijunaiki: pintura facial wayuu) Achepaakahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Akotchaj%C3%BClee_s%C3%BCn%C3%BClia:Achepaaka Wikipeetia: Süsii https://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCsii == Süsii: Flor == Süsii: Florhttps://guc.wikipedia.org/wiki/S%C3%BCsii#Süsii:_Flor Wikipeetia: Juya https://guc.wikipedia.org/wiki/Juya == Juya/Deidad del agua lluvia == Juya/Deidad del agua lluviahttps://guc.wikipedia.org/wiki/Juya#Juya/Deidad_del_agua_lluvia Wikipeetia: Kolopoono https://guc.wikipedia.org/wiki/Kolopoono Tü kolopoono shia wanee wünu jerrulajusü süpanaa otta miyouyu tü suchonka,jee tü süsikat shíkuin kaliina,suka süpanakat ayajayesü süsapain wayuu ekai ayulin. Wikipeetia: Kapüchira https://guc.wikipedia.org/wiki/Kap%C3%BCchira kapuchira wanee wunuu anasumain chemeyouse supula emerawa . Wikipeetia: So'ulua https://guc.wikipedia.org/wiki/So%27ulua tuu soulaka shia wanee mirra asthatajanusu sütuma wayuu supushuwa laülayu,tepichi,jimotnuin,jimali. Wikipeetia: Kasiisü https://guc.wikipedia.org/wiki/Kasiis%C3%BC Tuu Kasisükat joutsu suliiwou suluu woumai wajirru juyapou Wikipeetia: Jontoroyooi https://guc.wikipedia.org/wiki/Jontoroyooi jontoroyooi : shiaa tuu suchonkak wunuu jontoroin tu atalatuyekak say wayuu sunain miiraa Wikipeetia: Wattapia https://guc.wikipedia.org/wiki/Wattapia == Wattapia: == Wattapia:https://guc.wikipedia.org/wiki/Wattapia#Wattapia: Wikipeetia: Juluwa'a https://guc.wikipedia.org/wiki/Juluwa%27a Juluwaa Shia wanee wunu yütcheinsü supana,otta tü suchonkot ishoosu,ishisümain tü suchonko músia tü supanakat shikuin anner sumaa kaula, Wikipeetia: Yarüttüsüka shirokojutüka wuin https://guc.wikipedia.org/wiki/Yar%C3%BCtt%C3%BCs%C3%BCka_shirokojut%C3%BCka_wuin == Yarüttüsüka shirokojutüka wuin: == Yarüttüsüka shirokojutüka wuin:https://guc.wikipedia.org/wiki/Yar%C3%BCtt%C3%BCs%C3%BCka_shirokojut%C3%BCka_wuin#Yarüttüsüka_shirokojutüka_wuin: Wikipeetia: To'olopana https://guc.wikipedia.org/wiki/To%27olopana Anu suchikuwa wane wunu kanuliasü to'olopana,wunuka tü joutsü yayaa guajira Kolompia jerulajusü supana,otta kooyojusü suchon anasu Shia supula shikuin kaliina jee tü wunuka kajüsu Shia tü süjükat anas sumuin aliin aliü. Wikipeetia: Ata https://guc.wikipedia.org/wiki/Ata Ata Shia wane wunu ( Brazil ) yütcheinsü supana shikaajuin murülü,anner,kaula.